Seuraa 
Viestejä45973

Miksi sinulla ei ole facebook tiliä?
Miksi et käy meidän porukan bileissä?
Miksi olet aina yksin?
Miksi et koskaan käy meillä kylässä?

Kuulostaako tutulta?

Ekstrovertti saa "virtaa" muiden ihmisten seurasta.
Introvertti kuluttaa samaa "virtaa" ollessaan muiden ihmisten seurassa.
Hänellä on tarve ladata henkistä pääomaansa, jaksaakseen muita ihmisiä.

Erakko?
Ei en ole.
Nautinin ystävieni seurasta.
Tarvitsen vain omaa aikaa melko usein.

Ei muita ihmisiä. Ei häiriöitä elämään. Ei pakkoa tehdä mitään.
Vain olla olemassa
+++ henkiseen jaksamiseen.

Sivut

Kommentit (188)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ROOSTER
Seuraa 
Viestejä5002

Usein ekstrovertiksi tunnustautuvat ovat niitä jotka syövät toisten energiat, tiedättehän - typeriä vitsejä, älytöntä taukoamatonta puhetta, jatkuvaa adhdeemista paikasta toiseen.

Kuka terve sellaista kauaa jaksaa?

Jos löytää jostain itelle hyvän kuuntelijan, siitä kannattaa pitää kiinni ja koittaa olla uuvuttamatta sitä.

Yleinen mielipide on aina väärässä.

Tietty introverttiys on ollut minulle aina luonnollinen olotila, jota en ole katsonut aiheelliseksi erikseen perustella tai puolustaa. Mutta ihan viime vuosina on kulttuurissa tapahtunut jokin muutos. Ei ole enää oikein sallittua olla hiljainen ja viihtyä omissa mietteissään. Sitä katsotaan kieroon tai yritetään jopa leimata mielenhäiriöksi.

Olen kuullut jo outoa vihjailua, että olisin jotenkin poikkeava, kun luen kirjoja ja mietin omiani. Ärsyttävintä siinä on se, että se ei ole ilkeämielistä vihjailua, vaan semmosta heikkomielistä höpötystä "huolesta".

"No, kun mä olen ollu vähän huolissani susta..."

Koska luen kirjoja? Koska en kuuluta mielipiteitäni kaikille, koska kaikki eivät ole samalla aaltopituudella? Mistä lähtien tämäkin on ollut sairautta? Onko kulttuurin typeryys saavuttanut jo sen tason, että ihminen leimautuu poikkeavaksi näinkin vähästä? Aiemmin pidettiin hyvänä merkkinä, jos oli kiinnostunut asiosta.

deezee
Seuraa 
Viestejä1643
Nagarjuna
Introvertti = Sisäänpäin sulkeutunut
Extrovertti = Ulospäin suuntautunut

Taisivat olla Freudin tai Jungin luomia käsitteitä...


Käsitteet ovat Jungilta, mutta kaksoiskokeet ovat osoittaneet, että taipumuksessa on vahva geneettinen perusta, ja aivokuvissa nähdään selvästi, että eri ihmistyypeillä aivot toimivat hieman eri prioriteeteilla.

Tätä nykyä leimataan poikkeavaksi, jos on vähänkin valikoiva ihmissuhteissaan. Useinhan sisäänpäinkääntyneet ihmiset ovat keskimääräistä älykkäämpiä, joita pinnalliset ja tyhjälle nauravat ihmiset tympivät. Eihän kukaan kestä jatkuvaa idioottien (suhteessa omaan älykkyyteen) kanssa seurustelua; jos ÄO on 40-50 pistettä keskimääräistä korkeampi, niin eihän "tavisten" kanssa pysty edes kunnolla kommunikoimaan, ainakaan mistään kiinnostavasta. Mutta keskenään älykkäät introvertit voivat muodostaa hyvinkin voimakkaita ystävyyssuhteita.

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844

Itse en näkisi että introverttiutta voi määritellä sillä kuinka paljon ihminen puhuu ääneen. Pitää tarkastella kenen kanssa hän puhuu, tai mistä aiheista. Ekstrovertille vaikuttaisi olevan luontevaa ja helppoa puhua small talkia kenen kanssa tahansa. Perusoletus on että kaikkien kanssa tulee juttuun kunhan vaan itse ottaa sen asenteen, ja oikeastaan kaikki ihmiset ovat ikäänkuin "keskenään vaihdettavissa", eli keskustelukumppaniksi käy mikä vaan. Ei kai ihme jos aiheet eivät kovin syvällisiksi muodostukaan, kun pitää löytää aina ne "pienimmät yhteiset tekijät".

Introvertti enemminkin kiinnostuu mahdollisimman "hankalista" aiheista kuten ihmismieli, hilavitkuttimet, kuolema, avaruus jne. Niitä hän sitten pähkäilee aika pitkälti keskenään, mutta jos sattuu samanmielisiä kavereita (ei siis ketä tahansa, vaan oikeasti merkittäviä ihmisiä), niin kyllä juttua voi sitten riittää.

Intro ei pitkän pöydän ääressä välttämättä hakeudu sinne keskelle mistä voi "hallita katseella" koko konkkaronkkaa, vaan nyhjöttää kulmassa ja toivoo ettei kaiveta sieltä esille esiintymään kaikille...

Kyllähän minulle muutaman kerran on teroitettu sitä että pitäisi niitä kavereita olla pilvin pimein. Mutta ei se vaan ikinä oikein iske tulta että väkisin kaveeraisin kaikkien mahdollisten ihmisten kanssa vaikkei ole mitään yhteistä juteltavaa. Tottakai vastaan jos toinen juttelee eli ottaa aloitteen, mutta mutta... Ja netissä on niin helvetin helppoa pölistä omiaan kun ei kenenkään ole välttämätön pakko lukea, saati vastata.

eskimo
Seuraa 
Viestejä1521
Nagarjuna
Introvertti = Sisäänpäin sulkeutunut
Extrovertti = Ulospäin suuntautunut



Sisäänpäin sulkeutunut!? Onpas hassu juttu. Pitäiskö olla, että:

Sisäänpäin suuntautunut?

Juha Myllärinen, Lappeenranta

Heksu
Seuraa 
Viestejä5463

Olen introvertti ja jotenkin asosiaalinen, mutta pidän sitä nykyään ennemminkin ongelmallisena luonteenpiirteenä. En ole epäsosiaalinen per se, tulen kyllä ihmisten kanssa jotenkuten toimeen. Viihdyn kuitenkin parhaiten pienissä piireissä ja itse keskenäni.

Luonteestani seuraa kuitenkin se sangen ikävä ongelma, että minulla on ilmeinen taipumus erakoitua, mistä en pidä alkuunkaan. Kuoreni on jotain merkillistä teflonia, johon uudet ihmissuhteet eivät yksinkertaisesti tartu kiinni. Sosiaalisissa kuvioissa päälimmäisenä tunteena on ollut aina vähän sama kuin olisi yksinäinen rasvapisara vedessä - sisällä mutta kuitenkin aina jotenkin oudosti kaiken ulkopuolella. Pidemmän päälle tunne on aika kuluttava, kun ei löydä omaa paikkaansa mistään. Näin vanhemmiten ilmiössä häiritsee tosin enää lähinnä ajoittainen mökkihöperöityminen, mutta nuorempana - kun vielä oli aika paljon sosiaalisia suhteita - tunne oli ajoittain sangen raastava.

Laihana lohtuna on se, että kyseessä on ilmeinen sukuvika. Olisi kyllä ihan mielenkiintoista tietää, mitkä tekijät johtavat siihen, kehittyykö yksilöstä intro- vai ekstromortti.

deezee
Seuraa 
Viestejä1643
Heksu
Luonteestani seuraa kuitenkin se sangen ikävä ongelma, että minulla on ilmeinen taipumus erakoitua, mistä en pidä alkuunkaan. Kuoreni on jotain merkillistä teflonia, johon uudet ihmissuhteet eivät yksinkertaisesti tartu kiinni. Sosiaalisissa kuvioissa päälimmäisenä tunteena on ollut aina vähän sama kuin olisi yksinäinen rasvapisara vedessä - sisällä mutta kuitenkin aina jotenkin oudosti kaiken ulkopuolella.

Luotko käsitteiden ja asioiden välille (ehkä tahtomattasikin) todella tarkkoja, selkeitä ja mahdollisesti kyseenalaistamattomiakin rajoja?

Heksu
Seuraa 
Viestejä5463
deezee
Luotko käsitteiden ja asioiden välille (ehkä tahtomattasikin) todella tarkkoja, selkeitä ja mahdollisesti kyseenalaistamattomiakin rajoja?



Mielenkiintoinen kysymys, mutta nyt en pysy ihan mukana -voitko täsmentää mitä ajat takaa?

Ohjelmointityössä olen ainakin kuvitellut olevani aika haka mallintamaan reaalimaailman käsitteitä olio-ohjelmoinnin avulla, mutta en jotenkin osaa kuvitella samaa ajattelutapaa työasioiden ulkopuolelle.

deezee
Seuraa 
Viestejä1643
Heksu
deezee
Luotko käsitteiden ja asioiden välille (ehkä tahtomattasikin) todella tarkkoja, selkeitä ja mahdollisesti kyseenalaistamattomiakin rajoja?



Mielenkiintoinen kysymys, mutta nyt en pysy ihan mukana -voitko täsmentää mitä ajat takaa?

Ohjelmointityössä olen ainakin kuvitellut olevani aika haka mallintamaan reaalimaailman käsitteitä olio-ohjelmoinnin avulla, mutta en jotenkin osaa kuvitella samaa ajattelutapaa työasioiden ulkopuolelle.


Ehkäpä tuo ohjelmointiosuus jo vastasi: ilmeisesti luot. Se tapahtuu yleensä huomaamatta ja sitä vain "käyttää". Tarkoitan siis sitä, että hahmotatko asiat selkeinä ja erillisinä ja pystytkö keskittymään näihin asioihin siten, että suljet muut asiat mielestäsi tehokkaasti vaikka vain hetkellisesti.

Olen itse päätynyt siihen, että introvertit luovat jyrkemmän rajan itsensä ja ympäröivän maailman (mukaanlukien muut ihmiset) välille kuin ekstrovertit. Sillä tavalla introvertti pystyy luomaan selkeämmän oman sisäisen maailmansa, jossa on omat sisäiset virikkeet, mutta hintana on se, että ulkopuolen maailma jää tuon rajan taakse.

Ekstrovertille raja on häilyvämpi ja sisäinen maailma elää enemmän ulkoisen maailman mukana ja on riippuvaisempi ulkoisen maailman virikkeistä.

Mutta tämä on siis vain omaa spekulaatiota.

Heksu
Seuraa 
Viestejä5463
deezee
Olen itse päätynyt siihen, että introvertit luovat jyrkemmän rajan itsensä ja ympäröivän maailman (mukaanlukien muut ihmiset) välille kuin ekstrovertit. Sillä tavalla introvertti pystyy luomaan selkeämmän oman sisäisen maailmansa, jossa on omat sisäiset virikkeet, mutta hintana on se, että ulkopuolen maailma jää tuon rajan taakse.



Mielenkiintoinen teoria. Penskana tuli monasti filosofoitua sillä, että onko jonkun toisen "punainen" samanlainen kuin oma "punainen". Ts. kvalioiden probleemi on jotenkin niin ilmeinen, että se tulee helposti lapsellekin mieleen. Enpä ole koskaan aikaisemmin tullut ajatelleeksi, että sama probleemi voisi koskea myös minuuden ja sisäisen maailman kokemisen kvaliaa.

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
deezee

Olen itse päätynyt siihen, että introvertit luovat jyrkemmän rajan itsensä ja ympäröivän maailman (mukaanlukien muut ihmiset) välille kuin ekstrovertit. Sillä tavalla introvertti pystyy luomaan selkeämmän oman sisäisen maailmansa, jossa on omat sisäiset virikkeet, mutta hintana on se, että ulkopuolen maailma jää tuon rajan taakse.

Ekstrovertille raja on häilyvämpi ja sisäinen maailma elää enemmän ulkoisen maailman mukana ja on riippuvaisempi ulkoisen maailman virikkeistä.




Tämä saattaisi selittää sen minkä vuoksi muutama jotenkin "välittömän" oloinen ihminen netissä on pitänyt täysin itsestäänselvänä että ei ole olemassa mitään erillisiä minuuksia. Minun on ollut huomattavan vaikea tuota tuntemusta pitää edes lähimainkaan uskottavana, saati sitten omakohtaisesti sisäistettävissä olevana, kun en niin itse tunne piste. En kertakaikkiaan pysty kokemaan että olen yhtä jonkun toisen ihmisen kanssa. Luonnon kanssa ehkä, mutta en ihmisen. Olin kenen seurassa tahansa, aina tunnen itseni erilliseksi. Ja se voi olla hyvin uuvuttava ja lohduton tunne.

Mutta en minä tuota jotenkin tahallani luo, se on jotain mille en mahda mitään ja joka on ollut todellisuuttani niin kauan kuin muistan. Tunne ehkä vahvistuu vanhemmiten, mutta lapsenakaan en kokenut olevani automaattisesti osa kaikkea muuta tai kaikkia muita.

Kaikesta on tietysti jotain hyötyä saatavissa. Erillisyyden tunteestani itse saan sen irti etten pidä sitä itsestäänselvänä että toinen ihminen automaattisesti fanittaa samoja asioita kuin minä. Mutta muut eivät selvästikään koe näin, koska heille voi olla suuri yllätys että minulla onkin ihan erilainen maku tai kiinnostuksenkohteet kuin heillä. Jotkut jopa ottavat tällaisesta nokkiinsa, mitä en tajua ollenkaan.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat