Seuraa 
Viestejä16949

Kysyn käsitystäsi gravitaatiosta. Itse olen päätynyt liikevaikutteiseen geometriaan ja pidän keissiä ratkaistuna. Mielipiteitä?

Tässä prinsiippini asiasta:
post1904117.html#p1904117

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Sivut

Kommentit (106)

Eusa
Seuraa 
Viestejä16949

Avaruusajan kaareutuminen ja liikeavaruuden inertiageometria lienevät laajahkolla pätevyysalueella yhteneviä.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Goswell
Seuraa 
Viestejä12924

Kaipa se se gravitoni on, jonkin täytyy kertoa massakappaleesta ulospäin missä mennään sen massan määrän osalta. Vaikea kuvitella mitään muuta tapaa kuin jotakin hiukkasmaista vipeltäjää..

Minun mielestä noin.

Trash
Seuraa 
Viestejä2064
Ei, se on vuorovaikutus, jolla on välittäjähiukkanen gravitoni
Jos kyse olisi gravitoneista, pitäisi gravitaatiossa ilmetä aberraatiota. Ja kait ne olisi ristiriidassa energiaperiaatteenkin kanssa.
Ei, se on työntävien vaikutusten summavoima
Jos gravitaation vetovoima on mysteeri, niin onko sille hyvä selitys keksiä toinen mysteeri, työntövoima?
Kyllä, avaruus on kaareutunut yleisen suhtiksen kuvauksen mukaisesti
Kuvaa sitä millä tavalla gravitaatio ilmenee, mutta ei selitä mikä ja miten kaareuttaa.
Kyllä, massapisteet pyrkivät säilyttämään etäisyydet ja liike aiheuttaa suhteelliset kiihtyvyyserot sidottujen kimppujen kesken aiheuttaen inertian ja gravitaatioilmiön
Tuo menee yli hilseen. Mikä mekanismi pyrkii säilyttämään massapisteiden etäisyydet..? Mikä kiihtyvyyseroissa aiheuttaa inertiaa..?

Oikea vaihtoehtohan on että gravitaatio on eetterin ristiaallokkoa.

Eusa
Seuraa 
Viestejä16949
Trash
Kyllä, massapisteet pyrkivät säilyttämään etäisyydet ja liike aiheuttaa suhteelliset kiihtyvyyserot sidottujen kimppujen kesken aiheuttaen inertian ja gravitaatioilmiön
Tuo menee yli hilseen. Mikä mekanismi pyrkii säilyttämään massapisteiden etäisyydet..? Mikä kiihtyvyyseroissa aiheuttaa inertiaa..?

Oikea vaihtoehtohan on että gravitaatio on eetterin ristiaallokkoa.


Niin, tuo eetteri näyttää olevan sähkömagneettinen aallokko, jossa minimienergiatilassa massapiste pyrkii pitämään tilansa suhteessa aallokkoon eli interferenssiin muiden massapisteiden vaikuttamassa säteilykentässä. Yksinäinenkin massapiste joutuu muiden aiheuttamassa aallokossa sopeutumishuojuntaan suhteessa epätarkkuuteensa eli energiasisältöönsä. Suurin osa inertiasta tulee kuitenkin sidoksista; läheisen sidosenergian etäisyyttä säilyttävä ylivalta vaikuttaa pidemmän etäisyyden vuorovaikutukseen lähestymis- ja pakenemiskiihtyvyyksiä, jotka geometriana integroiden tuottaa tilavirityskatoa sidottujen kimppujen välille. Sitä voi kompensoida tietysti sivuttainen rataliike.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Flummis
Seuraa 
Viestejä25
Eusa
Kysyn käsitystäsi gravitaatiosta. Itse olen päätynyt liikevaikutteiseen geometriaan ja pidän keissiä ratkaistuna. Mielipiteitä?

Tässä prinsiippini asiasta:
post1904117.html#p1904117


Voi herran jumala. Erehdyin lukemaan linkkisi. Ensinnä se oli käsitteellisesti sekavin ikinä. Toiseksi, jos ei vieläkään varmasti ole pystytty todistamaan mistä gravitaatio on johtuu, niin ei sitä ainakaan tällä palstalla ratkaista.

Eusa
Seuraa 
Viestejä16949
Flummis
Eusa
Kysyn käsitystäsi gravitaatiosta. Itse olen päätynyt liikevaikutteiseen geometriaan ja pidän keissiä ratkaistuna. Mielipiteitä?

Tässä prinsiippini asiasta:
post1904117.html#p1904117


Voi herran jumala. Erehdyin lukemaan linkkisi. Ensinnä se oli käsitteellisesti sekavin ikinä. Toiseksi, jos ei vieläkään varmasti ole pystytty todistamaan mistä gravitaatio on johtuu, niin ei sitä ainakaan tällä palstalla ratkaista.

Eipä tietenkään. Tarkoitus olisi keskustella asiasta, ei muusta, mutta nettifoorumit ovat mitä ovat - vertaisarviointeja on turha odottaa.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Goswell
Seuraa 
Viestejä12924

Eipä tuossa mitään mystistä ole, todistaminen vain hiukka hankalaa, kun epeli mitä pitäisi havaita ei haaviin tartu, vaikutus kyllä näkyy ja tuntuu joka hetki..

Minun mielestä noin.

Flummis
Seuraa 
Viestejä25
Eusa
Flummis
Eusa
Kysyn käsitystäsi gravitaatiosta. Itse olen päätynyt liikevaikutteiseen geometriaan ja pidän keissiä ratkaistuna. Mielipiteitä?

Tässä prinsiippini asiasta:
post1904117.html#p1904117


Voi herran jumala. Erehdyin lukemaan linkkisi. Ensinnä se oli käsitteellisesti sekavin ikinä. Toiseksi, jos ei vieläkään varmasti ole pystytty todistamaan mistä gravitaatio on johtuu, niin ei sitä ainakaan tällä palstalla ratkaista.

Eipä tietenkään. Tarkoitus olisi keskustella asiasta, ei muusta, mutta nettifoorumit ovat mitä ovat - vertaisarviointeja on turha odottaa.

Älä ota pahalla. Kai ne nyt jotain siellä uudessa hiukkaskiihdyttimessä aikaan saavat. Parempi olisi.

Eusa
Seuraa 
Viestejä16949

Entropiasta on kyse, kun järjestys hajoaa. Entropian on ajateltu olevan loppuun vietynä sitä, että kaikkeus harvenee ja jäähtyy, ehkä lopulta tasaiseksi olotilaksi, hilaksi ja lopulta liike lakkaa.

Tutkimuksessani näyttää siltä, että asia on täsmälleen päinvastoin. Alkutila on virtuaali hila, jossa tapahtuu nytkähdys, minkä jälkeen kaikki pisteet ovat toistensa suhteen liikkeessä. Entropia paljastuu kaksinapaiseksi: perinteinen sekatila, jossa erilaiset ainekset sekoittuvat tasaiseksi puuroksi ja toisaalta sekatila, jossa liikkeessä olevat sidotut kimput menettävät tasaisen rakenteen potentiaalia järjestyen näennäisesti tiheyserojen mukaisiksi kerrostumiksi. Jälkimmäisessä on kyse gravitaatiosta.

Higgsin hiukkasen on ajateltu antavan massan pistemäisillle alkeishiukkasille. Nyt näyttäisi siltä, että esim. elektroni on pistemäinen vain havaitsijalle, vuorovaikuttajalle, mutta sm-dualismissaan sillä on kaksi magneettista monopolia, jotka ottavat kyllä tilansa näkyen epätarkkuusperiaatteena. Epätarkkuuteen sitoutunut energia muodostaa "pistemäisen hiukkasen pinta-alan" ja tämä vuorovaikuttaa paljastaen hitauden eli massan. Vrt. paikan/liikemäärän ja toisaalta ajan/energian epätarkuusperiaatteita entrooppiseen polaarisuuteen.

Säilymislakeja kannattaa myös tarkastella tässä yhteydessä. Energia pyrkii säilymään, mutta entropia jakaa sitä systeemiltä toisille. Samoin tila eli etäisyydet pyrkivät säilymään, mutta sidoksen ja liikkeen yhteisvaikutuksesta entropia jakaa sitä tiheämpiin ja harvempiin alueisiin.

Mikä voi olla mekanismi, jolla sidotuissa tiloissa olevat pisteet pystyvät selvittämään keskinäiset etäisyytensä? Ajattelen, että sen täytyy perustua sm-säteilyyn. Voisiko säteilyssä esiintyä jokin muutos, joka kertoo sen kulkemasta matkasta, tilavirityksestä. Ainakin kosmisen nosteen geometriaan (oma hypoteesini) sisältyy hyperkaarevuus, joka luetaan paikallisen ½-spin-kätisyyden kulmasta suhteessa sm-aalloon värähtelytason kulmaan. Muita ajateltavia mahdollisuuksia on mm. tuplakvanttiaallossa (fotonit pareittain) tai neutriinosäteilyssä (tosin asia voi olla myös niin päin, että erikseen magneettikenttä säilyttää värähtelysuuntansa, sähkökenttä ei tai neutriinot ovat kvanttiominaisuuden mittaustulos sm-säteilyn etäisyystieto-ominaisuudesta).

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Astronomy
Seuraa 
Viestejä3976

Toivon hartaasti, vaikken vetoa sen puolesta lyökkään yhtään senttiä, että gravitaatio saa selityksensä tässä ketjussa. Se mikä varmasti tapahtuu on se, että mitä villeimpiä ideoita gravitaatiosta perusvoimana tullaan esittämään, mikä tarkoittaa sitä että täällä on kivaa ja ihan mielenkiintoista pallotella asioilla jotka ovat pelkkiä arvauksia. Niitä minäkin mielenkiinnolla seuraan joten antaa palaa vaan.

"The universe is a big place, perhaps the biggest".
"Those of you who believe in telekinetics, raise my hand".
Kurt Vonnegut
"Voihan fusk." Minä

Eusa
Entropiasta on kyse, kun järjestys hajoaa. Entropian on ajateltu olevan loppuun vietynä sitä, että kaikkeus harvenee ja jäähtyy, ehkä lopulta tasaiseksi olotilaksi, hilaksi ja lopulta liike lakkaa.

Tutkimuksessani näyttää siltä, että asia on täsmälleen päinvastoin. Alkutila on virtuaali hila, jossa tapahtuu nytkähdys, minkä jälkeen kaikki pisteet ovat toistensa suhteen liikkeessä. Entropia paljastuu kaksinapaiseksi: perinteinen sekatila, jossa erilaiset ainekset sekoittuvat tasaiseksi puuroksi ja toisaalta sekatila, jossa liikkeessä olevat sidotut kimput menettävät tasaisen rakenteen potentiaalia järjestyen näennäisesti tiheyserojen mukaisiksi kerrostumiksi. Jälkimmäisessä on kyse gravitaatiosta.

Higgsin hiukkasen on ajateltu antavan massan pistemäisillle alkeishiukkasille. Nyt näyttäisi siltä, että esim. elektroni on pistemäinen vain havaitsijalle, vuorovaikuttajalle, mutta sm-dualismissaan sillä on kaksi magneettista monopolia, jotka ottavat kyllä tilansa näkyen epätarkkuusperiaatteena. Epätarkkuuteen sitoutunut energia muodostaa "pistemäisen hiukkasen pinta-alan" ja tämä vuorovaikuttaa paljastaen hitauden eli massan. Vrt. paikan/liikemäärän ja toisaalta ajan/energian epätarkuusperiaatteita entrooppiseen polaarisuuteen.

Säilymislakeja kannattaa myös tarkastella tässä yhteydessä. Energia pyrkii säilymään, mutta entropia jakaa sitä systeemiltä toisille. Samoin tila eli etäisyydet pyrkivät säilymään, mutta sidoksen ja liikkeen yhteisvaikutuksesta entropia jakaa sitä tiheämpiin ja harvempiin alueisiin.

Mikä voi olla mekanismi, jolla sidotuissa tiloissa olevat pisteet pystyvät selvittämään keskinäiset etäisyytensä? Ajattelen, että sen täytyy perustua sm-säteilyyn. Voisiko säteilyssä esiintyä jokin muutos, joka kertoo sen kulkemasta matkasta, tilavirityksestä. Ainakin kosmisen nosteen geometriaan (oma hypoteesini) sisältyy hyperkaarevuus, joka luetaan paikallisen ½-spin-kätisyyden kulmasta suhteessa sm-aalloon värähtelytason kulmaan. Muita ajateltavia mahdollisuuksia on mm. tuplakvanttiaallossa (fotonit pareittain) tai neutriinosäteilyssä (tosin asia voi olla myös niin päin, että erikseen magneettikenttä säilyttää värähtelysuuntansa, sähkökenttä ei tai neutriinot ovat kvanttiominaisuuden mittaustulos sm-säteilyn etäisyystieto-ominaisuudesta).





Niin, entropiaahan se kaikki on?

Mutta mitä entropia tekee valolle?

Entäpä mitä vastaan työntyvä valo tekee valolle?

Väitän että se kiihdyttää valon entropiaa?

Mitä se taas tarkoittaa?

Se tarkoittaisi sitä että valo laajenee nopeammin?

Miksi vastaan työntyvä valo ei aiheuta vastusta joka hidastaisi valon vauhtia?

Siksi että vastaan työntyvä valo kiihdyttää fotoneiden vuorovaikutusta ja siksi fotonit työntävätkin voimakkaammin toisiansa pois päin toisistansa ja samalla sinne päin minne fotonit ovat työntymässä?

Jos fotonit ovat ikäänkuin pieniä tähtiä joista työntyy ulos säteilyä kertaluokkaa pienempinä tihentyminä, niin silloinhan fotonit voivat kierrättää itsessään olevaa asiaa ja samallahan siinä välittyy se työntävä voima fotoneiden välillä?

Tähdistähän työntyy koko ajan ulos laajenevaa fotonikenttää, joten ei valo voi alkaa hidastamaan vauhtiansa, koska sen takana työntyy laajenevaa fotonikenttää joka työntää edellänsä vastaavaa laajenevaa fotonikenttää joka työntää edellänsä vastaavaa laajenevaa fotonikenttää jne?

Ja tämähän on havaittu valon yleisenä punasiirtymänä?

Onhan tuo täysin selvää,, massa kaareuttaa avaruutta ja avaruuden kaarevuus määrää miten massa liikkuu, mikäs ongelma tässä?

Eli johtuvat toisistansa,, joo.

Eusa
Seuraa 
Viestejä16949
Kierrätäjä
Tähdistähän työntyy koko ajan ulos laajenevaa fotonikenttää, joten ei valo voi alkaa hidastamaan vauhtiansa, koska sen takana työntyy laajenevaa fotonikenttää joka työntää edellänsä vastaavaa laajenevaa fotonikenttää joka työntää edellänsä vastaavaa laajenevaa fotonikenttää jne?

Ja tämähän on havaittu valon yleisenä punasiirtymänä?


Kurkkasin avainsanoja tekstistäsi vaikka estolistalla oletkin (työntäyteistä työntymistä vaan valitsemallasi tiellä ).

Punasiirtymässä voi aivan hyvin olla etäisyyden mukana tulevaa siirtymää, joskin hyperpallopinnalla projisoituessaan sen vaikutus suurenee vasta hyvin suurilla etäisyyksillä:
http://www.kase.fi/~idesan/physics/redshift.png

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat