Seuraa 
Viestejä513

Jos kerran evoluutiolla tarkoitetaan luonnonvalintaa jossa soveliaat korvaavat vähemmän soveliaat niin miksi tämä ei koske ihmsiä. Nimittäin väestötiede on jo kauan voinut osoittaa että fiksut, koulutetut, akateemiset, hyvätuloiset, ns. uraihmiset eivät halua lisääntyä ja tarjota näin lapsilleen erinomaisia elämisen edellytyksiä. Päinvastoin lisääntyminen näyttää olevan selvästi keskittyneempää pienituloisille, vähänkoulutetuille, jopa köyhille joilla on huonommat edellytykset tarjota lapsilleen paras mahdollinen elinympäristö. Ero kärjistyy erityisesti verrattaessa ateistien ja uskonnollisten ihmisten halukkuutta lisääntyä. Pyrkiikö evoluutio siis itseasiassa syrjäyttämään ateistit ja ei-uskonnolliset ryhmät uskonnollisten tieltä? Muita evoluution hylkimiä ryhmiä ovat tietysti juopot ja tupakanpolttajat (impotenssi) sekä ensi synnyttämistään siirtävät keski-ikäiset naiset. Evoluutio suosii uskonnollista nuorta, tupakoimatonta ja viinaa välttelevää uskonnollista ihmistä tai sitten ihmislaji muodostaa evoluution osalta selvän poikkeuksen yleispätevässä säännössä.

"En ymmärrä tätä herkkänahkaisuutta kaasun käytöstä...Kannatan jyrkästi myrkkykaasujen käyttöä sivistymättömiä heimoja vastaan....voidaan käyttää myös kaasuja jotka ovat epämiellyttäviä ja levittävät kauhua.."

- Winston Churchill (1919)

Sivut

Kommentit (70)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kiittäen: say what?

Eiköhän uskonnolisuus = kuuluu johonkin uskontoryhmään ja on aktiivinen kyseisellä saralla.

Maallistuneet luterilaiset suomessa eivät taida uskonnolisia olla.

Arkk
Kiittäen: say what?
Eiköhän uskonnolisuus = kuuluu johonkin uskontoryhmään ja on aktiivinen kyseisellä saralla.
Maallistuneet luterilaiset suomessa eivät taida uskonnolisia olla.

Moni kuitenkin väittää uskovansa jumalaan vaikka ei ole aktiivinen eikä kannata luterilaisuutta. Toisin sanoen ovat maallistuneita ihmisiä, mutta eivät kuitenkaan ateisteja. Usko johonkin on, mutta ei osata selittää sen tarkemmin mitä tämä uskon kohde on. Puhutaan vain ihmistä korkeammista asioista, joita ei voi järjellä selittää. Nämä eivät tämän määritelmän mukaan kuulu uskonnollisiin ihmisiin?

Mihin uskoo 52%

Vuoden 2011 kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuksen mukaan vain 27% suomalaisista uskoin kristinuskon jumalaan. 21% suomalaisista ei uskonut jumalaan ollenkaan
http://fi.wikipedia.org/wiki/Uskovainen

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
suolakaivos
Jos kerran evoluutiolla tarkoitetaan luonnonvalintaa jossa soveliaat korvaavat vähemmän soveliaat niin miksi tämä ei koske ihmsiä. Nimittäin väestötiede on jo kauan voinut osoittaa että fiksut, koulutetut, akateemiset, hyvätuloiset, ns. uraihmiset eivät halua lisääntyä ja tarjota näin lapsilleen erinomaisia elämisen edellytyksiä. Päinvastoin lisääntyminen näyttää olevan selvästi keskittyneempää pienituloisille, vähänkoulutetuille, jopa köyhille joilla on huonommat edellytykset tarjota lapsilleen paras mahdollinen elinympäristö. Ero kärjistyy erityisesti verrattaessa ateistien ja uskonnollisten ihmisten halukkuutta lisääntyä. Pyrkiikö evoluutio siis itseasiassa syrjäyttämään ateistit ja ei-uskonnolliset ryhmät uskonnollisten tieltä? Muita evoluution hylkimiä ryhmiä ovat tietysti juopot ja tupakanpolttajat (impotenssi) sekä ensi synnyttämistään siirtävät keski-ikäiset naiset. Evoluutio suosii uskonnollista nuorta, tupakoimatonta ja viinaa välttelevää uskonnollista ihmistä tai sitten ihmislaji muodostaa evoluution osalta selvän poikkeuksen yleispätevässä säännössä.



Luonnossa jää eloon jos tuottaa paljon jälkeläisiä tai vaivautuu huolehtimaan hyvin muutamasta jälkeläisestä. Muulla ei ole mitään merkitystä. Suurimmat nerotkin kuolevat sukupuuttoon mikäli he eivät panosta millään tavalla lisääntymiseen.

Luonnolle on yksi lysti minkälaisia ihmisiä faunassa hilluu. Toisille lajeille tietenkin on haitaksi jos ihmiset sattuvat olemaan kuin heinäsirkkaparvi jonka jäljiltä mitään ei jää pystyyn. Mikäli lisääntymisintoiset ihmiset ovat juuri sitä porukkaa joka ei paljon piittaa onko vielä lastenlapsillakin jotain syötävää, lajimme tyssähtää omaan mahdottomuuteensa kaluttuaan koko planeetan paljaaksi. Joku myrkyllinen jäkälä ehkä jää henkiin meidän jälkeemme...

MooM
Seuraa 
Viestejä7989
Arvuuttelija
Arkk
Kiittäen: say what?
Eiköhän uskonnolisuus = kuuluu johonkin uskontoryhmään ja on aktiivinen kyseisellä saralla.
Maallistuneet luterilaiset suomessa eivät taida uskonnolisia olla.

Moni kuitenkin väittää uskovansa jumalaan vaikka ei ole aktiivinen eikä kannata luterilaisuutta. Toisin sanoen ovat maallistuneita ihmisiä, mutta eivät kuitenkaan ateisteja. Usko johonkin on, mutta ei osata selittää sen tarkemmin mitä tämä uskon kohde on. Puhutaan vain ihmistä korkeammista asioista, joita ei voi järjellä selittää. Nämä eivät tämän määritelmän mukaan kuulu uskonnollisiin ihmisiin?

Mihin uskoo 52%

Vuoden 2011 kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuksen mukaan vain 27% suomalaisista uskoin kristinuskon jumalaan. 21% suomalaisista ei uskonut jumalaan ollenkaan
http://fi.wikipedia.org/wiki/Uskovainen



Varmasti juuri noin kuten sanoit. Mukana on tietysti myös jotain muuta uskontoa tunnustavat uskovaiset, muslimit kai se suurin ryhmä on Suomessa.

Mutta en näkisi uskonnollisuutta kansakunnan tasolla kovin isona tekijänä evoluutiossa. Sellaisia uskovaisia, jotka eivät ehkäise ollenkaan on vähän ja noista ryhmistä valuu koko ajan populaa pois. Vaikka syntyvyys on korkea, esim. lestadiolaisten määrä ei suuremmin muutu.

Se on kyllä totta, että matalassa sosioekonomisessa asemassa olevien lapsimäärä on korkeampi kuin muilla. Esimerkiksi korkeakoulutetut saavat lapsia myöhemmin ja vähemmän. Toisaalta koulutustaso nousee koko ajan.

Nautintoaineiden aiheuttama impotenssi taitaa iskeä enemmän lisääntymisiän jälkeen (miehistäkin harvempi saa lapsia esim. yli 50-vuotiaana, koska puolisto ovat yleensä samaa ikäluokkaa). Tietty määrä juoppoutta sen sijaan voi lisätä lapsimäärää, jos vahinkolaakeja tulee kännipäissään suhattua enemmän.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Arkk
Kiittäen: say what?

Eiköhän uskonnolisuus = kuuluu johonkin uskontoryhmään ja on aktiivinen kyseisellä saralla.

Maallistuneet luterilaiset suomessa eivät taida uskonnolisia olla.




Jokainen ihminen vannoo vähintään tieteen nimeen, joka on enemmän tai vähemmän uskonnollinen mitä tulee historian, aineen ja elämän selityksen suhteen.

Kyllä näin taitaa olla. Hyvä esimerkki tästä on esim. USA:n Amish lahko jolla kaikilla on suurperheet, Suomessa vähän vastaava lahko lienee lestadiolaiset.

here is a graph of there growth rate from 1920.

Year Pop. %±
1920 5,000 —
1928 7,000 40.0%
1936 9,000 28.6%
1944 13,000 44.4%
1952 19,000 46.2%
1960 28,000 47.4%
1968 39,000 39.3%
1976 57,000 46.2%
1984 84,000 47.4%
1992 125,000 48.8%
2000 166,000 32.8%
2008 221,000 33.1%
2010 249,000 12.7%

from this i can deduce that the Amish have a growth rate of over 5% a year.
more than 6.3% from 2008-2010.
so here is where my equation comes in from there growth rates lets conservatively assume a 5% yearly growth rate this means that there population will easily double every 20 years.

2010 250,000
2030 500,000
2050 1m
2070 2m
2090 4m
2110 8m
2130 16m
2150 32m
2170 64m
2190 128m
2210 256m
2230 512m
2250 1.024 billion
2270 2.048 billion
2290 4.096 billion
2310 8.192 billion


Some Amish may average from 5-6, while others register birth rates as high as 9 children per family (such as the Swiss Amish churches of Adams County, Indiana). Typically the average number of children is cited as 6 or 7 per family. Compared to a non-Amish average of slightly more than 2, the Amish family size is indeed quite large.



Huvittavaa että tiedemiestyypit/ateistit aina naureskelee kuinka typeriä uskovaiset on vaikka biologisessa mielessä juuri nämä tärähtäneet uskovaiset on kaikkein suurimpia voittajia ja heidän jälkeläisensä tulee asuttamaan maailmaa tulevaisuudessa.

Omasta mielestäni kaikesta typerimpiä on juuri nämä uraohjukset jotka tekee merkityksettömän uran jossain eikä tee lapsia koska ei ehdi/jaksa, biologisessa ja evoluutionaalisessa mielessä aivan uskomattoman typerää.

kiittäen
Jokainen ihminen vannoo vähintään tieteen nimeen, joka on enemmän tai vähemmän uskonnollinen mitä tulee historian, aineen ja elämän selityksen suhteen.



Kyllä, mutta tieteellisen uskon ja uskonnollisen uskon välillä on eroja. Ihminen jonka ei tarvitse uskoa mihinkään on rajannut elämänsä hyvin kapeaksi ja harvassa on sellaiset, joiden ei tarvitse uskoa mihinkään koska he tietävät. Usko ja tiede tässä hetkessä, ilman ajallista ulottuvuutta ovat samanlaiset. Tieteellä on kuitenkin pyrkimyksenä saada aina edellistä parempia "profeettoja" tulkitsemaan aimmin uskottuja seikkoja. Ihmisen pitää uskoa niin kauan, että kykenee tietämään.

Nietzsche oli sitä mieltä, etä kun jumala tappoi itsensä tukehduttavaan sääliin itseään kohtaan, ihmisen oli asetuttava hänen paikalleen. Näkemys, että jumalan kuolema aina jättää tyhjän paikan, joka on täytettävä jollain, on monen mielestä totta. Esimerkiksi ateismi on lujinta jumalauskoa korvaavaa uskomista, joka säilyttää kristinuskon moraalin sisimmän "arvon", sen huonoimman, reaktiivisen ja orjamaisimman osan. Sekin on samaa nihilismiä kuin Kantin tai Hegelin filosofia, jotka eivät luo mitään, vaan pyhittävät aina status quon. Marx on vain romantttinen versio Hegelistä, jossa orjista voi tulla herroja, mutta pysyvät nykyisten herrojen tavalla orjina.

Sekin, joka väittää olevansa täysin välinpitämätön jumalaa kohtaa, on usein hämmästyttävän kiinnostunut uskonnosta (esim. Enqvist, Valtaoja). Ymmärrän tämän joko uskonnon tai 'ensimmäisen filosofian' (=metafysiikka) kaipuuksi. Ne ovat mielestäni sama asia. Jokaisella on sellainen välttämättä, joko tietoisena tai tiedostamattomana. Kysymys on vallantahdosta. Valta tahtoo aina jotain, eikä kuollut tieto (tiede, kaavat, matematiikka) ole vielä valtaa, kuten uskotellaan. Ne ovat aina vain välineitä erilaisille vallantahdoille.

Nietzsche uskoi (oli uskovinaan?) uuteen itsensä ylittävään, uusia arvoja luovaan yli-ihmiseen, jonka esi-isiä saatamme olla. On siis huomattava, että arvot on arvotettava uudelleen, jotta ihmisen vapaa tahto voisi toteuttaa itsensä. On aina luotava arvon arvo.

kiittäen
Arvuuttelija
Kyllä, mutta tieteellisen uskon ja uskonnollisen uskon välillä on eroja. Ihminen jonka ei tarvitse uskoa mihinkään on rajannut elämänsä hyvin kapeaksi ja harvassa on sellaiset, joiden ei tarvitse uskoa mihinkään koska he tietävät. Usko ja tiede tässä hetkessä, ilman ajallista ulottuvuutta ovat samanlaiset. Tieteellä on kuitenkin pyrkimyksenä saada aina edellistä parempia "profeettoja" tulkitsemaan aimmin uskottuja seikkoja. Ihmisen pitää uskoa niin kauan, että kykenee tietämään.

Materialistinen tiede on sitoutunut oletukseen, jossa kehitys vaatii aikaa. Sen verhossa kaikki mahdollistuu. Tiede on sitoutunut ennakko-oletukseen ja luonteeltaan uskonnollista.

Tavallaan. Ajallinen tarkastelu kuitenkin osoittaa, että kasautuva tieto johtaa kehitykseen. Kaiken mahdollistuminen tieteen avulla on hihhulointia, joka ilmenee mm. scifin harrastamisena, joka taasen on harvoin kovin vakavahenkistä.

kiittäen
Arkk
Kiittäen: say what?




Jokainen ihminen vannoo vähintään tieteen nimeen, joka on enemmän tai vähemmän uskonnollinen mitä tulee historian, aineen ja elämän selityksen suhteen.



öö...jaa? En kyllä vanno minkään nimeen, tiedän kyllä sen, että kaikkea emme tiedä ja jos joku uskoo tietävänsä kaiken (ja selityksen kaikkeen), niin on suurella todennäköisyydellä väärässä.

Tieteessä on teorioita, niiden avulla koitetaan selittää asioita. Ne eivät ole absoluuttisia totuuksia, eikä niiden tarkoituskaan ole sitä olla. Miksi kukaan vannoisi "suattaapi olla tai suattaapi olla olemattakin" nimeen? Vain ne jotka uskovat absoluuttisiin totuuksiin vannovat jotain jonkun nimeen. (uskovien pyhät kirjat)

Otsikkossa on osatotuus, koska länsimaissa taitaa olla elintaso se suurin tekijä lapsimäärän suhteen. Elintaso taasen määräytyy X määrän muuttujia mukaan. Yleisesti ottaen korkeammin koulutetut lisääntyvät vähemmän ja vähemmän koulutetut lisääntyvät enemmän. Olivat sitten uskonnollisia tahi ei. Tosin taitaa se uskonnollisuus olla harvinaisempaa korkeastikoulutettujen keskuudessa.

MooM
Seuraa 
Viestejä7989
Arkk
Otsikkossa on osatotuus, koska länsimaissa taitaa olla elintaso se suurin tekijä lapsimäärän suhteen. Elintaso taasen määräytyy X määrän muuttujia mukaan. Yleisesti ottaen korkeammin koulutetut lisääntyvät vähemmän ja vähemmän koulutetut lisääntyvät enemmän. Olivat sitten uskonnollisia tahi ei. Tosin taitaa se uskonnollisuus olla harvinaisempaa korkeastikoulutettujen keskuudessa.



Ei uskonnollisuus sinänsä lisää jälkeläisten määrää merkittävästi (kuten sanoin ylempänä). Vain uskonnolinen vakaumus, joka estää ehkäisyn käytön tekee niin ja näitä on Suomessa lähinnä lestadiolaisissa, jotka toisaalta ovat yleisesti melko hyvin koulutettuja tai muuten pärjääviä (yrittäjiä jne).

Koulutuksen pituus taitaa olla merkittävin syy siihen, että osalla naisista esikoisen hankkiminen venyy sinne 30 + -ikävuosille. Ja miehen löytämisen hankaluus on toinen, siinä markkina-arvoteoria kyllä kuvaa aika hyvin isoa kuviota. Jos koulutettu nainen ei löydä miestä (tai eroaa) opiskeluaikana, parisuhteen löytäminen myöhemmin voi olla hankalaa. Ei tietysti mahdotonta.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

BCK
Seuraa 
Viestejä6960
FLC
Millähän tavalla uskonto liittyy evoluutioon, tai yleensä tuohon kyseessä olevaan asiaan? Raittius kun ei vaadi sitä kylkiäiseksi.



Muistan lukeneeni jutun, jonka perusteella uskonnollisuus ja hyvä mielikuvitus korreloisivat. Ehkä se on hyvä hypoteesi, koska kai se vaatii hyvää mielikuvitusta uskoa johonkin, jota ei ole olemassa, tai jonka olemassa olosta ei ole todisteita. Hyvä mielikuvitus voisi olla kilpailuetu, koska mielikuvitusta tarvitaan vaarojen, ja vaarojen välttämiskeinojen, kuvitteluun. Hyvä kuvittelija jää henkiin todennäköisemmin, ja siirtää geeninsä eteenpän. (Liika kuvittelu toisaalta on liikaa, jos esim. jää mietteisiinsä, eikä huomaa vaaroja, kuten hyökkääviä sapelihammastiikereitä.)

Muistan myös lukeneeni, että uskonnollinen kokemus (esimerkiksi jonkin suuremman voiman läsnäolon vahva tunne) näkyisi parietaalilohkon (päälakilohkon) vähentyneenä aktiivisuutena (päälakilohko liittyy avaruden kolmiuloitteeseen hahmottamiseen). Tämän on ajateltu selittävän sitä, että yksilö tuntee sulautuvansa johonkin itseään suurempaan, mikä puolestaan saattaa liittyä "itsen" havainnoinin (self awareness) heikentymiseen, eli siihen, ettei itsen ja muun maailman rajaa enää hahmoteta yhtä kirkkaasti. Voisiko tällä olla mielenterveyttä suojaava vaikutus, koska henkilö, joka tuntee olevansa osa jotain isompaa kokonaisuutta, tai yhteydessä jumalaansa, ehkä tuntee olonsa vähemmän yksinäiseksi, ja siten ehkä onnellisemmaksi? Olisiko niin, että onnellisuus korreloi lisääntymismenestyksen kanssa?

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat