Seuraa 
Viestejä45973

En löytänyt mistään netistä, että paljon on eroa eri sähköntuotanto kustannuksissa saatuun energiaan nähden. Tietenkin laskettuna näin: Kaikki kustannukset suunnittelusta ja louhinnasta tuotantoon sekä siirtoon(siirtokustannukset toki liki samat kaikissa) koko käyttöiällään jaettuna tuotetulla energialla koko käyttöiällään = 0,0xx €/kwh.

Oisko kellään tietoo? Järkeviä arvauksia... Tuulivoima ydinvoimaa 2-3 kertaa kalliimpaa?

Kalleimmasta halvimpaan?
Aurinko:
Tuulivoima:
Maakaasu:
Vesivoima:
Turve:
Ydinvoima:
Öljy:
Hiili:
Ja mitä muita niitä onkaan aaltovoima, puusähkö ja kaikenmaailman biovoimaloita.

Tuli tässä vaan mieleen kun katselin Euroopan uusiutuvien energioiden käytön lisäämistä vuoteen 2020 mennessä, taisi olla tuplaantumassa. Kun taas Usaa, Arabimaita, kiinaa ja intiaa ei erityisesti kiinnosta, koska uusiutuviin käytetty raha vaarantaisi omaa asemaa maailman kartalla kait.

Sivut

Kommentit (25)

Beta
Seuraa 
Viestejä40

Stuttgartin yliopisto julkaisi pari vuotta sitten tutkimuksen aiheesta. Kustannusten suhdeluvuiksi saatiin:
Ydinvoima 1
Maakaasu 1,4
Kivihiili 1,5
Tuulivoima maalla 2,7
Tuulivoima merellä 3,1
Aurinkovoima (sähkö) 6,2
Kaivan paremmalla ajalla linkin tuohon tutkimukseen.

Ydinvoiman osalta kustannusten laskenta on helppoa, koska kaikki kotimaiset ydinvoima-yhtiöt myyvät sähkönsä omakustannushintaan omistajilleen. Esimerkiksi TVO:n OL1 ja OL2 teki 347 miljoonan liikevaihdon 14 TWh:n tuotannolla ja 5,7 % liikevoitolla, joten sähkön tuotannon maksimi hinnaksi tulee noin 21,5 €/MWh. Toisaalta liikevaihto sisältää myös rahoitusta OL3:een, joten todennöisesti tuotantokustannukset ovat oikeasti noin 15-18 €/MWh.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665

Noita "kustannuksia" voi väännellä ihan tarpeen mukaan. Ydinvoiman "kustannuksiin" voidaan laskea vaikkapa insinöörikunnan tekniikan opintojen kustannukset tai mitä tahansa, mikä vähänkään sivuaa aihetta.
Kuten amakela edellä sanoi, paras indikaattori lienee hinta jolla sähköä myydään (silloin kun tuotantoa ei erikseen tueta).

Kenenköhän Denzil luulee kehittäneen ~kaikki muutkin energiantuotantotavat kuin ydinvoiman? Tai äh, eihän niihin mitään insinööriopintoja tarvitse, laitan puhelimen ulos kun tuulee niin akku kivasti latautuu siitä. Aurinkoisella säällä jostain syystä vielä nopeammin.

Sähkön myyntihinnassa on se jännä juttu, että se tasoittuu turhan paljon. Kun sähköllä käydään kauppaa Nordpoolissa, nostavat kustannuksiltaan halvimman tuotantotavan myyjät hintansa muiden tasolle, koska saavat joka tapauksessa sen myytyä. Myyntihinta siis lakkaa jo tässä vaiheessa merkitsemästä mitään kustannuksiin liittyvää, muuta kuin sitä että harvoin sähköä tappiolla myydään. Kustannukset on kustannuksia ja niitä on turha lähteä laskemaan myyntihinnan kautta, kun suorempiakin keinoja on.

amakela
Ydinvoiman osalta kustannusten laskenta on helppoa, koska kaikki kotimaiset ydinvoima-yhtiöt myyvät sähkönsä omakustannushintaan omistajilleen. Esimerkiksi TVO:n OL1 ja OL2 teki 347 miljoonan liikevaihdon 14 TWh:n tuotannolla ja 5,7 % liikevoitolla, joten sähkön tuotannon maksimi hinnaksi tulee noin 21,5 €/MWh. Toisaalta liikevaihto sisältää myös rahoitusta OL3:een, joten todennöisesti tuotantokustannukset ovat oikeasti noin 15-18 €/MWh.



Tuo sopii korkeintaan vanhoihin ydinvoimaloihin, joiden pääomaakulut ovat jo kuoletettu. Uuden ydinvoiman osalta hinta voi olla jopa kolminkertainen, tai vähintään kaksinkertainen, vrt Lappeenrannan kk:n tutkimus.

Tässä kerrotaan EROEI -laskelmista,
http://en.wikipedia.org/wiki/Energy_ret ... y_invested

Andrea Rossilta kysyttiin juuri, millainen hänen kylmäfuusiolaitteensa EROEI -arvo olisi.
vastasi näin:
"Andrea Rossi
February 12th, 2013 at 5:26 PM
Dear Hughd:
The numbers you have given are shaky. Before answering to your question in a not superficial way a throughly analisys should be made regarding all the components connected with the 2 terms of the equation. To answer to your question a paper is necessary, not a comment. In any case: the energy necessary to build an E-Cat and its fuel is irrilevant compared to the energy produced by an E-Cat with its fuel: the latter is minor by orders of magnitude.
Warm Regards,
A.R."

konsta
amakela
Ydinvoiman osalta kustannusten laskenta on helppoa, koska kaikki kotimaiset ydinvoima-yhtiöt myyvät sähkönsä omakustannushintaan omistajilleen. Esimerkiksi TVO:n OL1 ja OL2 teki 347 miljoonan liikevaihdon 14 TWh:n tuotannolla ja 5,7 % liikevoitolla, joten sähkön tuotannon maksimi hinnaksi tulee noin 21,5 €/MWh. Toisaalta liikevaihto sisältää myös rahoitusta OL3:een, joten todennöisesti tuotantokustannukset ovat oikeasti noin 15-18 €/MWh.



Tuo sopii korkeintaan vanhoihin ydinvoimaloihin, joiden pääomaakulut ovat jo kuoletettu. Uuden ydinvoiman osalta hinta voi olla jopa kolminkertainen, tai vähintään kaksinkertainen, vrt Lappeenrannan kk:n tutkimus.

Jos sovitaan että uuden voimalan hinta on vaikapa viisinkertainen OL1:een ja OL2:een verrattuna, niin nykyhinnoilla OL3:n on maksanut itsensä takaisin noin 15 vuodessa. Siitä sitten seuraavat se 45 vuotta tuottaa hyvää tälle kansakunnalle.

Puuhevonen
Seuraa 
Viestejä5372

Tämä kustannusarvio on hankala, koska ydinvoimaloita ei tarvitse vakuuttaa suuronnettomuuden varalle eikä hiilivoiman ulkoisvaikutuksia (externalities) tarvitse ottaa tuottajan huomioon. Tietoa tuskin on kennelläkään, mutta järkeviä arvauksia voidaan tehdä.

Hiilivoiman kohdalla pitää huomioida, että saastuttavaa ja se perustuu tuontiin, joten se on kansantalouden vaihtotaseelle tappiollista toisin kuin esimerkiksi Turve. Hiilivoima on muutoinkin liian halpaa, koska Amerikkalaiset dumppaa hiiltä markkinoille.

Ydinvoimassa kannattaa huomioida, että OL3:n rakentaminen on tullut maksamaan jo kansantaloudelle 8 miljardia euroa, koska sen rakentamisen ajan ollaan oltu tuontisähkön varassa. Suomalaiset veronmaksajat ovat siis tukeneet OL3:sta noin 8 miljardilla eurolla ja ranskalaiset veronmaksajat ovat tukeneet sitä noin 4 miljardilla eurolla, kun voimala on kuusi vuotta myöhässä. Eli uusi ydinvoima on täysin riippuvainen veronmaksajien tuesta.

Tämän vuoksi uutta ydinvoimaa ei rakenneta enää missään Euroopassa eikä Yhdysvalloissa. Jopa Britannia ja Ranska luopuvat ydinvoimasta sitä mukaan, kun vanhojen reaktoreiden käyttöikä tulee täyteen.

Halvimmasta kalleimpaan:

(1) Vesivoima: €30 / MWh (investointiaika tosin pitkä)
(2) Vanha ydinvoima: €40 / MWh (valitettavasti näitä ei enää rakenneta)
(3) Vanha hiilivoima: €50 / MWh (kustannukset yhteiskunnalle >100 euroa)
(4) Tuulivoima: ­€60 / MWh (hinta putoaa nopeasti)
(7) Uusi hiilivoima: €70 / MWh (säätyvää, joten arvo nimellishintaa korkeampi)
(6) Merituulivoima: ­€80 / MWh (hinta putoaa vielä nopeammin)
(5) Turve: €90 / MWh (saastuttavaa sekä ympäristö- ja kuljetusongelmia)
(8) Uusi ydinvoima: €100 / MWh (tarkoista kustannuksista ei tietoa)
(9) Biokaasu: €110 / MWh (saatavuus on rajoitettu)
(10) Maakaasu: €120 / MWh (maakaasu euroopassa kallista)
(11) Aurinko: €150 / MWh (etelämpänä toki järkevämpää, ei sovellu Suomeen)
(12) Aalto/vuorovesi: €180 / MWh (ei mahdollista Suomessa)
(13) Diesel: €250 / MWh (vara/säätövoimaa)
(14) Puusähkö: €300 / MWh (dieseliä kuluu rekan moottorissa melkein enemmän kuin saadaan sähköä)

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

pmk
Seuraa 
Viestejä1855
Puuhevonen

(4) Tuulivoima: ­€60 / MWh (hinta putoaa nopeasti)
(6) Merituulivoima: ­€80 / MWh (hinta putoaa vielä nopeammin)


Kun kerran olet noin vakuuttunut nopeasta hintojen laskusta, voitko tarkentaa, kuinka paljon seuraavien osakokonaisuuksien hinnat putoavat sanokaamme seuraavan 10 vuoden aikana:

* Perustukset
* Itse torni
* Roottori/lavat
* Vaihdelaatikko
* Generaattori
* Taajuusmuuttaja/liityntäelektroniikka

Vaikka tulevaisuudessa päästäisiin vaihdelaatikosta eroon ja sen korvaava tehoelektroniikka olisi ilmaista, kokoniskustannusten alenema olisi korkeintaan kymmeniä prosentteja.

Puuhevonen
Tämä kustannusarvio on hankala, koska ydinvoimaloita ei tarvitse vakuuttaa suuronnettomuuden varalle eikä hiilivoiman ulkoisvaikutuksia (externalities) tarvitse ottaa tuottajan huomioon. Tietoa tuskin on kennelläkään, mutta järkeviä arvauksia voidaan tehdä.

Hiilivoiman kohdalla pitää huomioida, että saastuttavaa ja se perustuu tuontiin, joten se on kansantalouden vaihtotaseelle tappiollista toisin kuin esimerkiksi Turve. Hiilivoima on muutoinkin liian halpaa, koska Amerikkalaiset dumppaa hiiltä markkinoille.

Ydinvoimassa kannattaa huomioida, että OL3:n rakentaminen on tullut maksamaan jo kansantaloudelle 8 miljardia euroa, koska sen rakentamisen ajan ollaan oltu tuontisähkön varassa. Suomalaiset veronmaksajat ovat siis tukeneet OL3:sta noin 8 miljardilla eurolla ja ranskalaiset veronmaksajat ovat tukeneet sitä noin 4 miljardilla eurolla, kun voimala on kuusi vuotta myöhässä. Eli uusi ydinvoima on täysin riippuvainen veronmaksajien tuesta.

Tämän vuoksi uutta ydinvoimaa ei rakenneta enää missään Euroopassa eikä Yhdysvalloissa. Jopa Britannia ja Ranska luopuvat ydinvoimasta sitä mukaan, kun vanhojen reaktoreiden käyttöikä tulee täyteen.

Halvimmasta kalleimpaan:

(1) Vesivoima: €30 / MWh (investointiaika tosin pitkä)
(2) Vanha ydinvoima: €40 / MWh (valitettavasti näitä ei enää rakenneta)
(3) Vanha hiilivoima: €50 / MWh (kustannukset yhteiskunnalle >100 euroa)
(4) Tuulivoima: ­€60 / MWh (hinta putoaa nopeasti)
(7) Uusi hiilivoima: €70 / MWh (säätyvää, joten arvo nimellishintaa korkeampi)
(6) Merituulivoima: ­€80 / MWh (hinta putoaa vielä nopeammin)
(5) Turve: €90 / MWh (saastuttavaa sekä ympäristö- ja kuljetusongelmia)
(8) Uusi ydinvoima: €100 / MWh (tarkoista kustannuksista ei tietoa)
(9) Biokaasu: €110 / MWh (saatavuus on rajoitettu)
(10) Maakaasu: €120 / MWh (maakaasu euroopassa kallista)
(11) Aurinko: €150 / MWh (etelämpänä toki järkevämpää, ei sovellu Suomeen)
(12) Aalto/vuorovesi: €180 / MWh (ei mahdollista Suomessa)
(13) Diesel: €250 / MWh (vara/säätövoimaa)
(14) Puusähkö: €300 / MWh (dieseliä kuluu rekan moottorissa melkein enemmän kuin saadaan sähköä)




Nämä sinun laskelmasi ovat täysin umpimähkäsiä ja ne ei perustu yhtään mihinkään reaalimaailman laskelmiin. Ydinvoiman hinta on noin 15-17 EUR/MWh. Kun katsoo Kemijoki Oy:n tilinpäätösen ja tuotannon saadaan vesivoiman hinnaksi 9,0 EUR/MWh.

Suomen suurin "tuurivoimayhtiö" innopower teki 4,4 miljoonan liikevaihdon ja tuotti 86 GWh sähköä, eli 51 EUR/MWh. Kun tiedetään takuuhinta ja markkinahinta on tuulisähkön hinta noin 120 €/MWh. Maailman suurin biovoimalaistos Alholmens Kraft Oy Pietarsaaressa syö puunkuorta, hakkuutähteitä ja muita puunjalostuksen sivutuotteita sekä turvetta. Vertaamalla tilinpäätöstä ja tuotantoa saadaan hinnaksi 23 €/MWh.

Ensi kerralla kun esittelet näitä utopiotasi, niin laita laskutoimitukset kehiin arviotavaksi.

Puuhevonen
Seuraa 
Viestejä5372
amakela
Suomen suurin "tuurivoimayhtiö" innopower teki 4,4 miljoonan liikevaihdon ja tuotti 86 GWh sähköä, eli 51 EUR/MWh. Kun tiedetään takuuhinta ja markkinahinta on tuulisähkön hinta noin 120 €/MWh.

Tuo sinun metodisi laskea hintoja on virheellinen. Ensinnäkin 4,4 miljoonan liikevaihto sisältää mahdolliset tuet, joten innopowerin tulot tukineen olivat 51 euroa per MWh. Se että onko firma voitollinen vai tappiollinen, on sitten eri asia.

Takuuhinta on kai Suomessa otettu käyttöön vasta sen jälkeen kuin suurin osa Innopowerin myllyistä oli jo rakennettu. En tiedä minkälainen tuulivoiman tukeminen oli ennen takuuhinnan käyttöönottoa.

Nuo sinun omat laskelmasi on siis metodologisesti epäkelpoja, koska ne eivät huomioi kertaluontoisia eriä. Suosittelen että sen sijaan että pyörittelet omia laskelmiasi, niin viittaisit kansainvälisiin arvioihin, kuten minä teen.

Sotkit tuossa Alholmens Kraft Oyn kohdalla energian ja sähkön toisiinsa. Biovoimalaitos tuottaa energiaa €23 / MWh hinnalla ja tässäkään ei huomioida pääomakuluja tarpeeksi, koska yritys on voittoatavoittelematon. Sen tavoite on tuottaa vain sähköä omistajilleen, joten pääomakuluja ei tarvitse huomioida, eli tuo 23 euroa on vain tuotantokustannukset, joissa ei huomioida pääomakustannuksia.

Saksassa maksetaan biosähkölle tukea kaksi-kolme kertaa enemmän kuin tuulivoimalle. Kyse on lähinnä siitä, että onnistuuko puutavarajätteen tuominen lähiseuduilta. Kovinkaan kaukaa sitä ei kannata tuoda, koska puun vesipitoisuus on niin korkea.

Arvioin kuitenkin tuon puusähkön itse, joten luultavasti olin siinä väärässä. Ydinvoima, hiilivoima ja tuulivoima ovat kuitenkin erittäin hyvin tunnettuja hinnassaan, joskin ydinvoiman kohdalla hinta ei pysy suunnitelmissa, joten sen arvioiminen ennakkoon on epävarmaa. Esim. OL3 oli täydellinen taloudellinen katastrofi.

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

Puuhevonen
Seuraa 
Viestejä5372
pmk
Puuhevonen

(4) Tuulivoima: ­€60 / MWh (hinta putoaa nopeasti)
(6) Merituulivoima: ­€80 / MWh (hinta putoaa vielä nopeammin)
Kun kerran olet noin vakuuttunut nopeasta hintojen laskusta, voitko tarkentaa, kuinka paljon seuraavien osakokonaisuuksien hinnat putoavat sanokaamme seuraavan 10 vuoden aikana:

* Perustukset
* Itse torni
* Roottori/lavat
* Vaihdelaatikko
* Generaattori
* Taajuusmuuttaja/liityntäelektroniikka


Tuulimyllyn ylivoimaisesti heikoin lenkki on roottorin lavat.

Pelkästään käyttämälle lasikuitua kehittyneempää materiaalitekniikkaa voidaan tuulimyllyn teho kaksinkertaistaa ja hinta siis puolittaa. Hiilikuidulla vahvistetuista siivistä voidaan tehdä satametrisiä, kun lasikuitu sallii vain 60 metristen siipien käyttöä. Tulevaisuuden lottomateriaalit, kuten grafeeni puolestaan tekisi tuulivoimasta vieläkin halvempaa, mutta toistaiseksi ei kai voida ennakoida sitä koska grafeeni on materiaalina kypsä tuulimyllyihin.

Lisäksi lavoista voidaan tehdä kehittyneen materiaalitekniikan ansiosta paitsi kevyempiä, niin myös kestävämpiä, joten tuulimyllyt voidaan mitoittaa yli 30 vuoden käyttöikää varten. Nykyisellään joudutaan tekemään kompromisseja lapojen keveyden ja kestävyyden suhteen, joten tuulimyllyt joudutaan mitoittamaan vain 15-20 vuoden käyttöä varten.

Olen samaa mieltä, että tuulimyllyn muiden muiden osien kohdalla ei voida saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä muutoin kuin kehittämällä niiden kierrätystä, jotta tarvitsee uusia toisen polven tuulimyllystä ainoastaan lavat. Esimerkiksi kierrätystuulimyllyt eivät tarvitse uusia perustuksia ja runkoa eikä neodyymia magneetteja varten tarvitse louhia Kiinasta.

Suomen olosuhteissa lapoja vaivaa myös jäätymisongelma. Mutta lasikuitua paremmat lapamateriaalit voisivat auttaa tässäkin.

Lapamateriaalien lisäksi toiseksi tärkein tapa painaa tuulisähkön hintaa on sopeutuminen. Älysähköverkkoa voidaan kehittää, jotta kulutusjoustoa voidaan tehdä reaaliaikaisesti. Tuulivoiman suurin ongelma ei suinkaan ole sen raaka hinta, vaan se että silloin kun tuulee paljon, niin tuulivoimalle ei löydy markkinoita. Joten tuulivoima määritelmällisesti tarvitsee takuuhinnan, koska sähkön markkinahinta on halvimmillaan silloin kun tuulee.

Pitäisi siis kehittää kulutusjoustoa ja luoda markkinoita vaihtelevalle sähkön tarjonnalle. Kokeellisia akkuvarmistuksia tosin on jo käytössä ja esimerkiksi Hollantiin rakennetaan jo keväällä muutamia älytuulimyllyjä, joissa on sisäänrakennettu akku.

Kokonaisuutena arvaisin että vuoteen 2020 mennässä tuulivoiman hinta putoaa nykytasosta 25 % ja vuoteen 2030 mennessä hinta on pudonnut 60 %. Merituuli tulee halvemmaksi kuin maatuuli jossain vuoden 2020 tienoilla.

*

Korjasin hinta-arvioita pienhiukkasen verran:

(1) Vesivoima: €20 / MWh (investointiaika tosin pitkä)
(2) Vanha ydinvoima: €30 / MWh (valitettavasti näitä ei enää rakenneta)
(3) Vanha hiilivoima: €40 / MWh (kustannukset yhteiskunnalle >100 euroa)
(4) Tuulivoima: ­€60 / MWh (hinta putoaa nopeasti)
(5) Uusi hiilivoima: €70 / MWh (säätyvää, joten arvo nimellishintaa korkeampi)
(6) Turve: €80 / MWh (saastuttavaa sekä ympäristö- ja kuljetusongelmia)
(7) Merituulivoima: ­€90 / MWh (hinta putoaa vielä nopeammin)
(8) Uusi ydinvoima: €100 / MWh (tarkoista kustannuksista ei tietoa)
(9) Biokaasu: €110 / MWh (saatavuus on rajoitettu)
(10) Maakaasu: €120 / MWh (maakaasu euroopassa kallista)
(11) Aurinko: €150 / MWh (etelämpänä toki järkevämpää, ei sovellu Suomeen)
(12) Aalto/vuorovesi: €180 / MWh (ei mahdollista Suomessa)
(13) Diesel: €250 / MWh (vara/säätövoimaa)

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900

Päinvastoin kuin puuhevonen arvelee, niin Suomessa aalto-, vuorovesi- ja tuulivoimalat ovat tasan yhtä kilpailukykyisiä.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8643
Edup
...

Sähkön myyntihinnassa on se jännä juttu, että se tasoittuu turhan paljon. Kun sähköllä käydään kauppaa Nordpoolissa, nostavat kustannuksiltaan halvimman tuotantotavan myyjät hintansa muiden tasolle, koska saavat joka tapauksessa sen myytyä. Myyntihinta siis lakkaa jo tässä vaiheessa merkitsemästä mitään kustannuksiin liittyvää, muuta kuin sitä että harvoin sähköä tappiolla myydään. Kustannukset on kustannuksia ja niitä on turha lähteä laskemaan myyntihinnan kautta, kun suorempiakin keinoja on.




Mutta onhan tuotanto-organisaation rakenteessa oltava mukana omistajaohjauskin. Omistajat määräävät laitoksen kustannusrakenteen osittain omilla rahankeräystarpeillaan. Laitos ei siis lopu johonkin tekniseen vimpaimeen vaan levittäytyy yhteiskuntaan. Jos joku laitos osoittautuu hyväksi lypsylehmäksi, pitäisi tuon tuottaa lisää noita laitoksia. Valitettavasti vesivoimaa ei voi enää paljon rakentaa. Niistä voi vain lypsää mukavaa tuloa.

Odotan edelleen nopeasti muuttuvaa hallittua kulutusta. Hallitulla dynaamisella kulutuksella voi ostaa tuulivoimaa.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Puuhevonen
amakela
Suomen suurin "tuurivoimayhtiö" innopower teki 4,4 miljoonan liikevaihdon ja tuotti 86 GWh sähköä, eli 51 EUR/MWh. Kun tiedetään takuuhinta ja markkinahinta on tuulisähkön hinta noin 120 €/MWh.

Tuo sinun metodisi laskea hintoja on virheellinen.

Mistä kohti se on virheellinen. Se on ainoa oikea tapa laskea. Kaikki muut on hatusta vedettyjä hintoja.

Ensinnäkin 4,4 miljoonan liikevaihto sisältää mahdolliset tuet, joten innopowerin tulot tukineen olivat 51 euroa per MWh. Se että onko firma voitollinen vai tappiollinen, on sitten eri asia.

Niinhän minä kerroinkin ja vielä laskin hinta-arvion.

Takuuhinta on kai Suomessa otettu käyttöön vasta sen jälkeen kuin suurin osa Innopowerin myllyistä oli jo rakennettu. En tiedä minkälainen tuulivoiman tukeminen oli ennen takuuhinnan käyttöönottoa.

Takuuhinta on voimassa seuraavat 12 vuotta vuodesta 2011 alkaen.

Nuo sinun omat laskelmasi on siis metodologisesti epäkelpoja, koska ne eivät huomioi kertaluontoisia eriä. Suosittelen että sen sijaan että pyörittelet omia laskelmiasi, niin viittaisit kansainvälisiin arvioihin, kuten minä teen.

Vai että verottaja ei huomoisi kertaluotoisia eriä - hah! Kerro nyt missä muka noissa on ongelmana.

Sotkit tuossa Alholmens Kraft Oyn kohdalla energian ja sähkön toisiinsa. Biovoimalaitos tuottaa energiaa €23 / MWh hinnalla ja tässäkään ei huomioida pääomakuluja tarpeeksi, koska yritys on voittoatavoittelematon. Sen tavoite on tuottaa vain sähköä omistajilleen, joten pääomakuluja ei tarvitse huomioida, eli tuo 23 euroa on vain tuotantokustannukset, joissa ei huomioida pääomakustannuksia.

Alholmens Kraft Oyn energian tuotantolkustannukset ovat 23 EUR/MWh, josta 60 % on sähköä. Tämän sähkön hinta 23 EUR/MWh.

Arvioin kuitenkin tuon puusähkön itse, joten luultavasti olin siinä väärässä. Ydinvoima, hiilivoima ja tuulivoima ovat kuitenkin erittäin hyvin tunnettuja hinnassaan, joskin ydinvoiman kohdalla hinta ei pysy suunnitelmissa, joten sen arvioiminen ennakkoon on epävarmaa. Esim. OL3 oli täydellinen taloudellinen katastrofi.

OL3:n hinta on 4 miljardia ja se on ollut Suomen kansantaloudelle todellinen lottovoitto. Ranskalaiset ovat tuoteen tähän maahan noin 8 miljardia lisäarvoa, josta maksetaan aikanaan 4 miljardia takaisin. Olkiluoto 3:n ansiosta Suomen kansatalous on tällähetkellä +4 mijardia voitolla. Toivottavasti Hanhikivessä päästään samanlaiseen soppariin ranskalaisten kanssa.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat