Sivut

Kommentit (23)

Horizontal
Jos yhdestä solusta tulee kaksi samanlaista, kuten solunjakautumisessa kaavamaisesti ajatellen käy, täytyy ainemäärän tuplaantua, ensivaiheen puolittumisen jälkeen.

Jakautuminenkin vaatii energiaa, vaikka ehkä hyvin vähän. Jakautumisenergia lie peräisin mitokondrioista. Ja ainemäärän tuplaamiseksi tarvittanee aineenvaihduntaa eli kasvamiseen tarvitaan solun ulkopuolelta saatavia aineita.


Jospa jakautunut solu on aluksi "harvempaa" ainesta, ja täydentyy hiljalleen jakauduttuaan?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miilu
Solu sisältää kolgin laitteen joka toimii myös solun energialähteen. Energiansa "voimala" ottaa ravinnon hiilihydraateista.

Ei kai nyt sentään.

MooM
Seuraa 
Viestejä8312
B&K
miilu
Solu sisältää kolgin laitteen joka toimii myös solun energialähteen. Energiansa "voimala" ottaa ravinnon hiilihydraateista.

Ei kai nyt sentään.



Ravintoa ei pilkota atomitasolle, vaan riittävän pieneksi. Hiilihydraateilla (osasta saa sokeria vereen) on tehtävä mm. polttoaineena, proteiinit taas pilkkoutuvat amonihapoiksi, joita käytetään rakennusaineina. Sikiö ja vauva (?) muistaakseni pystyy käyttämään peptidejä, eli aminohappoja vähän suurempia palikoita suoraan, mikä on tehokasta nopean kasvun vaiheessa. Myös rasva on välttämätöntä esim. solun seinämien rakennusaineena. Osa energiasta varastoidaan rasvana ja hajotetaan polttoaineeksi tarvittaessa jne.

En osaa kuvata tarkkaa biokemiaa, jolla esim. solun rakenneosia tehdään, mutta sieltä DNA:n ohjaaman proteiinisynteesin kauttahan se menee. Polttoaine taas otetaan verestä tarpeen mukaan ja erityyppiset solut voivat käyttää eri muodossa olevaa hiilihydraattia energian (ATP) tuottoon.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Vierailija

Mistä atomit tulee kivitaloon?

Ne tulee, betonirautana, sementtinä, karkeena sepelinä, vetenä, kaakeleina ja paskahuussin porsliineina. Atomitasoa korkeampana muotona. Duunarit kantaa ne sisään ja pistää paikallee.

Kroppa on niinko kivitalo.
Kunnon aineista ja ammattitaidolla tehdystä tulee hyvä.
Paskat materiaalit ja juosten kusten teko vaatii remppaa heti kohta.

miilu
Seuraa 
Viestejä803

Kun ikää tulee mittariin, ja osa "harmaista" soluista uusiutuu heikosti, alkaa etsimään syytä miksi kaikki ajatustoiminta ei pelitä. Olisiko pelkkä ohjelmointivirhe, vai ulkoinen vaurio. Ehkä molempia. Solut näyttävät uusiutuvan joissain paikoissa vauhdilla, kuten suolen seinämissä. Kiiruusti siellä siis rakennetaan. "Yläkerrassa" hartaudella rakennettu verkosto on jököttänyt paikoillaan, joitain tukihaaroja on lisää tullut, mutta ei toiminnot vastaa nykyajan vaatimuksia. Taitaa tuota sementtiäkin olla solujen seassa. Nöyränä, hattu kädessä olen elämän peruspalikoiden ääressä. Uskaltaudun kuitenkin kysäistä proteiinisynteesistä ja mitokondriosta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Proteiinisynteesi
Wikistä lainattua: "Koska mitokondriolla on käytössään oma DNA-sekvenssinsä ja sillä on työkalut proteiinisynteesiin, uskotaan mitokondrion olleen viherhiukkasen ohella alun perin itsenäinen solu." ja edelleen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mitokondrio
"Mitokondrio on soluelin, jossa soluhengitys tapahtuu. Mitokondrioiden määrä solussa vaihtelee solun energiatarpeesta riippuen. Runsaasti energiaa kuluttavissa soluissa, kuten lihaksissa, mitokondrioita on runsaasti. Mitokondriossa on omaa DNA:ta. Mitokondriot periytyvät aina äidiltä, ja niitä voidaankin käyttää apuna yksilöntunnistuksessa. Punasoluissa ei ole mitokondrioita."
Eli tapahtuuko mitokondrioiden proteiinisynteesi vain esim. lihasvoiman tarpeen vuoksi, ja ne ei osallistu itse solunjakautumisessa tarvittavien proteiinien tuottamiseen?
Kun jakautuminen alkaa, niin viekö lähetti-RNA tiedon solulimalle muutoksista?
" Toisin kuin solukalvo, tumakalvo ei ole tiivis. Siinä on paljon tumahuokosia, joiden läpi lähetti-RNA (mRNA) ja muut molekyylit pääsevät solulimaan. Geenit sijaitsevat tuman kromosomeissa koodattuina DNA:han."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Solu#Solukalvo

Neutroni
Seuraa 
Viestejä31586
Piru Naiseksi
Aine on häviämätöntä, sanotaan. Solunjakautumisen ymmärtää hyvin solutasolla mutta atomaarisella tasolla ajatellen tuleekin eteen tässä käsitelty probleemi. Koska solujen määrä kasvaa niiden jakautuessa ja tytärsolut nopeasti sukeutuvat alkusolun kokoisiksi niin tuntuu siltä, että järjestelmään tulee lisää ainetta. Ehkä sitä todella tuleekin - ympäristöstä, jossa solut elävät ja jakautuvat.
Kuka tietää?



Kyllä ne solut lakkaavat pian jakautumasta, jos eivät saa ainetta ympäristöstä. Ei kai sen pitäisi olla kenellekään solumöykylle uusi asia, että muutaman tunnin välein ne solut vaativat ahtamaan atomeja kurkusta alas. Niitä atomeja (tai molekyylejä) ne solut sitten muokkaavat erittämillään entsyymeillä ja imevät kalvon läpi sisäänsä, kun molekyylit on saatettu sopivaan muotoon. Luonnossa aine (eli atomit) kiertävät eliöstä toiseen ja välillä elottomaan muotoon.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat