Seuraa 
Viestejä1096

Nyt kun noita taivaankappaleita viuhuu taivaalla on tullut mieleen tämä vanha juttu

http://en.wikipedia.org/wiki/File:Shoem ... -05-17.png

Alkujaan komeetta on ollut yksi klimppi, lähestyessään Jupiteria se on hajonnut ja venynyt pitkäksi "helminauhaksi", kuin venäjän meteoriitti taivaalla.
Mikä aiheuttaa tuon helminauhailmiön, sehän levisi hyvin pitkälle matkalle kuin kuminauha, sehän tarkoittaa huomattavia voimaeroja massan eri osissa. . Luulisi komeettaklimpin ympäristössä tuon painovoiman etu ja takapuolella olevan saman, eli aivan mitätön ennen hajoamista, ehkä melkein mittaamattoman pieni, laskettavissa ? Olisi jotenkin loogiseti hyväksyttävää jos se olisi esim. räjähtänyt, silloin se olisi levinnyt kuin pyrstötähti. Tämä kun meni aivan putkessa. Mitkään tiheyserot ei sitä olisi pitänyt tehdä. Vai oliko Galileo sittenkin väärässä

Kommentit (8)

Heksu
Komeetta hajoaa, jos se ohittaa planeetan Rochen rajaa lähempää. Helminauha syntyy, kun planeettaa lähempänä olevat roippeet etenevät Keplerin lakien mukaisesti suuremmalla ratanopeudella kuin ulommat.

Milloin avaruusasema ISS kokee gravitaatiohajoamisen?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
thxgg
Seuraa 
Viestejä581
mensaani
Heksu
Komeetta hajoaa, jos se ohittaa planeetan Rochen rajaa lähempää. Helminauha syntyy, kun planeettaa lähempänä olevat roippeet etenevät Keplerin lakien mukaisesti suuremmalla ratanopeudella kuin ulommat.

Milloin avaruusasema ISS kokee gravitaatiohajoamisen?



Nopeasti vilkaistuna ISS ei ole lähelläkään Rochen rajaa. Jos olisikin, niin tuskin luonnollisille taivaankappaleille tarkoitettua kaavaa voi soveltaa keinotekoisiin rakennelmiin.

Volta
Seuraa 
Viestejä123
thxgg
mensaani
Heksu
Komeetta hajoaa, jos se ohittaa planeetan Rochen rajaa lähempää. Helminauha syntyy, kun planeettaa lähempänä olevat roippeet etenevät Keplerin lakien mukaisesti suuremmalla ratanopeudella kuin ulommat.

Milloin avaruusasema ISS kokee gravitaatiohajoamisen?



Nopeasti vilkaistuna ISS ei ole lähelläkään Rochen rajaa. Jos olisikin, niin tuskin luonnollisille taivaankappaleille tarkoitettua kaavaa voi soveltaa keinotekoisiin rakennelmiin.

Niinpä, kyllähän se ISS taitaa pysyä koossa jopa maan pinnalla. Tosin en tiedä ISS:n tiheyttä, joten voi olla, että Rochen raja ei alitu sielläkään. Kaava tosiaan olettaa [1], että mitään sähkömagneettisia voimia ei ole, vaan kyseessä on töhnäpallo joka pysyy koossa vain gravitaation ansiosta.

[1] http://en.wikipedia.org/wiki/Roche_limit [suomenkielisestä versiosta näyttävät unohtuneen kaikki tehdyt oletukset]

jeremia2
Seuraa 
Viestejä1096

Luulisi tuon "helminauhan" helmien välien venyvän nopeammin kohdetta lähempänä olevassa päässä ja siten "helmien" jakoväli siellä myös isompi. Tuosta helminauhakuvasta ei se ainakaan tule esiin (isompi jakoväli toisessa päässä) , melko tasainen jakautuma ?

Heksu
Seuraa 
Viestejä5463
jeremia2
Luulisi tuon "helminauhan" helmien välien venyvän nopeammin kohdetta lähempänä olevassa päässä ja siten "helmien" jakoväli siellä myös isompi. Tuosta helminauhakuvasta ei se ainakaan tule esiin (isompi jakoväli toisessa päässä) , melko tasainen jakautuma ?



Jos tuota jeremia2:n linkittämää kuvaa tarkoitat, eihän siitä ilmene mitenkään, kumpaan suuntaan helminauha on matkalla.

Heksu
Komeetta hajoaa, jos se ohittaa planeetan Rochen rajaa lähempää. Helminauha syntyy, kun planeettaa lähempänä olevat roippeet etenevät Keplerin lakien mukaisesti suuremmalla ratanopeudella kuin ulommat.

Pitää paikkansa, mutta vastaako tuo esitettyyn kysymykseen?
Keplerin lait kertovat vain millä nopeudella jotain tiettyä rataa on kierrettävä, mutta sehän ei tuota tarvittavaa vauhtia saa aikaan. Hajoamishetkellä kaikki osaset liikkuvat tietysti samalla ratavauhdilla, ja vauhtien eroaminen toisistaan syntyy potentiaalienergian muuttuessa liike-energiaksi eri komeetan osille eri tahdissa eri ratojen seurauksena.
Tai sitten voidaan sanoa, että lähempänä saturnusta olevat komeetan palaset kiihtyvät suuremman gravitaation vaikutuksesta nopeammin ja siten jyrkemmällä saturnukseen törmäävällä elliptisellä radalla.

http://en.wikipedia.org/wiki/Roche_limit
Tässä on virheitä, mikä ilmenee talk osiosta aika selkeästi.
Lähteinä mainitut artikkelit ovat käsittääkseni laatukamaa, esim:
http://www.asterism.org/tutorials/tut25-1.htm

Mikäli törmäävä komeetta pysyy koossa ainoastaan sisäisellä gravitaatiolla, hajoaa se ennen keskuskappaleen sädettä kun komeetan tiheys < 2.44^3 = 14.527 keskuskappaleen tiheys. Wikissä tuokin tiheyksien suhde on annettu virheellisesti 2:1 kahdesti eri kohdissa artikkelia. Saturnuksen osalta törmääjän tiheyden pitäisi siis olla yli 10 ennen kuin Rochen raja olisi saturnuksen säteen sisällä, ja hajoaminen jäisi näkemättä. Wikin virheellisten väitteiden mukaan raja olisi saturnuksen säteen sisällä jo tiheydeltään 1.4 oleville törmääjille.

jeremia2
Seuraa 
Viestejä1096
Heksu
jeremia2
Luulisi tuon "helminauhan" helmien välien venyvän nopeammin kohdetta lähempänä olevassa päässä ja siten "helmien" jakoväli siellä myös isompi. Tuosta helminauhakuvasta ei se ainakaan tule esiin (isompi jakoväli toisessa päässä) , melko tasainen jakautuma ?



Jos tuota jeremia2:n linkittämää kuvaa tarkoitat, eihän siitä ilmene mitenkään, kumpaan suuntaan helminauha on matkalla.

http://www2.jpl.nasa.gov/sl9/gif/hst3.gif
Edelleen, helmien välit ovat melko tasaisia, välien venyminen luulisi olevan nopeampaa lähempänä Jupiteria . Isoimmat mötikät keskellä helminauhaa, johtuuko hajoamisjärjestys tuosta sulamisilmiöstä. Pitää yhä hämmästellä tuon helminauhan pituuden syntymistä , yli 1 milj.km, erittäin pienellä gravitaatioerolla n. vuodessa. Ehkä laskemalla homma "valaistuu" .

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat