Seuraa 
Viestejä45973

Jos joku tietää aikaisemman ketjun, missä tätä aihetta on käsitelty, tuokoon esille.

Tänään (19.2.2013) TV 1:n Prisma Studiossa käsitellään aihetta: Tulevaisuudessa ihminen voi elää jopa 1000-vuotiaaksi. Onko pitkästä elämästä mitään iloa?

Mieleen nousee kysymyksiä: (en ole vielä nähnyt ohjelmaa)
- Kuinka paljon ihmisen aivot voivat varastoida elämään, kokemuksiin, ihmisiin, tapahtumiin tms. liittyvää tietoa?
- Paljonko (ja missä mittayksikössä) ihmisellä on aivokapasiteettia?
- Paljonko ja miten ihminen voi hyödyntää tuota varastoitua tietoa?
- Onko ihminen viisaampi tuhatvuotisena kuin satavuotisena?

Jospa ohjelmasta löytyisi vastauksia. Kiinnostaa kuitenkin tietää, miten asiasta ei-journalistisesti ajatellaan.

Houseman3
"En ole täydellinen idiootti, aina löytyy kehitettävää."

Kommentit (7)

eskimo
Seuraa 
Viestejä1521

Enemmän kiinnittäisin huomiota aivojen laadulliseen puoleen. Tahtoo olla niin, että kuulumattomat osiot irtaantuvat ennenpitkää kokoonpanosta. Itse en usko, että törkyä voidaan omaksua kovin pitkällisesti. Tarkoitan töryllä nyt sitä, ettei sillä ole merkitystä kantajalleen eli että törky voi olla myös asiaa, joka ei vaan kolahda tai kokeennu tarpeellisena.

Aivojen sofistikoituneisuudelle ei liene mitään selkeää käytännön ylärajaa.

Juha Myllärinen, Lappeenranta

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
taucalm
Seuraa 
Viestejä7047

tietoisuuden laajenemiselle ei ole rajaa, se on ääretön. sen lisäksi tietoisuus ei sijaitse aivoissa. tätä mieltä minä olen vuosien pohdiskelun jälkeen.

"Everything is backwards; everything is upside down. Doctors destroy health, lawyers destroy justice, universities destroy knowledge, governments destroy freedom, the major media destroy information and religions destroy spirituality."

MooM
Seuraa 
Viestejä7979

Jos puhutaan kapasiteetista, pitää ensim määritellä, mitä se on. Muistitilaa? tehoa? Adaptoituvuutta (luovuutta soveltaa)?

Muisti ei toimi niinkuin tietokoneen tai kirjaston muisti. Nykytiedon mukaan (ja pannaan vielä, että ymmärtääkseni) ei ole mitään yksittäisiä konkreettisia yksiköitä, joihin tietoa tallennettaisiin sellaisenaan. eikä ole mitään "vapaata tilaa", joka olisi vielä käyttämättä ja mahdollisesti täyttyisi. Lisäksi muistia on eri tyyppistä, liikesarjat muistetaan eri "paikoissa" kuin vaikka puhelinnumerot tai joku pullan tuoksu mummolassa. Tämä näkyy mm. aivovaurioiden vaikutuksissa, lähimuistin menetyksestä kärsivä osaa edelleen kävellä tai puhua.

EN usko, että muistikapasiteetti loppuu tiedon määrän vuoksi. Ymmärtääkseni lapsena on herkkyyskausia, jolloin tieto tarttuu helpommin ja pysyvämmin, mutta toisaalta aikuinen osaa kytkeä uuden tiedon aikaisempaan ymmärrykseen, mikä helpottaa mieleenpainumista. Vanhuusiällä riski sairastua degeratiivisiin aivosairauksiin tai muihin aineenvaihdunnan ongelmiin kasvaa, se tietysti vähentää vanhusten muistikykyä keskimäärin, mutta ei mitenkään väistämättä.

Suorituskykykin on kovin laaja käsite. Ainakin joku yksittäisen kognitiivisen tehtävän suoritusnopeus on aika heikko mittari "aivjen suorituskyvylle" noin yleisesti. Suoriutumista siitä tehtävästä niissä olosuhteissa se kyllä mittaa.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

xork
Seuraa 
Viestejä384

Meillä ihmisillä on se ongelma, että tarvitsemme paljon käsitteitä asioiden käsittelyyn. Joskus ajattelemme ilman käsitteitä, ajattelemme mm. visuaalisesti. Niitä ajatuksia ei sellaisenaan saada tulostettua käsitteelliseen muotoon (mm. teksti, puhe) ja siltikin visuaalinen ajattelutapa on hyvin kevyt tapa käyttää aivoja, eikä suinkaan ole lähelläkään aivojen koko kapasiteetin hyödyntämistä. Luovassa, aivojen maksimaalista tehoa hyödyntävässä, ajattelussa olisi päästävä eroon käsitteistä, jotka ovat niin suppea tapa kuvata jotain asiaa. Ehkä useat nerot työskentelevät yksin siitä syystä, ettei heidän tarvitse käsitteellistää ajatuksiaan kesken prosessin, eikä tarvitse käyttää aivojaan sosiaalisten tilanteiden ratkaisemiseen välillä. Einsteinin väitetään sanoneen, että "jos et osaa selittää asiaa äidillesi, et itsekään ymmärrä asiaa" tai jotain siihen suuntaan. Uskon että se on pötypuhetta, tai ainakin unohtuu se oleellinen asia, että nykyinen käsitekanta, mitä kieli tarjoaa, on usein surkea työkalu luovaan ajatteluun.

eskimo
Seuraa 
Viestejä1521

Xork.

Miten olisi käsitteiden jouheva verkosto? Ja [s]ehkä[/s] tietysti lisänä se, että käsitteiden vangiksi ei jäätäisi?

Käsitteet vangitsevat ajatusvirtaa. Joskus ne siivittävät sitä.

Minusta tuntuu vaikealta se ajatus, että jos mitään tarvetta ei ole, niin ajatukset kulkisivat edes käsitteiden avulla. Ajatusmylly tarvitsee aina polttoainetta tai painetta. Vippaskonstit eivät auta mitään.

Juha Myllärinen, Lappeenranta

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat