Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009

Aina välillä jonkun vanhemman keskusteluketjun noustua ylöspäin ihmettelee että miten tuossakin on tuollainen mollukka sen merkkinä että on tullut sinnekin jotain kommentoitua. Ja sitten pitää tarkistaa että mitä kummaa muka tuokin aihe on minusta kirvoittanut.

Mietityttää että voisikohan jotain semmoista aihetta olla mistä ei tekisi mieli sanoa yhtään mitään. Tietenkin on sellaisia asioita joita ei vaan koe omakseen. Ei niiden tarvitse olla mitään sen kummoisempaa kuin vaikkapa autonrassaus, ei siis kyseessä mitkään tabut...

Mistä sinä et keskustelisi netissä, ja miksi?

Kommentit (11)

MooM
Seuraa 
Viestejä7226
Liittynyt29.6.2012

Niistä, jotka ei kiinnosta yhtään tai joista ei tiedä mitään. Jotain nippelitietoutta 40-luvun suomileffoista, kirjontamalleista tai elektroniikkakomponenttien yksityiskohdista ja sopivuudesta separaattorin kierrosnopeuden säätämiseen. Politiikassa tai historiassa on paljonkin tällaisia aiheita, jotka kai olisi ihan hyvä tietää, mutta ei vaan kiinnosta.

Väittelyt ja huuhareiden kanssa jankkaaminen on hauskaa jonkin aikaa, mutta niihinkin ketjuihin kyllästyy aika pian.

Toinen raja menee yksityisyydessä. Yritän olla kirjoittamatta asioita, joista esimerkiksi puolisoni pahastuisi tai pitäisi yksityisyytensä loukkauksena. Skenaario on se, että näihin viesteihin ilmestyisi lähettäjän oikea nimi ja esim. miehen kaverit ja pomo lukisivat, mitä sen vaimo on kirjoittanut. Sama tietysti pätee omaan yksityisyyteen, mutta sitä voin itse hallita (ja niin teenkin esim. henkilökohtaisiin intiimiasioihin liittyen tai vaikka työpaikan asioiden suhteen).

Usein ketjuissa aihe vaeltelee ja tulee kommentoitua jotain asiaa, joka ei suoraan ole otsikkoa vastaava. Yritän olla vääntämättä aihetta sivuraiteelle, mutta en välttele vastaamista sielläkään, jos joku muu on jo sen tehnyt.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009
Gallardo
Sellaisesta jostain turhanpäiväisestä. Esim. vaikka siitä, että mistä en keskustelisi netissä.



Eli tuo oli ensimmäinen ja viimeinen kommenttisi asian tiimoilta, koska useammat kommentit olisivat jo keskustelua aiheesta.

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009

Muistanpa tapauksen kun jollakin keskustelufoorumilla joku katsoi että toisen ihmisen kommentit hänelle olivat vainoa ja kiusaa. Piruparka sai päähänsä että hän julkistaa siellä koko henkilönimensä ja "sen jälkeen seuraa syyte kunnianloukkauksesta". Hän siis olletikin oletti että kerrottuaan nimensä hän voi takautuvasti vetää opponenttinsa vastuuseen sanomisistaan, koska on loukattu oikeaa, olemassaolevaa henkilöä nimineen?

Hanke onneksi jäi silleen, ehkä ylläpito puuttui asiaan tms. Mutta itsestäänselvää pitäisi olla että tuonkaltaisia tietoja ei aleta netissä riekkumaan hetken päähänpistosta. Joillakin ihmisillä on kuvitelma että sähköpostiin siirryttäessä pitää kertoa koko nimi, osoite ja mitähän kaikkea... He kai olettavat että s-postin käyttö on täsmälleen sama asia kuin normaalin postin. Ei ole. Kuka tahansa voi luoda minkä tahansa s-postin millä hyvänsä tiedoilla. Itsekin olen joskus hämääntynyt kun s-postinimenä on ollut "oikea" nimi, ja sitten olen kertonut kiusaantuneena etunimeni kun olen olettanut että sen verran kohtelias pitää olla. Tuollainen tapaus sitten melkein suuttui asian johdosta ja saarnasi siitä että koskaan ei saa nimeään kertoa. Joskus taas on ollut niinpäin että kun minulla on ollut mielestäni huvittava nimikokonaisuus s-postinimenä, sellainen jota ei vahingossakaan voi luulla oikeaksi nimeksi, on kumminkin luultu että se sellainen on. Ilmeisesti pitäisi käyttää s-postinimenä vaikka nimeä Aku Ankkaa että mitään epäselvyyksiä ei jää, jos siis anonyymipostista kyse.

Mutta tuo nyt meni osittain asian sivuun. Taikka toisaalta ei siinä mielessä, että toisinaan keskustelufoorumeilta tulee siirryttyä s-postin puolelle yksityiskeskusteluun.

Joskus tuntuu että ei kai kauheasti asioita ole joista en foorumeilla voisi keskustella, kunhan saa anonyymina olla. Vaikka eihän se tietysti aina keskusteluksi muutu jos itse aloituksen tekee.

Loppujen lopuksi tietysti netissä kannattaa kirjoitella asioita joista voisi puhua livenäkin. Ja mikä muka sitten on semmoista mistä ei voi. Pomminteko-ohjeet ja sen sellainen on tietenkin laitonta ja ei kuulu minnekään keskusteltavaksi.

asdf
Seuraa 
Viestejä11815
Liittynyt16.3.2005

Mielestäni anonyymisti voi keskustella ihan mistä huvittaa, joten raja menee aika lailla niissä aiheissa, joista ei huvita keskustella. Ei mikään aihe varsinaisesti mikään aihe ole tabu; ei epäasiallinen keskustelu johdu aiheesta vaan keskustelutyylistä.

MooM
Seuraa 
Viestejä7226
Liittynyt29.6.2012
asdf
Mielestäni anonyymisti voi keskustella ihan mistä huvittaa, joten raja menee aika lailla niissä aiheissa, joista ei huvita keskustella. Ei mikään aihe varsinaisesti mikään aihe ole tabu; ei epäasiallinen keskustelu johdu aiheesta vaan keskustelutyylistä.



Luotatteko te anonymiteettiin? Itse uskon, että jos osallistuu aktiivisesti ja antaa tiedon murusia vuosien aikana huomaamattaan, joku tuttava voi ajatella, että kuulostipas tuo X:ltä ja varmistua käymällä läpi näitä viestejä...

Ainakin itselläni on aika erikoinen koulutus ja asun melko pienellä paikkakunnalla. Eli jo noilla ja sukupuolen tietämällä saa rajattua mahdolliset (nopeasti heitettynä) pariin kymmeneen ihmiseen.

Toinen juttu on se, että tarvittaessa lähettäjien henkilöllisyydet saa lähes aina selville. Sitä en pidä uhkana niin akuan kuin ei suolla mitään uhkavaa tai muuten lainvastaista tekstiä.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

asdf
Seuraa 
Viestejä11815
Liittynyt16.3.2005
MooM
asdf
Mielestäni anonyymisti voi keskustella ihan mistä huvittaa, joten raja menee aika lailla niissä aiheissa, joista ei huvita keskustella. Ei mikään aihe varsinaisesti mikään aihe ole tabu; ei epäasiallinen keskustelu johdu aiheesta vaan keskustelutyylistä.



Luotatteko te anonymiteettiin? Itse uskon, että jos osallistuu aktiivisesti ja antaa tiedon murusia vuosien aikana huomaamattaan, joku tuttava voi ajatella, että kuulostipas tuo X:ltä ja varmistua käymällä läpi näitä viestejä...

Ainakin itselläni on aika erikoinen koulutus ja asun melko pienellä paikkakunnalla. Eli jo noilla ja sukupuolen tietämällä saa rajattua mahdolliset (nopeasti heitettynä) pariin kymmeneen ihmiseen.

Toinen juttu on se, että tarvittaessa lähettäjien henkilöllisyydet saa lähes aina selville. Sitä en pidä uhkana niin akuan kuin ei suolla mitään uhkavaa tai muuten lainvastaista tekstiä.


Kukaanhan ei pakota paljastamaan kotipaikkakuntaansa. Tai yleensäkään mitään henkilökohtaista, jonka avulla utelias voi ruveta henkilöllisyyttä selvittämään. Sellainen on omaa hölmöyttä, jos haluaa anonyymisti keskustella aroistakin aiheista.

Rousseau
Joskus taas on ollut niinpäin että kun minulla on ollut mielestäni huvittava nimikokonaisuus s-postinimenä, sellainen jota ei vahingossakaan voi luulla oikeaksi nimeksi, on kumminkin luultu että se sellainen on.


Netissä pitää voida keskustella mistä vaan. Siksi anonymiteetti on tärkeää.

Tietysti pitää olla vähän pelisilmää, miten tunnistettavasti puhuu mistäkin asiasta. Jos käyttää samaa nimimerkkiä useammassa eri palvelussa, on todennäköisempää leimaantua, jos ilmaisee olevansa kiistanalaisessa asiassa jollakin kannalla. Onpahan noita juttuja ollut, joissa kerätään todistusaineistoa henkilöä vastaan sen perusteella, että samankaltaisella nimimerkillä ollaan toimittu eri palveluissa samojen asioiden parissa.

Maailmassa on kuitenkin lukemattomia ihmisiä, jotka ovat kuka mistäkin syystä vaikeassa tilanteessa. Heille nettikeskustelut voivat olla ainoa tapa purkaa ahdinkoaan ja saada edes jonkinlaista henkireikää tukahduttavaan tilanteeseen. Länsimaiden eksistentialistisesti ahdistuneista ihmisistä diktatuurimaiden alistettuihin kansalaisiin.

Kääntöpuolena on sitten mahdollisuus, että anonyymiyttä ja vapautta käytetään myös pahantekoon. Kolikkoa ei vaan voi saada ilman kumpaakin puolta.

Minä yritän aina puhua mistä vaan. Vaikka en mitään aiheesta tietäisi, on aina olemassa mahdollisuus, että jotain oppii.

Vomies
Seuraa 
Viestejä2882
Liittynyt4.9.2010
asdf
Mielestäni anonyymisti voi keskustella ihan mistä huvittaa, joten raja menee aika lailla niissä aiheissa, joista ei huvita keskustella.



Mielestäni tuo saattaa alkaa vaikuttaa jotain todelliseen elämään ihmisten kesken.

Vaka vanha Väinämöinen, tietäjä iänikuinen.

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009
Cubemon
Rousseau
Joskus taas on ollut niinpäin että kun minulla on ollut mielestäni huvittava nimikokonaisuus s-postinimenä, sellainen jota ei vahingossakaan voi luulla oikeaksi nimeksi, on kumminkin luultu että se sellainen on.


Netissä pitää voida keskustella mistä vaan. Siksi anonymiteetti on tärkeää.

Tietysti pitää olla vähän pelisilmää, miten tunnistettavasti puhuu mistäkin asiasta. Jos käyttää samaa nimimerkkiä useammassa eri palvelussa, on todennäköisempää leimaantua, jos ilmaisee olevansa kiistanalaisessa asiassa jollakin kannalla. Onpahan noita juttuja ollut, joissa kerätään todistusaineistoa henkilöä vastaan sen perusteella, että samankaltaisella nimimerkillä ollaan toimittu eri palveluissa samojen asioiden parissa.

Maailmassa on kuitenkin lukemattomia ihmisiä, jotka ovat kuka mistäkin syystä vaikeassa tilanteessa. Heille nettikeskustelut voivat olla ainoa tapa purkaa ahdinkoaan ja saada edes jonkinlaista henkireikää tukahduttavaan tilanteeseen. Länsimaiden eksistentialistisesti ahdistuneista ihmisistä diktatuurimaiden alistettuihin kansalaisiin.

Kääntöpuolena on sitten mahdollisuus, että anonyymiyttä ja vapautta käytetään myös pahantekoon. Kolikkoa ei vaan voi saada ilman kumpaakin puolta.

Minä yritän aina puhua mistä vaan. Vaikka en mitään aiheesta tietäisi, on aina olemassa mahdollisuus, että jotain oppii.




Noita s-postinimiä on tosiaan hyvä olla joka lähtöön... Rutikuivan asiallisia virallisempaan käyttöön ja muita sitten muuhun käyttöön.

Ei tarvitse edes käyttää yhtä ja samaa nikkiä. Jos sattuu olemaan kiinnostunut asioista jotka ovat melko pienen piirin pyöriteltävänä, yhdenkin ainoan tietyn termin sanominen saa uteliaimmat googlettamaan ko. termin ja jos käytit sitä jo muualla, niin jopa on kriitikoilla materiaalia. Joskus tuntuu että ehkä olisi parempi kirjoittaa vaihteeksi vaikka ulkomaalaisille foorumeille, kun Suomen piirit ovat niin pienet ja hikiset. En ehkä ole kauhean kiinnostunut enää 10 v päästä kuuntelemaan jonkun arviota siitä miten laadukasta eli laadutonta tekstini on joskus aiemmin jonkin tietyn aiheen parissa ollut. Ihan kuin ihmiset eivät muka yhtään kehittyisi, nin että nykyhetkessä pitää tulla arvioiduksi sen mukaan millainen ulosanti oli vuosikymmen sitten?

Myöskään ei tarvitse ilmoittaa nimeään, eikä missä asuu sen tarkemmin, mutta kunhan on mukana nettideiteissä ja oheistaa ilmoituksiinsa kuvansa (etteivät suotta ne vaivaudu vastaamaan jotka eivät juuri tämänlaisesta pärstävärkistä pidä) plus öpauttia seudun jolla asuu, niin sekin voi olla jo liikaa. Viime vuoden lopulla sain kolmelta eri mieheltä kuulla että minut oli nähty bussipysäkillä (joka kerta eri pysäkki).

Mutta siinähän sitten näkivät. Yhdestäkään heistä en ollut kiinnostunut, ja aikuinen ihminen, jopa mies, kaiketi tajunnee että se että nainen hakee kumppania ei tarkoita sitä että ryntää joka sällin kanssa tapaamaan - vaikka olisi miten tullut "nähdyksi". Noiden kanssa en kuitenkaan suostunut keskustelemaan siitä missä täsmälleen ottaen asun, vaikka kovasti se heitä tietysti olisi kiinnostanut. Sekin pitäisi miesten kyllä tajuta että ei sitä ehkä kaikille huvita huudella.

***

Mutta enpä oikeastaan ajatellut kaikkea tämmöistä varomista kun aloitusta laadin. Sitä vain että mikä aihe tuntuisi liian vaikealta tai vastenmieliseltä. Että onko niitä edes enää oikeastaan kun olemme tottuneet netissä puhumaan ihan mistä vaan.

Itse kaihdan tietyllä tavalla tietynlaista filosofiaa. Siinä on niitä implisiitettyjä per seitä ja sensellaisia mistä en ymmärrä yhtikäs mitään ja jota en jaksa alkaa selvittelemään sivistyssanakirja tanassa tuon tuostakin. Kyllähän nämä muinaiset kreikkalaiset sun muut ehkä jonkin verran kiinnostaisivat, mutta suomalainen nykyfilosofia tuntuu olevan jotain "korkeampaa matematiikkaa" johon ei pääse sisään kuin sisäpiiriläiset joilla on koulutukset ja kaikki. Esa Saarisen kirjan luin joskus nuorena ja hän kertoi että filosofia on Suomessa sitä analysoidaan lausetta lehmä ammuu niityllä (tai jotain sinne päin). Kuulosti aika tylsältä.

Ja viimeaikoina olenkin sitten kovasti pohtinut että kuvaammeko kielellä enää ollenkaan todellisuutta, vai yritämmekö luoda todellisuutta kielellä? Voiko ihminen puhua itsensä pussiin, luoda lumemaailman kielen avulla, sellaisen maailman jolla ei ole enää mitään tekemistä todellisuuden kanssa???

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat