Seuraa 
Viestejä3164
Liittynyt16.3.2005

kuin keinokuituinen. Tämän vahvistin kokeellisesti viimeksi tänään havaittuani, että kolmatta päivää käytössäni olevat villalegginsit eivät vieläkään hajuviesti halustaan päästä pesupähkinäkylpyyn. Myös puuvillainen vaate pysyy siistin oloisena pitempään kuin keinokuituinen vastineensa, joka joskus pitää kylvettää päivän käytön jälkeen. (Pukimia ei ole ryvetetty rankoin urheiluin lokaisessa ympäristössä.)
Onko todella niin, että ainakin jotkin keinokuidut keräävät itseensä likaa?

Kommentit (10)

Piru Naiseksi
kuin keinokuituinen. Tämän vahvistin kokeellisesti viimeksi tänään havaittuani, että kolmatta päivää käytössäni olevat villalegginsit eivät vieläkään hajuviesti halustaan päästä pesupähkinäkylpyyn. Myös puuvillainen vaate pysyy siistin oloisena pitempään kuin keinokuituinen vastineensa, joka joskus pitää kylvettää päivän käytön jälkeen. (Pukimia ei ole ryvetetty rankoin urheiluin lokaisessa ympäristössä.)
Onko todella niin, että ainakin jotkin keinokuidut keräävät itseensä likaa?



No ainakin villa puhdistuu mm. tuulettamalla .
http://www.purowool.com/fi/fi_products_care.html
Villa noudattaa luonnon omaa lakia ja puhdistaa itse itsensä. Kun villa ripustetaan tuulettumaan, se puhdistaa itse itsensä liasta ja hajuista. Paras säätila villan tuulettamiselle on raikas ja kostea päivä. Kun villan kuidut kohtaavat ilman vesihöyryn, kuidut yksinkertaisesti työntävät likahiukkaset pois itsestään.

Luonnonkuitu "hengittää", siirtää itsestään pois ihon eritteitä joka tuntuu iholla mielyttävältä.

Ja taase keinotekoisesti valmistetut kuidut ovat niinkuin imupaperi (näin karrikoidusti ilmaistuna), jotka ei ole 'ilmavia' kuituja. Keinokuidut...niitäkin on useampaa ja eritavalla valmistettuja kuituja.
http://www.virtuaaliamk.fi/opintojaksot ... 21536.html

Luonnonkuidut kestävät paremmin korkeimpia lämpötiloja (pesu ja silitys).

JPI
Seuraa 
Viestejä26698
Liittynyt5.12.2012

Periaatteessa sillä että onko joku keinotekoista vai luonnontuotetta ei ole mitään vaikutusta tässä likaantumisessa. Esim nykyään osataan jo nanotekniikkaa hyväksi käyttäen tehdä pinnoitteita jotka hylkivät lähes kaikkia mahdollisia aineita (siis myös likaa). Missään vaatteeksi kelpaavassa luonnontuotteessa ei ole vastaavia ominaisuuksia. Kuitenkin esim lootuksen lehdet hylkivät lähes kaikkea mahdollista. Jos niille kaataa tahmeaa hunajaa, niin pois valuu kaikki. Mutta eivät kestä pilaantumatta kauan nuo lehdet.
Tässä puhutaan nyt tietenkin likaantumisesta, mutta otin tuon luonnollinen-keinotekoinen vastakkainasettelun esiin ihan sen vuoksi että ihmisillä tuntuu usein olevan se käsitys että luonnollinen olisi välttämättä parempi kuin keinotekoinen. Joskus on, joskus ei ole.
Esim jos valmistetaan tavallista pöytäsokeria laboratoriossa keinotekoisesti ja verrataan sitä sokeriin joka saadaan luonnosta, niin niissä ei ole minkäänlaista eroa, ne ovat liian yksinkertasia aineita että niihin edes "mahtuisi" mitään eroa.

3³+4³+5³=6³

Hamppu
Seuraa 
Viestejä1146
Liittynyt16.3.2005
JPI
Esim jos valmistetaan tavallista pöytäsokeria laboratoriossa keinotekoisesti ja verrataan sitä sokeriin joka saadaan luonnosta, niin niissä ei ole minkäänlaista eroa, ne ovat liian yksinkertasia aineita että niihin edes "mahtuisi" mitään eroa.

Itseasiassa tuo sokeriesimerkki ei pidä paikkaansa. Sakkaroosimolekyyli on kiraalinen ja luonnossa valmistuu vain toista kiraalisuutta, kun taas synteettinen sakkaroosi on 50/50 kumpaakin kiraalisuutta.

Luonnonsokerin vesiliuos mm. kiertää valon polarisaatiota läpivalaistessa muistaakseni oikealle, kun taas synteettinen ei sitä tee koska siellä on suunnilleen yhtä paljon molekyylejä jotka kiertävät polarisaatiota eri suuntiin. Myöskään bakteerit eivät voi hyödyntää synteettisestä sokerista kuin sen puolen joka vastaa luonnonsokeria, ja jäljelle jäänyt toiskätisen sokerin liuos sitten kiertää valon polarisaatiotakin vastakkaiseen suuntaan kuin luonnonsokerin liuos.

Kiraalisuuden merkityksestä wikipediassa:

Jos elävän solun saama yhdiste on väärää kiraalisuutta, se voi olla jopa myrkyllistä. Raskauden pahoinvointia ehkäisevä Talidomidi oli yksi esimerkki. Sitä valmistettiin aikoinaan muodossa, jossa oli kahta eri molekyylin peilikuvaa. Kun raskaana olevat äidit käyttivät sitä, toinen muoto oli lääke ja toinen muoto aiheutti epämuodostuneiden lapsien syntymistä.

Ibuprofeenista vain S-(+)-muoto tehoaa ja lievittää kipua. Vain L-dopa ehkäisee Parkinsonin tautia. Penisilliinistä on monia erilaisia kiraalisia muotoja, joiden takia sitä ei kyetä valmistamaan täysin synteettisesti ilman hiivaa. Erityyppisistä penisilliineistä vain 2S,5R,6R-muoto tehoaa antibioottisesti.

Jos elimistö vastaanottaa S-maitohappoa, entsyymi kykenee muutamaan sen palorypälehapoksi.

Hamppu

Itseasiassa tuo sokeriesimerkki ei pidä paikkaansa. Sakkaroosimolekyyli on kiraalinen ja luonnossa valmistuu vain toista kiraalisuutta, kun taas synteettinen sakkaroosi on 50/50 kumpaakin kiraalisuutta.



Tuo väite ei kyllä pidä paikkaansa. Laboratoriossa voidaan valmistaa enantiomeerisesti puhdasta sakkaroosia (α-D-glukopyranosyyli-(1→2)-β-D-fruktofuranosidi), ihan hirveän helppoa se ei toki ole. Ensimmäisen kerran se tehtiin onnistuneesti ilmeisesti 1953 (Lemieux, Huber, J. Am. Chem. Soc., 1953, 75 (16), pp 4118–4118).

Tuota sakkaroosia ei tietääkseni voida mitenkään fundamentaalisti erottaa luonnossa valmistetusta (hinnasta on toki eroa, luonnonsokeri on moninverroin halvempaa).

JPI
Seuraa 
Viestejä26698
Liittynyt5.12.2012
Hamppu
JPI
Esim jos valmistetaan tavallista pöytäsokeria laboratoriossa keinotekoisesti ja verrataan sitä sokeriin joka saadaan luonnosta, niin niissä ei ole minkäänlaista eroa, ne ovat liian yksinkertasia aineita että niihin edes "mahtuisi" mitään eroa.

Itseasiassa tuo sokeriesimerkki ei pidä paikkaansa. Sakkaroosimolekyyli on kiraalinen ja luonnossa valmistuu vain toista kiraalisuutta, kun taas synteettinen sakkaroosi on 50/50 kumpaakin kiraalisuutta.

Luonnonsokerin vesiliuos mm. kiertää valon polarisaatiota läpivalaistessa muistaakseni oikealle, kun taas synteettinen ei sitä tee koska siellä on suunnilleen yhtä paljon molekyylejä jotka kiertävät polarisaatiota eri suuntiin. Myöskään bakteerit eivät voi hyödyntää synteettisestä sokerista kuin sen puolen joka vastaa luonnonsokeria, ja jäljelle jäänyt toiskätisen sokerin liuos sitten kiertää valon polarisaatiotakin vastakkaiseen suuntaan kuin luonnonsokerin liuos.

Kiraalisuuden merkityksestä wikipediassa:

Jos elävän solun saama yhdiste on väärää kiraalisuutta, se voi olla jopa myrkyllistä. Raskauden pahoinvointia ehkäisevä Talidomidi oli yksi esimerkki. Sitä valmistettiin aikoinaan muodossa, jossa oli kahta eri molekyylin peilikuvaa. Kun raskaana olevat äidit käyttivät sitä, toinen muoto oli lääke ja toinen muoto aiheutti epämuodostuneiden lapsien syntymistä.

Ibuprofeenista vain S-(+)-muoto tehoaa ja lievittää kipua. Vain L-dopa ehkäisee Parkinsonin tautia. Penisilliinistä on monia erilaisia kiraalisia muotoja, joiden takia sitä ei kyetä valmistamaan täysin synteettisesti ilman hiivaa. Erityyppisistä penisilliineistä vain 2S,5R,6R-muoto tehoaa antibioottisesti.

Jos elimistö vastaanottaa S-maitohappoa, entsyymi kykenee muutamaan sen palorypälehapoksi.




No joo, totta toinen puoli, mutta periaatteessa nuo eri kiraalisuuden omaavat molekyylit voidaan erottaa toiseistaan ja siten valmistaa vain toista.
Edit: Oops, lelldar jo tuohon vastasi ja paljon tarkemmin

3³+4³+5³=6³

Hamppu
Seuraa 
Viestejä1146
Liittynyt16.3.2005
lelldar
Laboratoriossa voidaan valmistaa enantiomeerisesti puhdasta sakkaroosia (α-D-glukopyranosyyli-(1→2)-β-D-fruktofuranosidi), ihan hirveän helppoa se ei toki ole. Ensimmäisen kerran se tehtiin onnistuneesti ilmeisesti 1953 (Lemieux, Huber, J. Am. Chem. Soc., 1953, 75 (16), pp 4118–4118).

Vaan ettei olisi tuossakin nuo lähtöaineet biologisista prosesseista peräisin tai niitä hyödyntäen aikaansaatu, koska noiden syntetisoimisessa luulisi olevan sama ongelma?

TieKu
Seuraa 
Viestejä581
Liittynyt25.5.2010
Vaaka63
Luonnonkuitu "hengittää", siirtää itsestään pois ihon eritteitä joka tuntuu iholla mielyttävältä.

Ja taase keinotekoisesti valmistetut kuidut ovat niinkuin imupaperi (näin karrikoidusti ilmaistuna), jotka ei ole 'ilmavia' kuituja. Keinokuidut...niitäkin on useampaa ja eritavalla valmistettuja kuituja.
http://www.virtuaaliamk.fi/opintojaksot ... 21536.html

Luonnonkuidut kestävät paremmin korkeimpia lämpötiloja (pesu ja silitys).




Käytännössä asia on ehkä toisin, luonnonkuitu imee itseensä mutta keinokuitu siirtää seuraavaan kerrokseen. Ainakin tämä "tekninen alusasu" toimii juuri niin, vaikka hikoilee iho on silti kuiva kun kosteus on siirtynyt seuraavaan kerrokseen. Villainen ja silkkinen toimisvat ehkä yhtä hyvin mutta kohdallani niissä on ongelmansa, edellistä ei siedä iho ja jälkimmäistä kammoksuu kukkaro. Se mitä keinokuitu ei siirrä on haju, eli kunnon hikoilun jälkeen asu kyllä on kuiva mutta haisee kuin kärpän raato, tai siis minä taidan tuoksua kuin kuollut näätäeläin. Tästä selviää pesulla, molempien itsensä ja asun, ja nyt tulee toinen keinokuidun hyvä puoli esiin, asuste kuivuu hetkessä.

TieKu
Vaaka63
Luonnonkuitu "hengittää", siirtää itsestään pois ihon eritteitä joka tuntuu iholla mielyttävältä.

Ja taase keinotekoisesti valmistetut kuidut ovat niinkuin imupaperi (näin karrikoidusti ilmaistuna), jotka ei ole 'ilmavia' kuituja. Keinokuidut...niitäkin on useampaa ja eritavalla valmistettuja kuituja.
http://www.virtuaaliamk.fi/opintojaksot ... 21536.html

Luonnonkuidut kestävät paremmin korkeimpia lämpötiloja (pesu ja silitys).




Käytännössä asia on ehkä toisin, luonnonkuitu imee itseensä mutta keinokuitu siirtää seuraavaan kerrokseen. Ainakin tämä "tekninen alusasu" toimii juuri niin, vaikka hikoilee iho on silti kuiva kun kosteus on siirtynyt seuraavaan kerrokseen. Villainen ja silkkinen toimisvat ehkä yhtä hyvin mutta kohdallani niissä on ongelmansa, edellistä ei siedä iho ja jälkimmäistä kammoksuu kukkaro. Se mitä keinokuitu ei siirrä on haju, eli kunnon hikoilun jälkeen asu kyllä on kuiva mutta haisee kuin kärpän raato, tai siis minä taidan tuoksua kuin kuollut näätäeläin. Tästä selviää pesulla, molempien itsensä ja asun, ja nyt tulee toinen keinokuidun hyvä puoli esiin, asuste kuivuu hetkessä.



Tottapa puhelet....kirjoitat. Niin ja varmaan se materiaali, mikä on käytössä hyvän.... mukavan lutusen tuntuinen iholla, niin sitä sitten mieluusti käyttää. Vaatetusteollisuuskin on ottanut huomioon tämän edullisuus vastaan se toinen ääripää.

Enpä kiellä, jotta urheiluvaatteena keinokuitu on mitä parahin valinta, kun ajattelee käyttömukavuutta sekä huolto kertoja.

Onhan silkki arvokasta....ja onhan siinä monta työvaihetta kun se toukka on itselleen kodin valmistanut ja ennenkuin se on vaatteena.

Villankin saa toimivaksi, kun sen käsittelee oikeilla menetelmillä.

Hamppu
lelldar
Laboratoriossa voidaan valmistaa enantiomeerisesti puhdasta sakkaroosia (α-D-glukopyranosyyli-(1→2)-β-D-fruktofuranosidi), ihan hirveän helppoa se ei toki ole. Ensimmäisen kerran se tehtiin onnistuneesti ilmeisesti 1953 (Lemieux, Huber, J. Am. Chem. Soc., 1953, 75 (16), pp 4118–4118).

Vaan ettei olisi tuossakin nuo lähtöaineet biologisista prosesseista peräisin tai niitä hyödyntäen aikaansaatu, koska noiden syntetisoimisessa luulisi olevan sama ongelma?



Luultavasti lähtöaineet ovat tosiaan jostain bioprosessista lähtöisin, mutta ei se vaikuta tuohon kiraalisuus-pointtiin. Tuossakin ko. reaktiossa voisi syntyä useita erilaisia tuotteita, mutta syntyy vain yhtä.

Yleisesti ottaen laboratoriossa on mahdollista tuottaa vain yhtä enantiomeeriä, mihin on useita tapoja:
-Kiraalisten lähtöaineiden käyttäminen, jotka ovat vain yhtä enantiomeeriä (kuten tuossa sakkaroosin tapauksessa)
-"apuaineiden" (chiral auxilaries) käyttäminen
-Sopivien katalyyttien käyttäminen (Bioprosesseissa entsyymit)

Jos kiraalisuuteen ei kiinnitetä laboratoriosynteesissä huomioita syntyy usein raseeminen seos (tähän voidaan kuitenkin vaikuttaa yo. menetelmillä). Bioprosessit ja laboratorioprosessit etenevät kuitenkin samojen (fysiikan) "luonnonlakien" mukaisesti. Joitain bioprosesseja on toki vaikeaa matkia laboratoriossa niiden monimutkaisuuden vuoksi, mutta siihen ei ole kuin teknisiä esteitä, ei mitään kemiallisia/fysikaalisia esteitä.

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat