Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Elikkä valmistaudun fysiikan kirjotuksiin ja tossa lueskellessa tuli mieleen ongelma jota en osannut ratkaista joten tulin tänne jos täällä sattuis olemaan fiksuja. Elikkä kuinka kiihtyvyys havaitaan ja tarkemmin lasketaan.

Newtonin ensimmäisestä laista tämä mulla lähti eli kappale pysyy liikkeessä tai ei liku ilman voimaa. Siitä muistin että nopeutta ei voi havaita muuta kuin ulkoa päin mutta kiihtyvyyden kyllä tuntee. Siitä sitten että miten sen tuntee ja miten nämä mittarit mittaa sitä. Vähän googletin ja sain sellaisen selityksen että mittarissa on jousi joka kiihdytyksessä joko venyy tai puristuu ja tämän pystyn kyllä hahmottamaa mutta kuinka jousen muutos voidaan laskea.

Eli jos selkeyden vuoksi tälläinen kysymys. Jos mittaria työnnetään jollain voimalla ja tiedetään jousivakio ja jousen kasaan puristuminen niin mikä kiihtyvyys on?

Toki jos olen ihan metsään mennyt googlen kanssa niin selittäkää toki miten sitä kiihtyvyyttä mitataan.

Kommentit (4)

Vierailija
Joso
Elikkä valmistaudun fysiikan kirjotuksiin ja tossa lueskellessa tuli mieleen ongelma jota en osannut ratkaista joten tulin tänne jos täällä sattuis olemaan fiksuja. Elikkä kuinka kiihtyvyys havaitaan ja tarkemmin lasketaan.

Newtonin ensimmäisestä laista tämä mulla lähti eli kappale pysyy liikkeessä tai ei liku ilman voimaa. Siitä muistin että nopeutta ei voi havaita muuta kuin ulkoa päin mutta kiihtyvyyden kyllä tuntee. Siitä sitten että miten sen tuntee ja miten nämä mittarit mittaa sitä. Vähän googletin ja sain sellaisen selityksen että mittarissa on jousi joka kiihdytyksessä joko venyy tai puristuu ja tämän pystyn kyllä hahmottamaa mutta kuinka jousen muutos voidaan laskea.

Eli jos selkeyden vuoksi tälläinen kysymys. Jos mittaria työnnetään jollain voimalla ja tiedetään jousivakio ja jousen kasaan puristuminen niin mikä kiihtyvyys on?

Toki jos olen ihan metsään mennyt googlen kanssa niin selittäkää toki miten sitä kiihtyvyyttä mitataan.


Älä sotke kahta fysiikassa esiintyvää kiihtyvyyskäsitettä keskenään.
Kiihtyvyysanturit mittaavat käsitettä proper acceleration, jota et kirjoituksissa tarvitse yhtään mihinkään. Olisi parempi tutustua siihen vaikkapa goolaamalla se wikistä heti niiden kirjoitusten jälkeen, ettet sotke niitä keskenään, tai sitten vasta yliopistotason fysiikan kirjoista.

Se kiihtyvyys mitä kirjoituksissa tarvitset, on nopeuden derivaatta ajan suhteen, missä nopeus mitataan ja määritellään suhteessa käytettyyn havaintokoordinaatistoon.
Mahdollisesti on vielä niinkin, että tuostakin tarvitset ainoastaan sen skalaariesitystä, mutta siitä en mene takuuseen.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä28942
Liittynyt16.3.2005
Joso
Elikkä valmistaudun fysiikan kirjotuksiin ja tossa lueskellessa tuli mieleen ongelma jota en osannut ratkaista joten tulin tänne jos täällä sattuis olemaan fiksuja. Elikkä kuinka kiihtyvyys havaitaan ja tarkemmin lasketaan.

Newtonin ensimmäisestä laista tämä mulla lähti eli kappale pysyy liikkeessä tai ei liku ilman voimaa. Siitä muistin että nopeutta ei voi havaita muuta kuin ulkoa päin mutta kiihtyvyyden kyllä tuntee. Siitä sitten että miten sen tuntee ja miten nämä mittarit mittaa sitä. Vähän googletin ja sain sellaisen selityksen että mittarissa on jousi joka kiihdytyksessä joko venyy tai puristuu ja tämän pystyn kyllä hahmottamaa mutta kuinka jousen muutos voidaan laskea.

Eli jos selkeyden vuoksi tälläinen kysymys. Jos mittaria työnnetään jollain voimalla ja tiedetään jousivakio ja jousen kasaan puristuminen niin mikä kiihtyvyys on?

Toki jos olen ihan metsään mennyt googlen kanssa niin selittäkää toki miten sitä kiihtyvyyttä mitataan.




Kiihtyvyysanturissa on liikkumaan pääsevä massa jousen päässä, ja kun jouden toiseen päähän kohdistuu kiihtyvyyksiä, massa liikkuu, koska omaa hitauden. Liikkeen voi laskea ns. hitausvoimia käyttämällä, mutta en tiedä kuuluvatko ne lukion oppimäärään.

Oikeiden kiihtyvyysanturien jouset ovat erilaisia eikä niitä välttämättä voi käsitellä kierrejousina. esimerkiksi puolijohdeanturissa jousi voi olla piilevy, joka taipuu epälineaarisesti suhteessa kiihtyvyyteen. Taipuminen muuttaa esimerkiksi kapasitanssia levyn ja toisen paikallaan pysyvän levyn välillä, ja se mitataan elektronisesti ja muunnetaan kiihtyvyydeksi, kun tunnetaan jousen ominaisuudet. Kierrejousityyppisissä antureissa voi käyttää niitä lukion jousikaavoja sellaisenaan. Jousen venymä voidaan mitata optisesti, magenettisesti, venymäliuskoilla ja niin edelleen.

Vierailija

Kyllä tässä varmaan tarkoitetaan N2:n mukaista kiihtyvyyden ja voiman riippuvuutta eli a = F/m. Painovoiman kiihtyvyys g voidaan mitata mittaamalla painovoima mutta jos kiihtyvyys anturia kiihdytetään tietyllä kiihtyvyydellä se antaa kiihtyvyyden juuri tämän jousivoiman ja siihen kiinnitetyn tunnetun masan avulla. Siis anturi mittaa kiihdyttävän voiman vastavoimaa eli hitausvoimaa, kuinkas muuten. Voima F saadaan jousivakion ja sen venymän tai kokoonpuristuman perusteella ja tuo massa on tietenkin tunnettava jotta saadaan selville kiihtyvyys.

Vierailija

Ei ihme että oli hankala jos ei kerta kuulu ees lukion oppimäärään, se oli vaan ajatus tasolla simppelin oloinen ja aattelin että tämä liittyisi suoremmin tohon F=ma. No aukes tää kuitenki jotenki tuosta proper accelerationista. Sieltä oli linkki G-voimaan ja se se siis puristaisi sen jousen kasaan. En ees vilkaise matikkaa jos sitä ei tarvi etten mee sekaisin mutta mukava kuitenki tietää mistä tämä johtuu.
Sen verran vielä jos joku vastais että ymmärsinkö ton g-voiman oikein. Eli tulkittin sen niin että g-voima aiheutuu vain mekaanisesta kiihtyvyydestä eli kosketusvuorovaikutuksesta. Jos vaikka hissi kiihdyttää ylös niin se työntää ihmisen jalkapohjaa joka työtää nilkaa joka työntää sääreä ja niin pois päin ja tämä aiheuttaa painon tunteen kun keho ikäänkuin puristuu kasaan. Vapaapudotus taas on painoton koska painovoima antaa koko kropalle päästä varpaaseen saman kiihtyvyyden eli ei tule minkäänlaista puristusta kehoon.
Tarkistan vain kun tuosta englannista on hankala oppia fysiikka. Eihän tällä toki taia mittän tehä myöskään kirjoituksissa mutta onpahan mielenkiintoista.

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat