Seuraa 
Viestejä5372

Curiositylle voi tulla tilaisuus nähdä huikea meteorisade kun vähintään komeetan C/2013 A1 100 000 kilometrinen koma törmää Marsiin. Toki ei voida edes kuvitella seurauksia sille, jos komeetan jopa 50 kilometrinen ydin sattuisi osumaan planeettaan hyperboliselta ja retrogradiselta radalta.

Mars has Front-Row Seat for 2014 Comet
Comet Siding Spring (C/2013 A1), discovered in January and now inbound from the Oort Cloud, promises to put on a spectacular show in October 2014 — for the spacecraft on and around Mars.
http://www.skyandtelescope.com/news/Mar ... 06441.html

Tuon kokoluokan törmäyksiä tapahtunee kiviplaneettoihin noin kerran 500 megavuodessa, mutta uskoisin että lähiohituksetkin ovat hyvin harvinaisia.

Pelkkä lähiohituskin muistuttaa meille kuinka tärkeää olisi ruveta miettimään sitä, että ihmiskunnan tulisi ryhtyä multiplanetaariseksi sivilisaatioksi. Jos tuo komeetta osuisi Maahan, niin se tarkoittaisi luultavasti elämän historian laajinta massasukupuuttoa. Ihmiskunta luultavasti selviäisi maapallollakin, jos kaivautuu riittävän syvälle riittävän pitkäksi aikaa, mutta sitäkin voi olla vaikea ennakoida, koska on vaikea ennustaa kuinka kauan planeetta olisi elinkelvoton.

Siksi näkisin että olisi nyt ajankohtaista miettiä ainakin Venukseen perustettavaa siirtokuntaa. Näet jos tuo osuu Marsiin, niin Mars ei taida muutamaan vuoteen olla vaihtoehto siirtokunnalle. Toki kyyninen voisi ajatella, että juuri tuo komeetta oli meidän tilaamamme Marsin terraformaus-projekti.

Colonization of Venus (by Geoffrey A. Landis)
[size=85:iz14mllr]ABSTRACT: Although the surface of Venus is an extremely hostile environment, at about 50 kilometers above the surface the atmosphere of Venus is the most earthlike environment (other than Earth itself) in the solar system. It is proposed here that in the near term, human exploration of Venus could take place from aerostat vehicles in the atmosphere, and that in the long term, permanent settlements could be made in the form of cities designed to float at about fifty kilometer altitude in the atmosphere of Venus.[/size:iz14mllr]
http://ntrs.nasa.gov/archive/nasa/casi. ... 025525.pdf

A Martian sunset, as seen by NASA's Spirit rover in 2005. (Image: Mars Exploration Rover Mission, Texas A&M, Cornell, JPL, NASA)

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

Sivut

Kommentit (55)

Puuhevonen
Curiositylle voi tulla tilaisuus nähdä huikea meteorisade kun vähintään komeetan C/2013 A1 100 000 kilometrinen koma törmää Marsiin. Toki ei voida edes kuvitella seurauksia sille, jos komeetan jopa 50 kilometrinen ydin sattuisi osumaan planeettaan hyperboliselta ja retrogradiselta radalta.

Jos osuu, niin lyhyesti sanottuna tulee kaikkien aikojen ilotulitus. Osuman jälkeen Marsin taivaalla voi olla niin paljon tuhkaa, ettei Curiosity näe aurinkoa pariin vuoteen.

Vapaa radikaali
Seuraa 
Viestejä1894

Jos tuo 50-kilometrinen ydin tulisi tonttiin, niin se olisi goodbye Curiositylle. Se höyrystyisi, ellei sattuisi olemaan vastakkaisella puolella törmäyskohtaa. Ja vaikka olisikin, shokkiaalto kiertää koko planeetan.

Toivottavasti tuo komeetta ei päädy Maahan suuntautuvalle radalle, jos tulee hipaisuohitus Marsin kanssa.

Gentlemen, start polishing your tin foil hats!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Jos osuu, koko Marsin pinta tuhoutuu koska se sulaa. Kraatterista nouseva höyrstynyt kivi muodostaa planeetalle joksikin aikaa uuden tiheän ilmakehän, ja kun se tiivistyy takaisin pinnalle, pinta kuumenee tuhansiin asteisiin paitsi niissä paikoissa missä lähellä on riittävästi jäätä. Myös kaikki Marsia kiertävät luotaimet tuhoutuvat, joko heti paistumalla välähdyksen säteilystä tai saamalla osumia kraatterista lentäneestä tavarasta. Energiamäärä 1e26 J (25 miljardia megatonnia) vastaa Maasta katsottuna (200 milj. km välimatka) samaa kuin jos 1200 km päässä katsojasta räjäytettäisiin 1 megatonnin vetypommi. Välähdys näkynee Maasta katsoen siis varsin hyvin päivälläkin.

Tämänpäiväisen (3.3.) spaceobs.org arvion mukaan ohitusetäisyys 58000 km ja törmäystodennäköisyys 0.08%.

Siitä hipaisusta vielä. Vauhti on niin kova, 56 km/s, että hipaisu joko tuhoaa komeetan kokonaan tai sitten ei muuta sen kurssia juuri yhtään. Onneksi Mars-ohitus tapahtuu lähellä komeeta perigeetä, joten se tarvitsisi hirmuisen delta-veen pystyäkseen sinkoutumaan kohti Maata. Eli Maa asukkaineen on tällä kertaa turvassa. Paitsi niiden osalta jotka pilaavat näkönsä katsomalla kaukoputken läpi leimahdusta, jos tuo 0.08% sattuisi realisoitumaan.

Tuonkokoinen osuma Marsiin tapahtuu karkeasti ehkä miljardin vuoden välein. Siitä laskien 58000 km lähiohitus tapahtuu 3 miljoonan vuoden välein. Siis joka tapauksessa on tulossa huippuharvinainen tapahtuma, varsin mahdollisesti ensimmäinen laatuaan homo sapiensin historiassa.

Tokikhan kukaan ei tiedä komeetan ytimen tarkkaa kokoa, tuo 50 km on kai jonkinlainen yläraja-arvio, mutta joka tapauksessa se lienee yli 10 km. Jos se on alle 50 km, harvinaisuusaste putoaa mutta pysyy edelleen tukevasti rarien puolella.

Puuhevonen
Seuraa 
Viestejä5372

Komeetan ohitusetäisyyden arviot ovat vaihdelleet aika paljon. Ratamekaniikkaa on laskettu montecarlo-simulaatioilla, jotka antavat geneerisiä todennäköisyyksiä. Mutta vastaavatko nämä todellisuutta?

Leonidin blogista huomataan, että nominaaliohituksen etäisyysarvio on elänyt huomattavasti uusien datapisteiden myötä:

25.02. 109 200 km
27.02. 41 000 km
02.03. 70 500 km
03.03. 58 000 km

Montecarlo-simulaatiot ovat toki hyvä ja helppo tapa laskea todennäköisyyksiä, mutta siinä ei otettane huomioon yksittäisten havaintojen epätarkkuuksia. Jos siis noiden 25. päivän ja 02. päivän datapisteiden mittausvirhe on ollut huomattava, niin todellinen ohitusetäisyys voi olla alle 40 000 kilometriä! Harmi kun komeetta meni auringon taakse pitämään meitä jännityksessä.

Luultavasti viimeisin simuloitu tulos on kuitenkin melko tarkka, koska se oleellisesti pidensi havaintoaikojen intervallia, joka lienee tärkein tekijä ratalaskuissa.

Pekka, kiitokset että teit tarkennusta ohilennon todennäköisyysarviosta. Ounastelinkin että kiviplaneetan lähiohituskin on harvinainen. Kannattaa huomioida todennäköisyyksissä, että on totta että Marsissa on kymmenkunta tuon kokoluokan (ø300km) törmäyskraateria, mutta suurin osa niistä syntyi noin neljä miljardia vuotta sitten, jolloin törmäyksiä tapahtui oleellisesti enemmän. Joten nykyaikana yhden suhde miljardiin vuoteen todennäköisyys voi olla suuri.

Itse veikkasin 1:500 Ma todennäköisyyttä kaikkiin viiteen kiviplaneettaan (Merkurius, Venus, Maa, Kuu ja Mars). Joten Marsiin törmäystodennäköisyys olisi noin kerran 3 miljardissa vuodessa ja luultavasti tämäkin on yläkanttiin arvioitu. Sky and Telescope -lehden toimittajan viittaman kraaterisimulaattorin mukaan kyse olisi jopa 800 kilometrin kraatterista, joka olisi Marsin kaikkien aikojen suurin törmäyskraateri, mutta epäilen suuresti kyseisen simulaattorin käyttökelpoisuutta. 300 km lienee realistisempi arvio.

Kyse on siis todellakin huippuharvinaisesta astronomisesta tapahtumasta!

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

Se mitä en oikein osaa arvioida on että jos kolahtaa, niin voisivatko jotkut heitteleet törmätä ajan oloon Maahan. Heitteleitä tulisi todella paljon, ehkä miljoona kuutiokilometriä, mutta suurin osa niistä putoaisi suoraan takaisin Marsiin ja loput leviäisivät pääosin Marsin radan liepeille muodostaen jonkinlaisen toruksen, jonka kappaleet pikkuhiljaa törmäisivät pääosin uudelleen Marsiin. Kenties osa saattaisi jopa kerääntyä uudeksi Marsin kuuksi.

Jossain sanottiin että kraatteri olisi max 500 km halkaisija ja noin 2 km syvä. Luulisin että se olisi kyllä heti muodostuttuaan syvempi kuin tuo 2 km. Se sitten täyttyy osittain laavasta ja muusta töhkästä myöhemmin.

Puuhevonen: luulisin että olet oikeassa törmäysarvioiden suhteen.

Jos samanlainen 1e26 J törmäys tapahtuisi Kuussa niin ihmisten kävisi aika köpösti. Jo pelkkä leimahdus taitaisi sytyttää paikat täällä tuleen ja heitteleet viimeistelisivät tuhon.

Kokonaan elämää on Maasta vaikea kitkeä, koska merien täydelliseen höyrystämiseen tarvitaan vielä tuota 1e26 jouleakin 30 kertaa isompi energia. Maan nuoruudessa meret höyrystänyt eventti on kyllä tapahtunut ilmeisesti useitakin kertoja. Siitä on erilaisia ajatuksia että syntyikö elämä kenties aina uudestaan vai säilyikö se noiden kuumuuspulssien yli jossain kilometrien syvyydessä kivikehän uumenissa.

Puuhevonen
Seuraa 
Viestejä5372
pekkajanhunen
Kokonaan elämää on Maasta vaikea kitkeä, koska merien täydelliseen höyrystämiseen tarvitaan vielä tuota 1e26 jouleakin 30 kertaa isompi energia.

Huh, onko kyse noin isosta törmäyksestä ollaan vain yhden kertaluokan päässä? Kieltämättä 50 km ja 56 km/s ovat huikeita arvoja komeetalle, joten kenties sitten. Näet Marsissa on vesijäätä vain pienen ja matalan meren verran ja hiilidioksidijäätä vain yhden pienen kaasukehän verran, joten se tietänee koko planeetan sterilisaatiota. Jos tuo siis osuu Marsiin, niin meidän ei tarvitse enää huolehtia Mars-laskeutujien sterilisoinnista, koska luonto päätti sterilisoida planeetan. Siinä vaiheessa kun nestemäinen vesi on kiehunut kokonaan pois, niin pintakallio kuumenee aika huomattavan nopeasti syvälle.

Tämä on tietenkin huono uutinen sille, että luultavimmin emme koskaan saa tietää oliko Marsissa joskus elämää.

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

salai
Seuraa 
Viestejä7862

author="Puuhevonen <a href="http://www.tiede.fi/keskustelut/post1923526.html#p1923526">01 Maalis 2013, 23:33</a>" kirjoitti:
Siksi näkisin että olisi nyt ajankohtaista miettiä ainakin Venukseen perustettavaa siirtokuntaa. Näet jos tuo osuu Marsiin, niin Mars ei taida muutamaan vuoteen olla vaihtoehto siirtokunnalle. Toki kyyninen voisi ajatella, että juuri tuo komeetta oli meidän tilaamamme Marsin terraformaus-projekti.
Joko ehdit laskea kuinka monta tuulimyllyä sinne Venukseen pitää rakentaa, jotta sen 462 °C lämpötilan ja Maahan verrattuna 95 kertaisen ilmanpaineen (ilmakehästä 96% hiilidioksidia) saa terraformattua.

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

pekkajanhunen
Jos osuu, koko Marsin pinta tuhoutuu koska se sulaa. Kraatterista nouseva höyrstynyt kivi muodostaa planeetalle joksikin aikaa uuden tiheän ilmakehän, ja kun se tiivistyy takaisin pinnalle, pinta kuumenee tuhansiin asteisiin paitsi niissä paikoissa missä lähellä on riittävästi jäätä. Myös kaikki Marsia kiertävät luotaimet tuhoutuvat, joko heti paistumalla välähdyksen säteilystä tai saamalla osumia kraatterista lentäneestä tavarasta. Energiamäärä 1e26 J (25 miljardia megatonnia) vastaa Maasta katsottuna (200 milj. km välimatka) samaa kuin jos 1200 km päässä katsojasta räjäytettäisiin 1 megatonnin vetypommi. Välähdys näkynee Maasta katsoen siis varsin hyvin päivälläkin.

Tämänpäiväisen (3.3.) spaceobs.org arvion mukaan ohitusetäisyys 58000 km ja törmäystodennäköisyys 0.08%.




Linkissä olevan laskurin mukaan 50km halkaisijaltaan oleva jäämurikka joka iskeytyy Marsiin pintaan nopeudella 50km/s tekisi n. 630km levyisen ja 4km syvän kraaterin. Energiaa vapautuisi noin 15 miljardia megatonnia.

http://janus.astro.umd.edu/cgi-bin/astr ... /impact.pl

Joten perun puheeni. Curiosity saattaisi etäisyydestä riippuen kyllä selvitä törmäyksen paineaallosta (Marsin kaasukehä on kuitenkin aika harva) ja marsperän tärinästä, mutta taivaalta tippuva kiviaines tekisi luotaimesta entisen.

pekkajanhunen
Jos samanlainen 1e26 J törmäys tapahtuisi Kuussa niin ihmisten kävisi aika köpösti. Jo pelkkä leimahdus taitaisi sytyttää paikat täällä tuleen ja heitteleet viimeistelisivät tuhon.



Täh? Välissä on kuitenkin 300tkm tyhjää avaruutta. Mikä ihmeen mekanismi tappaisi ihmiset, vaikka ks. komeetta osuisikin kuuhun Marsin sijaan? EI törmäys kuitenkaan kuuta hajottaisi.

Puuhevonen
Seuraa 
Viestejä5372
VictorLustig
Curiosity saattaisi etäisyydestä riippuen kyllä selvitä törmäyksen paineaallosta (Marsin kaasukehä on kuitenkin aika harva) ja marsperän tärinästä, mutta taivaalta tippuva kiviaines tekisi luotaimesta entisen.

Itseasiassa paineaalto saattaisi koostua höyrystyneestä kivestä, joten se voi olla iskuvoimaltaan hieman suurempi, kuin mitä voisi odottaa...

VictorLustig
pekkajanhunen
Jos samanlainen 1e26 J törmäys tapahtuisi Kuussa niin ihmisten kävisi aika köpösti. Jo pelkkä leimahdus taitaisi sytyttää paikat täällä tuleen ja heitteleet viimeistelisivät tuhon.
Täh? Välissä on kuitenkin 300tkm tyhjää avaruutta. Mikä ihmeen mekanismi tappaisi ihmiset, vaikka ks. komeetta osuisikin kuuhun Marsin sijaan? EI törmäys kuitenkaan kuuta hajottaisi.

Ei kyse ole tosiaankaan planeetan pintasterilisaatiosta, kuten suoran törmäyksen tapauksessa voisi tapahtua, mutta kivenmurikoita, joista osa saattaa olla satojen metrien kokoluokassa sataisi maahankin. Nämä aiheuttaisivat paljon lokaalia vahinkoja ja niiden nostattama pöly saattaisi viilentää ilmastoa ja aiheuttaa nälänhätää. Törmäys nostattaisi kuitenkin kuutiokilometreittäin kiviainesta josta merkittävä osa voi päätyä Maahan.

Lisäksi on tietenkin itse leimahdus, joka hetkellisesti säteilee tuhansien aurinkojen voimalla, joten se luultavasti aiheuttaa palovammoja jos sattuu olemaan ulkosalla. Samoin se voi sytyttää laajoja maastopaloja, jotka puolestaan nostattavat tuhkaa himmentämään aurinkoa. En osaa arvioida kuitenkaan polttavaa vaikutusta, koska en tiedä kuinka pitkän ajan kuluessa säteily purkautuu. Pekka kuitenkin laskeskeli ensimmäisessä viestissään joitain suuruusluokkarvioita Marsin törmäyksen kirkkaudesta, joten luulisin ettei tavallisessa aurinkovoiteessa ole riittävästi suojakertoimia.

75 000 vuotta sitten purkautunut Toban tulivuori oli tappaa ihmiskunnan sukupuuttoon, koska käänsi Itä-Afrikan ilmaston ympäri. Ja tässä oli kyse yksittäisestä tulivuoresta.

*

Tuo kraaterilaskuri tosiaan totesi, että kyseessä olisi nyky-Marsin suurin törmäyskraateri: "Collisions this energetic occurred only early in the Solar System's history."

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

Arkkimeedees
Seuraa 
Viestejä995
salai
author="Puuhevonen <a href="http://www.tiede.fi/keskustelut/post1923526.html#p1923526">01 Maalis 2013, 23:33</a>" kirjoitti:
Siksi näkisin että olisi nyt ajankohtaista miettiä ainakin Venukseen perustettavaa siirtokuntaa. Näet jos tuo osuu Marsiin, niin Mars ei taida muutamaan vuoteen olla vaihtoehto siirtokunnalle. Toki kyyninen voisi ajatella, että juuri tuo komeetta oli meidän tilaamamme Marsin terraformaus-projekti.
Joko ehdit laskea kuinka monta tuulimyllyä sinne Venukseen pitää rakentaa, jotta sen 462 °C lämpötilan ja Maahan verrattuna 95 kertaisen ilmanpaineen (ilmakehästä 96% hiilidioksidia) saa terraformattua.



Luin tuon Hepan laittaman linkin läpi, ja alkoi Veenukseen pääseminen kiinnostaa melko hemmetisti. 50 kilometrin korkeudessa, pilvien yläpuolella maan ilmakehän paine, lämpötila 0-50 astetta, painovoima 90 prosenttia maan gravitaatiosta, ihmisen ja hyötykarjan eväät ovat saatavissa ilmakehästä (voi kipata pas#at planeetan pinnalle ilman syytteitä puhdistamattomien typpipäästöjen päästämisestä luontoon). Elokehän pinta-ala yli kolminkertainen maapallon mantereisiin verrattuna, hengitettävä keinoilmakehä leijukaupunkien kuplissa toimisi itsessään nostekaasuna, ilman erikoisjärjestelyjä. Ilmanpaineen puolesta ulkona voisi oleskella pienen typpi-happi-hiilidioksidi-painepullon kanssa, kunhan muistaa suojata paljaan kehonosat happosateilta.

Voi poijaat ja tyttärehet, siellä sitä liihoteltaisiin tuulten mukana pitkin Veenuksen latitudeja ja lauleltaisiin, että nyt syöksyy vekkula aa... eiku sukkula veenukseen. Vilaisepa Salai se linkki läpi vaikka vasitella.

offmind
Seuraa 
Viestejä17760
Arkkimeedees
Luin tuon Hepan laittaman linkin läpi, ja alkoi Veenukseen pääseminen kiinnostaa melko hemmetisti. 50 kilometrin korkeudessa, pilvien yläpuolella maan ilmakehän paine, lämpötila 0-50 astetta, painovoima 90 prosenttia maan gravitaatiosta, ihmisen ja hyötykarjan eväät ovat saatavissa ilmakehästä

Leijuvan teknisen sivilisaation infrastruktuurit olisivat sen verran eksoottiset, että ei ehkä ihan henkeään pidätellen kannatta odottaa sellaisen mahdollistumista. Mutta ehkä sitten aikanaan, kun Kuun ja Marsin valtiot alkavat rajoittaa siirtolaisuutta

“He was a dreamer, a thinker, a speculative philosopher...or, as his wife would have it, an idiot.” Douglas Adams

Puuhevonen
Seuraa 
Viestejä5372
offmind
Arkkimeedees
Luin tuon Hepan laittaman linkin läpi, ja alkoi Veenukseen pääseminen kiinnostaa melko hemmetisti. 50 kilometrin korkeudessa, pilvien yläpuolella maan ilmakehän paine, lämpötila 0-50 astetta, painovoima 90 prosenttia maan gravitaatiosta, ihmisen ja hyötykarjan eväät ovat saatavissa ilmakehästä
Leijuvan teknisen sivilisaation infrastruktuurit olisivat sen verran eksoottiset, että ei ehkä ihan henkeään pidätellen kannatta odottaa sellaisen mahdollistumista. Mutta ehkä sitten aikanaan, kun Kuun ja Marsin valtiot alkavat rajoittaa siirtolaisuutta

ei kai se vaikeaa ole. Ulkoisen paineen puuttuminen on kuitenkin avaruus-siirtokuntien ylivoimaisesti suurin ongelma. Kelluminen itsessään on helppoa.

Ainut vain ettei Venuksesta pääse ihan heti pois, koska kantoraketin rakentaminen ja leijuttaminen vaatii huomattavan suuren infrastruktuurin. Joten aikaisin paluulippu Venuksesta lienee sitten kun siirtokunnan koko on kymmeniä tuhansia.

Venus-siirtokunta on siis puhtaasti yksisuuntainen retki, enkä näe teknisiä mahdollisuuksia paluuseen.

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

offmind
Seuraa 
Viestejä17760
Puuhevonen
offmind
Arkkimeedees
Luin tuon Hepan laittaman linkin läpi, ja alkoi Veenukseen pääseminen kiinnostaa melko hemmetisti. 50 kilometrin korkeudessa, pilvien yläpuolella maan ilmakehän paine, lämpötila 0-50 astetta, painovoima 90 prosenttia maan gravitaatiosta, ihmisen ja hyötykarjan eväät ovat saatavissa ilmakehästä
Leijuvan teknisen sivilisaation infrastruktuurit olisivat sen verran eksoottiset, että ei ehkä ihan henkeään pidätellen kannatta odottaa sellaisen mahdollistumista. Mutta ehkä sitten aikanaan, kun Kuun ja Marsin valtiot alkavat rajoittaa siirtolaisuutta

ei kai se vaikeaa ole. Ulkoisen paineen puuttuminen on kuitenkin avaruus-siirtokuntien ylivoimaisesti suurin ongelma. Kelluminen itsessään on helppoa.

Mutta siirtokuntahan ei ole vain iso ilmalaiva joka passiivisesti leijuu Venuksen taivaalla vaan sen pitäisi olla monipuolisen kehittyvän ja kasvavan yhteiskunnan mahdollistava ympäristö. Ja sellaisen luomisen edellytykset ovat hyvin paljon vaativammat kuin vain sen ratkaiseminen, että miten se iso ilmalaivakaupunki saadaan rakennettua tai vietyä Venukseen.

(Kaukaisen) tulevaisuuden mahdollisten Maapallon ulkopuolisten yhteiskuntien syntymisen paikoiksi kiinteälle kamaralle perustetut siirtokunnat taitavat kuitenkin olla yksinkertaisin vaihtoehto paikallisten resurssien hyödyntämisen ja asutuksen laajentumisen näkökohtia ajatellen.

“He was a dreamer, a thinker, a speculative philosopher...or, as his wife would have it, an idiot.” Douglas Adams

Puuhevonen
Seuraa 
Viestejä5372
offmind
Mutta siirtokuntahan ei ole vain iso ilmalaiva joka passiivisesti leijuu Venuksen taivaalla vaan sen pitäisi olla monipuolisen kehittyvän ja kasvavan yhteiskunnan mahdollistava ympäristö.

Miksi? Huoltaminen onnistuu myös maapallolta käsin, koska huoltosukkula Venukseen maksaa vain parisataa miljoonaa euroa, joka hintansa puolesta pyöristyy nollaan. Ei siirtokunnan tarvitse olla aluksi valmis ja itsenäinen, vaan sen itsenäisyyden astetta resurssien suhteen voidaan kasvattaa ajan mukaan.

Avaruussiirtokunnalle kaikkein tärkeimmät resurssit ovat kuitenkin kaasukehän sopiva paine, sopiva lämpötila ja energian helppo saatavuus. Marsista esimerkiksi puuttuvat nämä kaikki kolme tekijää. Näiden lisäksi tarvitaan Venuksesta hyvin löytyviä perusresursseja kuten vettä (vetyä), happea, hiilidioksidia ja typpeä paikan päältä. Loput voidaan tuoda Maastakin käsin.

Myöhemmin Venuksessa voidaan tuottaa myös pii, alumiini ja magnesium paikanpäällä. Koska Venuksessa aurinkoenergian saatavuus on parempi kuin Maassa, niin materiaaliteollisuus voi perustua helposti esimerkiksi alumiinin tuotantoon. Maassa sähkölasku kuitenkin muodostaa 80 prosenttia alumiinin hinnasta. Jos sähkö olisi ilmaista, kuten se olisi Venuksessa, niin luultavasti tekisimme kaiken täälläkin alumiinista, koska se olisi ominaisuuksiltaan ylivertainen materiaali.

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

Vapaa radikaali
Seuraa 
Viestejä1894

Puuhevonen: kun sinä nyt aloitit tämän ketjun, niin kysyn että kummasta asiasta tässä oli tarkoitus vaihtaa ajatuksia - komeetan ohituksesta vai Venuksen kolonialisoimisesta? Molemmat on ihan hyviä aiheita, mutta voisiko niistä ehkä tehdä omat keskustelunsa?

Gentlemen, start polishing your tin foil hats!

Puuhevonen
VictorLustig
Curiosity saattaisi etäisyydestä riippuen kyllä selvitä törmäyksen paineaallosta (Marsin kaasukehä on kuitenkin aika harva) ja marsperän tärinästä, mutta taivaalta tippuva kiviaines tekisi luotaimesta entisen.

Itseasiassa paineaalto saattaisi koostua höyrystyneestä kivestä, joten se voi olla iskuvoimaltaan hieman suurempi, kuin mitä voisi odottaa...



Perustin ajatukseni Curiosityn selviämiseen Marsin kaasukehän harvuuteen ja siihen asteroidiin joka tappoi dinosaurukset. Tarkistin asian ja ks. asteroidi olikin "vain" 10km halkaisijaltaan. Marsin jytky olisi eksponentiaalisesti isompi ja kun tähän lisää vielä sen että itse planeetta on huomattavasti Maata pienempi, niin bye bye luotain.

pekkajanhunen
VictorLustig
pekkajanhunen
Jos samanlainen 1e26 J törmäys tapahtuisi Kuussa niin ihmisten kävisi aika köpösti. Jo pelkkä leimahdus taitaisi sytyttää paikat täällä tuleen ja heitteleet viimeistelisivät tuhon.
Täh? Välissä on kuitenkin 300tkm tyhjää avaruutta. Mikä ihmeen mekanismi tappaisi ihmiset, vaikka ks. komeetta osuisikin kuuhun Marsin sijaan? EI törmäys kuitenkaan kuuta hajottaisi.

Ei kyse ole tosiaankaan planeetan pintasterilisaatiosta, kuten suoran törmäyksen tapauksessa voisi tapahtua, mutta kivenmurikoita, joista osa saattaa olla satojen metrien kokoluokassa sataisi maahankin. Nämä aiheuttaisivat paljon lokaalia vahinkoja ja niiden nostattama pöly saattaisi viilentää ilmastoa ja aiheuttaa nälänhätää. Törmäys nostattaisi kuitenkin kuutiokilometreittäin kiviainesta josta merkittävä osa voi päätyä Maahan.

Lisäksi on tietenkin itse leimahdus, joka hetkellisesti säteilee tuhansien aurinkojen voimalla, joten se luultavasti aiheuttaa palovammoja jos sattuu olemaan ulkosalla. Samoin se voi sytyttää laajoja maastopaloja, jotka puolestaan nostattavat tuhkaa himmentämään aurinkoa. En osaa arvioida kuitenkaan polttavaa vaikutusta, koska en tiedä kuinka pitkän ajan kuluessa säteily purkautuu. Pekka kuitenkin laskeskeli ensimmäisessä viestissään joitain suuruusluokkarvioita Marsin törmäyksen kirkkaudesta, joten luulisin ettei tavallisessa aurinkovoiteessa ole riittävästi suojakertoimia.




Kivisadetta olisi varmasti odotettavissa kovastikin, mutta suurin osa näistä palaisi ilmakehässä. Isoimmat murikat olisivat tietenkin valtava ongelma.

Mitä tuohon välähdysteoriaan tulee, niin 1,4Mt suuruinen atomiase räjäytettiin 400km korkeudessa.

http://en.wikipedia.org/wiki/Starfish_Prime

Kuun paukku olisi miljardi kertaa voimakkaampi, mutta tapahtuisi 750000 kauempana.

Eusa
Seuraa 
Viestejä17240
VictorLustig
http://en.wikipedia.org/wiki/Starfish_Prime

Kuun paukku olisi miljardi kertaa voimakkaampi, mutta tapahtuisi 750000 kauempana.


Jos tuo 750000 on kilometrejä, valovoima olisi silti liki 300-kertainen.

Tietojeni pohjalta tosin kuu on n. 950 kertaa kauempana kuin 400km eli valovoima olisi n. 1100-kertainen.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat