Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Tämä kysymys tuli mieleeni, kun luin tämän Hesarin jutun:

http://www.hs.fi/tiede/Supermassiivinen ... 2027307174

Sama juttu myös täällä:http://www.avaruus.fi/

"Sen ulkoreuna pyörii akselinsa ympäri lähes valon nopeudella. Aukko on läpimitaltaan lähes kolme miljoonaa kilometriä". "Mustan aukon reunaa sanotaan tapahtumahorisontiksi".

Eikö aine tapahtumahorisontissa pyöri ihan tapahtumahorisontin määritelmän mukaan lähes valon nopeudella? Muutenhan aine syöksyisi saman tien mustaan aukkoon!

Artikkelin mukaan tämä "Supermassiivinen musta aukko käyttäytyy hurjasti". Eikö ne kaikki käyttäydy yhtä hurjasti?

Sivut

Kommentit (104)

Heksu
Seuraa 
Viestejä5463
Liittynyt16.3.2005
tuulie
Muutenhan aine syöksyisi saman tien mustaan aukkoon!



Miksi aineen pitäisi jotenkin olla syöksymättä sinne mustaan aukkoon? Eihän ne aukot muuten kasvaisi alkuunkaan.

Vierailija
Heksu
tuulie
Muutenhan aine syöksyisi saman tien mustaan aukkoon!



Miksi aineen pitäisi jotenkin olla syöksymättä sinne mustaan aukkoon? Eihän ne aukot muuten kasvaisi alkuunkaan.



Kyllä se kaikki aine sinne mustaan aukkoon syöksyy ennen pitkää. Ajattelin materiaalia, joka kiertää mustaa aukkoa. Mm. synkrotronisäteilyn vuoksi se menettää potentiaalienergiaa ja siirtyy koko ajan sisemmille kiertoradoille. Samalla nopeus kasvaa. Kun ollaan lähellä tapahtumahorisonttia, nopeus alkaa olla lähellä valon nopeutta.

Vierailija
tuulie
Heksu
tuulie
Muutenhan aine syöksyisi saman tien mustaan aukkoon!



Miksi aineen pitäisi jotenkin olla syöksymättä sinne mustaan aukkoon? Eihän ne aukot muuten kasvaisi alkuunkaan.



Kyllä se kaikki aine sinne mustaan aukkoon syöksyy ennen pitkää. Ajattelin materiaalia, joka kiertää mustaa aukkoa. Mm. synkrotronisäteilyn vuoksi se menettää potentiaalienergiaa ja siirtyy koko ajan sisemmille kiertoradoille. Samalla nopeus kasvaa. Kun ollaan lähellä tapahtumahorisonttia, nopeus alkaa olla lähellä valon nopeutta.



Kun ei muilta tule kommentteja, jatkan pohdintaa itse. Olenkohan väärässä tuossa yllä? Jos potentiaalienergia muuttuu kokonaan säteilyksi, ei materiaalin nopeus lisäännykkään sen siirtyessä alemmalle radalle. Jos näin tapahtuu, materiaali joutuisi nopeasti spiraaliradalle ja syöksyisi tapahtumahorisontin läpi sen kummemmin nopeutta lisäämättä?

Astronomy
Seuraa 
Viestejä3976
Liittynyt12.6.2007

Ole rauhassa. Ihan kohta G:well ja I:uusio arvailukerhoineen kertovat juuri Sinulle jotta miksi. Tää on nääs tiedepalsta eikä mikään APU-lehden "kysy mitä haluat, me vastataan mitä halutaan". Hieno juttu että Tiedepalsta on vielä olemassa.
Muuten: Milloin maailma loppuu? Vai riittääkö energiat ennenkuin loppuu?
.

"The universe is a big place, perhaps the biggest".
"Those of you who believe in telekinetics, raise my hand".
Kurt Vonnegut
"Voihan fusk." Minä

Vierailija
Astronomy
Ole rauhassa. Ihan kohta G:well ja I:uusio arvailukerhoineen kertovat juuri Sinulle jotta miksi. Tää on nääs tiedepalsta eikä mikään APU-lehden "kysy mitä haluat, me vastataan mitä halutaan". Hieno juttu että Tiedepalsta on vielä olemassa.
Muuten: Milloin maailma loppuu? Vai riittääkö energiat ennenkuin loppuu?
.



Muutama vuosi sitten sain vastaaviin kysymyksiini tällä palstalla erittäin asiallisia vastauksia. Huomasi heti, että vastaaja osasi asiansa. Nimimerkki poistui palstalta muutama kuukausi ennen kuin Leena Tähtinen menehtyi. Tuskin oli sattuma.

Vierailija

Tyypit siis mittasivat mustan-aukon leveyttä erikoisen tarkasti. Ja totesivat että musta-aukko on massaansa nähden varsin leveä. Mistä päättelivät että musta-aukko pyörii varsin nopeastii.

Schwartchildin säde riippuu kahdesta asiasta: massa ja pyörimisnopeus.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä28927
Liittynyt16.3.2005

Liikemäärämomentti (eli pyöriminen) on yksi mustan aukon harvoista fysikaalisista ominaisuuksista. Se on periaatteessa sama kuin minkä tahansa kappaleen pyöriminen. Mustan aukon tapauksessa pyöriminen aiheuttaa kuitenkin ympäröivään avaruuteen relativistisen frame dragging -efektin, joka vaikuttaa aukon lähellä olevien massojen liikkeisiin. Mustan aukon liikemäärämomentilla on myös massasta (ja sähkövarauksesta, joka on yleensä liki olematon) riippuva maksimiarvo. Jos aukko on lähellä maksimipyörimisnopeuttaan, sinne ei enää voi pudota ainetta sellaisesta suunnasta, joka lisäisi liikemäärämomenttia, vaan aukko heittää sen pois lähettyviltään.

jeremia2
Seuraa 
Viestejä1076
Liittynyt2.3.2009
tuulie
Heksu
tuulie
Muutenhan aine syöksyisi saman tien mustaan aukkoon!



Miksi aineen pitäisi jotenkin olla syöksymättä sinne mustaan aukkoon? Eihän ne aukot muuten kasvaisi alkuunkaan.



Kyllä se kaikki aine sinne mustaan aukkoon syöksyy ennen pitkää. Ajattelin materiaalia, joka kiertää mustaa aukkoa. Mm. synkrotronisäteilyn vuoksi se menettää potentiaalienergiaa ja siirtyy koko ajan sisemmille kiertoradoille. Samalla nopeus kasvaa. Kun ollaan lähellä tapahtumahorisonttia, nopeus alkaa olla lähellä valon nopeutta.

Kai sitä materiaalia "imeytyy" joka puolelta, pyörimisen vastakkaisesta suunnasta tulevat ovat törmäyskurssilla menettäen yhdessä törmättävien kanssa pyörimisenergiat. Mikä muuten pitää vallitsevan pyörimissuunnan, viimeeksi tullut massiivinen kohde ?

Vierailija
jeremia2

Kai sitä materiaalia "imeytyy" joka puolelta, pyörimisen vastakkaisesta suunnasta tulevat ovat törmäyskurssilla menettäen yhdessä törmättävien kanssa pyörimisenergiat. Mikä muuten pitää vallitsevan pyörimissuunnan, viimeeksi tullut massiivinen kohde ?



Tämäkin uutinen on jo jossain muualla, tänne se kuitenkin sopii ehkä paremmin,

Tutkijat ovat mitanneet 2 miljoonan Auringon massaisen mustan aukon pyörimisnopeuden. Tulosten perusteella aukon reuna eli niin sanottu tapahtumahorisontti pyörii lähes valon nopeudella. Tutkittu musta aukko on läpimitaltaan vajaat kolme miljoonaa kilometriä.

NGC 1365 -nimisen galaksin keskustassa sijaitseva supermassiivinen musta aukko on kasvanut nykyiseen kokoonsa miljardien vuosien aikana. Jos ainetta olisi pudonnut aukkoon satunnaisesti kaikista suunnista, mustan aukon pyörimisnopeus olisi pienempi. Saavuttaakseen lähes nopeimman mahdollisen pyörimisnopeuden aukon onkin täytynyt kasvaa järjestyneemmin.

Kyseinen musta aukko ei myöskään ole yksittäistapaus, sillä tutkijat ovat ennenkin havainneet yhtä suuria mustien aukkojen pyörimisnopeuksia. Aiemmat tulokset ovat kuitenkin jääneet epäselviksi, sillä mustaa aukkoa ympäröivien kaasupilvien arveltiin voineen vaikuttaa havaintoihin. Yhdistämällä XMM-Newton ja NuSTAR-avaruusteleskoopit tutkijat pääsivät tällä kertaa kuitenkin näkemään syvemmälle galaksin ytimeen ja varmistamaan, että tulokset ovat oikein. Havainto poistaakin samalla myös aiempiin mittauksiin liittyneet epäillyt.
http://www.avaruus.fi/uutiset/tahdet-su ... della.html

Auringon massa on kaksi miljardia triljoonaa tonnia eli 330.000 kertaa Maan massa.

2 miljoona kertaa kaksi miljardia triljoonaa tonnia pyörii lähes valon nopeudella, miksi arvelet että pyörimissuunta voisi muuttua?
Lähellä tapahtumahorisonttia kaikki aine on plasmaa, paitsi toinen musta aukko.
Löytyyköhän jostain simulaatiota, mitä tapahtuu jos 2 lähes valonnopeudella pyörivää aukkoa törmää?
Normaali aine poistuu varmaankin suihkuina aukon navoilta, mitä tapahtuu jos möykky ei hajoakaan tapahtumahorisontissa?

LMJ
Seuraa 
Viestejä66
Liittynyt12.9.2012

Otsikon kysymys on kyllä hyvä, tapahtumahorisontti kun on tyhjää avaruutta. Mitähän se tyhjän avaruuden pyöriminen oikein mahtaa tarkoittaa?

taucalm
Seuraa 
Viestejä7047
Liittynyt3.9.2009

epävirallisen säieteorian mukaisesti mustan aukon kehällä pyörisi ropelimaisia säikeitä, joiden nopeus on sitä suurempi mitä kauempana ne ovat aukon tiheimmästä pisteestä.

"Everything is backwards; everything is upside down. Doctors destroy health, lawyers destroy justice, universities destroy knowledge, governments destroy freedom, the major media destroy information and religions destroy spirituality."

Vierailija
jeremia2
tuulie
Heksu

Miksi aineen pitäisi jotenkin olla syöksymättä sinne mustaan aukkoon? Eihän ne aukot muuten kasvaisi alkuunkaan.




Kyllä se kaikki aine sinne mustaan aukkoon syöksyy ennen pitkää. Ajattelin materiaalia, joka kiertää mustaa aukkoa. Mm. synkrotronisäteilyn vuoksi se menettää potentiaalienergiaa ja siirtyy koko ajan sisemmille kiertoradoille. Samalla nopeus kasvaa. Kun ollaan lähellä tapahtumahorisonttia, nopeus alkaa olla lähellä valon nopeutta.

Kai sitä materiaalia "imeytyy" joka puolelta, pyörimisen vastakkaisesta suunnasta tulevat ovat törmäyskurssilla menettäen yhdessä törmättävien kanssa pyörimisenergiat. Mikä muuten pitää vallitsevan pyörimissuunnan, viimeeksi tullut massiivinen kohde ?



minulla olisi esittää oma ajatus sille mikä pitää vallitsevan pyörimissuunnan, mutta en uskalla kommentoida ennen kuin saan siihen luvan. Kiinnostaiko sinua mielipiteeni ja mitä mieltä on aiheen avaaja? Saanko vastata?

Vierailija

minulla olisi esittää oma ajatus sille mikä pitää vallitsevan pyörimissuunnan, mutta en uskalla kommentoida ennen kuin saan siihen luvan. Kiinnostaiko sinua mielipiteeni ja mitä mieltä on aiheen avaaja? Saanko vastata?[/quote]


Aina saa vastata, mutta arvostan erityisesti asiallisia vastauksia, joita on jo tullutkin useampia. Voiko tuo pyörimisnopeus olla jotain muuta kuin tapahtumahorisontissa kiertävän aineen nopeus? Vai voiko "frame lagging"-ilmiön mitata jotenkin?

Goswell
Seuraa 
Viestejä11327
Liittynyt8.3.2010

Pyörivän mustan gravikenttä on "kaareutunut", ts jos näkisimme gravitonien kautta mustan kuvajaisen, musta näyttäisi olevan aivan muualla kuin se on oikeasti.
Eli esimerkiksi jos musta aukko olisi aluksemme alla oikeasti, kuvajainen näkyisi kuitenkin paremminkin edessämme alaviistossa, aluksesta katsoen näyttäisi että törmäämme juuri koht siltään mustaan, se kuitenkin pakenee kaiken aikaa. Gravitaatio siis tulee tuon kuvajaien suunnasta, ei musta todellisen sijainnin suunnasta.Mustan aukon gravitonit kiihdyttävät materian ennekuin ne törmäävät todelliseen mustaantähteen, tuo ei hidasta mustan pyörimistä. Ainut mikä mustan pyörimistä voi todella hidastaa on putoavan materian oma gravitaatio, se on jokseenkin olematonta verratuna mustan gravitaatioon. Eli mustan pyöriminen on gravitaation "kaareutumista", tai vinoutumista paremminkin.

Tuo ilmiö muuten selittää galaksien kasassapysymisen melko nätisti, keskipakovoimaa ei ilmene galaksin säteen suuntaan ollenkaan, vaan gravitaation tulosuuntaan, eli vinosti kohti galaksinkeskustaa, siis kohti sitä gravonisäteilyn luomaa kuvajaista (jota tosin ei voi nähdä)..
Näin pimeää massaa ei tarvita sitomaan galaksia gravitaatiollaan ollenkaan.

Minun mielestä noin.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat