Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Olen useana keväänä ihmetellyt lumipenkkoihin ilmestyviä aaltoilevia harjanteita auringon sulattaessa niitä. Miksi lumi ei yksinkertaisesti vaan sula tasaisesti, tasaisena pintana? Mikä nuo aallot/harjanteet aiheuttaa?

linkki esimerkkikuvaan eiliseltä päivältä, 10.3.2013:

https://plus.google.com/photos/11100245 ... 8101689969

Kommentit (8)

Heksu
Seuraa 
Viestejä5463
Liittynyt16.3.2005
fishgill
Mikä nuo aallot/harjanteet aiheuttaa?



Voisiko olla niin, että lumeen satunnaisesti sekoittunut pöly ja muu lika saa lumen lämpiämään epätasaisesti.

Lumen värillä lienee vaikutuksensa. Valkoisimmat kohdat lämpenevät huonoiten. Kun tummempi kohta alkaa ensimmäisenä sulaa, hupenevasta lumesta paljastuu lisää väriä ja sulamisvauhti kiihtyy.

Varmastikin lumen alta paljastuva lika saa sen alla olevan lumen sulamaan nopeammin, mutta ihmetyttää noiden harjanteiden säännöllisyys: ne ovat säännönmukaisesti jollain kohdilla kutakuinkin saman levyisiä. Jollain kohtaa penkkaa siis leveämpiä, jollain kohtaa kapeampia. Mikä fysikaalinen prosessi voisi selittää sen, että joidenkin harjanteiden väli on n. 5 cm, joidenkin taas esim. 1 cm?

kfa
Seuraa 
Viestejä2517
Liittynyt13.3.2008
fishgill
Varmastikin lumen alta paljastuva lika saa sen alla olevan lumen sulamaan nopeammin, mutta ihmetyttää noiden harjanteiden säännöllisyys: ne ovat säännönmukaisesti jollain kohdilla kutakuinkin saman levyisiä. Jollain kohtaa penkkaa siis leveämpiä, jollain kohtaa kapeampia. Mikä fysikaalinen prosessi voisi selittää sen, että joidenkin harjanteiden väli on n. 5 cm, joidenkin taas esim. 1 cm?

Sulavan lumen ympärillä on aina ilman virtauksia, jotka vaikuttavat paikalliseen lämpötilaan ja kosteuteen. Arvaisin että etsimäsi mekanismi on pintaa myötäilevä pyörteinen ilmavirta.

Kim Fallström kfa+news@iki.fi

kfa
fishgill
Varmastikin lumen alta paljastuva lika saa sen alla olevan lumen sulamaan nopeammin, mutta ihmetyttää noiden harjanteiden säännöllisyys: ne ovat säännönmukaisesti jollain kohdilla kutakuinkin saman levyisiä. Jollain kohtaa penkkaa siis leveämpiä, jollain kohtaa kapeampia. Mikä fysikaalinen prosessi voisi selittää sen, että joidenkin harjanteiden väli on n. 5 cm, joidenkin taas esim. 1 cm?

Sulavan lumen ympärillä on aina ilman virtauksia, jotka vaikuttavat paikalliseen lämpötilaan ja kosteuteen. Arvaisin että etsimäsi mekanismi on pintaa myötäilevä pyörteinen ilmavirta.



Tuuli aiheuttaa hiekkaankin "tuulen merkkejä", eli aaltoilua, eli lajittumista rakeiden koon/painon mukaan, ja on syytä olettaa, että lumen kohdalla ilmiö ei tästä poikkea.

Veden ollessa kyseessä puhutaan "aallon merkeistä", ja näitä on sitten tavattu kivettyneinä ympäri maailmaa.

fishgill
Olen useana keväänä ihmetellyt lumipenkkoihin ilmestyviä aaltoilevia harjanteita auringon sulattaessa niitä. Miksi lumi ei yksinkertaisesti vaan sula tasaisesti, tasaisena pintana? Mikä nuo aallot/harjanteet aiheuttaa?

Jostain syystä sulavan lumen pinnalla olevat epäpuhtaudet pyrkivät kasautumaan usein jonomuodostumaksikin. Plussan puolella olevalla tuulisella ilmalla tumma lika toimii lauhduttimena. Tuulen haihduttaessa lian pinnalta kosteutta, se imee ympäristöstään (alla olevasta lumesta) lämpöä, joten se ei välttämätä pysty sulamaan. Lian vieressä auringonsäteet ja lämmin tuuli sensijaan sulattavat ja haihduttavat lumen kuopalle.
Vain oletus.

Lisäys:
Tuulettomalla, aurinkoisella ilmalla lika toimii kuitenkin lämmön kerääjänä ja sulattaa lunta altaan kuopalle.

fishgill
Olen useana keväänä ihmetellyt lumipenkkoihin ilmestyviä aaltoilevia harjanteita auringon sulattaessa niitä. Miksi lumi ei yksinkertaisesti vaan sula tasaisesti, tasaisena pintana? Mikä nuo aallot/harjanteet aiheuttaa?

linkki esimerkkikuvaan eiliseltä päivältä, 10.3.2013:

https://plus.google.com/photos/11100245 ... 8101689969




siinä saattaisi olla kyse samasta asiasta kuin se miksi tietlle muodostuu erillisiä autojonoja.

Valon aaltoluonne selittynee myös vastaavalla ilmiöllä?

kahannin
Seuraa 
Viestejä3784
Liittynyt6.3.2010
fishgill
Olen useana keväänä ihmetellyt lumipenkkoihin ilmestyviä aaltoilevia harjanteita auringon sulattaessa niitä. Miksi lumi ei yksinkertaisesti vaan sula tasaisesti, tasaisena pintana? Mikä nuo aallot/harjanteet aiheuttaa?

linkki esimerkkikuvaan eiliseltä päivältä, 10.3.2013:

https://plus.google.com/photos/11100245 ... 8101689969




Hyvä huomio! Valitettavasti vain esim. Ilmatieteen laitos ei ole vielä edennyt tutkimuksissaan tälle tasolle. Tuhlaavat aikaansa pelottelemalla meitä vuoden 2100 kelistä, jonka osaisivat muka tarkasti ennustaa. Onneksi kuitenkin valtakunnallinen tiepäällikkö on asian osaltaan todennut ja ennustaa siksi maanteillemme vähäistä kelirikkoa. Voin rauhoittavasti tässä samalla todeta, että jos vuonna 2100 on maalis- huhtikuussa yhtä aurinkoista kuin nyt, niin silloinkin on teillämme odotettavissa vähäistä kelirikkoa!

Penkat, joissa ilmiö näkyy selvimmin ovat enimmäkseen etelään päin tien pohjoispuolella. Ne nousevat lähes suorassa kulmassa ylöspäin tiestä. Vaikka aurinko paistaa matalalta, niin sen säteet osuvat lumeen lähes suorassa kulmassa. Se lisää niiden tehoa. Jo helmikuussa, ilman ollessa päivälläkin pakkasen puolella auringon säteet haihduttavat lunta. Maaliskuussa auringon säteiden teho kasvaa, päivälämpötilat ovat plussan puolella, joten haihtumisen lisäksi lumi alkaa sulaa. Penkassa olevan lumen rakenne ei ole homogeeninen, joistakin kohden auringon säteet porautuvat siihen syvemmälle ja nopeammin. Se merkitsee, että säteille alttiiksi joutuva pinta-ala kasvaa ja samalla tietenkin haihtuminen ja sulaminen lisääntyvät. Niistä kohden lumipenkka kuluu nopeammin, mikä aiheuttaa harjanteiden aaltoilevuuden.

Kyllähän lumi tietenkin haihtuu ja sulaa vastaavasti myös muualta aurinkoisilla paikoilla, esim. järvien jäältä ja pelloista. Tasaisella maalla auringon säteen tulokulma on pienempi, mikä vähentää vastaavasti tehoa. Päällisin puolin katsottuna vaikuttaa siltä, että lumi ei sulaisi. Viime viikon alkupuolella oli esimerkiksi Päijänteen jäällä lunta noin reilut 10 cm, kun Inarin järvellä sitä oli silloin noin 30 cm. Viime viikolla Päijänteen jäällä oleva lumi oli jo karkearakeista, kun Inarin jäällä lumi oli vielä hienojakoista pakkaslunta. Tällä viikolla Päijänteen jäällä on lunta noin reilut 7 cm (sisältäen yöllä sataneen sentin parin kerroksen). Inarin järven jäällä lunta on edelleen noin 30 cm. Lumen muuttuminen karkearakeiseksi kasvattaa sen pinta-alaa, mikä voimistaa lumen haihtumista ja sulamista. Tässä meillä on esimerkki ilmiöstä, joka voimistaa itse itseään. Järven jäällä ja pelloissa ollaan vain noin kuukausi jäljessä siitä, mitä tien penkoilla tapahtuu. Varjopaikoissa lumen sulaminen on tästä edelleen noin kuukauden jäljessä.

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat