Seuraa 
Viestejä45973

Katsoin http://wattsupwiththat.com 8.3.2013 kirjoitettua juttua ja siihen liitettyä videota
http://www.youtube.com/watch?feature=pl ... THi7O66pI#!

Video on mielestäni hyvin mielenkiintoinen, erityisesti siksi, että eräät piirit haluaisivat lopettaa lihansyönnin ja lihantuotannon maailmasta, mutta videon asiantuntija on muuttanut aavikoituneita alueita takaisin vihertäviksi nimenomaan oikealla karjan suhteella.

Itse asiassa videon viesti ei ole ehkä aivan niin yllättävä, kuin miltä se aluksi tuntuu. Mereen syntyvät tuliperäiset saaret saavat kaiketi kasvipeittensä samaa reittiä, mutta alku lähtee linnuista ja lintujen ulosteista.

Mielenkiintoisen yhteyden Suomen historiaan tuo videon ruohoalueiden kulotus. Meillähän vielä aina 1900-luvun alkuun asti pellot eivät tuottaneet juuri mitään, koska karja laudunnettiin metsissä. Pellot eivät saaneet mitään lannoitetta ja ne köyhtyivät muutamassa vuodessa. Oikeaoppisella karjan ja pellon suhteella saatiin sopivasti karjanlantaa, että pellot alkoivat kukkkoistaa ja sadot nousemaan. Tämä opittiin suhteellisen nopeasti ja metsien kaskiviljely voitiin lopettaa, koska pellot tuottivat paremman sadon.

Vaikka itse olen kaupungin kasvatti, niin jo edellisessä sukupolvessa juuret ovat syvällä suomalaisessa maassa. Juttelen melko usein entisten ja nykyisten maanviljelijöiden kanssa ja itseäni on alkanut huolestuttaa melkoisesti se, että karjanlantaan yleiseti suhtaudutaan kuten jätteeseen, vaikka se on mitä parhain maanparannusaine. Toinen seikka on perheviljelmien katoaminen. Kun pienviljelykset katoavat, lantaa syntyy toisaalla valtavasti ja toisaalla ei ollenkaan. Lantaa toki kaupataan, mutta se herkkä tasapaino, joka lannan suhteen on ollut jotakuinkin 100 vuotta on järkkymässä.

Hieman samanlainen kysymys on se, että kaikissa näissä energia- ja ilmastomuutostalkoissa on alettu repiä kannot juurineen metsistä energiaa varten samoin kuin risut ja rangat. Vaikka en asiasta tiedä tuon taivaallista, niin itseäni huolestuttaa se, että nämä kannot ja risut ovat aivan varmasti toimineet maanparannusaineena ja karikkeen tuottajana. Kaiken sen poisvieminen ei voi olla köyhdyttämättä metsäpohjia pitkällä aikavälillä.

Olen varmaankin melkoinen noviisi em. asioissa, mutta mainitut näkökulmat eivät ole taineet tulla esille juurikaan aiemmissa keskusteluissa, joten avasin tämän ketjun tuon videon katsottuani. Muina pontiminani on elvyttää paskalaki keskustelua ja ylipäätänsä kaikkia muuta keskustelua kehityssuunnista, jota cityvihreä ajattelu on saanut aikaan.

Lannan ja ihmispaskankin oikea paikka on maanparannusaineena (joko tietoisesti tai tietämättä), eikä viemäreissä, jotka vievät sen ja sen arvokkaat maanparannusaineet lopulta mereen. Karja ja sen tuottama liha ei ole pahe, vaan oikea karjan suhde maa-alaan saa maan kukoistamaan ja ilman lantaa se sama maa köyhtyy. Metsien energiakäytössä pitäisi olla huomattavasti pidempi tarkasteluhorisontti kuin miltä se nykypolitiikan valossa vaikuttaa.

Satuin tässä jonkun aikaa sitten lounaspöytään, jossa oli asiantuntijoita, jotka pohtivat maailman ruokataloutta. Se mitä onnistuin poimimaan tuosta keskustelusta, oli syvä huoli, miten yhä kasvava ja kasvava väkimäärä maailmalla pystytään ruokkimaan ja kuinka peltopinta-ala on niukkaa. Viesti oli aikalailla sellainen, että politiikoille ei jää muuta vaihtoehtoa kuin hyväksy geenimanipuloituijen viljallajikkeiden laaja-alalainen viljely. Tähän aloitukseen linkitty video - antaa ehkäpä hiukan toisenlaisenkin vaihtoehdon - vai antaako oikeasti?

Esimerkiksi puupelletti tuotanto tappoi tässä 2000-luvun alussa jokaikisen lastulevytehtaan Suomesta, kun pelleteissä purusta saa hiukan paremman hinnan kuin lastulevyssä. Nyt uhkaa käydä samoin mäntyoljytuotannolle, kun raaka-ainetta aletaan jalostamaan polttonesteiksi ja kaasuiksi. Näiden molempien asioiden takana on nk. päästötön energiatalous - mutta onko tällainen kehityslinja oikeasti järkevä. Esim. lastulevypuolella se johti siihen, että lastulevyä myytiin välimeren rannalla 30%-alhaisemalla hinnalla, jolla sitten on aivan omat vaikutuksensa kaikkeen siihen teollisuuteen, jonka kilpailukyky on esim. tässä tapauksessa lastulevystä riippuvaista.

No tässä ehkä jotakin alkua siitä, millainen vihreä vaikutus voi olla luontoon niin positiivisessa kuin negatiivisessakin mielessä. Ehkäpä näillä eväillä tästä vielä syntyy mielenkiintoinen keskusteluketju.

Sivut

Kommentit (31)

anxious
Seuraa 
Viestejä493

Itsekkin maalta muualle siirtyneenä tämmöinenkin asia:
aikoinaan karjatilalla luonnon monimuotoisuus oli silminnähtävää esimerkiksi lintujen osalta;
oli varpusia, kottraisia, pääskysiä useampia lajeja. Nyt sama paikka, eri aika; ei varpusia , ei kottaraisia, muutama pääskynen.
Tila on hiljainen, oikeastaan liian hiljainen.
5 km päässä on lähinaapuri, ja siella on kaikki edelliset herkut.
Joten, karjatila on olennainen osa luonnon monimuotoisuudesta.
Metsänomistajana joutuu pohtimaan myös kantojen risujen käyttöä energiaksi.
Ehkä ensimmäinen kerta ei vaikuta juuri mitään maan ravinnepitoisuuteen , koska kaikkia kantoja ei poisteta.
Täytyy aina muistaa, että tähän systeemiin on tultu vain sen vuoksi, että c02 on todettu
haitalliseksi, vaikka perusteet siihen on varsin kyseenalaisia.
Luulen, että useammalle metsänomistajalle on ihan sama mikä osa metsästä tuottaa eniten, kun se vaan tuottaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kahannin
Seuraa 
Viestejä3784
terawatti
Katsoin http://wattsupwiththat.com 8.3.2013 kirjoitettua juttua ja siihen liitettyä videota
http://www.youtube.com/watch?feature=pl ... THi7O66pI#!

Video on mielestäni hyvin mielenkiintoinen, erityisesti siksi, että eräät piirit haluaisivat lopettaa lihansyönnin ja lihantuotannon maailmasta, mutta videon asiantuntija on muuttanut aavikoituneita alueita takaisin vihertäviksi nimenomaan oikealla karjan suhteella.

Itse asiassa videon viesti ei ole ehkä aivan niin yllättävä, kuin miltä se aluksi tuntuu. Mereen syntyvät tuliperäiset saaret saavat kaiketi kasvipeittensä samaa reittiä, mutta alku lähtee linnuista ja lintujen ulosteista.

Mielenkiintoisen yhteyden Suomen historiaan tuo videon ruohoalueiden kulotus. Meillähän vielä aina 1900-luvun alkuun asti pellot eivät tuottaneet juuri mitään, koska karja laudunnettiin metsissä. Pellot eivät saaneet mitään lannoitetta ja ne köyhtyivät muutamassa vuodessa. Oikeaoppisella karjan ja pellon suhteella saatiin sopivasti karjanlantaa, että pellot alkoivat kukkkoistaa ja sadot nousemaan. Tämä opittiin suhteellisen nopeasti ja metsien kaskiviljely voitiin lopettaa, koska pellot tuottivat paremman sadon.

Vaikka itse olen kaupungin kasvatti, niin jo edellisessä sukupolvessa juuret ovat syvällä suomalaisessa maassa. Juttelen melko usein entisten ja nykyisten maanviljelijöiden kanssa ja itseäni on alkanut huolestuttaa melkoisesti se, että karjanlantaan yleiseti suhtaudutaan kuten jätteeseen, vaikka se on mitä parhain maanparannusaine. Toinen seikka on perheviljelmien katoaminen. Kun pienviljelykset katoavat, lantaa syntyy toisaalla valtavasti ja toisaalla ei ollenkaan. Lantaa toki kaupataan, mutta se herkkä tasapaino, joka lannan suhteen on ollut jotakuinkin 100 vuotta on järkkymässä.

Hieman samanlainen kysymys on se, että kaikissa näissä energia- ja ilmastomuutostalkoissa on alettu repiä kannot juurineen metsistä energiaa varten samoin kuin risut ja rangat. Vaikka en asiasta tiedä tuon taivaallista, niin itseäni huolestuttaa se, että nämä kannot ja risut ovat aivan varmasti toimineet maanparannusaineena ja karikkeen tuottajana. Kaiken sen poisvieminen ei voi olla köyhdyttämättä metsäpohjia pitkällä aikavälillä.

Olen varmaankin melkoinen noviisi em. asioissa, mutta mainitut näkökulmat eivät ole taineet tulla esille juurikaan aiemmissa keskusteluissa, joten avasin tämän ketjun tuon videon katsottuani. Muina pontiminani on elvyttää paskalaki keskustelua ja ylipäätänsä kaikkia muuta keskustelua kehityssuunnista, jota cityvihreä ajattelu on saanut aikaan.

Lannan ja ihmispaskankin oikea paikka on maanparannusaineena (joko tietoisesti tai tietämättä), eikä viemäreissä, jotka vievät sen ja sen arvokkaat maanparannusaineet lopulta mereen. Karja ja sen tuottama liha ei ole pahe, vaan oikea karjan suhde maa-alaan saa maan kukoistamaan ja ilman lantaa se sama maa köyhtyy. Metsien energiakäytössä pitäisi olla huomattavasti pidempi tarkasteluhorisontti kuin miltä se nykypolitiikan valossa vaikuttaa.

Satuin tässä jonkun aikaa sitten lounaspöytään, jossa oli asiantuntijoita, jotka pohtivat maailman ruokataloutta. Se mitä onnistuin poimimaan tuosta keskustelusta, oli syvä huoli, miten yhä kasvava ja kasvava väkimäärä maailmalla pystytään ruokkimaan ja kuinka peltopinta-ala on niukkaa. Viesti oli aikalailla sellainen, että politiikoille ei jää muuta vaihtoehtoa kuin hyväksy geenimanipuloituijen viljallajikkeiden laaja-alalainen viljely. Tähän aloitukseen linkitty video - antaa ehkäpä hiukan toisenlaisenkin vaihtoehdon - vai antaako oikeasti?

Esimerkiksi puupelletti tuotanto tappoi tässä 2000-luvun alussa jokaikisen lastulevytehtaan Suomesta, kun pelleteissä purusta saa hiukan paremman hinnan kuin lastulevyssä. Nyt uhkaa käydä samoin mäntyoljytuotannolle, kun raaka-ainetta aletaan jalostamaan polttonesteiksi ja kaasuiksi. Näiden molempien asioiden takana on nk. päästötön energiatalous - mutta onko tällainen kehityslinja oikeasti järkevä. Esim. lastulevypuolella se johti siihen, että lastulevyä myytiin välimeren rannalla 30%-alhaisemalla hinnalla, jolla sitten on aivan omat vaikutuksensa kaikkeen siihen teollisuuteen, jonka kilpailukyky on esim. tässä tapauksessa lastulevystä riippuvaista.

No tässä ehkä jotakin alkua siitä, millainen vihreä vaikutus voi olla luontoon niin positiivisessa kuin negatiivisessakin mielessä. Ehkäpä näillä eväillä tästä vielä syntyy mielenkiintoinen keskusteluketju.




Ihan hyvä avaus tärkeästä asiasta. Itse asiassa puupellettien tuotanto on tällä hetkellä myös jonkinlaisessa lamassa, koska Kanada tuottaa markkinoille puuta alle torihintojen. Joku hyönteinen syö siellä (ilmeisesti) neulasia ja havupuut tuhoutuvat suurilta alueilta (Forest destruction in canada: http://www.independent.co.uk/environmen ... 65927.html). Näin ollen energiapuuta riittää tällä hetkellä maailmamarkkinoille.

Ruokaa maailmassa kyllä on, kyse on vain siitä, mihin sitä käytetään. Esim. USA:ssa noin 40 % maissisadosta menee liikennekäyttöön biopolttoaineena (http://www.aei.org/article/energy-and-t ... uld-cease/). Nyt ei enää puhuta viljavuorista, koska bioetanolina sen menekki on takuuvarmaaa ja hyvään hintaan. Ilmastonmuutoksen sanotaan mahdollisesti aiheuttavan aikanaan nälänhätää. Oli sen asian kanssa miten tahansa, niin ilmastonmuutoksen torjunta aiheuttaa nälänhätää takuuvarmasti ja välittömästi. Tässä meillä on taas esimerkki itse itseään kiihdyttävästä toiminnasta (kuten jo sanottu, ilmastonmuutostieteen fraseologia on ihan hyvää, kunhan sitä soveltaa reaalisiin ilmiöihin): mitä voimakkaammin oletettua ilmastonmuutosta vastaan taistellaan ruokaviljasta tuotetulla bioetenolilla, sitä nopeammin nälänhätä maapallolla kasvaa!

Geenimanipuloidun viljan viljelyä hallitsevat suuryritykset, joista Monsanto USA:ssa on merkittävin. Geenimanipuloitu siemen on yhtiön omistama rekisteröity tuote. Viljelijöiden on ostettava joka vuosi uudet siemenet kalliiseen hintaan. Kuormasta syöminen, siemenviljojen tahallinen säästäminen vuoden sadosta on sopimusrikkomus, josta seuraa pahempi rangaistus kuin tahattomasta toisen ihmisen ampumisesta.

Monsanton manipuloitua geeniä kutsutaan RR-geeniksi (round-up resistance). Round-up on yhtiön tuottama hebisidi. Sitä laitetaan peltoon niin paljon, että se tappaa kaiken muun kasvillisuuden (myös luomumaissin), paitsi geenimanipuloidun maissin. Saadaan samalla kemiallista tuotantoa vietyä eteenpäin, vaikka viherpiipertäjät koettavatkin sotia kasvintorjunta-aineita vastaan. Rikkaruohot ovat inhottavan vastustuskykyisiä kaikenlaisille kemikaaleille. Round-upin käyttömäärät pyrkivät kasvamaan ja maa saastuu (http://www.motherjones.com/tom-philpott ... oil-damage). Mutta rahallinen tuotto on hyvä ja kansainvälinen suuryhtiö ei ole mikään valtio, jonka pitäsi sitoutua minkäänasteiseen eettisyyteen osakkeenomistajien tappioksi.

Ajatus "Aavikot vihertämään" on erittäin relevantti. Kiinassa jo luovat kasvillisuusvyöhykkeitä Pekingin suojaksi (http://www.chinadaily.com.cn/china/2013 ... 306773.htm). Samalla taktiikalla Sahelin aluekin voitaisiin pelastaa. Tarvitaan vain YK:n alaisuudessa oleva Desert Defence Task Force, joka valvoisi puiden ja pensaiden istuttamista ja vartioisi lisäksi istutuksia seuraavan neljännesvuosisadan liikakäytöltä. Mutta sellainen toiminta on tietenkin kallista, kuka sen maksaisi?

Elämme byrokraattisessa EU-Euroopassa, jossa lainsäädäntö on kaikki kaikessa - ja siitä erottuu vielä jätelainsäädäntö omaksi erityisryhmäkseen. Haitallisten aineiden pitoisuudet on direktiiveillä vedetty kulloinkin käytettävissä olevien mittauslaitteiden havaintorajaan. Ja mittauslaitteet parantuvat kaiken aikaa... Esim. raskasmetallien sallitut pitoisuudet ovat varsin alhaalla. Paras A luokan komposti saa sisältää vain 0,5 mg/kg elohopeaa. Poikkeuksellisesti me täällä Suomenniemellä saamme syödä kalaa, jossa on 1 mg elohopeaa/kg. Se rassaa Brysselin virkamiehiä, koska se kyseenalaistaa heidän kompostiluokituksensa. Puhdas komposti saa sisältää vain kymmenkunta fekaalista streptokokkia/g. Huonokuntoinen jauheliha voi sisältää jopa 1000 fekaalista streptokokkia ja se voidaan edelleen syödä, kunhan muistaa paistaa sen huolellisesti.

Ollaan siis tilanteessa, jossa kompostituotteiden pitää olla syötävän puhtaita. Sitä taustaa vasten ihmisen uloste on erittäin likaista. Kun ihmistä tarkastellaan ulosteensa perusteella EU-direktiivien määrittämien kompostituotteiden puhtausnormien kautta, niin voidaan sanoa, että ihminen ei ole kasvi eikä eläin. Koska sen uloste on niin saastainen. Edelleen EU-direktiivien kautta asiaa tarkastellen, tämä ulosteen likaisuus on kuin stigma, ei edes kompostointi tai mädätys pese sitä pois. Vain tuli voisi ulosteemme puhdistaa. On luonnollista, että maanviljelijät ovat asiasta ihmeissään, mutta varovat kyseistä orgaanista raaka-ainetta. Puhdas ja aatteellinen lainsäädäntö tekee jätehuollon toiminnasta kentällä ahdasta ja puutteellista (sekä tietenkin myös kallista).

syytinki
Seuraa 
Viestejä10281

Ihan vain sivuheittona mielenkiintoiseen aiheeseen mielenkiintoinen lisä.

Joku aika sitten tämä hirmuinen lehtimoguli (mikä se nyt olikaan). väitti sateelliittikuvissa näkyvän, että vihreys on lisääntynyt. Syy kuulemma hiilidioksidin lisäys.

Jäinpähän tuota miettimään. Tuntuu mahdolliselta. vuosimiljoonia on hiili jemmautunut öljyksi, kaasuiksi, jne eli voi esittää väitteen, että maapallo kärsii hiilipulaa ja autiomaiden kasvu on yksi seuraus.

Kasvihuoneissahan tuota käytetään ja hyvin tuloksin. Pitäisi näytön riittää maapallon mittakaavaankin, että lisää, lisää hiilidioksiidia ilmakehään.

anxious
Seuraa 
Viestejä493
syytinki
Ihan vain sivuheittona mielenkiintoiseen aiheeseen mielenkiintoinen lisä.

Joku aika sitten tämä hirmuinen lehtimoguli (mikä se nyt olikaan). väitti sateelliittikuvissa näkyvän, että vihreys on lisääntynyt. Syy kuulemma hiilidioksidin lisäys.

Jäinpähän tuota miettimään. Tuntuu mahdolliselta. vuosimiljoonia on hiili jemmautunut öljyksi, kaasuiksi, jne eli voi esittää väitteen, että maapallo kärsii hiilipulaa ja autiomaiden kasvu on yksi seuraus.

Kasvihuoneissahan tuota käytetään ja hyvin tuloksin. Pitäisi näytön riittää maapallon mittakaavaankin, että lisää, lisää hiilidioksiidia ilmakehään.




Jos 197% tiedemiehistä, ilmastotutkijoista edes yrittäisi tehdä tiedettä niinkuin pitää, skeptisyys mielessä ja hiukan aina epäillen, niin co2:n hyvät ominaisuudet tuotaisiin myös esille.
Nyt kun co2:n haitallisuutta on rummutettu vuosikymmeniä, niin hankalaa on alkaa takinkääntäminen.

kahannin

Elämme byrokraattisessa EU-Euroopassa, jossa lainsäädäntö on kaikki kaikessa - ja siitä erottuu vielä jätelainsäädäntö omaksi erityisryhmäkseen. Haitallisten aineiden pitoisuudet on direktiiveillä vedetty kulloinkin käytettävissä olevien mittauslaitteiden havaintorajaan. Ja mittauslaitteet parantuvat kaiken aikaa... Esim. raskasmetallien sallitut pitoisuudet ovat varsin alhaalla. Paras A luokan komposti saa sisältää vain 0,5 mg/kg elohopeaa. Poikkeuksellisesti me täällä Suomenniemellä saamme syödä kalaa, jossa on 1 mg elohopeaa/kg. Se rassaa Brysselin virkamiehiä, koska se kyseenalaistaa heidän kompostiluokituksensa. Puhdas komposti saa sisältää vain kymmenkunta fekaalista streptokokkia/g. Huonokuntoinen jauheliha voi sisältää jopa 1000 fekaalista streptokokkia ja se voidaan edelleen syödä, kunhan muistaa paistaa sen huolellisesti.

Ollaan siis tilanteessa, jossa kompostituotteiden pitää olla syötävän puhtaita. Sitä taustaa vasten ihmisen uloste on erittäin likaista. Kun ihmistä tarkastellaan ulosteensa perusteella EU-direktiivien määrittämien kompostituotteiden puhtausnormien kautta, niin voidaan sanoa, että ihminen ei ole kasvi eikä eläin. Koska sen uloste on niin saastainen. Edelleen EU-direktiivien kautta asiaa tarkastellen, tämä ulosteen likaisuus on kuin stigma, ei edes kompostointi tai mädätys pese sitä pois. Vain tuli voisi ulosteemme puhdistaa. On luonnollista, että maanviljelijät ovat asiasta ihmeissään, mutta varovat kyseistä orgaanista raaka-ainetta. Puhdas ja aatteellinen lainsäädäntö tekee jätehuollon toiminnasta kentällä ahdasta ja puutteellista (sekä tietenkin myös kallista).




Kiinnitin huomiota tähän kohtaan ja ainakin itselleni tässä on aika paljon uutta tietoa ja juuri sellaista, mitä olen pelännyt.

Tuossa kun tuota paskalakia touhuttiin, kävin sitä aika tavoin lävitse, ja ihmettelin, miten ihmisiltä voidaan olettaa jotain sellaista, mitä he eivät voi mitata, millään järjellisellä tavalla. Tällaiset määräykset johtaa jotakuin varmasti kaikenlaisen humpuukin myyntiin. Ihmisille myydään ratkaisuja, jotka mukamas täyttää määräykset. Parasta minusta on valo, jonka pitäisi osoittaa, että tällainen jätepönttö toimii oikein. On vaikea kuvitella mille se valo perustuu, kun kerran oikeasti ei ole olemassa sellaisia jokamiehen laitteita, jolla nuo vaadittavat erilaiset pitoisuudet voitaisiin mitata.

Tulee vaan mieleen, että osaatko kertoa aiheesta lisää?

anxious
Seuraa 
Viestejä493

Mulla kesämökillä on ollut jo 20v. umpisäiliö johon vahva tavara katoaa ja erikseen kaivo muille vesille.
Ihmettelen rajusti, että ihmisille tarjottiin hankalia ja kalliita ratkaisuja monasti yksinkertaiseen
ongelmaan.
Nykyisin autolla pääsee joka mökille ja pääsee myös paskakuski, joten umpisäiliön puhdistaminen on helppoa ja tämä järjestelmä ei ihan maltaita maksa ja toimii.
Tarvitsee vain tsekata kaivon täyttyminen, tilata jäteauto ja siinä tärkeimmät.

kurremus
Seuraa 
Viestejä383

Aloittaja puhuu asiaa; paskan tulee kiertää takaisin maahan, muuten ollaan kusessa... Maalaisjärjellä ajatellen ei tarvittaisi mitään muuta lannoitusta kuin eläinten+ihmisten paska takaisin peltoon: Se mitä otetaan, laitetaan takaisin. Simppeliä.

Kuulin muuten joskus juttua vanhasta japanista. Heillä oli eräs ammattiryhmä: Paskatrokarit. He olivat arvostettuja. He saivat rahaa sekä siitä että tyhjensivät ihmisten paskahuussit, ja siitä että myivät sen eteenpäin maajusseille

BCK
Seuraa 
Viestejä6960
kurremus
Aloittaja puhuu asiaa; paskan tulee kiertää takaisin maahan, muuten ollaan kusessa... Maalaisjärjellä ajatellen ei tarvittaisi mitään muuta lannoitusta kuin eläinten+ihmisten paska takaisin peltoon: Se mitä otetaan, laitetaan takaisin. Simppeliä.



Eikös se riittäisi pelkkä ihmisen paska, tarvitaanko eläintenkin paskaa? Onhan meita ihmisiä sentään miljardeja...

BCK
Seuraa 
Viestejä6960
kurremus
Aloittaja puhuu asiaa; paskan tulee kiertää takaisin maahan, muuten ollaan kusessa... Maalaisjärjellä ajatellen ei tarvittaisi mitään muuta lannoitusta kuin eläinten+ihmisten paska takaisin peltoon: Se mitä otetaan, laitetaan takaisin. Simppeliä.



Eikös se riittäisi pelkkä ihmisen paska, tarvitaanko eläintenkin paskaa? Onhan meita ihmisiä sentään miljardeja...

lokki
Seuraa 
Viestejä6105

Nyt on mennyt pelkäksi paskan puhumiseksi -tai siis paskasta. Minä olin käsittäväni, että vähintään yhtä tärkeä efekti aavikoitumisen pysäyttämisessä ja kääntämisessä vihreytymiseksi oli eläinlaumojen tekemä ruohon tallominen maahan pidättämään haihtumista ja kostuttamaan maan pintakerrosta.

Ei silti, olen aivan samaa mieltä, että biojätteen paikka on pellolla ja EU-byrokraatit pitäisi määrätä konkreettisesti talikoimaan paskaa kolmeksi viikoksi, ennen kuin saisivat oikeuden tehdä paskaa koskevia lakeja. Tuntuvat kuvittelevan, että jos jossain on bakteeri, se tarkoittaa samaa, kuin taudinaiheuttaja. Kuitenkin yli 90% heidän kehonsa soluista on bakteereja. Todellisuudessa taudinaiheuttajia on vain sairailla satunnaisesti. Kehon ulkopuolella sitäpaitsi taudinaiheuttajat ovat muita bakteereja heikommassa asemassa, koska tavallisesti tarvitsevat aiheuttamansa taudin lisääntyäkseen.
http://www.laakarilehti.fi/files/nostot/nosto9_1.pdf

BCK
Seuraa 
Viestejä6960

Tämä foorumisofta taitaa vähän temppuilla, tuli taas tuplapostaus, eli tuplasti pastanjauhantaa.

Katsoin/kuuntelin vasta nyt tuon aloituskirjoituksen TED-talk-videon, vähän puolihuolimattomasti tosin, mutta kuitenkin. Kyllä, se karjan suorittama "trampling" taitaa olla tuossa ideassa tärkeä, kun aavikoitumista estetään kuivilla ruohotasangoilla laiduntamalla isoja karjoja sopivassa järjestyksessä kiertäen.

Mitenhän tuo soveltuisi Suomen oloihin? Suomessa ja länsimaissa muutenkin lienee trendi kohti jättinavettoja, joissa karja tuskin edes pääsee liikkumaan? Ainakin maitokarjan osalta, entä lihakarjan? Muistelen lukeneeni, että lehmät eivät suurtiloilla kesäisin nykyään pääse ulos ollenkaan, pitääköhän paikkansa? Mitä karjan sonnalle tehdään siinä tapauksessa? Levitetäänkö sitä pelloille, vai kuljetetaanko se jonnekin? Kompostoidaanko se? Luulisin, että sisätiloissa kasvaneen "tehotuotetun" lehmän lihan syöminen ei ainakaan ole ekoteko, vaan päinvastoin todella kaukana siitä.

Mitenhän on, suositellaanko lantaa ylipäätänsä levitettäväksi pellolle sellaisenaan, vai pitääkö se kompostoida (vuoden ajan?), niin, että siitä tulee multaa? Muistelen, että ihmislantaa ainakin pitää kompostoida, eikä sitä suositella kompostoitunakaan levitettäväksi elintarvikkeita tuottavalle pellolle. Olisikohan syynä tautivaara? Millähän hakusanalla löytäisi tietoa asiasta?

Lisäys/korjaus. Hakusanoilla --- ihmisen uloste lannoite kompostointi bakteerit --- löyti jotain:
http://natgeo.fi/tiede/teknologia/haiti ... annoitetta


Mikrobitoiminta nostaa kompostin lämpötilan noin 70 asteeseen, joka riittää tappamaan kaikki ihmisen 37-asteiseen elimistöön sopeutuneet taudinaiheuttajabakteerit.

Palkatut työläiset tarkistavat lämpötilan kahden päivän välein, ja "kahdeksan kuukauden kuluttua [meillä] on erittäin ravinteikasta maata", sanoo Kramer. Ihmisuloste saattaa sopia kompostoitavaksi jopa lehmänlantaa paremmin, koska lihaisampi ruokavaliomme sisältää enemmän kasvien kasvua vauhdittavaa typpeä.

Oikein kompostoituna patogeenit häviävät, jolloin ihmisuloste on "erittäin rikas ravinnelähde, joka sopii vallan hyvin ihmisravinnon kasvattamiseen", sanoo New Hampshiren yliopiston maamikrobiekologi Serita Frey.

"Länsimaissa arkaillaan yleisesti ottaen ihmisulosteen käyttöä lannoitteena", sanoo Frey. "Aasiassa ja muualla maailmassa sitä on kuitenkin käytetty maanparannusaineena iät ja ajat. "




Kiinassa ihmisenlannasta otetaan talteenkaasua, jota voi käyttää energianlähteenä esimerkiksi keittiön kaasuhellassa.

Meillä Suomessa viemärit käyttävät kalliilla puhdistettua juomavettä huuhteluun. Kalliit laitokset puhdistavat mitä puhdistavat tuosta viemäritavarasta. Loput päätynevät vesistöihin? Ehkä me Suomessa olemme liian rikkaita, kun meillä on varaa tuollaiseen tuhlaukseen.

Ja eikä tässä vielä kaikki. Myös ihmisen virtsa on hyvää lannoitetta, jos se kerätään erillisesti:
http://www.biohalo.net/136

anxious
Seuraa 
Viestejä493
BCK
Tämä foorumisofta taitaa vähän temppuilla, tuli taas tuplapostaus, eli tuplasti pastanjauhantaa.

Katsoin/kuuntelin vasta nyt tuon aloituskirjoituksen TED-talk-videon, vähän puolihuolimattomasti tosin, mutta kuitenkin. Kyllä, se karjan suorittama "trampling" taitaa olla tuossa ideassa tärkeä, kun aavikoitumista estetään kuivilla ruohotasangoilla laiduntamalla isoja karjoja sopivassa järjestyksessä kiertäen.

Mitenhän tuo soveltuisi Suomen oloihin? Suomessa ja länsimaissa muutenkin lienee trendi kohti jättinavettoja, joissa karja tuskin edes pääsee liikkumaan? Ainakin maitokarjan osalta, entä lihakarjan? Muistelen lukeneeni, että lehmät eivät suurtiloilla kesäisin nykyään pääse ulos ollenkaan, pitääköhän paikkansa? Mitä karjan sonnalle tehdään siinä tapauksessa? Levitetäänkö sitä pelloille, vai kuljetetaanko se jonnekin? Kompostoidaanko se? Luulisin, että sisätiloissa kasvaneen "tehotuotetun" lehmän lihan syöminen ei ainakaan ole ekoteko, vaan päinvastoin todella kaukana siitä.

Mitenhän on, suositellaanko lantaa ylipäätänsä levitettäväksi pellolle sellaisenaan, vai pitääkö se kompostoida (vuoden ajan?), niin, että siitä tulee multaa? Muistelen, että ihmislantaa ainakin pitää kompostoida, eikä sitä suositella kompostoitunakaan levitettäväksi elintarvikkeita tuottavalle pellolle. Olisikohan syynä tautivaara? Millähän hakusanalla löytäisi tietoa asiasta?

Lisäys/korjaus. Hakusanoilla --- ihmisen uloste lannoite kompostointi bakteerit --- löyti jotain:
http://natgeo.fi/tiede/teknologia/haiti ... annoitetta


Mikrobitoiminta nostaa kompostin lämpötilan noin 70 asteeseen, joka riittää tappamaan kaikki ihmisen 37-asteiseen elimistöön sopeutuneet taudinaiheuttajabakteerit.

Palkatut työläiset tarkistavat lämpötilan kahden päivän välein, ja "kahdeksan kuukauden kuluttua [meillä] on erittäin ravinteikasta maata", sanoo Kramer. Ihmisuloste saattaa sopia kompostoitavaksi jopa lehmänlantaa paremmin, koska lihaisampi ruokavaliomme sisältää enemmän kasvien kasvua vauhdittavaa typpeä.

Oikein kompostoituna patogeenit häviävät, jolloin ihmisuloste on "erittäin rikas ravinnelähde, joka sopii vallan hyvin ihmisravinnon kasvattamiseen", sanoo New Hampshiren yliopiston maamikrobiekologi Serita Frey.

"Länsimaissa arkaillaan yleisesti ottaen ihmisulosteen käyttöä lannoitteena", sanoo Frey. "Aasiassa ja muualla maailmassa sitä on kuitenkin käytetty maanparannusaineena iät ja ajat. "




Kiinassa ihmisenlannasta otetaan talteenkaasua, jota voi käyttää energianlähteenä esimerkiksi keittiön kaasuhellassa.

Meillä Suomessa viemärit käyttävät kalliilla puhdistettua juomavettä huuhteluun. Kalliit laitokset puhdistavat mitä puhdistavat tuosta viemäritavarasta. Loput päätynevät vesistöihin? Ehkä me Suomessa olemme liian rikkaita, kun meillä on varaa tuollaiseen tuhlaukseen.

Ja eikä tässä vielä kaikki. Myös ihmisen virtsa on hyvää lannoitetta, jos se kerätään erillisesti:
http://www.biohalo.net/136

BCK
Tämä foorumisofta taitaa vähän temppuilla, tuli taas tuplapostaus, eli tuplasti pastanjauhantaa.

Katsoin/kuuntelin vasta nyt tuon aloituskirjoituksen TED-talk-videon, vähän puolihuolimattomasti tosin, mutta kuitenkin. Kyllä, se karjan suorittama "trampling" taitaa olla tuossa ideassa tärkeä, kun aavikoitumista estetään kuivilla ruohotasangoilla laiduntamalla isoja karjoja sopivassa järjestyksessä kiertäen.

Mitenhän tuo soveltuisi Suomen oloihin? Suomessa ja länsimaissa muutenkin lienee trendi kohti jättinavettoja, joissa karja tuskin edes pääsee liikkumaan? Ainakin maitokarjan osalta, entä lihakarjan? Muistelen lukeneeni, että lehmät eivät suurtiloilla kesäisin nykyään pääse ulos ollenkaan, pitääköhän paikkansa? Mitä karjan sonnalle tehdään siinä tapauksessa? Levitetäänkö sitä pelloille, vai kuljetetaanko se jonnekin? Kompostoidaanko se? Luulisin, että sisätiloissa kasvaneen "tehotuotetun" lehmän lihan syöminen ei ainakaan ole ekoteko, vaan päinvastoin todella kaukana siitä.

Mitenhän on, suositellaanko lantaa ylipäätänsä levitettäväksi pellolle sellaisenaan, vai pitääkö se kompostoida (vuoden ajan?), niin, että siitä tulee multaa? Muistelen, että ihmislantaa ainakin pitää kompostoida, eikä sitä suositella kompostoitunakaan levitettäväksi elintarvikkeita tuottavalle pellolle. Olisikohan syynä tautivaara? Millähän hakusanalla löytäisi tietoa asiasta?

Lisäys/korjaus. Hakusanoilla --- ihmisen uloste lannoite kompostointi bakteerit --- löyti jotain:
http://natgeo.fi/tiede/teknologia/haiti ... annoitetta


Mikrobitoiminta nostaa kompostin lämpötilan noin 70 asteeseen, joka riittää tappamaan kaikki ihmisen 37-asteiseen elimistöön sopeutuneet taudinaiheuttajabakteerit.

Palkatut työläiset tarkistavat lämpötilan kahden päivän välein, ja "kahdeksan kuukauden kuluttua [meillä] on erittäin ravinteikasta maata", sanoo Kramer. Ihmisuloste saattaa sopia kompostoitavaksi jopa lehmänlantaa paremmin, koska lihaisampi ruokavaliomme sisältää enemmän kasvien kasvua vauhdittavaa typpeä.

Oikein kompostoituna patogeenit häviävät, jolloin ihmisuloste on "erittäin rikas ravinnelähde, joka sopii vallan hyvin ihmisravinnon kasvattamiseen", sanoo New Hampshiren yliopiston maamikrobiekologi Serita Frey.

"Länsimaissa arkaillaan yleisesti ottaen ihmisulosteen käyttöä lannoitteena", sanoo Frey. "Aasiassa ja muualla maailmassa sitä on kuitenkin käytetty maanparannusaineena iät ja ajat. "




Kiinassa ihmisenlannasta otetaan talteenkaasua, jota voi käyttää energianlähteenä esimerkiksi keittiön kaasuhellassa.

Meillä Suomessa viemärit käyttävät kalliilla puhdistettua juomavettä huuhteluun. Kalliit laitokset puhdistavat mitä puhdistavat tuosta viemäritavarasta. Loput päätynevät vesistöihin? Ehkä me Suomessa olemme liian rikkaita, kun meillä on varaa tuollaiseen tuhlaukseen.

Ja eikä tässä vielä kaikki. Myös ihmisen virtsa on hyvää lannoitetta, jos se kerätään erillisesti:
http://www.biohalo.net/136




Ne kiinalaiset ne osaa; ne ovat johtavia aurnkopaneelien, tuulimyllyjen valmistajia, ja yritykset siellä valtion tuella dumppaavat halpaa tavaraa länteen ja näyttävät olevan ilmastotalkoissa mukana.
Sitte ne vielä keräävät paskasta kaasua!? Oikein upeeta, siinä oikein viherpiipertäjien unelmavaltio!
Kuitenkin. sikäläiset joet ovat lähes, ainakin isommat viemäreitä, mikään tai kukaan ei estä likavesien laskemista vesistöihin. Tärkeintä on talouskasvu.
Joka viikko syntyy uusi hiilivoimala ja sehän näkyy, ainakin tupruttelussa, mutta ei valitettavasti lämpötiloissa.
Aavikoita ei saada ihmisen toiminnalla vihertämään, ehkä poikkeuksena on ihmisen aiheuttamat aavikoitumiset, kuten puiden hakkaaminen polttopuiksi, laiduntaminen ym.
Siellä missä aavikoita yleensä on ollut ne pysyvät, kunnes ilmasto muuttuu siellä suotuisampaan suuntaan.

lokki
Seuraa 
Viestejä6105

Jatketaan jauhantaa paskasta.
Tässä yksi näkökulma viemärilietteen (ihmispaskan) hyödyntämiseen lannoitteena.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maat ... en-1.34964
Kyse on siis lääkejäämistä, joita nykytekniikka ei vielä pysty luotettavasti poistamaan. Kehitystyö on kuitenkin jo käynnissä ja ainakin tuon jutun perusteella tämä ongelma saadaan hallintaan kymmenessä vuodessa.

Ehkäisytablettien hormonijäämät ovat ilmeisesti arvaamaton haitta luonnossa. Koska viemärilietettä käytetään jo viherrakentamisen lannoitteena, pitäisi tutkia tarkasti lietteen aiheuttamia vaikutuksia kasveissa. Voihan olla, että hormonit eivät sitten kasveille aiheutakaan ongelmia, vaan pelkästään kaloille ja muille vesieläimille. Silti tuo ongelma pitäisi saada hallintaan. Eihän voi olla oikein, että kaikista kaloista tulee naaraita.

lokki
Nyt on mennyt pelkäksi paskan puhumiseksi -tai siis paskasta. Minä olin käsittäväni, että vähintään yhtä tärkeä efekti aavikoitumisen pysäyttämisessä ja kääntämisessä vihreytymiseksi oli eläinlaumojen tekemä ruohon tallominen maahan pidättämään haihtumista ja kostuttamaan maan pintakerrosta.

...... Kehon ulkopuolella sitäpaitsi taudinaiheuttajat ovat muita bakteereja heikommassa asemassa, koska tavallisesti tarvitsevat aiheuttamansa taudin lisääntyäkseen.
http://www.laakarilehti.fi/files/nostot/nosto9_1.pdf




lokki
Jatketaan jauhantaa paskasta.
Tässä yksi näkökulma viemärilietteen (ihmispaskan) hyödyntämiseen lannoitteena.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maat ... en-1.34964
......



Mielenkiintoisia viitteitä molemmat ja sivuavat aihetta mukavasti.

Hiukan historiaa sivuten, voisi kertoa, että ulkohuusi tuli Suomeen Suomenlinnan rakentamisen myötä, josta se sitten levisi pitkin maata. Tuohon samaan aikaan elukoita vielä paimennettiin pitkin metsiä, ja talvirehu kerättiin sieltä täältä ja lisäksi tehtiin lehtikerpuja ja kaikesta vaivasta huolimatta eläimien pitäminen hengissä talven yli oli yhtä tuskaa ja vaivaa.

En ole aivan varma tarkoista ajankohdista, jolloin kotieläinten lantaa alettiin systeemaattisesti käyttämään pellonparannusaineena, mutta peltoviljelyn laajeneminen oli siitä kiinni. Oikea suhde pellon ja karjan välillä mahdollisti tehokkaan peltoviljelyn ja satojen moninkertaistamisen. Ennen sitä pellot eivät tuottaneet juuri mitään, koska ne köyhtyivät. Ihmisen paskalla ja virtsalla tässä kaikessa on pieni merkitys, mutta sekin tuli siinä sivussa hoidettua.

Viemäriverkosto, jos sitä ehdotettaisiiin nykyisin uutena hienona ideana, tuskin saisi suurta kannatusta, koska se on monella tavalla ongelmallinen. Kuluttaa valtavat määrät puhdasta vettä ja sinne sekoittuu kaikenlaiset aineet, jotka olisi järkevämpää pitä erillään. Sinne menee niin yksityistalouksien tuotokset kuin teollisuuden ja kaupan.

Pienennä anekdoottina voisi mainita, että tuttuni otti kerran tuollaista kompostoitua yhteiskunta tuotosta tontilleen. Seurauksena oli valtava kasvusto mitä ihmeellisempiä kasveja ja erityisen paljon tomaatin taimia. Siemen siis mitä ilmeisemmin säilyy elinkelpoisena tuossa järjestelmässä. Varmaankin lääkeaine jäämät, raskametallit jne. ovat yksi syy, että yhteiskuntalietettä ei juuri voida käyttää, mutta olettaisin, ettei myöskään rikkakasvi ongelma ole aivan pieni.

Aloitukseni perimmäinen syy oli kuitenkin ajatus siitä, että karjan ja ihmiselon oikea suhde, mitä ilmeisemmin lisää kasvillisuutta ja jopa luonnon moninaisuutta ja näyttäisi tuon videon perusteella olevan myös eräs keino aavikoitumisen estämiseen, vaikkakin väärä laiduntaminen voi johtaa päinvastaiseekin suuntaan. Videon puhuja ei ole mikään satunainnen kadunkulkija tai cityvihreä, vaan ihminen joka on tehnyt elämäntyönsä aiheen ympärillä ja saanut myös konkreettisia tuloksia.

Tuossa aiemmin muutama on jo viitannut siihen, että meilläkin luonto ikäänkuin köyhtyy, kun navetat keskittyvät suuryksiköiksi. Suuryksikköjen myötä lannan määrä paikallisesti kasvaa erittäin suureksi ja monet vanhat asuinpaikat ovat jo tyhjentyneet kotieläimistä, joka näkyy siinä ympäristössä niin eläin kuin kasvikannan suhteen.

Kun julkisuudessa on monenlaisia kampanijoita lihansyöntiä ja ylipäätänsä eläinten pitoa vastaan, niin toisaalta on vahvoja näkökulmia, että karjan ja pellon oikealla suhteella on suuri merkitys - lanta on siinä yksi tärkeä tekijä, mutta varmaankin myös elämet itse ja niiden toiminta muutoinkin. Toinen asia on se, että yhä kasvava väestö tarvitsee enemmän ja enemmän ruokaa, jota on hoidettu pitkälti apulannoilla, mutta niidenkin raaka-aineet ovat rajallisia, eikä lantaa pitäisi hukata tyhmyyttään tai järjettömien normien takia.

kahannin
Seuraa 
Viestejä3784
terawatti

Hieman samanlainen kysymys on se, että kaikissa näissä energia- ja ilmastomuutostalkoissa on alettu repiä kannot juurineen metsistä energiaa varten samoin kuin risut ja rangat. Vaikka en asiasta tiedä tuon taivaallista, niin itseäni huolestuttaa se, että nämä kannot ja risut ovat aivan varmasti toimineet maanparannusaineena ja karikkeen tuottajana. Kaiken sen poisvieminen ei voi olla köyhdyttämättä metsäpohjia pitkällä aikavälillä.




Tämä seikka ansaitsisi kyllä enemmän huomiota, mitä se nyt on saanut. Kun ajatellaan Suomenniemeä metsätalouden näkökulmasta, niin Rovaniemen alapuolista Suomea voidaan kutsua puutarhaksi. No, tietenkin intensiivisyys vähenee pohjoiseen mentäessä, koska metsän kasvu on Pelkosenniemen tasolla noin dekadin verran heikompaa kuin Salpausselän eteläpuolella.

Energiapuu on metsäteollisuuen kannalta hyvin arvokasta, saavat sen niin alhaiseen hintaan, että voivat sillä haihduttaa vettä esim. biolietteestä, mikä taas vähentää metsäteollisuuden kaatopaikkojen kuormitusta.

Hiiltä kulkeutuu metsistääme pois, kuten toteat. Toki asiassa on tiettyä hitautta: 10 000 vuotta sitten koko Suomenniemi oli enemmän tai vähemmän paljasta kalliota, kivikkoa, ja hiekkaa. Pikkuhiljaa on nykyinen humuspitoinen metsäpohja muodostunut kasvien kasvaessa tai oikeastaan kuollessa. Hiilen väheneminen siltä hakkuupalstalta, mistä kannot revitään irti on huomattavasti tehokkaampaa kuin uudelleen muodostuvan humuksen määrä. Noin 100-150 vuoden kuluessa ehditään suurimmalta osalta metsämaistamme viedä tällä tavalla runsaasti hiiltä pois. Se iskee takaisin (taas jollakin viiveellä), mutta kuitenkin on odotettavissa, että hehtaarisaannot pienenevät. Siinä vaiheessa ei auta muuta kuin muuttaa puunkorjuutekniikkaa ja odottaa. On vaikeaa kuvitella, millä tavalla uutta hiiltä saataisiin keinotekoisesti pysyvällä tavalla vietyä metsiin.

Olemme jättämässä pahan perinnön jälkipolville pelätessämme sellaista kuviteltua ilmiötä kuin ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos.

Ehkäpä hiukan asian sivusta, mutta erilaiset arkeologiset tutkimukset antavat mielenkiintoista tietoa humuksen muodostumisesta meillä. Esimerkiksi rautakautisten löytöjen päällä on maastossa usein hyvin ohut kerros humusta. Hieman samalla tavalla kuin sammalta kallioiden päällä, siis muutama sentti. Soiden turpeista on tehty kaikenlaisia radiohiiliajoituksia ja esimerkiksi ojitusten myötä vesistöön huuhtoutuu sellaista 3500-vuotta vanhaa humusta.

Kun taka vuosina vielä jaksoin kulkea tuntureissa, niin vanhemmat miehet kertoivat usein, että tässä ja tässä oli ollut vankka koivikko, mutta joku toukka oli syönyt kasvuston ja kymmenien vuosien jälkeen jäljellä oli lähinnä paljakkaa. Tässä mielesä olen samaa mieltä kanssasi, että mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä varovaisempi pitäisi olla luonnon kanssa. Muistan itse hyvin, että 70-luvulla metsähallitus teki Lappissa suuria avohakkuita ja sen päälle tehtiin maanmuokkaus tehoauraamalla. Näitä kritisoitiin kovasti nimenomaan sillä kritiikillä, että nämä tehotoimenpiteet ehkäpä autioittaisivat aukot. En tosin tiedä miten on käynyt. Nyt noissa aukoissa pitäisi olla 40-vuotta vanha kasvusto. En tiedä onko vai ei.

BCK
Seuraa 
Viestejä6960
terawatti

Katsoin http://wattsupwiththat.com 8.3.2013 kirjoitettua juttua ja siihen liitettyä videota
http://www.youtube.com/watch?feature=pl ... THi7O66pI#!

Video on mielestäni hyvin mielenkiintoinen, erityisesti siksi, että eräät piirit haluaisivat lopettaa lihansyönnin ja lihantuotannon maailmasta, mutta videon asiantuntija on muuttanut aavikoituneita alueita takaisin vihertäviksi nimenomaan oikealla karjan suhteella.
...

No tässä ehkä jotakin alkua siitä, millainen vihreä vaikutus voi olla luontoon niin positiivisessa kuin negatiivisessakin mielessä.




kahannin

Olemme jättämässä pahan perinnön jälkipolville pelätessämme sellaista kuviteltua ilmiötä kuin ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos.



Se video, joka oli tämän keskustelun aloituskirjoituksessa, Allan Savory: How to green the world's deserts and reverse climate change, http://www.youtube.com/watch?feature=pl ... THi7O66pI# ei ainakaan kiellä ilmastomuutoksen olemassaoloa. Haluatteko ehkä allekirjoittaa vain osan videon viestistä, eli sen, mikä on omalta kannaltanne mieluisaa, eli lihan syönnin oikeuttavan osuuden, mutta jättää huomiotta toinen puoli (eli ilmastonmuutos)?

Kun nyt tässä ollaan Tiede-lehden keskustelupalstalla, niin ehkä on tarpeen kysyä tämä "uuden" ja mullistavan idean todisteita. Videohan oli varsin vakuuttava ainakin intuitiivisesti ja tunteisiin vedoten, siinä näytettiin esimerkiksi monia ennen ja nyt valokuvia. Pitää kuitenkin kysyä, onko tämä Savory julkaissut tutkimuksiaan vertaisarvioiduissa tiedejulkaisuissa? Ovatko muut tutkijat kyenneet toistamaan hänen koeasetelmansa? Eli voimmeko sanoa, että hänen teesinsä ovat tosia?

Tässä yksi vastakkainen näkökulma (alla). En osaa arvioida, onko näkökulma validi. Kommentteja?

http://www.slate.com/articles/life/food ... ingle.html


All Sizzle and No Steak
Why Allan Savory’s TED talk about how cattle can reverse global warming is dead wrong.

By James McWilliams|Posted Monday, April 22, 2013, at 5:55 AM

Well, not so fast. For all the intuitive appeal of “holistic management,” Savory’s hypothesis is beset with caveats. The most systematic research trial supporting Savory’s claims, the Charter Grazing Trials, was undertaken in Rhodesia (Zimbabwe today) between 1969 and 1975. Given the ecological vagaries of deserts worldwide, one could certainly question whether Savory’s research on a 6,200-acre spot of semiarid African land holds any relevance for the rest of the world’s 12 billion acres of desert. Extrapolation seems even more dubious when you consider that a comprehensive review of Savory’s trial and other similar trials, published in 2002, found that Savory’s signature high-stocking density and rapid-fire rotation plan did not lead to a perfectly choreographed symbiosis between grass and beast.

Instead, there were problems during the Charter Grazing Trials, ones not mentioned in Savory’s dramatic talk. Cattle that grazed according to Savory’s method needed expensive supplemental feed, became stressed and fatigued, and lost enough weight to compromise the profitability of their meat. And even though Savory’s Grazing Trials took place during a period of freakishly high rainfall, with rates exceeding the average by 24 percent overall, the authors contend that Savory’s method “failed to produce the marked improvement in grass cover claimed from its application.” The authors of the overview concluded exactly what mainstream ecologists have been concluding for 40 years: “No grazing system has yet shown the capacity to overcome the long-term effects of overstocking and/or drought on vegetation productivity.”

The extension of Savory’s grazing techniques to other regions of Africa and North America has produced even less encouraging results. Summarizing other African research on holistically managed grazing, the same report that evaluated the Charter Grazing Trials found “no clear cut advantage for any particular form of management,” holistic or otherwise. It noted that “more often than not” intensive systems marked by the constant rotation of densely packed herds of cattle led to a decline in animal productivity while doing nothing to notably improve botanical growth.

A 2000 evaluation of Savory’s methods in North America (mostly on prairie rangelands in Wyoming, Oklahoma, Texas, and New Mexico) contradicted Savory’s conclusions as well. Whereas Savory asserts that the concentrated pounding of cow hooves will increase the soil’s ability to absorb water, North American studies, according to the authors, “have been quite consistent in showing that hoof action from having a large number of animals on a small area for short time periods reduced rather than increased filtration.” Likewise, whereas Savory insists that his methods will revive grasses, “the most complete study in North America” on the impact of holistic management on prairie grass found “a definite decline” of plant growth on mixed prairie and rough fescue areas. It’s no wonder that one ecologist—who was otherwise sympathetic toward Savory—flatly stated after the TED talk, “Savory’s method won’t scale.”




Loppuosakin tuota nettiartikkelia on täyttä asiaa. Siinä mm. analysoidaan Savoryn menetelmää ekologisesta näkökulmasta. Koska karjaa myydään kuluttajille, ekosysteemistä häviää materiaalia, kun taas luonnonsysteemissä eläimet jäisivät systeemiin kuoltuaankin. Muitakin kovin validin tuntuisia näkökulmia esitetään, suosittelen koko artikkelin lukemista.

Olisi se hienoa, jos aavikoituminen voitaisiin pysäyttää ja kumota. Ettei tässä nyt ole kuitenkin kyse teoriasta, joka on "too good to be true"? Tähän asti olen mielenkiinnolla kuunnellut joitakin TED-luentoja. Jos tämä kyseinen teoria ei pidä paikkansa, pitää tarkistaa omaa suhtautumistani TED-luentoihin. Ehkeivät ne olekaan niin luotettavia, ehkä ne ovat pikemminkin ideariihi-tyyppisiä.

kahannin
Seuraa 
Viestejä3784
BCK
terawatti

Katsoin http://wattsupwiththat.com 8.3.2013 kirjoitettua juttua ja siihen liitettyä videota
http://www.youtube.com/watch?feature=pl ... THi7O66pI#!

Video on mielestäni hyvin mielenkiintoinen, erityisesti siksi, että eräät piirit haluaisivat lopettaa lihansyönnin ja lihantuotannon maailmasta, mutta videon asiantuntija on muuttanut aavikoituneita alueita takaisin vihertäviksi nimenomaan oikealla karjan suhteella.
...

No tässä ehkä jotakin alkua siitä, millainen vihreä vaikutus voi olla luontoon niin positiivisessa kuin negatiivisessakin mielessä.




kahannin

Olemme jättämässä pahan perinnön jälkipolville pelätessämme sellaista kuviteltua ilmiötä kuin ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos.



Se video, joka oli tämän keskustelun aloituskirjoituksessa, Allan Savory: How to green the world's deserts and reverse climate change, http://www.youtube.com/watch?feature=pl ... THi7O66pI# ei ainakaan kiellä ilmastomuutoksen olemassaoloa. Haluatteko ehkä allekirjoittaa vain osan videon viestistä, eli sen, mikä on omalta kannaltanne mieluisaa, eli lihan syönnin oikeuttavan osuuden, mutta jättää huomiotta toinen puoli (eli ilmastonmuutos)?

Kun nyt tässä ollaan Tiede-lehden keskustelupalstalla, niin ehkä on tarpeen kysyä tämä "uuden" ja mullistavan idean todisteita. Videohan oli varsin vakuuttava ainakin intuitiivisesti ja tunteisiin vedoten, siinä näytettiin esimerkiksi monia ennen ja nyt valokuvia. Pitää kuitenkin kysyä, onko tämä Savory julkaissut tutkimuksiaan vertaisarvioiduissa tiedejulkaisuissa? Ovatko muut tutkijat kyenneet toistamaan hänen koeasetelmansa? Eli voimmeko sanoa, että hänen teesinsä ovat tosia?

Tässä yksi vastakkainen näkökulma (alla). En osaa arvioida, onko näkökulma validi. Kommentteja?

http://www.slate.com/articles/life/food ... ingle.html


All Sizzle and No Steak
Why Allan Savory’s TED talk about how cattle can reverse global warming is dead wrong.

By James McWilliams|Posted Monday, April 22, 2013, at 5:55 AM

Well, not so fast. For all the intuitive appeal of “holistic management,” Savory’s hypothesis is beset with caveats. The most systematic research trial supporting Savory’s claims, the Charter Grazing Trials, was undertaken in Rhodesia (Zimbabwe today) between 1969 and 1975. Given the ecological vagaries of deserts worldwide, one could certainly question whether Savory’s research on a 6,200-acre spot of semiarid African land holds any relevance for the rest of the world’s 12 billion acres of desert. Extrapolation seems even more dubious when you consider that a comprehensive review of Savory’s trial and other similar trials, published in 2002, found that Savory’s signature high-stocking density and rapid-fire rotation plan did not lead to a perfectly choreographed symbiosis between grass and beast.

Instead, there were problems during the Charter Grazing Trials, ones not mentioned in Savory’s dramatic talk. Cattle that grazed according to Savory’s method needed expensive supplemental feed, became stressed and fatigued, and lost enough weight to compromise the profitability of their meat. And even though Savory’s Grazing Trials took place during a period of freakishly high rainfall, with rates exceeding the average by 24 percent overall, the authors contend that Savory’s method “failed to produce the marked improvement in grass cover claimed from its application.” The authors of the overview concluded exactly what mainstream ecologists have been concluding for 40 years: “No grazing system has yet shown the capacity to overcome the long-term effects of overstocking and/or drought on vegetation productivity.”

The extension of Savory’s grazing techniques to other regions of Africa and North America has produced even less encouraging results. Summarizing other African research on holistically managed grazing, the same report that evaluated the Charter Grazing Trials found “no clear cut advantage for any particular form of management,” holistic or otherwise. It noted that “more often than not” intensive systems marked by the constant rotation of densely packed herds of cattle led to a decline in animal productivity while doing nothing to notably improve botanical growth.

A 2000 evaluation of Savory’s methods in North America (mostly on prairie rangelands in Wyoming, Oklahoma, Texas, and New Mexico) contradicted Savory’s conclusions as well. Whereas Savory asserts that the concentrated pounding of cow hooves will increase the soil’s ability to absorb water, North American studies, according to the authors, “have been quite consistent in showing that hoof action from having a large number of animals on a small area for short time periods reduced rather than increased filtration.” Likewise, whereas Savory insists that his methods will revive grasses, “the most complete study in North America” on the impact of holistic management on prairie grass found “a definite decline” of plant growth on mixed prairie and rough fescue areas. It’s no wonder that one ecologist—who was otherwise sympathetic toward Savory—flatly stated after the TED talk, “Savory’s method won’t scale.”




Loppuosakin tuota nettiartikkelia on täyttä asiaa. Siinä mm. analysoidaan Savoryn menetelmää ekologisesta näkökulmasta. Koska karjaa myydään kuluttajille, ekosysteemistä häviää materiaalia, kun taas luonnonsysteemissä eläimet jäisivät systeemiin kuoltuaankin. Muitakin kovin validin tuntuisia näkökulmia esitetään, suosittelen koko artikkelin lukemista.

Olisi se hienoa, jos aavikoituminen voitaisiin pysäyttää ja kumota. Ettei tässä nyt ole kuitenkin kyse teoriasta, joka on "too good to be true"? Tähän asti olen mielenkiinnolla kuunnellut joitakin TED-luentoja. Jos tämä kyseinen teoria ei pidä paikkansa, pitää tarkistaa omaa suhtautumistani TED-luentoihin. Ehkeivät ne olekaan niin luotettavia, ehkä ne ovat pikemminkin ideariihi-tyyppisiä.




Sikäli kuin ymmärsin videosta, Savorylla on 15 000 ha:n referenssi kolmella eri mantereella. Jokainen voi silmällä kuin helmellä vertaisarvioida sen. Ilmastonmuutos olemattomana ongelmana korjautuu toki itsestäänkin, mutta on luonnollista, että Savory mainitsee sen, nykyajan taikasanan, koska ilman sitä hän ei saa rahoitusta kokeiluilleen.

Vertaisarvioidut ekologian tutkimukset tehdään yleensä paljon pienemmillä pinta-aloilla, ellei peräti kasvihuoneissa. Oletus, että juuri paikallisten asukkaiden pienet karjalaumat olisivat aiheuttamassa "ilmastonmuutosta" ja aavikoitumista, ovat ns. mainstream ecologyn perusteesejä. En yhtään ihmettelisi, vaikka Savoryllä olisi vaikeuksia saada "kerettiläiset" tutkimuksensa julkaistua.

USA:n keskilännen tomumyrskyt aiheutuivat tehomaanviljelystä alueella, jossa oli alun alkaen rehevä miljoonapäistä biisonilaumaa ravinnut ruohikko.

Maailmanpankki ja kansainvälinen valuuttarahasto halusivat saattaa 1970-luvun lopulla Somalian makrotalouden myyvään kuntoon saadakseen lainarahansa takaisin. Siihen asti Somaliassa oli vallinnut karjankasvattajien ja maanviljeliöiden vaihtotalous. Somalia möi karjanlihaa mm. Saudi-Arabiaan.

Oravannahkatalous ei kuitenkaan tuottanut setelirahaa. Maailmanpankin ja IMFin vaatimuksesta Somaliassa alettiin viljellä myyntiin soveltuvia kasveja perinteisten lajikkeiden sijasta. Viljelymaata yksityistettiin suuremmiksi tiloiksi. Myös karjankasvatusta tehostettiin suuriin yksiköihin. Tärkeänä ympäristöargumenttina oli, että "ilmastoa muuttava" ja "aavikoitumista edistävä" köyhien ihmisten karjankasvatus saataisiin lopetettua.

Valtion menojen säästämiseksi lähes ilmainen eläinlääkäritoiminta yksityistettiin (koulujen ja monen muun sosiaalihuollon toiminnan lisäksi). Pienien karjojen kasvattajilla ei ollut enää kallistuneisiin yksityisiin eläinlääkäripalveluihin varaa. Pienten karjojen kasvatus romahti ja vielä pahempaa Somalian lehmäkarjaan tuli rutto. Saudi-Arabia kieltäytyi ottamasta Somaliasta lehmänlihaa. Somalian rahatalous romahti, koska valtaosa valuuttatuloista oli tullut lehmän lihan myynnistä. EU pääsi tässä välissä myymään Saudi-Arabian markkinoille lehmän- ja kananlihaa. No, ekonomia ei tunne käsitettä eettisyys.

Somalian kohdalla seurauksena oli, että Maailmapankki ja IMF vetivät lusikkansa sopasta 1980- ja1990-luvun vaihteessa Somalina makrotalouden suurten ongelmien vuoksi. Nyt 2013 Somalia alkaa toipua 1970-luvun lopussa alkaneen "hoitokuurin" seurauksista.

Maailmanpankin ja IMFin ehdot ovat hyvin samantapaisia kaikkialla muuallakin. Tuetaan kovaan teknologiaan perustuvaa maanviljelyä ja suurten karjojen tuotantoa, jotka lisäävät eroosiota ja joiden annista suurin osa kehitysmaiden kansalaisista jää väholle osingoille.

Luonnon parantamistoimenpiteet ovat hitaita. Savorylle tulee antaa aikaa ja toivoa, että hänen ajatuksensa eläisivät jatkossakin, vaikka se ilmeisen vaikeaa onkin huomioiden jo nyt todetut mainstream-ekologien hyökkäykset.

BCK
Seuraa 
Viestejä6960
kahannin

Sikäli kuin ymmärsin videosta, Savorylla on 15 000 ha:n referenssi kolmella eri mantereella. Jokainen voi silmällä kuin helmellä vertaisarvioida sen. Ilmastonmuutos olemattomana ongelmana korjautuu toki itsestäänkin, mutta on luonnollista, että Savory mainitsee sen, nykyajan taikasanan, koska ilman sitä hän ei saa rahoitusta kokeiluilleen.

Vertaisarvioidut ekologian tutkimukset tehdään yleensä paljon pienemmillä pinta-aloilla, ellei peräti kasvihuoneissa.




Koska olemme tiede-palstalla, niin eiköhän kuitenkin pitäisi ottaa huomioon tieteellinen metodi. Vain jos joku toinen tutkija kykenee Savoryn kuvaamalla menetelmällä toistamaan hänen tuloksensa, on hänen teoriallaan todellista painoarvoa. Ihan peruskauraahan tuon pitäisi olla luonnontieteessä.

Luonnon parantamistoimenpiteet ovat hitaita. Savorylle tulee antaa aikaa ja toivoa, että hänen ajatuksensa eläisivät jatkossakin, vaikka se ilmeisen vaikeaa onkin huomioiden jo nyt todetut mainstream-ekologien hyökkäykset.



Wikipedian mukaan hän on työskennellyt asian parissa 1950-luvulta asti. Luulisi siinä ajassa ehtineen saada äänensä kuuluviin, noin kuudessakymmenssä vuodessa?

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat