Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Katsoin http://wattsupwiththat.com 8.3.2013 kirjoitettua juttua ja siihen liitettyä videota
http://www.youtube.com/watch?feature=pl ... THi7O66pI#!

Video on mielestäni hyvin mielenkiintoinen, erityisesti siksi, että eräät piirit haluaisivat lopettaa lihansyönnin ja lihantuotannon maailmasta, mutta videon asiantuntija on muuttanut aavikoituneita alueita takaisin vihertäviksi nimenomaan oikealla karjan suhteella.

Itse asiassa videon viesti ei ole ehkä aivan niin yllättävä, kuin miltä se aluksi tuntuu. Mereen syntyvät tuliperäiset saaret saavat kaiketi kasvipeittensä samaa reittiä, mutta alku lähtee linnuista ja lintujen ulosteista.

Mielenkiintoisen yhteyden Suomen historiaan tuo videon ruohoalueiden kulotus. Meillähän vielä aina 1900-luvun alkuun asti pellot eivät tuottaneet juuri mitään, koska karja laudunnettiin metsissä. Pellot eivät saaneet mitään lannoitetta ja ne köyhtyivät muutamassa vuodessa. Oikeaoppisella karjan ja pellon suhteella saatiin sopivasti karjanlantaa, että pellot alkoivat kukkkoistaa ja sadot nousemaan. Tämä opittiin suhteellisen nopeasti ja metsien kaskiviljely voitiin lopettaa, koska pellot tuottivat paremman sadon.

Vaikka itse olen kaupungin kasvatti, niin jo edellisessä sukupolvessa juuret ovat syvällä suomalaisessa maassa. Juttelen melko usein entisten ja nykyisten maanviljelijöiden kanssa ja itseäni on alkanut huolestuttaa melkoisesti se, että karjanlantaan yleiseti suhtaudutaan kuten jätteeseen, vaikka se on mitä parhain maanparannusaine. Toinen seikka on perheviljelmien katoaminen. Kun pienviljelykset katoavat, lantaa syntyy toisaalla valtavasti ja toisaalla ei ollenkaan. Lantaa toki kaupataan, mutta se herkkä tasapaino, joka lannan suhteen on ollut jotakuinkin 100 vuotta on järkkymässä.

Hieman samanlainen kysymys on se, että kaikissa näissä energia- ja ilmastomuutostalkoissa on alettu repiä kannot juurineen metsistä energiaa varten samoin kuin risut ja rangat. Vaikka en asiasta tiedä tuon taivaallista, niin itseäni huolestuttaa se, että nämä kannot ja risut ovat aivan varmasti toimineet maanparannusaineena ja karikkeen tuottajana. Kaiken sen poisvieminen ei voi olla köyhdyttämättä metsäpohjia pitkällä aikavälillä.

Olen varmaankin melkoinen noviisi em. asioissa, mutta mainitut näkökulmat eivät ole taineet tulla esille juurikaan aiemmissa keskusteluissa, joten avasin tämän ketjun tuon videon katsottuani. Muina pontiminani on elvyttää paskalaki keskustelua ja ylipäätänsä kaikkia muuta keskustelua kehityssuunnista, jota cityvihreä ajattelu on saanut aikaan.

Lannan ja ihmispaskankin oikea paikka on maanparannusaineena (joko tietoisesti tai tietämättä), eikä viemäreissä, jotka vievät sen ja sen arvokkaat maanparannusaineet lopulta mereen. Karja ja sen tuottama liha ei ole pahe, vaan oikea karjan suhde maa-alaan saa maan kukoistamaan ja ilman lantaa se sama maa köyhtyy. Metsien energiakäytössä pitäisi olla huomattavasti pidempi tarkasteluhorisontti kuin miltä se nykypolitiikan valossa vaikuttaa.

Satuin tässä jonkun aikaa sitten lounaspöytään, jossa oli asiantuntijoita, jotka pohtivat maailman ruokataloutta. Se mitä onnistuin poimimaan tuosta keskustelusta, oli syvä huoli, miten yhä kasvava ja kasvava väkimäärä maailmalla pystytään ruokkimaan ja kuinka peltopinta-ala on niukkaa. Viesti oli aikalailla sellainen, että politiikoille ei jää muuta vaihtoehtoa kuin hyväksy geenimanipuloituijen viljallajikkeiden laaja-alalainen viljely. Tähän aloitukseen linkitty video - antaa ehkäpä hiukan toisenlaisenkin vaihtoehdon - vai antaako oikeasti?

Esimerkiksi puupelletti tuotanto tappoi tässä 2000-luvun alussa jokaikisen lastulevytehtaan Suomesta, kun pelleteissä purusta saa hiukan paremman hinnan kuin lastulevyssä. Nyt uhkaa käydä samoin mäntyoljytuotannolle, kun raaka-ainetta aletaan jalostamaan polttonesteiksi ja kaasuiksi. Näiden molempien asioiden takana on nk. päästötön energiatalous - mutta onko tällainen kehityslinja oikeasti järkevä. Esim. lastulevypuolella se johti siihen, että lastulevyä myytiin välimeren rannalla 30%-alhaisemalla hinnalla, jolla sitten on aivan omat vaikutuksensa kaikkeen siihen teollisuuteen, jonka kilpailukyky on esim. tässä tapauksessa lastulevystä riippuvaista.

No tässä ehkä jotakin alkua siitä, millainen vihreä vaikutus voi olla luontoon niin positiivisessa kuin negatiivisessakin mielessä. Ehkäpä näillä eväillä tästä vielä syntyy mielenkiintoinen keskusteluketju.

Sivut

Kommentit (31)

anxious
Seuraa 
Viestejä493
Liittynyt1.1.2011

Itsekkin maalta muualle siirtyneenä tämmöinenkin asia:
aikoinaan karjatilalla luonnon monimuotoisuus oli silminnähtävää esimerkiksi lintujen osalta;
oli varpusia, kottraisia, pääskysiä useampia lajeja. Nyt sama paikka, eri aika; ei varpusia , ei kottaraisia, muutama pääskynen.
Tila on hiljainen, oikeastaan liian hiljainen.
5 km päässä on lähinaapuri, ja siella on kaikki edelliset herkut.
Joten, karjatila on olennainen osa luonnon monimuotoisuudesta.
Metsänomistajana joutuu pohtimaan myös kantojen risujen käyttöä energiaksi.
Ehkä ensimmäinen kerta ei vaikuta juuri mitään maan ravinnepitoisuuteen , koska kaikkia kantoja ei poisteta.
Täytyy aina muistaa, että tähän systeemiin on tultu vain sen vuoksi, että c02 on todettu
haitalliseksi, vaikka perusteet siihen on varsin kyseenalaisia.
Luulen, että useammalle metsänomistajalle on ihan sama mikä osa metsästä tuottaa eniten, kun se vaan tuottaa.

kahannin
Seuraa 
Viestejä3784
Liittynyt6.3.2010
terawatti
Katsoin http://wattsupwiththat.com 8.3.2013 kirjoitettua juttua ja siihen liitettyä videota
http://www.youtube.com/watch?feature=pl ... THi7O66pI#!

Video on mielestäni hyvin mielenkiintoinen, erityisesti siksi, että eräät piirit haluaisivat lopettaa lihansyönnin ja lihantuotannon maailmasta, mutta videon asiantuntija on muuttanut aavikoituneita alueita takaisin vihertäviksi nimenomaan oikealla karjan suhteella.

Itse asiassa videon viesti ei ole ehkä aivan niin yllättävä, kuin miltä se aluksi tuntuu. Mereen syntyvät tuliperäiset saaret saavat kaiketi kasvipeittensä samaa reittiä, mutta alku lähtee linnuista ja lintujen ulosteista.

Mielenkiintoisen yhteyden Suomen historiaan tuo videon ruohoalueiden kulotus. Meillähän vielä aina 1900-luvun alkuun asti pellot eivät tuottaneet juuri mitään, koska karja laudunnettiin metsissä. Pellot eivät saaneet mitään lannoitetta ja ne köyhtyivät muutamassa vuodessa. Oikeaoppisella karjan ja pellon suhteella saatiin sopivasti karjanlantaa, että pellot alkoivat kukkkoistaa ja sadot nousemaan. Tämä opittiin suhteellisen nopeasti ja metsien kaskiviljely voitiin lopettaa, koska pellot tuottivat paremman sadon.

Vaikka itse olen kaupungin kasvatti, niin jo edellisessä sukupolvessa juuret ovat syvällä suomalaisessa maassa. Juttelen melko usein entisten ja nykyisten maanviljelijöiden kanssa ja itseäni on alkanut huolestuttaa melkoisesti se, että karjanlantaan yleiseti suhtaudutaan kuten jätteeseen, vaikka se on mitä parhain maanparannusaine. Toinen seikka on perheviljelmien katoaminen. Kun pienviljelykset katoavat, lantaa syntyy toisaalla valtavasti ja toisaalla ei ollenkaan. Lantaa toki kaupataan, mutta se herkkä tasapaino, joka lannan suhteen on ollut jotakuinkin 100 vuotta on järkkymässä.

Hieman samanlainen kysymys on se, että kaikissa näissä energia- ja ilmastomuutostalkoissa on alettu repiä kannot juurineen metsistä energiaa varten samoin kuin risut ja rangat. Vaikka en asiasta tiedä tuon taivaallista, niin itseäni huolestuttaa se, että nämä kannot ja risut ovat aivan varmasti toimineet maanparannusaineena ja karikkeen tuottajana. Kaiken sen poisvieminen ei voi olla köyhdyttämättä metsäpohjia pitkällä aikavälillä.

Olen varmaankin melkoinen noviisi em. asioissa, mutta mainitut näkökulmat eivät ole taineet tulla esille juurikaan aiemmissa keskusteluissa, joten avasin tämän ketjun tuon videon katsottuani. Muina pontiminani on elvyttää paskalaki keskustelua ja ylipäätänsä kaikkia muuta keskustelua kehityssuunnista, jota cityvihreä ajattelu on saanut aikaan.

Lannan ja ihmispaskankin oikea paikka on maanparannusaineena (joko tietoisesti tai tietämättä), eikä viemäreissä, jotka vievät sen ja sen arvokkaat maanparannusaineet lopulta mereen. Karja ja sen tuottama liha ei ole pahe, vaan oikea karjan suhde maa-alaan saa maan kukoistamaan ja ilman lantaa se sama maa köyhtyy. Metsien energiakäytössä pitäisi olla huomattavasti pidempi tarkasteluhorisontti kuin miltä se nykypolitiikan valossa vaikuttaa.

Satuin tässä jonkun aikaa sitten lounaspöytään, jossa oli asiantuntijoita, jotka pohtivat maailman ruokataloutta. Se mitä onnistuin poimimaan tuosta keskustelusta, oli syvä huoli, miten yhä kasvava ja kasvava väkimäärä maailmalla pystytään ruokkimaan ja kuinka peltopinta-ala on niukkaa. Viesti oli aikalailla sellainen, että politiikoille ei jää muuta vaihtoehtoa kuin hyväksy geenimanipuloituijen viljallajikkeiden laaja-alalainen viljely. Tähän aloitukseen linkitty video - antaa ehkäpä hiukan toisenlaisenkin vaihtoehdon - vai antaako oikeasti?

Esimerkiksi puupelletti tuotanto tappoi tässä 2000-luvun alussa jokaikisen lastulevytehtaan Suomesta, kun pelleteissä purusta saa hiukan paremman hinnan kuin lastulevyssä. Nyt uhkaa käydä samoin mäntyoljytuotannolle, kun raaka-ainetta aletaan jalostamaan polttonesteiksi ja kaasuiksi. Näiden molempien asioiden takana on nk. päästötön energiatalous - mutta onko tällainen kehityslinja oikeasti järkevä. Esim. lastulevypuolella se johti siihen, että lastulevyä myytiin välimeren rannalla 30%-alhaisemalla hinnalla, jolla sitten on aivan omat vaikutuksensa kaikkeen siihen teollisuuteen, jonka kilpailukyky on esim. tässä tapauksessa lastulevystä riippuvaista.

No tässä ehkä jotakin alkua siitä, millainen vihreä vaikutus voi olla luontoon niin positiivisessa kuin negatiivisessakin mielessä. Ehkäpä näillä eväillä tästä vielä syntyy mielenkiintoinen keskusteluketju.




Ihan hyvä avaus tärkeästä asiasta. Itse asiassa puupellettien tuotanto on tällä hetkellä myös jonkinlaisessa lamassa, koska Kanada tuottaa markkinoille puuta alle torihintojen. Joku hyönteinen syö siellä (ilmeisesti) neulasia ja havupuut tuhoutuvat suurilta alueilta (Forest destruction in canada: http://www.independent.co.uk/environmen ... 65927.html). Näin ollen energiapuuta riittää tällä hetkellä maailmamarkkinoille.

Ruokaa maailmassa kyllä on, kyse on vain siitä, mihin sitä käytetään. Esim. USA:ssa noin 40 % maissisadosta menee liikennekäyttöön biopolttoaineena (http://www.aei.org/article/energy-and-t ... uld-cease/). Nyt ei enää puhuta viljavuorista, koska bioetanolina sen menekki on takuuvarmaaa ja hyvään hintaan. Ilmastonmuutoksen sanotaan mahdollisesti aiheuttavan aikanaan nälänhätää. Oli sen asian kanssa miten tahansa, niin ilmastonmuutoksen torjunta aiheuttaa nälänhätää takuuvarmasti ja välittömästi. Tässä meillä on taas esimerkki itse itseään kiihdyttävästä toiminnasta (kuten jo sanottu, ilmastonmuutostieteen fraseologia on ihan hyvää, kunhan sitä soveltaa reaalisiin ilmiöihin): mitä voimakkaammin oletettua ilmastonmuutosta vastaan taistellaan ruokaviljasta tuotetulla bioetenolilla, sitä nopeammin nälänhätä maapallolla kasvaa!

Geenimanipuloidun viljan viljelyä hallitsevat suuryritykset, joista Monsanto USA:ssa on merkittävin. Geenimanipuloitu siemen on yhtiön omistama rekisteröity tuote. Viljelijöiden on ostettava joka vuosi uudet siemenet kalliiseen hintaan. Kuormasta syöminen, siemenviljojen tahallinen säästäminen vuoden sadosta on sopimusrikkomus, josta seuraa pahempi rangaistus kuin tahattomasta toisen ihmisen ampumisesta.

Monsanton manipuloitua geeniä kutsutaan RR-geeniksi (round-up resistance). Round-up on yhtiön tuottama hebisidi. Sitä laitetaan peltoon niin paljon, että se tappaa kaiken muun kasvillisuuden (myös luomumaissin), paitsi geenimanipuloidun maissin. Saadaan samalla kemiallista tuotantoa vietyä eteenpäin, vaikka viherpiipertäjät koettavatkin sotia kasvintorjunta-aineita vastaan. Rikkaruohot ovat inhottavan vastustuskykyisiä kaikenlaisille kemikaaleille. Round-upin käyttömäärät pyrkivät kasvamaan ja maa saastuu (http://www.motherjones.com/tom-philpott ... oil-damage). Mutta rahallinen tuotto on hyvä ja kansainvälinen suuryhtiö ei ole mikään valtio, jonka pitäsi sitoutua minkäänasteiseen eettisyyteen osakkeenomistajien tappioksi.

Ajatus "Aavikot vihertämään" on erittäin relevantti. Kiinassa jo luovat kasvillisuusvyöhykkeitä Pekingin suojaksi (http://www.chinadaily.com.cn/china/2013 ... 306773.htm). Samalla taktiikalla Sahelin aluekin voitaisiin pelastaa. Tarvitaan vain YK:n alaisuudessa oleva Desert Defence Task Force, joka valvoisi puiden ja pensaiden istuttamista ja vartioisi lisäksi istutuksia seuraavan neljännesvuosisadan liikakäytöltä. Mutta sellainen toiminta on tietenkin kallista, kuka sen maksaisi?

Elämme byrokraattisessa EU-Euroopassa, jossa lainsäädäntö on kaikki kaikessa - ja siitä erottuu vielä jätelainsäädäntö omaksi erityisryhmäkseen. Haitallisten aineiden pitoisuudet on direktiiveillä vedetty kulloinkin käytettävissä olevien mittauslaitteiden havaintorajaan. Ja mittauslaitteet parantuvat kaiken aikaa... Esim. raskasmetallien sallitut pitoisuudet ovat varsin alhaalla. Paras A luokan komposti saa sisältää vain 0,5 mg/kg elohopeaa. Poikkeuksellisesti me täällä Suomenniemellä saamme syödä kalaa, jossa on 1 mg elohopeaa/kg. Se rassaa Brysselin virkamiehiä, koska se kyseenalaistaa heidän kompostiluokituksensa. Puhdas komposti saa sisältää vain kymmenkunta fekaalista streptokokkia/g. Huonokuntoinen jauheliha voi sisältää jopa 1000 fekaalista streptokokkia ja se voidaan edelleen syödä, kunhan muistaa paistaa sen huolellisesti.

Ollaan siis tilanteessa, jossa kompostituotteiden pitää olla syötävän puhtaita. Sitä taustaa vasten ihmisen uloste on erittäin likaista. Kun ihmistä tarkastellaan ulosteensa perusteella EU-direktiivien määrittämien kompostituotteiden puhtausnormien kautta, niin voidaan sanoa, että ihminen ei ole kasvi eikä eläin. Koska sen uloste on niin saastainen. Edelleen EU-direktiivien kautta asiaa tarkastellen, tämä ulosteen likaisuus on kuin stigma, ei edes kompostointi tai mädätys pese sitä pois. Vain tuli voisi ulosteemme puhdistaa. On luonnollista, että maanviljelijät ovat asiasta ihmeissään, mutta varovat kyseistä orgaanista raaka-ainetta. Puhdas ja aatteellinen lainsäädäntö tekee jätehuollon toiminnasta kentällä ahdasta ja puutteellista (sekä tietenkin myös kallista).

syytinki
Seuraa 
Viestejä9317
Liittynyt18.8.2008

Ihan vain sivuheittona mielenkiintoiseen aiheeseen mielenkiintoinen lisä.

Joku aika sitten tämä hirmuinen lehtimoguli (mikä se nyt olikaan). väitti sateelliittikuvissa näkyvän, että vihreys on lisääntynyt. Syy kuulemma hiilidioksidin lisäys.

Jäinpähän tuota miettimään. Tuntuu mahdolliselta. vuosimiljoonia on hiili jemmautunut öljyksi, kaasuiksi, jne eli voi esittää väitteen, että maapallo kärsii hiilipulaa ja autiomaiden kasvu on yksi seuraus.

Kasvihuoneissahan tuota käytetään ja hyvin tuloksin. Pitäisi näytön riittää maapallon mittakaavaankin, että lisää, lisää hiilidioksiidia ilmakehään.

anxious
Seuraa 
Viestejä493
Liittynyt1.1.2011
syytinki
Ihan vain sivuheittona mielenkiintoiseen aiheeseen mielenkiintoinen lisä.

Joku aika sitten tämä hirmuinen lehtimoguli (mikä se nyt olikaan). väitti sateelliittikuvissa näkyvän, että vihreys on lisääntynyt. Syy kuulemma hiilidioksidin lisäys.

Jäinpähän tuota miettimään. Tuntuu mahdolliselta. vuosimiljoonia on hiili jemmautunut öljyksi, kaasuiksi, jne eli voi esittää väitteen, että maapallo kärsii hiilipulaa ja autiomaiden kasvu on yksi seuraus.

Kasvihuoneissahan tuota käytetään ja hyvin tuloksin. Pitäisi näytön riittää maapallon mittakaavaankin, että lisää, lisää hiilidioksiidia ilmakehään.




Jos 197% tiedemiehistä, ilmastotutkijoista edes yrittäisi tehdä tiedettä niinkuin pitää, skeptisyys mielessä ja hiukan aina epäillen, niin co2:n hyvät ominaisuudet tuotaisiin myös esille.
Nyt kun co2:n haitallisuutta on rummutettu vuosikymmeniä, niin hankalaa on alkaa takinkääntäminen.

kahannin

Elämme byrokraattisessa EU-Euroopassa, jossa lainsäädäntö on kaikki kaikessa - ja siitä erottuu vielä jätelainsäädäntö omaksi erityisryhmäkseen. Haitallisten aineiden pitoisuudet on direktiiveillä vedetty kulloinkin käytettävissä olevien mittauslaitteiden havaintorajaan. Ja mittauslaitteet parantuvat kaiken aikaa... Esim. raskasmetallien sallitut pitoisuudet ovat varsin alhaalla. Paras A luokan komposti saa sisältää vain 0,5 mg/kg elohopeaa. Poikkeuksellisesti me täällä Suomenniemellä saamme syödä kalaa, jossa on 1 mg elohopeaa/kg. Se rassaa Brysselin virkamiehiä, koska se kyseenalaistaa heidän kompostiluokituksensa. Puhdas komposti saa sisältää vain kymmenkunta fekaalista streptokokkia/g. Huonokuntoinen jauheliha voi sisältää jopa 1000 fekaalista streptokokkia ja se voidaan edelleen syödä, kunhan muistaa paistaa sen huolellisesti.

Ollaan siis tilanteessa, jossa kompostituotteiden pitää olla syötävän puhtaita. Sitä taustaa vasten ihmisen uloste on erittäin likaista. Kun ihmistä tarkastellaan ulosteensa perusteella EU-direktiivien määrittämien kompostituotteiden puhtausnormien kautta, niin voidaan sanoa, että ihminen ei ole kasvi eikä eläin. Koska sen uloste on niin saastainen. Edelleen EU-direktiivien kautta asiaa tarkastellen, tämä ulosteen likaisuus on kuin stigma, ei edes kompostointi tai mädätys pese sitä pois. Vain tuli voisi ulosteemme puhdistaa. On luonnollista, että maanviljelijät ovat asiasta ihmeissään, mutta varovat kyseistä orgaanista raaka-ainetta. Puhdas ja aatteellinen lainsäädäntö tekee jätehuollon toiminnasta kentällä ahdasta ja puutteellista (sekä tietenkin myös kallista).




Kiinnitin huomiota tähän kohtaan ja ainakin itselleni tässä on aika paljon uutta tietoa ja juuri sellaista, mitä olen pelännyt.

Tuossa kun tuota paskalakia touhuttiin, kävin sitä aika tavoin lävitse, ja ihmettelin, miten ihmisiltä voidaan olettaa jotain sellaista, mitä he eivät voi mitata, millään järjellisellä tavalla. Tällaiset määräykset johtaa jotakuin varmasti kaikenlaisen humpuukin myyntiin. Ihmisille myydään ratkaisuja, jotka mukamas täyttää määräykset. Parasta minusta on valo, jonka pitäisi osoittaa, että tällainen jätepönttö toimii oikein. On vaikea kuvitella mille se valo perustuu, kun kerran oikeasti ei ole olemassa sellaisia jokamiehen laitteita, jolla nuo vaadittavat erilaiset pitoisuudet voitaisiin mitata.

Tulee vaan mieleen, että osaatko kertoa aiheesta lisää?

anxious
Seuraa 
Viestejä493
Liittynyt1.1.2011

Mulla kesämökillä on ollut jo 20v. umpisäiliö johon vahva tavara katoaa ja erikseen kaivo muille vesille.
Ihmettelen rajusti, että ihmisille tarjottiin hankalia ja kalliita ratkaisuja monasti yksinkertaiseen
ongelmaan.
Nykyisin autolla pääsee joka mökille ja pääsee myös paskakuski, joten umpisäiliön puhdistaminen on helppoa ja tämä järjestelmä ei ihan maltaita maksa ja toimii.
Tarvitsee vain tsekata kaivon täyttyminen, tilata jäteauto ja siinä tärkeimmät.

kurremus
Seuraa 
Viestejä383
Liittynyt28.8.2011

Aloittaja puhuu asiaa; paskan tulee kiertää takaisin maahan, muuten ollaan kusessa... Maalaisjärjellä ajatellen ei tarvittaisi mitään muuta lannoitusta kuin eläinten+ihmisten paska takaisin peltoon: Se mitä otetaan, laitetaan takaisin. Simppeliä.

Kuulin muuten joskus juttua vanhasta japanista. Heillä oli eräs ammattiryhmä: Paskatrokarit. He olivat arvostettuja. He saivat rahaa sekä siitä että tyhjensivät ihmisten paskahuussit, ja siitä että myivät sen eteenpäin maajusseille

BCK
Seuraa 
Viestejä6960
Liittynyt9.7.2010
kurremus
Aloittaja puhuu asiaa; paskan tulee kiertää takaisin maahan, muuten ollaan kusessa... Maalaisjärjellä ajatellen ei tarvittaisi mitään muuta lannoitusta kuin eläinten+ihmisten paska takaisin peltoon: Se mitä otetaan, laitetaan takaisin. Simppeliä.



Eikös se riittäisi pelkkä ihmisen paska, tarvitaanko eläintenkin paskaa? Onhan meita ihmisiä sentään miljardeja...

BCK
Seuraa 
Viestejä6960
Liittynyt9.7.2010
kurremus
Aloittaja puhuu asiaa; paskan tulee kiertää takaisin maahan, muuten ollaan kusessa... Maalaisjärjellä ajatellen ei tarvittaisi mitään muuta lannoitusta kuin eläinten+ihmisten paska takaisin peltoon: Se mitä otetaan, laitetaan takaisin. Simppeliä.



Eikös se riittäisi pelkkä ihmisen paska, tarvitaanko eläintenkin paskaa? Onhan meita ihmisiä sentään miljardeja...

lokki
Seuraa 
Viestejä4970
Liittynyt3.1.2010

Nyt on mennyt pelkäksi paskan puhumiseksi -tai siis paskasta. Minä olin käsittäväni, että vähintään yhtä tärkeä efekti aavikoitumisen pysäyttämisessä ja kääntämisessä vihreytymiseksi oli eläinlaumojen tekemä ruohon tallominen maahan pidättämään haihtumista ja kostuttamaan maan pintakerrosta.

Ei silti, olen aivan samaa mieltä, että biojätteen paikka on pellolla ja EU-byrokraatit pitäisi määrätä konkreettisesti talikoimaan paskaa kolmeksi viikoksi, ennen kuin saisivat oikeuden tehdä paskaa koskevia lakeja. Tuntuvat kuvittelevan, että jos jossain on bakteeri, se tarkoittaa samaa, kuin taudinaiheuttaja. Kuitenkin yli 90% heidän kehonsa soluista on bakteereja. Todellisuudessa taudinaiheuttajia on vain sairailla satunnaisesti. Kehon ulkopuolella sitäpaitsi taudinaiheuttajat ovat muita bakteereja heikommassa asemassa, koska tavallisesti tarvitsevat aiheuttamansa taudin lisääntyäkseen.
http://www.laakarilehti.fi/files/nostot/nosto9_1.pdf

BCK
Seuraa 
Viestejä6960
Liittynyt9.7.2010

Tämä foorumisofta taitaa vähän temppuilla, tuli taas tuplapostaus, eli tuplasti pastanjauhantaa.

Katsoin/kuuntelin vasta nyt tuon aloituskirjoituksen TED-talk-videon, vähän puolihuolimattomasti tosin, mutta kuitenkin. Kyllä, se karjan suorittama "trampling" taitaa olla tuossa ideassa tärkeä, kun aavikoitumista estetään kuivilla ruohotasangoilla laiduntamalla isoja karjoja sopivassa järjestyksessä kiertäen.

Mitenhän tuo soveltuisi Suomen oloihin? Suomessa ja länsimaissa muutenkin lienee trendi kohti jättinavettoja, joissa karja tuskin edes pääsee liikkumaan? Ainakin maitokarjan osalta, entä lihakarjan? Muistelen lukeneeni, että lehmät eivät suurtiloilla kesäisin nykyään pääse ulos ollenkaan, pitääköhän paikkansa? Mitä karjan sonnalle tehdään siinä tapauksessa? Levitetäänkö sitä pelloille, vai kuljetetaanko se jonnekin? Kompostoidaanko se? Luulisin, että sisätiloissa kasvaneen "tehotuotetun" lehmän lihan syöminen ei ainakaan ole ekoteko, vaan päinvastoin todella kaukana siitä.

Mitenhän on, suositellaanko lantaa ylipäätänsä levitettäväksi pellolle sellaisenaan, vai pitääkö se kompostoida (vuoden ajan?), niin, että siitä tulee multaa? Muistelen, että ihmislantaa ainakin pitää kompostoida, eikä sitä suositella kompostoitunakaan levitettäväksi elintarvikkeita tuottavalle pellolle. Olisikohan syynä tautivaara? Millähän hakusanalla löytäisi tietoa asiasta?

Lisäys/korjaus. Hakusanoilla --- ihmisen uloste lannoite kompostointi bakteerit --- löyti jotain:
http://natgeo.fi/tiede/teknologia/haiti ... annoitetta


Mikrobitoiminta nostaa kompostin lämpötilan noin 70 asteeseen, joka riittää tappamaan kaikki ihmisen 37-asteiseen elimistöön sopeutuneet taudinaiheuttajabakteerit.

Palkatut työläiset tarkistavat lämpötilan kahden päivän välein, ja "kahdeksan kuukauden kuluttua [meillä] on erittäin ravinteikasta maata", sanoo Kramer. Ihmisuloste saattaa sopia kompostoitavaksi jopa lehmänlantaa paremmin, koska lihaisampi ruokavaliomme sisältää enemmän kasvien kasvua vauhdittavaa typpeä.

Oikein kompostoituna patogeenit häviävät, jolloin ihmisuloste on "erittäin rikas ravinnelähde, joka sopii vallan hyvin ihmisravinnon kasvattamiseen", sanoo New Hampshiren yliopiston maamikrobiekologi Serita Frey.

"Länsimaissa arkaillaan yleisesti ottaen ihmisulosteen käyttöä lannoitteena", sanoo Frey. "Aasiassa ja muualla maailmassa sitä on kuitenkin käytetty maanparannusaineena iät ja ajat. "




Kiinassa ihmisenlannasta otetaan talteenkaasua, jota voi käyttää energianlähteenä esimerkiksi keittiön kaasuhellassa.

Meillä Suomessa viemärit käyttävät kalliilla puhdistettua juomavettä huuhteluun. Kalliit laitokset puhdistavat mitä puhdistavat tuosta viemäritavarasta. Loput päätynevät vesistöihin? Ehkä me Suomessa olemme liian rikkaita, kun meillä on varaa tuollaiseen tuhlaukseen.

Ja eikä tässä vielä kaikki. Myös ihmisen virtsa on hyvää lannoitetta, jos se kerätään erillisesti:
http://www.biohalo.net/136

anxious
Seuraa 
Viestejä493
Liittynyt1.1.2011
BCK
Tämä foorumisofta taitaa vähän temppuilla, tuli taas tuplapostaus, eli tuplasti pastanjauhantaa.

Katsoin/kuuntelin vasta nyt tuon aloituskirjoituksen TED-talk-videon, vähän puolihuolimattomasti tosin, mutta kuitenkin. Kyllä, se karjan suorittama "trampling" taitaa olla tuossa ideassa tärkeä, kun aavikoitumista estetään kuivilla ruohotasangoilla laiduntamalla isoja karjoja sopivassa järjestyksessä kiertäen.

Mitenhän tuo soveltuisi Suomen oloihin? Suomessa ja länsimaissa muutenkin lienee trendi kohti jättinavettoja, joissa karja tuskin edes pääsee liikkumaan? Ainakin maitokarjan osalta, entä lihakarjan? Muistelen lukeneeni, että lehmät eivät suurtiloilla kesäisin nykyään pääse ulos ollenkaan, pitääköhän paikkansa? Mitä karjan sonnalle tehdään siinä tapauksessa? Levitetäänkö sitä pelloille, vai kuljetetaanko se jonnekin? Kompostoidaanko se? Luulisin, että sisätiloissa kasvaneen "tehotuotetun" lehmän lihan syöminen ei ainakaan ole ekoteko, vaan päinvastoin todella kaukana siitä.

Mitenhän on, suositellaanko lantaa ylipäätänsä levitettäväksi pellolle sellaisenaan, vai pitääkö se kompostoida (vuoden ajan?), niin, että siitä tulee multaa? Muistelen, että ihmislantaa ainakin pitää kompostoida, eikä sitä suositella kompostoitunakaan levitettäväksi elintarvikkeita tuottavalle pellolle. Olisikohan syynä tautivaara? Millähän hakusanalla löytäisi tietoa asiasta?

Lisäys/korjaus. Hakusanoilla --- ihmisen uloste lannoite kompostointi bakteerit --- löyti jotain:
http://natgeo.fi/tiede/teknologia/haiti ... annoitetta


Mikrobitoiminta nostaa kompostin lämpötilan noin 70 asteeseen, joka riittää tappamaan kaikki ihmisen 37-asteiseen elimistöön sopeutuneet taudinaiheuttajabakteerit.

Palkatut työläiset tarkistavat lämpötilan kahden päivän välein, ja "kahdeksan kuukauden kuluttua [meillä] on erittäin ravinteikasta maata", sanoo Kramer. Ihmisuloste saattaa sopia kompostoitavaksi jopa lehmänlantaa paremmin, koska lihaisampi ruokavaliomme sisältää enemmän kasvien kasvua vauhdittavaa typpeä.

Oikein kompostoituna patogeenit häviävät, jolloin ihmisuloste on "erittäin rikas ravinnelähde, joka sopii vallan hyvin ihmisravinnon kasvattamiseen", sanoo New Hampshiren yliopiston maamikrobiekologi Serita Frey.

"Länsimaissa arkaillaan yleisesti ottaen ihmisulosteen käyttöä lannoitteena", sanoo Frey. "Aasiassa ja muualla maailmassa sitä on kuitenkin käytetty maanparannusaineena iät ja ajat. "




Kiinassa ihmisenlannasta otetaan talteenkaasua, jota voi käyttää energianlähteenä esimerkiksi keittiön kaasuhellassa.

Meillä Suomessa viemärit käyttävät kalliilla puhdistettua juomavettä huuhteluun. Kalliit laitokset puhdistavat mitä puhdistavat tuosta viemäritavarasta. Loput päätynevät vesistöihin? Ehkä me Suomessa olemme liian rikkaita, kun meillä on varaa tuollaiseen tuhlaukseen.

Ja eikä tässä vielä kaikki. Myös ihmisen virtsa on hyvää lannoitetta, jos se kerätään erillisesti:
http://www.biohalo.net/136

BCK
Tämä foorumisofta taitaa vähän temppuilla, tuli taas tuplapostaus, eli tuplasti pastanjauhantaa.

Katsoin/kuuntelin vasta nyt tuon aloituskirjoituksen TED-talk-videon, vähän puolihuolimattomasti tosin, mutta kuitenkin. Kyllä, se karjan suorittama "trampling" taitaa olla tuossa ideassa tärkeä, kun aavikoitumista estetään kuivilla ruohotasangoilla laiduntamalla isoja karjoja sopivassa järjestyksessä kiertäen.

Mitenhän tuo soveltuisi Suomen oloihin? Suomessa ja länsimaissa muutenkin lienee trendi kohti jättinavettoja, joissa karja tuskin edes pääsee liikkumaan? Ainakin maitokarjan osalta, entä lihakarjan? Muistelen lukeneeni, että lehmät eivät suurtiloilla kesäisin nykyään pääse ulos ollenkaan, pitääköhän paikkansa? Mitä karjan sonnalle tehdään siinä tapauksessa? Levitetäänkö sitä pelloille, vai kuljetetaanko se jonnekin? Kompostoidaanko se? Luulisin, että sisätiloissa kasvaneen "tehotuotetun" lehmän lihan syöminen ei ainakaan ole ekoteko, vaan päinvastoin todella kaukana siitä.

Mitenhän on, suositellaanko lantaa ylipäätänsä levitettäväksi pellolle sellaisenaan, vai pitääkö se kompostoida (vuoden ajan?), niin, että siitä tulee multaa? Muistelen, että ihmislantaa ainakin pitää kompostoida, eikä sitä suositella kompostoitunakaan levitettäväksi elintarvikkeita tuottavalle pellolle. Olisikohan syynä tautivaara? Millähän hakusanalla löytäisi tietoa asiasta?

Lisäys/korjaus. Hakusanoilla --- ihmisen uloste lannoite kompostointi bakteerit --- löyti jotain:
http://natgeo.fi/tiede/teknologia/haiti ... annoitetta


Mikrobitoiminta nostaa kompostin lämpötilan noin 70 asteeseen, joka riittää tappamaan kaikki ihmisen 37-asteiseen elimistöön sopeutuneet taudinaiheuttajabakteerit.

Palkatut työläiset tarkistavat lämpötilan kahden päivän välein, ja "kahdeksan kuukauden kuluttua [meillä] on erittäin ravinteikasta maata", sanoo Kramer. Ihmisuloste saattaa sopia kompostoitavaksi jopa lehmänlantaa paremmin, koska lihaisampi ruokavaliomme sisältää enemmän kasvien kasvua vauhdittavaa typpeä.

Oikein kompostoituna patogeenit häviävät, jolloin ihmisuloste on "erittäin rikas ravinnelähde, joka sopii vallan hyvin ihmisravinnon kasvattamiseen", sanoo New Hampshiren yliopiston maamikrobiekologi Serita Frey.

"Länsimaissa arkaillaan yleisesti ottaen ihmisulosteen käyttöä lannoitteena", sanoo Frey. "Aasiassa ja muualla maailmassa sitä on kuitenkin käytetty maanparannusaineena iät ja ajat. "




Kiinassa ihmisenlannasta otetaan talteenkaasua, jota voi käyttää energianlähteenä esimerkiksi keittiön kaasuhellassa.

Meillä Suomessa viemärit käyttävät kalliilla puhdistettua juomavettä huuhteluun. Kalliit laitokset puhdistavat mitä puhdistavat tuosta viemäritavarasta. Loput päätynevät vesistöihin? Ehkä me Suomessa olemme liian rikkaita, kun meillä on varaa tuollaiseen tuhlaukseen.

Ja eikä tässä vielä kaikki. Myös ihmisen virtsa on hyvää lannoitetta, jos se kerätään erillisesti:
http://www.biohalo.net/136




Ne kiinalaiset ne osaa; ne ovat johtavia aurnkopaneelien, tuulimyllyjen valmistajia, ja yritykset siellä valtion tuella dumppaavat halpaa tavaraa länteen ja näyttävät olevan ilmastotalkoissa mukana.
Sitte ne vielä keräävät paskasta kaasua!? Oikein upeeta, siinä oikein viherpiipertäjien unelmavaltio!
Kuitenkin. sikäläiset joet ovat lähes, ainakin isommat viemäreitä, mikään tai kukaan ei estä likavesien laskemista vesistöihin. Tärkeintä on talouskasvu.
Joka viikko syntyy uusi hiilivoimala ja sehän näkyy, ainakin tupruttelussa, mutta ei valitettavasti lämpötiloissa.
Aavikoita ei saada ihmisen toiminnalla vihertämään, ehkä poikkeuksena on ihmisen aiheuttamat aavikoitumiset, kuten puiden hakkaaminen polttopuiksi, laiduntaminen ym.
Siellä missä aavikoita yleensä on ollut ne pysyvät, kunnes ilmasto muuttuu siellä suotuisampaan suuntaan.

lokki
Seuraa 
Viestejä4970
Liittynyt3.1.2010

Jatketaan jauhantaa paskasta.
Tässä yksi näkökulma viemärilietteen (ihmispaskan) hyödyntämiseen lannoitteena.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maat ... en-1.34964
Kyse on siis lääkejäämistä, joita nykytekniikka ei vielä pysty luotettavasti poistamaan. Kehitystyö on kuitenkin jo käynnissä ja ainakin tuon jutun perusteella tämä ongelma saadaan hallintaan kymmenessä vuodessa.

Ehkäisytablettien hormonijäämät ovat ilmeisesti arvaamaton haitta luonnossa. Koska viemärilietettä käytetään jo viherrakentamisen lannoitteena, pitäisi tutkia tarkasti lietteen aiheuttamia vaikutuksia kasveissa. Voihan olla, että hormonit eivät sitten kasveille aiheutakaan ongelmia, vaan pelkästään kaloille ja muille vesieläimille. Silti tuo ongelma pitäisi saada hallintaan. Eihän voi olla oikein, että kaikista kaloista tulee naaraita.

lokki
Nyt on mennyt pelkäksi paskan puhumiseksi -tai siis paskasta. Minä olin käsittäväni, että vähintään yhtä tärkeä efekti aavikoitumisen pysäyttämisessä ja kääntämisessä vihreytymiseksi oli eläinlaumojen tekemä ruohon tallominen maahan pidättämään haihtumista ja kostuttamaan maan pintakerrosta.

...... Kehon ulkopuolella sitäpaitsi taudinaiheuttajat ovat muita bakteereja heikommassa asemassa, koska tavallisesti tarvitsevat aiheuttamansa taudin lisääntyäkseen.
http://www.laakarilehti.fi/files/nostot/nosto9_1.pdf




lokki
Jatketaan jauhantaa paskasta.
Tässä yksi näkökulma viemärilietteen (ihmispaskan) hyödyntämiseen lannoitteena.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maat ... en-1.34964
......



Mielenkiintoisia viitteitä molemmat ja sivuavat aihetta mukavasti.

Hiukan historiaa sivuten, voisi kertoa, että ulkohuusi tuli Suomeen Suomenlinnan rakentamisen myötä, josta se sitten levisi pitkin maata. Tuohon samaan aikaan elukoita vielä paimennettiin pitkin metsiä, ja talvirehu kerättiin sieltä täältä ja lisäksi tehtiin lehtikerpuja ja kaikesta vaivasta huolimatta eläimien pitäminen hengissä talven yli oli yhtä tuskaa ja vaivaa.

En ole aivan varma tarkoista ajankohdista, jolloin kotieläinten lantaa alettiin systeemaattisesti käyttämään pellonparannusaineena, mutta peltoviljelyn laajeneminen oli siitä kiinni. Oikea suhde pellon ja karjan välillä mahdollisti tehokkaan peltoviljelyn ja satojen moninkertaistamisen. Ennen sitä pellot eivät tuottaneet juuri mitään, koska ne köyhtyivät. Ihmisen paskalla ja virtsalla tässä kaikessa on pieni merkitys, mutta sekin tuli siinä sivussa hoidettua.

Viemäriverkosto, jos sitä ehdotettaisiiin nykyisin uutena hienona ideana, tuskin saisi suurta kannatusta, koska se on monella tavalla ongelmallinen. Kuluttaa valtavat määrät puhdasta vettä ja sinne sekoittuu kaikenlaiset aineet, jotka olisi järkevämpää pitä erillään. Sinne menee niin yksityistalouksien tuotokset kuin teollisuuden ja kaupan.

Pienennä anekdoottina voisi mainita, että tuttuni otti kerran tuollaista kompostoitua yhteiskunta tuotosta tontilleen. Seurauksena oli valtava kasvusto mitä ihmeellisempiä kasveja ja erityisen paljon tomaatin taimia. Siemen siis mitä ilmeisemmin säilyy elinkelpoisena tuossa järjestelmässä. Varmaankin lääkeaine jäämät, raskametallit jne. ovat yksi syy, että yhteiskuntalietettä ei juuri voida käyttää, mutta olettaisin, ettei myöskään rikkakasvi ongelma ole aivan pieni.

Aloitukseni perimmäinen syy oli kuitenkin ajatus siitä, että karjan ja ihmiselon oikea suhde, mitä ilmeisemmin lisää kasvillisuutta ja jopa luonnon moninaisuutta ja näyttäisi tuon videon perusteella olevan myös eräs keino aavikoitumisen estämiseen, vaikkakin väärä laiduntaminen voi johtaa päinvastaiseekin suuntaan. Videon puhuja ei ole mikään satunainnen kadunkulkija tai cityvihreä, vaan ihminen joka on tehnyt elämäntyönsä aiheen ympärillä ja saanut myös konkreettisia tuloksia.

Tuossa aiemmin muutama on jo viitannut siihen, että meilläkin luonto ikäänkuin köyhtyy, kun navetat keskittyvät suuryksiköiksi. Suuryksikköjen myötä lannan määrä paikallisesti kasvaa erittäin suureksi ja monet vanhat asuinpaikat ovat jo tyhjentyneet kotieläimistä, joka näkyy siinä ympäristössä niin eläin kuin kasvikannan suhteen.

Kun julkisuudessa on monenlaisia kampanijoita lihansyöntiä ja ylipäätänsä eläinten pitoa vastaan, niin toisaalta on vahvoja näkökulmia, että karjan ja pellon oikealla suhteella on suuri merkitys - lanta on siinä yksi tärkeä tekijä, mutta varmaankin myös elämet itse ja niiden toiminta muutoinkin. Toinen asia on se, että yhä kasvava väestö tarvitsee enemmän ja enemmän ruokaa, jota on hoidettu pitkälti apulannoilla, mutta niidenkin raaka-aineet ovat rajallisia, eikä lantaa pitäisi hukata tyhmyyttään tai järjettömien normien takia.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat