Seuraa 
Viestejä1076
Liittynyt2.3.2009

Mitä tarkoittaa laitteen kalibrointi ?

Kommentit (15)

Neutroni
Seuraa 
Viestejä28894
Liittynyt16.3.2005
jeremia2
Mitä tarkoittaa laitteen kalibrointi ?



Säädetään jokin laitteen toimintaan liittyvä suure oikeaksi. Esimerkiksi mittalaitteen näyttämä mahdollisimman tarkkaan näytetyn suureen arvoa vastaavaksi.

jeremia2
Seuraa 
Viestejä1076
Liittynyt2.3.2009
Neutroni
jeremia2
Mitä tarkoittaa laitteen kalibrointi ?



Säädetään jokin laitteen toimintaan liittyvä suure oikeaksi. Esimerkiksi mittalaitteen näyttämä mahdollisimman tarkkaan näytetyn suureen arvoa vastaavaksi.

Olen kuullut eri määritelmän kalibroinnille, siksi kysyin (tämä ei tarkoita nyt mitään niuhomista).

Vierailija
jeremia2
Neutroni
jeremia2
Mitä tarkoittaa laitteen kalibrointi ?



Säädetään jokin laitteen toimintaan liittyvä suure oikeaksi. Esimerkiksi mittalaitteen näyttämä mahdollisimman tarkkaan näytetyn suureen arvoa vastaavaksi.

Olen kuullut eri määritelmän kalibroinnille, siksi kysyin (tämä ei tarkoita nyt mitään niuhomista).



Minkä määritelmän olet kuullut? Itse olisin sanonut että valitaan jonkin mitattavan asian nollataso.

Vanha jäärä
Seuraa 
Viestejä1562
Liittynyt12.4.2005
eikiinnostayhtaan
Minkä määritelmän olet kuullut? Itse olisin sanonut että valitaan jonkin mitattavan asian nollataso.

Wiki tietää. Kalibrointi tarkoittaa myös jonkin tuotteen saattamista oikeisiin mittoihinsa valmistusprosessissa.

Vanha jäärä

viitmar
Seuraa 
Viestejä336
Liittynyt26.6.2012
eikiinnostayhtaan
jeremia2
Olen kuullut eri määritelmän kalibroinnille, siksi kysyin (tämä ei tarkoita nyt mitään niuhomista).



Minkä määritelmän olet kuullut? Itse olisin sanonut että valitaan jonkin mitattavan asian nollataso.



Mites sen "kymppi" tason kanssa? Ja myös kaikki väillä (tässä esimekissä) 0-10 eikös nekin kannattaisi huomioida?

Kyllä kalibrointi käsittää enemmän kuin yhden pisteen. Esim 4-20 mA väli vastaa jotain mittalaitteen lukemaa jne.. vaikka 0-1000 mm. Virta ei välttämättä ole lineaarinen..

Tuota nollapisteen antamista kutsutaa Masteroinniksi robotiikassa kun annetaan akseleille nollapiste.. Onko se lie oikea termi..?

- AIVAN MIELENVIKAST LÄPPÄNDEEROST! -

Vierailija
viitmar

Mites sen "kymppi" tason kanssa? Ja myös kaikki väillä (tässä esimekissä) 0-10 eikös nekin kannattaisi huomioida?

Kyllä kalibrointi käsittää enemmän kuin yhden pisteen. Esim 4-20 mA väli vastaa jotain mittalaitteen lukemaa jne.. vaikka 0-1000 mm. Virta ei välttämättä ole lineaarinen..




Mittalaitteidenkin osalta kalibrointia on moneen junaan alkaen oskilloskoopin mittapään kalibroinnista porrasfunktiolla.
Esimerkiksi lämpömittari voidaan kalibroida 0 asteeseen jäähilevedellä ja sataan kiehuvalla vedellä normaalipaineessa.
Joillain mittareilla riittää nollatason asteus.
Vektorianalyysiin perustuvalle kaapelitutkalle kerrotaan kalibroidessa tarkkusoikosulku, tarkkuus avoin ja tarkka mitattava impedenssi esim 50 ohmia. Testiohjelma ajaa läpi koko testattavan taajuusalueen kaikilla päätteillä ja vertaa mitattavan siirtojohdon heijastuksia näihin kalibraattoriarvoihin.

viitmar
Seuraa 
Viestejä336
Liittynyt26.6.2012
PeP
viitmar

Mites sen "kymppi" tason kanssa? Ja myös kaikki väillä (tässä esimekissä) 0-10 eikös nekin kannattaisi huomioida?

Kyllä kalibrointi käsittää enemmän kuin yhden pisteen. Esim 4-20 mA väli vastaa jotain mittalaitteen lukemaa jne.. vaikka 0-1000 mm. Virta ei välttämättä ole lineaarinen..




Mittalaitteidenkin osalta kalibrointia on moneen junaan alkaen oskilloskoopin mittapään kalibroinnista porrasfunktiolla.
Esimerkiksi lämpömittari voidaan kalibroida 0 asteeseen jäähilevedellä ja sataan kiehuvalla vedellä normaalipaineessa.
Joillain mittareilla riittää nollatason asteus.
Vektorianalyysiin perustuvalle kaapelitutkalle kerrotaan kalibroidessa tarkkusoikosulku, tarkkuus avoin ja tarkka mitattava impedenssi esim 50 ohmia. Testiohjelma ajaa läpi koko testattavan taajuusalueen kaikilla päätteillä ja vertaa mitattavan siirtojohdon heijastuksia näihin kalibraattoriarvoihin.



Onko se nollatason asetus kalibrointia? Vähän harmaata aluetta mun mielestä.. Mä käsitän sen niin että siinä pitää olla joku skaala.. Väh. kaksi pistettä. Mielummin enemmän (esim. analogia vs tulos).. Saatan olla myös väärässä

- AIVAN MIELENVIKAST LÄPPÄNDEEROST! -

Vanha jäärä
Seuraa 
Viestejä1562
Liittynyt12.4.2005
viitmar
Onko se nollatason asetus kalibrointia? Vähän harmaata aluetta mun mielestä.. Mä käsitän sen niin että siinä pitää olla joku skaala.. Väh. kaksi pistettä. Mielummin enemmän (esim. analogia vs tulos).. Saatan olla myös väärässä

Kalibroinnissa käytettävä pistemäärä riippuu tietysti systeemin lineaarisuudesta tai epälineaarisuudesta. Lineaariselle systeemille riittää jopa kaksi kalibrointipistettä, epälineaariset tarvitsevat useampia .

Vanha jäärä

Vierailija

Kalibroinnilla saatetaan tarkoittaa myös sitä, että testataan, menevätkö mittalaitteiden virheet spekseihin. Tällöin mittalaitteita verrataan tarkkuusinstrumentteihin tai mittastandardeihin.
Esimerkiksi lennonvarmistuksessa käytettyjen mittalaitteiden varusteineen on käytävä määräajoin kalibroitavana. Mittareita ei silloin sinänsä tarkkuuteta, vaan tarkastetaan virherajat ja joko hyväksytään taas määräajaksi käyttöön tai hylätään.
Kalibrointi termille ei liene yhtä kattavaa määritelmää.

jeremia2
Seuraa 
Viestejä1076
Liittynyt2.3.2009
PeP
Kalibroinnilla saatetaan tarkoittaa myös sitä, että testataan, menevätkö mittalaitteiden virheet spekseihin. Tällöin mittalaitteita verrataan tarkkuusinstrumentteihin tai mittastandardeihin.
Esimerkiksi lennonvarmistuksessa käytettyjen mittalaitteiden varusteineen on käytävä määräajoin kalibroitavana. Mittareita ei silloin sinänsä tarkkuuteta, vaan tarkastetaan virherajat ja joko hyväksytään taas määräajaksi käyttöön tai hylätään.
Kalibrointi termille ei liene yhtä kattavaa määritelmää.



Verrataan vain arvot tarkkuuslaitteella (virheet) , tehdään mittapöytäkirja laitteen virheistä.

Yleensä kalibrointina ymmäretään laitteen säätöä "kohdalleen", mutta se ei ole kalibrointi vaikka loogisesti olisikin.

Trash
Seuraa 
Viestejä1928
Liittynyt25.2.2010

Homman ideahan on saada jäljitetävyys kansainvälisiin mittanormaaleihin: Verrataan suureeseen, joka on kalibroitu ja jonka tarkkuus mittanormaaleihin tunnetaan. Senjälkeen tunnetaan myös kalibroitavan tarkkuus mittanormaaleihin, tai oikeammin mittausepävarmuus.
Tavallisesti kalibroinnilla tarkoitetaan myös laitteen virittämistä laitteen speksien mukaiseksi. Tällöin speksit kertovat mittausepävarmuuden eikä erillistä kalibrointipöytäkirjaa välttämättä tarvita.

jeremia2
Seuraa 
Viestejä1076
Liittynyt2.3.2009
Trash
Homman ideahan on saada jäljitetävyys kansainvälisiin mittanormaaleihin: Verrataan suureeseen, joka on kalibroitu ja jonka tarkkuus mittanormaaleihin tunnetaan. Senjälkeen tunnetaan myös kalibroitavan tarkkuus mittanormaaleihin, tai oikeammin mittausepävarmuus.
Tavallisesti kalibroinnilla tarkoitetaan myös laitteen virittämistä laitteen speksien mukaiseksi. Tällöin speksit kertovat mittausepävarmuuden eikä erillistä kalibrointipöytäkirjaa välttämättä tarvita.

Hollossa ensin "viilataan" ja säädetään, sitten kalibroidaan = pöytäkirja mittaustuloksista. Säätö ei ole kalibrointi.

jeremia2
Seuraa 
Viestejä1076
Liittynyt2.3.2009
Trash
Homman ideahan on saada jäljitetävyys kansainvälisiin mittanormaaleihin: Verrataan suureeseen, joka on kalibroitu ja jonka tarkkuus mittanormaaleihin tunnetaan. Senjälkeen tunnetaan myös kalibroitavan tarkkuus mittanormaaleihin, tai oikeammin mittausepävarmuus.
Tavallisesti kalibroinnilla tarkoitetaan myös laitteen virittämistä laitteen speksien mukaiseksi. Tällöin speksit kertovat mittausepävarmuuden eikä erillistä kalibrointipöytäkirjaa välttämättä tarvita.

Huollossa ensin "viilataan" ja säädetään, sitten kalibroidaan = pöytäkirja mittaustuloksista. Säätö ei ole kalibrointi.

Trash
Seuraa 
Viestejä1928
Liittynyt25.2.2010
jeremia2
Trash
Homman ideahan on saada jäljitetävyys kansainvälisiin mittanormaaleihin: Verrataan suureeseen, joka on kalibroitu ja jonka tarkkuus mittanormaaleihin tunnetaan. Senjälkeen tunnetaan myös kalibroitavan tarkkuus mittanormaaleihin, tai oikeammin mittausepävarmuus.
Tavallisesti kalibroinnilla tarkoitetaan myös laitteen virittämistä laitteen speksien mukaiseksi. Tällöin speksit kertovat mittausepävarmuuden eikä erillistä kalibrointipöytäkirjaa välttämättä tarvita.

Huollossa ensin "viilataan" ja säädetään, sitten kalibroidaan = pöytäkirja mittaustuloksista. Säätö ei ole kalibrointi.




Näinhän se "virallisesti" menee. Mutta toisaalta kalibrointi voi olla esimerkiksi laitteen sisäisen referenssikomponentin ja kalibroidun vertailusuureen välisen suhteen tallettamista laitteen eeprommiin. Siis yhtälaista kalibrointia, mittaustulosten vertailua ja tallettamista kuin että se tieto kirjoitettaisiin paperille.
Paperitodistuksen pointti onkin siinä jos tehdylle kalibroinnille halutaan jäljitettävyyttä, sekä huollon tapauksessa mahdollisesti myös spekseistä poikkeava mittausepävarmuus. Tieto miten ja millä vertailulaitteella kalibrointi on tehty.

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat