Seuraa 
Viestejä6665

Onko joku suorittanut luotettavaa kustannusoptimointia tilanteesta, jossa pitää tuottaa luokkaa 2 kW lämpöä auringolla? Ideana olisi käyttöveden tekeminen ja korkeintaan märkätilojen lämmitys.

Paneelin hyötysuhde on surkea keräimeen verrattuna, mutta toisaalta sen vaatiman infran keveys houkuttaa (ja tietenkin myös se, että laitteita voi käyttää joskus muuhunkin, jos tarve tulee).

Paneelin hyötysuhde on myös korkein silloin, kun kelikin on kylmin ja keräimellä juuri toisin päin. Se siis pidentäisi jossain määrin tehollista käyttöaikaa ainakin tasokeräimiin verrattuna, mutta kysymys kuuluu, että kuinka paljon ja mihin hintaan?

Sivut

Kommentit (169)

Nimerkille Denzil Dexter;

Aloituskirjoituksessa on jo ymmärrystä asiasta ja hyvin ilmaistuna.
Käy sitten suoraan mihin tahansa vesivaraajaan, lattialämmitykseen
jne
Eikä tarvitse infraa, kuten mainitsit, vaan käytössä olevat systeemit
voi hyödyntää.

Kyllä sitä on kokeiltu ja testailtu, sekä käytössä, monessakin paikassa.
Itsellä paneelit latausssysteemillä, mutta moneen kertaan testailtu
omilla paneeleillanikin, korkealla jännitteellä ja suoraan vastuskuormaan,
jonka perusteella porukallamme käytössä paneleeita, suoraan
vesivaraajaan jne

Sähköä tuottavissa paneeleissahan ilmoitetaan ns kuormitettu jännite
ja ottamalla tämä huomioon ja kytkemällä/ kokeilemalla/ mitttaamalla
optimi vastus kuorma, niin että jännite ei laske ed mainitun alle.

Paneelit kylketään tässä systeemissä kaikki sarjaan ja korkealle
jännitteelle, jolla saavutetaan hyvä hyötysuhde.

Kustannus laskelmista.., niitä olen tänne muutaman kerran liittänyt
eri juttuketjuihin, mutta poistettu.

Hakemalla esim Googlesta, omalla nimelläni Antero Rantanen
löytyy eri foorumeilta juttua, asiasta.

Niin kokeiltu ja hyvä systeemi, on suora tuotto, että jälkikasvuni
taloon olen tilannut n 5kw aurinkopaneeliston, siis sähköä
tuottavan, joka kytketään suoraan talon ns kaksoispesäkattilaan,
jännitteellä 500-600V.

Hallitaan, tässä jutussa löytyvillä komponenteilla;

http://www.masinistit.com/viewtopic.php ... 1666434a39

Antero Rantanen

mijuss
Seuraa 
Viestejä29

Aurinkokeräimen kwh/m^2/vuosi on noin 2,5 - 3 kertainen aurinkopaneeliin nähden. Mutta näppärämpi laittaa arinkopaneelin ja käyttää lämpöpumppua läppimän veden tuottamiseksi, jolloin tällä systeemillä lämmöntuotto olisi samaa luokkaa kuin keräimellä. Tarvittaessa ylijäämä sähkön voisi käyttää muuhunkin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665
mijuss
Aurinkokeräimen kwh/m^2/vuosi on noin 2,5 - 3 kertainen aurinkopaneeliin nähden. Mutta näppärämpi laittaa arinkopaneelin ja käyttää lämpöpumppua läppimän veden tuottamiseksi, jolloin tällä systeemillä lämmöntuotto olisi samaa luokkaa kuin keräimellä. Tarvittaessa ylijäämä sähkön voisi käyttää muuhunkin.



Jostain luin, että keräimellä 300 kWh/vuosi/neliö ja paneelilla 150 kWh. Nythän tilanne on ilmeisesti Saksan tukiaisten ja Kiinan dumppauksen vuoksi se, että keräimen neliöhinta on selvästi kalliimpi kuin paneelin.
Muistelen, että tästä aiheesta oli pitkätkin väännöt jossain, mutta todelliset mittaustulokset jäivät aika vähäisiksi.

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665

En nyt ihan 500-600V järjestelmää ajatellut, enkä voi ihan varauksetta muillekaan suositella vaikkan varsin kokeilunhaluinen ja utelias olenkin. Yleensäkin on vähän kyseenalaista käyttää matalajännitekomponeitteja korkeajännitelaitteiston tekemiseen.

Mietin sellaista, jossa muutama yhteen kytketty paneeli, joiden valaistusolosuhteet säilyvät käytännössä yhdenmukaisina, lämmittää suoraan yhtä vastusta ilmaan minkään valtakunnan releitä, säätimiä tai hilavitkuttimia. Näitä paketteja tehdään sitten sen verran kuin tarvitsee.

jjw
Seuraa 
Viestejä1082

Antero lupailee 30% vuosituottoa sijoitetulle pääomalle, mutta unohtaa laskelmissaan mm. sen, että suurimman tuoton kuukausina touko-elokuussa tuotto on käytettävissä lähinna vain käyttöveden lämmittämiseen.
Esimerkiksi 5kW:n paneeli tuottaa touko-elokuussa n. 2000 kWh, josta 4-henkisessä perheessä kuluu n. 600 kWh veden lämmittämiseen, 1400 kWh menee harakoille.

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665

Tuo(kin) ongelma ratkeaisi, jos siirryttäisiin reaaliaikaiseen sähkönhinnoitteluun. Aurinkopaneeli pidentää hieman lämmityskautta keräimeen verrattuna mutta kiinnostaisi nähdä laskelmia, miten suuri tämä ero oikeasti on.

tsbmw
Seuraa 
Viestejä277

Et pääse nelihenkisessä perheessä 600 kWh/120pv veden lämmittämisessä.
Normi 4-henkinen perhe kuluttaa 4 x 200 l x 120 pv = 100 m3 n. 13 c vettä lämmitettynä 5 c:sta. Arvelisin 1000kWh jos riittääkään, tiski, pyykki, kuivaus, sauna, suihku ym. "lootraus".

Haittaako ylimitoitus, voiko tehdä KAKSI PIIRIÄ, toinen n. 2,5kw veden lämmitykseen ja toinen 2,5 kW sähköihin ja niin että ensisijaisesti kytkeytyy veden lämmitys? Tarkoitan että priorisoisi ohjauksen eri aikoina?

Apropoo... minulla on kytkemätön vesilattialämmitys, asensin 360 m vesiputkea. Kaukolämpö on kumminkin kalliimpaa kuin halko pystyuuneissa, joten ei ole tullut hommattua sitä "6000€ hyväksyttyä lämmönvaihdinta", jonka tekniikka on 10 v kuluttua: "Ei kannata korjata, laita uusi nettimalli 8000€"!

Systeemi?
- Tavallinen lämminvesivaraaja 60 l / 1+1kW vastuksin, jota lämmittäisin vain aurinkopaneelilla (sattuu olemaan rosterinen varavaraaja liiterissä).
- Kiertovesipumppu termostaatilla lattialämmitykseen (sattuu olemaan messinkinen liiterissä).
- Suora glygolikierto ilman lisäosia, osa lämmöstä aina tunnelmallisilla pystyuuneilla.
- Käytössä vain syksy kevät ja muulloin sähkö yleiskäyttöön.
Kannattavahan tämä ei olisi koska halkolämmitys on luokkaa 25% sähkön hinnasta ja noiden laskelmienne mukaan puolta halvempaa, mutta sisälämpö olisi varmaan täydellisen mukava.

Vielä kysymys:
Kaupungissa kun asun ei innosta käyttää pihaa aurinkopaneeleille, eikä monikulmainen mansardikatto erkkereineen oikein kohdallani toimi. Eteläiselle seinälle saisi pystyyn 6 x 1,5 m alalle 9 m2 paneeleita (12 m2 max), mitä tuottaisiva kallistettuna 20 astetta?

PS. Tämä innostukseni juontaa vapaasta mukavan elämän kulutustarpeesta, joka isossa hirsitalossa suorasähköllä olisi yli 2500€/v, onneksi on nuo huonekohtaiset pönttöuunit! Sähkön hinta on älytön, eihän kehitysmaiden 8€ / pv tienaava pystyisi asumaankaan Suomessa, bensakin maksoi vain 27-29 sentiä / l Luxorissa -> joku vetää raskaasti välistä! Pääseekö tässä systeemissä itsenäiseksi?

...taasko noita uusia ajatuksia...

Pacanus Rusticanus
Seuraa 
Viestejä7845

Keräin on käypä kapine kesäkauden kuuman käyttöveden lämmittämiseen. Voi sammuttaa keskuslämpökattilan puoleksi vuodeksi.

Ongelma on, että liika bligbling keräimen systeemissä tuottaa päävaivaa. Ukkosilla hajoaa säätimiä jne. Joudun itse irroittamaan kaiken herkän automagian lämmitysjärjestelmästä ukkosten vuoksi. Kontaktorit ja magneettivettiilit yms. kyllä kestävät mutta digidigi ei.

Pitäisi kasata mahdollisimman yksinkertainen, toimintavarma, pitkäikäinen, korjauskelpoinen, helppokäyttöinen systeemi hyötysuhteen kustannuksellakin. Eräs tuttava vanhan kansan putkimies teki keräimen 70-luvun öljykriisin aikaan talonsa seinustalle ja legendaariseksi kehutun kowan teknolookian oheistekniikan sille, eikä vielä ole käyttöikä sillä täysi. Ei vain suostu tekemään periaatekuvaa tekeleestään. Vanhat ammattimiehet varjelevat ammattiniksinsä hautaan, ellei ole kisälliä ollut. Mikä on sääli.

- Ubi bene, ibi patria -

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665

Kyllä tämä aika huonolta alkaa vaikuttaa keräimen kannalta. Halvimmatkin ovat useita satasia/neliö eikä niillä voi tehdä mitään muuta kuin taskulämmintä vettä.
Eli paneelit olisivat monikäyttöisempiä ja myös vuosittainen käyttöaika on pidempi.
Miten kannattaisi toteuttaa veden lämmitys esim 50V järjestelmässä? Kattilahuoneen päälle voisi vetäistä vaikka 3x130W yhdistelmiä esim 4 tai 5 kpl ja niistä suoraan piuha pataan. Virran katkaisu veden lämpöanturista tavalla tai toisella. Onko ideoita vastuksiksi? Kattila täyteen lankaa?

MLT
Seuraa 
Viestejä571

Joskus kun tuota tutkiskelin ja laskeskelin niin taisin tulla tulokseen, että Suomen leveysasteilla keräimen olisi oltava 2/3 taso- ja 1/3 keskittävä, jotta saataisiin riittävä lämpötila käyttövedelle, tämä sitten jonkin verran pudotti hyötysuhdetta ja kallisti systeemiä. Päädyin puukeskuslämmitysuuniiin ja 1+1 kuution vesivaraajaan.

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665
sinnipirtti
jos niillä vastuksilla ja aurinkopaneleilla alta touhuamaan niin rakentele siinä sivussa mppt säädin vastukselle. yli 35% vuosisaannista katoaa suoralla kytkennällä.



Mihinkäs se teho häviää? Jos ei paneeleita ole kytketty liian montaa yhteen vaan jokaisella on omat vastukset ja toisaalta kyse ei myöskään ole oikosulkukytkennästä?

sarjassa "miten elämme 2020" ruottinkielisessä ekoiluohjelmassa oli talon seinustalla samassa paketissa molemmat. Eli kaareva peili, jonka alaosassa paneeli (paneelien pinta-ala pienenee ja näinollen hökötys halpenee). peili heijasti auringonsäteitä paneeliin, jolloin itse paneeliin kohdistuu enempi säteitä. paneelin alla kulki vesikierto hillitsemään panelin liiallista lämpökuormaa, joka toimi samalla aurinkolämpökeräimenä. en tiedä toimiko oikeasti niin, mutta näytti mielenkiintoiselta.

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665
Kappu
sarjassa "miten elämme 2020" ruottinkielisessä ekoiluohjelmassa oli talon seinustalla samassa paketissa molemmat. Eli kaareva peili, jonka alaosassa paneeli (paneelien pinta-ala pienenee ja näinollen hökötys halpenee). peili heijasti auringonsäteitä paneeliin, jolloin itse paneeliin kohdistuu enempi säteitä. paneelin alla kulki vesikierto hillitsemään panelin liiallista lämpökuormaa, joka toimi samalla aurinkolämpökeräimenä. en tiedä toimiko oikeasti niin, mutta näytti mielenkiintoiselta.



Tuossa on juuri se ongelma, että paneelin hyötysuhde laskee koko ajan kun sen lämpötila nousee. Paneeli toimii siis parhaiten helmi-maaliskuun kovilla pakkasilla ja silloin ei ehkä lisävalokaan vielä kuumentaisi liikaa. Toisaalta kesällä lämmön- ja sähköntarve on muutenkin vähäisempää joten hyötysuhteen alentuma ei haittaa.
TV-ohjelmassa on lienee ollut ajatuksena, että paneelit ovat suhteellisen kalliita peileihin verrattuna? Nythän tilanne on sikäli poikkeuksellinen, että aurinkosähköjärjestelmä on pinta-alaa kohden selvästi aurinkolämpöjärjestelmää edullisempi (siis ebay.de hinnoilla, ei suomalaisilla).

Denzil Dexter
sinnipirtti
jos niillä vastuksilla ja aurinkopaneleilla alta touhuamaan niin rakentele siinä sivussa mppt säädin vastukselle. yli 35% vuosisaannista katoaa suoralla kytkennällä.



Mihinkäs se teho häviää? Jos ei paneeleita ole kytketty liian montaa yhteen vaan jokaisella on omat vastukset ja toisaalta kyse ei myöskään ole oikosulkukytkennästä?



Se häviää siihen ettei paneeli ole tehonlähde vaan jännitelähde josta saatava virta riippuu auringon valon määrästä, kun taas vastukseen menee aina sama virta samalla jännitteellä.

Joten vastus joko jättää osan saatavissa olevasta virrasta käyttämättä suurella valoteholla, tai sitten paneelin jännite notkahtaa pienellä valoteholla kun valon antama virta tulee rajoittavaksi tekijäksi, riippuen siitä miten vastus on mitoitettu.

BrunenG

Joten vastus joko jättää osan saatavissa olevasta virrasta käyttämättä suurella valoteholla, tai sitten paneelin jännite notkahtaa pienellä valoteholla kun valon antama virta tulee rajoittavaksi tekijäksi, riippuen siitä miten vastus on mitoitettu.



Nyt en ymmärtänyt. Jos kenno tuuppaa jännitettä, on kuormitusvastuksessa syntyvä tehohäviö kiinni kai vain tuotetun jännitteen suuruudesta ja siirtojohdon vastuksen suhteesta kuormitusvastukseen. Ei kai vastus voi jättää virtaa käyttämättä ainakaan, jos ei aleta saivartelemaan resistanssin lämpötilariippuvuudesta? Kyllä kai P = U^2 : R niin kauan kuin puhutaan tasasähköstä.

Vai olenko nyt ihan pihalla? En ole lukenut ketjua kokonaan.

Vierailija
PeP
BrunenG

Joten vastus joko jättää osan saatavissa olevasta virrasta käyttämättä suurella valoteholla, tai sitten paneelin jännite notkahtaa pienellä valoteholla kun valon antama virta tulee rajoittavaksi tekijäksi, riippuen siitä miten vastus on mitoitettu.



Nyt en ymmärtänyt. Jos kenno tuuppaa jännitettä, on kuormitusvastuksessa syntyvä tehohäviö kiinni kai vain tuotetun jännitteen suuruudesta ja siirtojohdon vastuksen suhteesta kuormitusvastukseen. Ei kai vastus voi jättää virtaa käyttämättä ainakaan, jos ei aleta saivartelemaan resistanssin lämpötilariippuvuudesta? Kyllä kai P = U^2 : R niin kauan kuin puhutaan tasasähköstä.

Vai olenko nyt ihan pihalla? En ole lukenut ketjua kokonaan.




Aurinkokennossa pitää huomioida myös kennon sisäinen vastus, joka kytkeytyy sarjaan kuormitusvastuksen kanssa ja se merkitsee jännitehäviötä kennon ulostulonavoissa ja myös hukkatehoa. Tuo sisäinen resistanssi riippuu kennolle osuvan valon määrästä ja luultavasti myös kennon lämpötilasta.

Eli aurinkokennolla optimi kuormitus (jotta saadaan ulos max teho ) on suhteessa kennolle lankeavan valon määrään. Älykkäät hakkurisäätimet osaavat hyödyntää kennoista saatavan tehon parhaiten.

PeP
BrunenG

Joten vastus joko jättää osan saatavissa olevasta virrasta käyttämättä suurella valoteholla, tai sitten paneelin jännite notkahtaa pienellä valoteholla kun valon antama virta tulee rajoittavaksi tekijäksi, riippuen siitä miten vastus on mitoitettu.



Nyt en ymmärtänyt. Jos kenno tuuppaa jännitettä, on kuormitusvastuksessa syntyvä tehohäviö kiinni kai vain tuotetun jännitteen suuruudesta ja siirtojohdon vastuksen suhteesta kuormitusvastukseen. Ei kai vastus voi jättää virtaa käyttämättä ainakaan, jos ei aleta saivartelemaan resistanssin lämpötilariippuvuudesta? Kyllä kai P = U^2 : R niin kauan kuin puhutaan tasasähköstä.

Vai olenko nyt ihan pihalla? En ole lukenut ketjua kokonaan.



Kuvaajasta näet yhtenäisellä viivalla paneelin tuottaman virran ja jännitteen, sekä katkoviivalla tehon, eri valaistustasoilla. Vastuksen V-I käytä tuossa kuvaajassa on nollasta lähtevä suora viiva jonka kulma riippuu resistanssista, ja jos sitä ajetaan aurinkopaneelilla systeemin jännite ja virta asettuu vastuksen ja paneelin V-I käyrien risteyskohtiin. Ja koska teho on V*I, jää suuri osa saatavilla olevasta tehosta hyödyntämättä.

Kuvaajan tehokäyristä nähdään että hyvin lähelle parasta hyötysuhdetta päästäisiin kuormalla jossa jännite pidetään samana, mutta virta muuttuu. Eli hyvin lähelle optimaalista kuormaa päästään kuormalla joka yrkii pitämään tulojännitteen samana.

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665

Kysymys on myös siitä, onko halvempaa ostaa esim 10 paneelia vai 8 paneelia ja säädin.
Tai voi se olla myös 10 vs 2 paneelia - en tiedä, kun ei ole mittausdataa eikä suunnittelumenetelmiä.

Onko tuohon olemassa mitään helpompaa (eli halvempaa) menetelmää ratkaisua, esimerkiksi joku kaksiportainen säätö?

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat