Seuraa 
Viestejä9265
Liittynyt10.12.2006

Huhun mukaan jotkut sähkömoottorit vääntää niin että sadan metrin vääntymätön keppi toisesta päästä kiinni siinä ja toisessa päässä rekka-auto niin rekka nousee. Mahtaako?

くそっ!

Kommentit (15)

sinnipirtti
Seuraa 
Viestejä5161
Liittynyt1.7.2007

mikäs käsitetään tässä tapauksessa rekka-autoksi? käsite kun tuntuu olevan 5tkg kokonaismassan omaavan kuorma-auton ja 60tkg ajoneuvoyhdistelmä tai siltä väliltä.

toisen polven pilkkuvirhe

Neutroni
Seuraa 
Viestejä30804
Liittynyt16.3.2005

En tiedä varsinaisesti moottoreiksi tarkoitetuista, mutta suurten voimaloiden generaattorit ovat teholtaan noin 1 GW. 3000 rpm:n kierrosluvulla se vastaa momenttia 3,2 MNm. Normaalin kuorma-auton massa on noin 25 t, joten se nousisi 13 metrin varren päästä. En tiedä olisiko tuollaisen koneen huippumomentti paljon nimellistä suurempi moottorikäytössä. Pienillä koneilla se voi olla moninkertainen.

Voi olla, että joissain sovelluksissa on vääntävämpiä pienikierroksisia moottoreita. Tehoja tuskin on kovin oleellisesti enempää, koska sellaisen koneen, joka nielee useamman ydinvoimalan tehon, sähkönsyöttö alkaisi olla aika haastavaa.

lokki
Seuraa 
Viestejä4969
Liittynyt3.1.2010
Neutroni
En tiedä varsinaisesti moottoreiksi tarkoitetuista, mutta suurten voimaloiden generaattorit ovat teholtaan noin 1 GW. 3000 rpm:n kierrosluvulla se vastaa momenttia 3,2 MNm. Normaalin kuorma-auton massa on noin 25 t, joten se nousisi 13 metrin varren päästä. En tiedä olisiko tuollaisen koneen huippumomentti paljon nimellistä suurempi moottorikäytössä. Pienillä koneilla se voi olla moninkertainen.

Voi olla, että joissain sovelluksissa on vääntävämpiä pienikierroksisia moottoreita. Tehoja tuskin on kovin oleellisesti enempää, koska sellaisen koneen, joka nielee useamman ydinvoimalan tehon, sähkönsyöttö alkaisi olla aika haastavaa.


Suurin vesivoimalan yksittäinen turbiinigeneraattori on teholtaan n. 800 MW. Vesivoimalan pyörimisnopeus on kuitenkin paljon pienempi, kuin höyryvoimaloissa. En nyt löytänyt tarkkaa pyörimisnopeusarvoa, mutta arvelisin noin suuren n. 10 m halkaisijaltaan ja yli 6 m korkean turbiinipyörän pyörivän alle sata kierrosta minuutissa. Jos arvaus pyörimisnopeudesta on oikea, vääntäisi tuollainen yli 76 MNm, mikä vastaisi yli 70 tonnia sadan metrin varressa.

pmk
Seuraa 
Viestejä1855
Liittynyt1.1.2010
Ronron
Huhun mukaan jotkut sähkömoottorit vääntää niin että sadan metrin vääntymätön keppi toisesta päästä kiinni siinä ja toisessa päässä rekka-auto niin rekka nousee. Mahtaako?

Diesel/sähkö ja ydin/sähkö jäänmurtajissa ainakin löytyy aika hurjiä vääntömomentteja.

Aikoinaan hehkutettiin suprajohtavista moottoreista jäänmurtajissa, mutta mahtoikohan mikään niistä päätyä tuotantokäyttöön ?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä30804
Liittynyt16.3.2005
pmk
Ronron
Huhun mukaan jotkut sähkömoottorit vääntää niin että sadan metrin vääntymätön keppi toisesta päästä kiinni siinä ja toisessa päässä rekka-auto niin rekka nousee. Mahtaako?

Diesel/sähkö ja ydin/sähkö jäänmurtajissa ainakin löytyy aika hurjiä vääntömomentteja.



Mutta noiden sähkökäytöissä on käsittääkseni aina alennusvaihde. Saman tehon saa siten paljon pienemmällä, kevyemmällä ja halvemmalla sähkömoottorilla.

Aikoinaan hehkutettiin suprajohtavista moottoreista jäänmurtajissa, mutta mahtoikohan mikään niistä päätyä tuotantokäyttöön ?



Joskus opiskeliaikoina TKK:n tyypit väittivät, että niitä olisi sotilaallisissa sukellusveneissä. Tuskin muualla. Ei kai niistä saatu koskaan ongelmattomia. Niiden sähkönsyöttökin vaatii aika friikit vehkeet, kun jännitettä on muutama voltti ja virtaa muutama sata kA.

pmk
Seuraa 
Viestejä1855
Liittynyt1.1.2010
Neutroni
pmk
Ronron
Huhun mukaan jotkut sähkömoottorit vääntää niin että sadan metrin vääntymätön keppi toisesta päästä kiinni siinä ja toisessa päässä rekka-auto niin rekka nousee. Mahtaako?

Diesel/sähkö ja ydin/sähkö jäänmurtajissa ainakin löytyy aika hurjiä vääntömomentteja.



Mutta noiden sähkökäytöissä on käsittääkseni aina alennusvaihde. Saman tehon saa siten paljon pienemmällä, kevyemmällä ja halvemmalla sähkömoottorilla.

Ainakin Azipodit ovat suoravetoja.

Aikoinaan 1920/30 luvulla ruvettiin käyttämään dieselsähköisiä jäjestelmiä, koska silloisten mekaanisten vaihteiden hyötysuhde oli niin huono.

lokki
Seuraa 
Viestejä4969
Liittynyt3.1.2010

Laivojen potkurimoottorit pyörivät alle parisataa kierrosta minuutissa, mutta ovat tehoiltaan enintään vain kymmeniä megawatteja per potkuri. Suurin Azipod on n. 20 MW. Sen vääntömomentti jää noin yhteen MNm, jolla siis voitaisiin nostaa noin yksi tonni sadan metrin varressa.

mika 69
Seuraa 
Viestejä136
Liittynyt3.12.2010

Tuli sellainenkin mieleen, että jos "huhu" on suomennettu jostain jenkkilästä.

Siellähän sana truck meinaa jotain avolavaa, jonka massa voi olla jossain 1500-4000 Kg paikkeilla.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä30804
Liittynyt16.3.2005
pmk
Aikoinaan 1920/30 luvulla ruvettiin käyttämään dieselsähköisiä jäjestelmiä, koska silloisten mekaanisten vaihteiden hyötysuhde oli niin huono.



Eivät ne senaikaiset tasasähkökäytötkään hyötysuhteen kukkasia olleet. Oletko varma, ettei tuolla haettu moottorin tehon parempaa hyödyntämistä laajalla nopeusalueella? Se on ainakin vetureissa sähkö- ja hydrodynaamisen käytön suurin etu mekaaniseen voimansiirtoon verrattuna. Esimerkiksi 50-luvun sähkötekniikalla Dr12 -veturi kykeni hyödyntämään suurinta osaa moottorin maksimitehosta 20-100 km/h nopeusalueella. Vaikka sen huipputeho ei ollut kuin vähän suurempi kuin raskaimmilla höyryvetureilla, sen kyky vetää raskaita junia aikataulujen mukaan oli täysin ylivoimainen, koska höyryveturin teho pienillä nopeuksilla on paljon huipputehoa pienempi.

ekvivalentti
Seuraa 
Viestejä418
Liittynyt25.12.2012
Sahrah
Ei kai sähkömoottorin käyttö ole ollut kannattavaa ennen taajuusmuuttajan keksimistä.



Yhä vielä suurin osa sähköjunista toimii tasasähkökäytöillä. Niille ei taajuusmuuttajaa tarvita, säätö onnistuu ilmankin. Hiiliharjoja joutuu välillä vaihtamaan.

pmk
Seuraa 
Viestejä1855
Liittynyt1.1.2010
Sahrah
Ei kai sähkömoottorin käyttö ole ollut kannattavaa ennen taajuusmuuttajan keksimistä.

Karkeaa säätöä saadaan kytkemällä eri määrä moottoreita joko rinnan tai sarjaan nopeusalueesta riippuen, Magnetointia säätämällä saadaan tarkempaa säätöä.

lokki
Seuraa 
Viestejä4969
Liittynyt3.1.2010
Sahrah
Ei kai sähkömoottorin käyttö ole ollut kannattavaa ennen taajuusmuuttajan keksimistä.

Tavallisessa henkilöautossa on kolmisenkymmentä tasavirtamoottoria, eikä yhtään taajuusmuuttajaa.

Suurimpia sähkökoneita ovat vesiturbiinigeneraattorit, jotka ovat ns. generaattorikäytössä toimivia synkronimoottoreita. Jos vesiluukut pannaan kiinni ja vesi lakkaa pyörittämästä turbiinia, eikä generaattoria kytketä irti verkosta, jatkaa generaattori moottorina pyörittäen turbiinia samaa vauhtia, kuin generaattorina pyöriessään. Kyse on siis sähkömoottorista. Jos tuollainen vesivoimalan sähkögeneraattori saataisiin kytkettyä verkkoon niin, että se pyörisi väärään suuntaan, pumppaisi se vettä takaisin patoon. -Ainakin melkein. Hyötysuhde tietenkin vähän niistäisi nostokorkeudesta. Vesivoimaloiden generaattorit ovat siis suurimpia sähkömoottoreita ja vääntävät parhaimmillaan rekan sadan metrin varrella ilmaan, kuten ensimmäisessä viestissä kysyttiin.

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat