Hoitaako Suomi itse uskottavan puolustuksen?

Seuraa 
Viestejä7172
Liittynyt9.9.2005

[size=150:jdebknmq]Suomi on aina turvannut omaan armeijaan[/size:jdebknmq]

YLE haastatteli puolustusvoimien komentajaa, amiraali Kaskealaa saadakseen esim. selville mikä erottaa Suomen ja Ruotsin erilaiset näkemykset mm. itäisestä uhasta. Suomen mies auttoi jo Ruotsin vallan aikana kuninkaan joukkoja antamalla silloisiin suurvaltasotiin hakkepeliittoja, jotka tunnettiin sitkeinä ja uskollisina taistelijoina. Ruotsi otti 1939-44 hoitoonsa sotalapsiamme pois vihollisen lentopommien alta.

Amiraali Kaskeala hyvin perustellusti selosti Suomen tarvitsevan ensinnäkin varusmiesarmeijan, kuin myös osallistumisen rauhaan saattamistehtäviin ulkomaille. Suomessa ei pakote ketään turvaamaan rauhaa tai myöhemmin ammattisotilaina ratkomaan konflikteja. Suomi on jo nyt tunnettu ja luotettava kumppani, lisäksi sotilaamme nauttivat suurta luottamusta eri osapuolien taholta.

Nuorisomme ei kaihda armeijaan menoa, se on sukupolvien ajan ollut kunniakysymys ja velvollisuus niin tätä päivää kuin historiaammekin kohtaan. Ruotsi käyttää runsaammin rahaa armeijaansa, vaikkei se pysty mobilisoimaan kriisin hetkellä yhtä merkittävää miesvoimaa. Suomen on luotettava omiin kykyihinsä ja kansalaisemme laajasti kannattavat varusmiespalvelusta sekä riittäviä määrärahoja pitääksemme uskottavaa puolustuskykyä yllä. Suomi on jäänyt aiemmin yksin ja me emme voi luottaa kuin itseemme. Edesmennyt Isänmaamme sinivalkoinen omantunnon ääni jalkaväen kenraali ja Mannerheim-ristin Adolf Enhrnrooth kertoi vain suomalaisten itse puolustavan parhaiten maatansa. Hän tiesi mistä puhui.

Maailmassa on aina konflikteja, aina löytyy eripuraa kuinka öljy, vesi tai ruoka jaetaan. Suomalaiset ovat YK-tehtävissä hyvin arvostettuja ja heidän palveluksiaan pyydetään enemmän mitä voidaan antaa. Suomi on antanut Euroopassa asukaslukuunsa nähden suurimman panoksen kansainvälisiin rauhantehtäviin ja huomattavasti enemmän kuin Ruotsi.

Tulevaisuudessa hyvin koulutetut sotilaamme voisivat olla kaikkien arvostamia oikeudenmukaisia sotilaita apuna niin luonnon katastrofeissa kuin ihmistenkin välisissä konflikteissa. Turvaamisoperaatiot ovat vapaaehtoisia ja maastamme löytyy kansallista henkeä lähteä hoitamaan näitä uhrejakin vaativia tehtäviä. Huomenna upseerimme ja sotilaamme voivat olla arvokas vientituote; rauhanturvaaminen voisi olla tavaramerkkimme maailmalla ja se vaatii uskottavaa taistelu-, koulutus-, ylläpito-, kalusto- sekä varusteoninaisuuksia.

Amiraali Kaskeala puhui Suomen kansan enemmistön kannatuksella. Suomen on syytä pitää varuusmiesarmeija myös idealla: armeija tekee pojista miehiä. Armeijamme potee jatkuvaa rahanpuutetta, vaikka kansalaisilta kysyttäessä he antaisivat suuremman tukensa uskottavan puolustuksen kohentamiseksi. Toivomme amiraali Kaskealalle voimia ylläpitää keskustelua yllä. Suomi tarvitsee vahvan armeijan, emme tarvitse Nato-kytköstä, nykyinen yhteensopivuus riittää.

Suomen armeijalle on hankittava heidän tarvitsemat aseet, ylläpitokyky, huolto sekä koulutus, myös reservin osalta. Suomen on saatava omat erikoisjoukot nykypäivän nopeatempoiseen konfliktihallintaan sekä kaikki kyvyt vastata myös tietotekniikan mukanaan tuomiin haasteisiin. Eduskuntavaaleissa kansa voi sanoa sanansa mielipiteenään Suomen puolustusvoimista. Todenhetkellä me voimme luottaa vain itseemme ja kykyihimme.

Ilkka Luoma

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Kommentit (6)

Vierailija

Luen juuri Pentti H. Tikkasen kirjaa Suomen toinen vapaustaistelu.

Tuli tippa linssiin lukiessani vänrikki Raetpalon kokemuksia siitä kun Summa murtui.

Hän taisteli Poppiuksen linnakkeella. Lainaus:

"Summa ei pettänyt
Sotahistorian amatöörille Kannaksen kierros toi paljon uutta tietoa, elämyksiä ja ajatuksia, joita ei julkisessa keskustelussa ole juuri viljelty.

Talvisodan kiihkeiden taistelujen Summasta puhutaan, että "Summa petti". Ilmari Hakala kiteytti todellisuuden napakasti: "Ei täällä mikään pettänyt. Miehet tekivät kaikkensa. Venäläisten ylivoima oli yksinkertaisesti suunnaton."
Lohdutonta oli katsella suomalaisten Poppius-linnakkeen raunioita Summassa. Poppiuksen puolustajat sinnittelivät pitkään puna-armeijan teräsvyöryä vastaan. Mieleen tulee vääjäämättä, mikä olisi ollut lopputulos, jos 30-luvun lopulla päättäjät olisivat uhranneet vähänkään enemmän varoja panssarintorjuntakaluston hankintaan.

Poppiuksen lähimaastossa sijaitsee kuuluisa Miljoona-linnake, joka on vänrikki Skane ja hänen joukkueensa viimeinen leposija. He hautautuivat helmikuussa 1940 metrien vahvuisten teräsbetonitonnien alle. Suunnitelmissa on tehdä Miljoonasta siellä nukkuvien sankareiden muistomerkki.

Poppius-linnake.jpg

Venäläisten räjäyttämä Poppius-linnake Summassa näyttää nyt tältä. Matkan vetäjä Ilmari Hakala kertoo Summan taistelusta. Linnakkeen uumenista nousevat vaiteliaina veteraani Eero Kuoppala ja nuorempi ylil Pekka Mainio." Lainaus loppui.

Niin. Kertakaikkisen surullista luettavaa. Ei panssarintorjuntaa. Vaikka tykistöä olisi niin niillä ei ole kranaatteja millä ampua. Vaikka olisi kranaatteja niin vihollisen tulenjohtokoneet ja -tähystyspallot huolehtivat siitä että päivisin ei voitu ampua kuin äärimmäisessä hädässä.

On kovin karmeaa edes kuvitella mitä siellä tapahtui. Poppius oli konekivääreillä varustettu betoninen linnake, konekiväärit sijaitsivat teräskuvuissa.

Lainaan nyt vapaasti kirjaa, raskaan tykistön kranaatti oli osunut suoraan tuohon panssarikupuun...

"Linnakkeen sisälle ei voitu koko päivänä mennä, se oli täynnä räjähdyskaasuja..."

"Käytävässä ja miehistökorsussa oli siivotonta jälkeä. Raskas panssariammus oli tullut konekiväärikammion katosta sisään ja räjähtänyt lattiassa, miehistökorsun ovella. Käytävän molemmin puolin oli komeroissa käsikranaatteja ja kasapanoksia joten räjähdysteho oli valtava.
Se oli rikkonut korsusta kaiken irrallisen pieneksi silpuksi, pyyhkäissyt jätteet suureksi törkyläjäksi keskikäytävän teräsovea vasten. Kasan alla olivat kahden sotamiehen ruumiit jotka olivat prässäytyneet kuin mankelin läpi ajettuina..."

Sitten kun kirjassa myöhemmin kerrotaan vänrikki Raetpalon myöhempiä kokemuksia: upseerin vastuusta, panssarintorjuntamiesten etsimisestä, hermonsa menettäneiden huolehtimisesta, vuorokausien valvomisesta...

Ihmettelen vain miten kuka tuollaisesta on täysissä järjissä selvinnyt?

Muutama vuosi sitten löi salama puuhun, noin sadan metrin päässä. Se paukahdus oli sellainen että hyvä ettei tullut pötkö punttiin. Miten helvetissä sitä kestäisi jatkuvasti tuollaista pauketta (jo ääni tekee paljon)
saatikka sitä että tietää että sieltä tulee sirpaletta koko ajan.

Ainakin minut vetää hiljaiseksi kun käyn sankarihautausmailla.

Vierailija
Balthasar

Ainakin minut vetää hiljaiseksi kun käyn sankarihautausmailla.

Niin vetää minutkin ja tippakin joskus tulee linssiin. Nykysukupolven on mahdotonta käsittää mitä sankarit joutuivat tekemään ja vastaanottamaan aikoinaan. Itsekkään ei varmasti pysty sitä ikinä käsittämään ja toivottavasti ei tarvi sellaista kokea. Nostan hattua ja pistän keräykseen eurot.

Suomen geopoliittisen aseman vuoksi palkka-armeijalla tuskin Suomea pystyy puolustamaan niin hyvin kuin yleisellä asevelvollisuudella. Tai ainakin palkka-armeijan pitäisi olla niin suuri, ettei mitään säästöjä tulisi. Eihän sitä koskaan tiedä millon nuo ruottalaaset päättävät voitonhuumassaan ajaa panssarinsa vaikka Tornioon.

Ilkka Luoma
Seuraa 
Viestejä7172
Liittynyt9.9.2005
Peksu
Balthasar

Ainakin minut vetää hiljaiseksi kun käyn sankarihautausmailla.



Niin vetää minutkin ja tippakin joskus tulee linssiin. Nykysukupolven on mahdotonta käsittää mitä sankarit joutuivat tekemään ja vastaanottamaan aikoinaan. Itsekkään ei varmasti pysty sitä ikinä käsittämään ja toivottavasti ei tarvi sellaista kokea. Nostan hattua ja pistän keräykseen eurot.

Suomen geopoliittisen aseman vuoksi palkka-armeijalla tuskin Suomea pystyy puolustamaan niin hyvin kuin yleisellä asevelvollisuudella. Tai ainakin palkka-armeijan pitäisi olla niin suuri, ettei mitään säästöjä tulisi. Eihän sitä koskaan tiedä millon nuo ruottalaaset päättävät voitonhuumassaan ajaa panssarinsa vaikka Tornioon.

................................

Seurailin tuossa töiden ohessa uuden vanhan presidenttimme uudelleen "kruunajaisia", ja veti mietteliääksi, kun pohti armeijan asemaa Suomessa ennen ja nyt..., niin vain amiraali ja muut upseerit vetivät lippaan rouvan edessä...

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Vierailija
Ilkka Luoma
[niin vain amiraali ja muut upseerit vetivät lippaan rouvan edessä...

Hyvään pisteeseen ollaan päädytty! Ties millä 80 luvulla oltaisiin koko armeija erotettu ennenko rouvalle oltaisiin lipatettu.

Ilkka Luoma
Seuraa 
Viestejä7172
Liittynyt9.9.2005
vapaa foorumi
Ilkka Luoma
[niin vain amiraali ja muut upseerit vetivät lippaan rouvan edessä...

Hyvään pisteeseen ollaan päädytty! Ties millä 80 luvulla oltaisiin koko armeija erotettu ennenko rouvalle oltaisiin lipatettu.

........................

Tuli myös mieleen juuri ennen vaaleja vierailu Suomen Sotilaan toimitukseen, jossa haettiin todisteet erään kuuluisan henkilön hautajaisten järjestelyistä ja mitä presidentin kanslia oli todennut; tuntui ikäänkuin "pahalta" kun upseerit vetivät rouvan edessä lippaan ja kunniavartio otti asentoa. Ikään kuin hävetti niiden veteraanien puolesta, jotka rampoina kulkevat ja kulkivat, puhumattakaan heistä, jotka eivät koskaan palanneet rintamalta...

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Uusimmat

Suosituimmat