Seuraa 
Viestejä421
Liittynyt25.12.2012

Alkuvuonna huomasin lyhyen arvostelun Kari Leppälän kirjasta "Tervanpoltosta innovaatiotalouteen" , kiinnostuin sisällöstä, kun sisältönä olisi suomalaisen kirjoittajan kirja tekniikan filosofiasta ja historiasta. Tilasin sen netistä. Nyt se se on luettu ja olen hämmästynyt. Kirjoittaja on onnistunut rauhallisesti ja perusteellisesti selostamaan tekniikan kehittymisen, sen aseman osana kulttuuria ja taloudelliset riippuvuudet ja vaikutukset. Toisin kuin useimmat suomalaiset tekniikasta kirjoittajat, tässä ei vouhoteta eikä ajeta mitään omaa agendaa. Kirjoittaja on hyvin asiantunteva enkä huomannut yhtään väärinymmärrystä yksityiskohdissakaan eli faktat on tarkistettu. Innovaatiotalous kirjan nimessä on tyypillistä hallinnollista jargonia. Innovaatio on keksintö, jota pystytään hyödyntämään taloudellisesti. Kirjannimi saattaa olla pilke silmäkulmassa annettu, mutta ainakaan tekstissä ei sorruta tuohon jargoniin.

Kirja jakautuu viiteen pääosaan:
1. Tekniikan monet kasvot, kertoen filosofisesta näkökulmasta arkisten esineiden asemasta ihmisten elämässä. Kirjoittaja pohtii käsityksiä teknologian epäinhimillisyydestä.
2. Tiedosta teknologiaksi, tässä käsitellään teknologian ja tieteen riippuvuutta toisistaan.
3. Tekniikan tekijät lähikuvassa, historiallisesti tekniikan tekijät ovat lähempänä taiteen tekijöitä kuin tiedettä.
4. Innovaatioiden aika, tämä jakso on yhteenvetoa aikaisemmista. Kirjan ajatus kirkastuu tässä luvussa.
5. Suomi - kadonnut utopia? Tässä luin ensimmäsistä kertaa selkeän ja näkemyksellisen esityksen Suomen teollisuuden ja tekniikan historiasta ja nykytilasta. Kirjoittaja vaikuttaa Oulun yliopistossa ja se ehkä hieman painottaa näkökulmaa. Helsingissä ja Turussa on merkittävää Nokian ulkopuolista hitech-teollisuutta lääketieteen ja kemiantekniikan alueilla, mikä ei usein näy päivittäisissä talousuutisissakaan.

Tuon viidennen luvun lopun vuoksi sanoisin, että Himasen tulevaisuus tutkimukseen laitetut sadattuhannet ovat menneet hukkaan ja tämän Kari Leppälän kirjan muutaman kympin hinnalla saa paremman selvityksen. Ilman historian ymmärrystä tulevaisuuteen mennään sokeana.

Suomessa on historiallisista syistä ollut voimakas kahtia jako humanisteihin ja teknokraatteihin. Tekniikan tekijät ovat olleet tästä pahoillaan, kun keskusteluyhteyttä ei ole ennakkoluulojen (esimerkiksi "tekniikka aiheuttaa kaiken pahuuden") vuoksi syntynyt. Kari Leppälän kirja kuuluu jokaisen itseään sivistyneenä pitävän humanistin pakollisiin lukemisiin. Teknokraatit tuntevat paremmin humanistiset näkökulmat kuin humanistiset teknologiset. Nyt olisi mahdollisuus tutustua tekniikan sisältöön olematta itse teknokraatti.

Tässä linkki kustantajan sivulle
http://avain.net/julkaisut/tietokirjat/tervanpoltosta-innovaatiotaloutee...

Sivut

Kommentit (151)

Vierailija

Official seal of vittu mitä paskaa. Kyse ole mistään teknokraattien ja humanistien välisestä skabasta, etkä ole sitä varmana lukenut edes tosta kirjasta, kunhan valjastat sen omaan käyttöösi.

Yksi insinööripelle taas pätemässä asioista joista ei ymmärrä yhtään mitään.

Todellisuudessa ihmiset jakautuvat kahteen leiriin. Apinoihin ja taiteilijoihin. Kolmas ryhmä ovat sitten normaalit ihmiset näiden väliltä.

Apinat ovat kasinotalouden ja kilpailuyhteiskunnan voittajia jolle ei ihmisen kognitio pärjää. Tästä on ihan peliteoreettinen todistusaineisto jota tukee tutkimukset - apinoilla. Tämä tutkimus on tehty Caltecissä. Toinen osa on sitten Ramachandran käsialaa enkä jaksa lässyttää näiden innovaattorien kanssa asiasta yhtään enempää.

Monkey see, monkey do.

Vierailija

Oikeastaan käytetään ihan vittuillakseen Himasen termejä (Onko kukaan lukenut Sinistä kirjaa? Vai otteita keltaisesta lehdistöstä?)

Ja puhutaan reaktiivisesta ja proaktiivisesta.

ekvivalentti
Seuraa 
Viestejä421
Liittynyt25.12.2012
jees
Official seal of ***** mitä paskaa. Kyse ole mistään teknokraattien ja humanistien välisestä skabasta, etkä ole sitä varmana lukenut edes tosta kirjasta, kunhan valjastat sen omaan käyttöösi.

Yksi insinööripelle taas pätemässä asioista joista ei ymmärrä yhtään mitään.

Todellisuudessa ihmiset jakautuvat kahteen leiriin. Apinoihin ja taiteilijoihin. Kolmas ryhmä ovat sitten normaalit ihmiset näiden väliltä.

Apinat ovat kasinotalouden ja kilpailuyhteiskunnan voittajia jolle ei ihmisen kognitio pärjää. Tästä on ihan peliteoreettinen todistusaineisto jota tukee tutkimukset - apinoilla. Tämä tutkimus on tehty Caltecissä. Toinen osa on sitten Ramachandran käsialaa enkä jaksa lässyttää näiden innovaattorien kanssa asiasta yhtään enempää.

Monkey see, monkey do.




En nyt ihan pysy kaikessa kärryillä?

Leppälän kirjan luvussa "Arkipäivän tieto, esineiden taika" tarkastellaan tekniikan asemaa. Aikoinaan lähes kaikki ihmiset olivat kykeneviä tekemään omat tarvekalunsa 1800-luvun maatalousyhteiskunnassa. Nykyään poliittisia päätöksiä tekevät ja heille asioita valmistelevat ihmiset ovat kaukana teknologisen tuottamisen prosessista. Nykyaikainen yhteiskunta on kuitenkin hyvin tekniikkariippuvainen. Leppälän kirjassa on myös luku "tekniikka edistyksen symbolina", jossa hän on kieltämättä vähemmän poleeminen kuin minä humanistien suhteen. Luvussa selvitetään 1900-luvun jälkipuoliskon filosofista ja kulttuuritutkimuksesta kumpuavaa kritiikkiä, joka väittää tieteellisiä totuuksia kulttuurista johtuviksi konstruktioiksi.

Tuo apinajuttu on hyvä, kyse menestyvien ihmisten suhteen on paljolti mentaliteetistä, olivat he sitten taiteen, tieteen tai talouden alalla. Tekniikkassa ja tieteessä yksilöt ovat yhä pienemmässä roolissa, kun erikoistuminen etenee. Tekniikassa on yhä vankka hiljaisen tiedon pohja ja koneita tehdään yhä paljolti intuition pohjalta eli työssä on vahva taiteen tekemisen vire. Tekniikan tekijöissä on taiteilijapersoonia ja tavallisia ihmisiä, mutta tuskinpa "apinoiden" suhteellinen määrä on yhtään sen suurempi kuin muuallakaan yhteiskunnassa.

ekvivalentti
Seuraa 
Viestejä421
Liittynyt25.12.2012
jees
Oikeastaan käytetään ihan vittuillakseen Himasen termejä (Onko kukaan lukenut Sinistä kirjaa? Vai otteita keltaisesta lehdistöstä?)

Ja puhutaan reaktiivisesta ja proaktiivisesta.




Sinisen kirjan saa verkosta ja kyllä minullakin siitä kopio löytyy. Himasen sininen kirja käsittelee yhteiskuntaa ja kestävää kehitystä laajalti sosiaalisesta ja taloudellisesta näkökulmasta. Siinä puhutaan paljon yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta. Leppälän kirja taas käy asioihin kiinni konkreettisemmin ja tekniikkalähtöisesti, jolloin siitä jää lukijalle mieleen enemmän ja se jäsentää maailmaa paremmin. Leppäläkin puhuu kestävästä kehityksestä. Historian esille tuominen luo parempaa visiota, sillä taloudellisen kehityksen kohtuullisen tarkka ennustaminen ei ole oikeastaa koskaan onnistunut keneltäkään. Kirjojen hinnassa on huima ero.

ekvivalentti
Seuraa 
Viestejä421
Liittynyt25.12.2012
jees
Official seal of ***** mitä paskaa. Kyse ole mistään teknokraattien ja humanistien välisestä skabasta, etkä ole sitä varmana lukenut edes tosta kirjasta, kunhan valjastat sen omaan käyttöösi.

Yksi insinööripelle taas pätemässä asioista joista ei ymmärrä yhtään mitään.




Niin, taidan sittenkin olla oikeassa vuoropuhelun vaikeudesta. Jees on tässä leimaamassa kokonainen ammattikuntaa.

Astronomy
Seuraa 
Viestejä3976
Liittynyt12.6.2007
jees
Oikeastaan käytetään ihan vittuillakseen Himasen termejä (Onko kukaan lukenut Sinistä kirjaa? Vai otteita keltaisesta lehdistöstä?)

Ja puhutaan reaktiivisesta ja proaktiivisesta.


Pitää olla vähintään kansanedustajan, mutta mieluummin jopa ministerin koulutus, että kykenee ymmärtämään mitä Himanen tiimeineen loihee tässä kirjassa lausumaan. Koetin googlata missä koulutetaan kansanedustajia ja ministereitä, mutta en löytänyt mitään asiallista, ainostaan porno- ja rasistisivustoja. Kertokaas siis, miten Himasen hengen tuotos voi mennä kansan tajuntaan, jos ei edes koulua käymättömät ministerit siitä tajua hevon helvettiä?

"The universe is a big place, perhaps the biggest".
"Those of you who believe in telekinetics, raise my hand".
Kurt Vonnegut
"Voihan fusk." Minä

Himasellakin on ytimenä työnantaja-työntekijä, vasemmisto-oikeisto ajattelu. Hän ei kuitenkaan pysty enää (ei kukaan pysty) mitenkään sen avulla selittämään maailman menoa, sen eriytymisiä, yhdistymisiä ja kaikkea muuta kummallista, mitä maailmassa aina tapahtuu. Suurin osa työstämme on sellaista, mikä ei tuota mitään konkreettista. Virtuaalirahan omistaminen ja sillä keinottelu onkin raskainta ja parhaiten palkkattua työtä. Vrtuaalinen tulevaisuustiede tuottaa myös aika hyvin, kun valitsee kaverinsa oikein.

Outoa on kuitenkin se, ettei tajuta (tajutaan kyllä, mutta siitä ei haluta puhua) 'vasemmistolaisuuden' ja 'oikeistolaisuuden' eroavan selvimmin toisistaan kahden eri etiikan avulla.

Liberaalina esiintyvät oikeistolaiset painottavat hyve-etiikkaa, jossa huonompaan asemaan pakotetuita tai joutuneita autetaan (ehkä) säälistä, koska ollaan hyveellisiä. Päälle päätteeksi näille autettaville vielä kerrotaan, että he ovat arvokkaita ihmisiä, vaikka ovatkin köyhiä, sairaita ja rumia. (Himasen dignity-kampanja). Hyvyysetiikka ei siis aseta hyville mitään velvoitteita. Hyvyysetiikan yhteiskunnassa ei vapailta ihmisiltä sosiaalimaksuja veroina peritä. Vapaan ihmisen ylintä oikeutta, pyrkimystä rikastua, ei saa rajoittaa. "Holhoojavaltiota" eli kommunismia ja sosialismia pelätään vallan pirusti.

Vasemmisto on perinteisesti ollut deonttisen, eli velvollisuusetiikan puolustaja. Sen mukaan esimerkiksi lasten sairaalaa ei rakenneta hyvän hyvyyttään ja säälistä, vaan koska se on sivistyneen yhteisön velvollisuus. Kun Englannin Tony Blair ja Suomen Paavo Lipponen keksivät vesittää vasemmistoetiikan pyyhkäisemällä konservatiiveista oikealta ohi (Niinistön määritelmä Lipposen politiikasta), katosi vasemmiston perinteinen eettinen paatos jonnekin vihreään hämärään ja harmaaseen talouteen. Vasemmistoa ei oikeasti ole.

Himanen edustaa postmodernia huu-haa-newspeakia ja virtuaalidialogia Pöljänkylän ja Tohmajärven välillä stubbiidiin globaalin talouden suuremmassa mutta kutistuvassa kuvassa.
(Taustalla soisi soivan "Nälkämaan marssi" ja "Kulkurien Kuningas" RWBK:n fantastisena tulkintana)

eteenpäin
Seuraa 
Viestejä1591
Liittynyt25.6.2009

Vähintään yhtä isoksi tai isommaksikin kuiluksi väittäisin nuorten ja vanhojen välistä kuilua, mitä tulee teknologiaan suhtautumiseen, sen ymmärtämiseen ja teknologiaan liittyvään poliittiseen päätöksentekoon. Olkoon tyyppi insinööri tai historioitsija, mutta 50+ vuoden ikä vähentää aika paljon todennäköisyyksiä sille, että kaverilla on kosketuspintaa uuteen teknologiaan. Ja näitähän eduskunnassa riittää. Ero menneisyyteen on se, että nykyään muutokset tapahtuvat kiihtyvällä vauhdilla, moneen kertaan jo yhdenkin sukupolven aikana. Kelkasta on pirun helppo tippua.

(Se on sitten eri asia, että kokemusta tarvitaan eduskunnassakin, sekä ymmärrystä muistakin asioista kuin uudesta teknologiasta.)

Jos kyse on tutkijoista, niin oman kokemukseni mukaan monitieteisyyttä kohti yritetään ihan tosissaan monissa humanistisisten tiedekuntien laitoksissa. Tosin tämä on vain oma kokemukseni. Radikaalin tiede- teknologiakritiikin aika oli juuri ehkä jotain 70- 80-lukua, itse en ole semmoiseen kampuksella törmännyt nykypäivänä.

eteenpäin
Vähintään yhtä isoksi tai isommaksikin kuiluksi väittäisin nuorten ja vanhojen välistä kuilua, mitä tulee teknologiaan suhtautumiseen, sen ymmärtämiseen ja teknologiaan liittyvään poliittiseen päätöksentekoon. Olkoon tyyppi insinööri tai historioitsija, mutta 50+ vuoden ikä vähentää aika paljon todennäköisyyksiä sille, että kaverilla on kosketuspintaa uuteen teknologiaan. Ja näitähän eduskunnassa riittää. Ero menneisyyteen on se, että nykyään muutokset tapahtuvat kiihtyvällä vauhdilla, moneen kertaan jo yhdenkin sukupolven aikana. Kelkasta on pirun helppo tippua.

(Se on sitten eri asia, että kokemusta tarvitaan eduskunnassakin, sekä ymmärrystä muistakin asioista kuin uudesta teknologiasta.)

Jos kyse on tutkijoista, niin oman kokemukseni mukaan monitieteisyyttä kohti yritetään ihan tosissaan monissa humanistisisten tiedekuntien laitoksissa. Tosin tämä on vain oma kokemukseni. Radikaalin tiede- teknologiakritiikin aika oli juuri ehkä jotain 70- 80-lukua, itse en ole semmoiseen kampuksella törmännyt nykypäivänä.




Itse en ole uskonut ikäluokkiin, koska vuosittain syntyy keksimäärin saman verran ihmisiä. Jouduin kuitenkin muuttamaan kantaani. On olemassa joitain selviä ikäpolvitrendejä ja -muutoksia. Merkittävimmät kokemani ovat psykoosinomaiset beatlemania ja tietotekniikkahurmos. Beatlesin oma yhtiö oli nimeltään "Apple", josta tutkiva tulevaisuuden historiantulkinta voi kauhoa monta lusikallista heikon signaalin helkyntää it-vanhuksien iltapalalla.

Kun en Leppälän kirjaa ole lukenut enkä saa sitä helposti käsiini, niin en osaa olisiko pitänyt häneltä tilata ko selvitys. Sinisestä kirjasta Annikka Mutanen (Tiede-lehden toimittaja ja kolumnisti) on kaiken sanottavan sanonut. Kävin itsekin kirjasen selaillen läpi, kyllä siinä on tyhjästä maksettu.

Toisaaltahan kävi ilmi, että jotkin tutkimuslaitokset olisivat olleet halukkaita ko selvityksen tekemään. Siellä oli SITRA ja muita nimekkäitä laitoksia joukossa. Mutta Katainenhan on ennenkin tilannut selvityksiä (tutkimuksiksi en niitä uskalla sanoa) Himaselta.

Vaari
Seuraa 
Viestejä3331
Liittynyt22.3.2005

Paljonko Kari Leppälä laskuttaa Himasen selvityksistä? Eiköhän se ota jotain provikaa välistä, että mahtaako tulla yhtään halvemmaksi Himasen selvitykset sitä kautta?

"Jos sanon olevani väärässä siinä että Jumala on olemassa, väitän samalla Jumalan olevan väärässä, mitä hän taas ei voi olla. Olen siis oikeassa m.o.t." (LivingHeart)

Kauko
Himasellakin on ytimenä työnantaja-työntekijä, vasemmisto-oikeisto ajattelu. Hän ei kuitenkaan pysty enää (ei kukaan pysty) mitenkään sen avulla selittämään maailman menoa, sen eriytymisiä, yhdistymisiä ja kaikkea muuta kummallista, mitä maailmassa aina tapahtuu. Suurin osa työstämme on sellaista, mikä ei tuota mitään konkreettista. Virtuaalirahan omistaminen ja sillä keinottelu onkin raskainta ja parhaiten palkkattua työtä. Vrtuaalinen tulevaisuustiede tuottaa myös aika hyvin, kun valitsee kaverinsa oikein.

Outoa on kuitenkin se, ettei tajuta (tajutaan kyllä, mutta siitä ei haluta puhua) 'vasemmistolaisuuden' ja 'oikeistolaisuuden' eroavan selvimmin toisistaan kahden eri etiikan avulla.

Liberaalina esiintyvät oikeistolaiset painottavat hyve-etiikkaa, jossa huonompaan asemaan pakotetuita tai joutuneita autetaan (ehkä) säälistä, koska ollaan hyveellisiä. Päälle päätteeksi näille autettaville vielä kerrotaan, että he ovat arvokkaita ihmisiä, vaikka ovatkin köyhiä, sairaita ja rumia. (Himasen dignity-kampanja). Hyvyysetiikka ei siis aseta hyville mitään velvoitteita. Hyvyysetiikan yhteiskunnassa ei vapailta ihmisiltä sosiaalimaksuja veroina peritä. Vapaan ihmisen ylintä oikeutta, pyrkimystä rikastua, ei saa rajoittaa. "Holhoojavaltiota" eli kommunismia ja sosialismia pelätään vallan pirusti.

Vasemmisto on perinteisesti ollut deonttisen, eli velvollisuusetiikan puolustaja. Sen mukaan esimerkiksi lasten sairaalaa ei rakenneta hyvän hyvyyttään ja säälistä, vaan koska se on sivistyneen yhteisön velvollisuus. Kun Englannin Tony Blair ja Suomen Paavo Lipponen keksivät vesittää vasemmistoetiikan pyyhkäisemällä konservatiiveista oikealta ohi (Niinistön määritelmä Lipposen politiikasta), katosi vasemmiston perinteinen eettinen paatos jonnekin vihreään hämärään ja harmaaseen talouteen. Vasemmistoa ei oikeasti ole.

Himanen edustaa postmodernia huu-haa-newspeakia ja virtuaalidialogia Pöljänkylän ja Tohmajärven välillä stubbiidiin globaalin talouden suuremmassa mutta kutistuvassa kuvassa.
(Taustalla soisi soivan "Nälkämaan marssi" ja "Kulkurien Kuningas" RWBK:n fantastisena tulkintana)




Viisaasti virkattu.

Vierailija
ekvivalentti
jees
Official seal of ***** mitä paskaa. Kyse ole mistään teknokraattien ja humanistien välisestä skabasta, etkä ole sitä varmana lukenut edes tosta kirjasta, kunhan valjastat sen omaan käyttöösi.

Yksi insinööripelle taas pätemässä asioista joista ei ymmärrä yhtään mitään.




Niin, taidan sittenkin olla oikeassa vuoropuhelun vaikeudesta. Jees on tässä leimaamassa kokonainen ammattikuntaa.



Ammattikuntaa? Sinä arvioit kahta tieteen alaa asettaen automaattisesti teknisen osaamisen humanistisen ymmärtämisen yläpuolelle.

Kun sitten taas katsot näitä insinööritason huippuja, he ovat aikalailla suuntautuneet sinne visionääriseen puoleen joka on se humanistinen osuus koko prosessista. Kuitenkin koet humanistit jotenkin alempiarvoisiksi. Pidät filosofeja ihan pelleinä ymmärtämättä että filosofit ovat juuri assosiaatioiden mestareita - parhaimmillaan ja kykenevät vastaamaan nykypäivän haasteisiin monitieteellisyydellä keräten vain fakki-idioottien kukat ja luoden niistä hegemoniaa.

Itse vieläpä perustelen vastaukseni kovilla tieteilla. Neurologiaa voi kutsua matemaattisilla termeillä vahvaksi kun historian tulkitseminen on hyvinkin harmaata aluetta ja vaatii todella paljon ajattelua muodostaakseen eheän kokonaisuuden jossa kausaliteetti on todellinen, eikä vain kuvitellun homogeeninen yhtälö.

Todistat väitteeni urpoudestasi juurikin sillä ettet edes näe että puhun insinööripelleistä, en insinööreistä. Puhun sinusta, en kollegoistasi.

Ongelma on juuri se että joka helvetin pelle luulee automaattisesti ensimmäisen ideansa olevan oikeutettu ainakin, jos blogi saa lukijoita. Yritä siinä sitten vakuuttaa toista siitä kuinka saatanan tyhmiä päätelmiä on tehty kun kärpäsillä on paskakekkerit tunkiolla.

Vierailija
Astronomy
jees
Oikeastaan käytetään ihan vittuillakseen Himasen termejä (Onko kukaan lukenut Sinistä kirjaa? Vai otteita keltaisesta lehdistöstä?)

Ja puhutaan reaktiivisesta ja proaktiivisesta.


Pitää olla vähintään kansanedustajan, mutta mieluummin jopa ministerin koulutus, että kykenee ymmärtämään mitä Himanen tiimeineen loihee tässä kirjassa lausumaan. Koetin googlata missä koulutetaan kansanedustajia ja ministereitä, mutta en löytänyt mitään asiallista, ainostaan porno- ja rasistisivustoja. Kertokaas siis, miten Himasen hengen tuotos voi mennä kansan tajuntaan, jos ei edes koulua käymättömät ministerit siitä tajua hevon helvettiä?



Tollanen kollaasi ei ymmärtääkseni ei edes pyri siihen, vaan lukiessa saattaa ne itse kerätyt palaset loksahtaa paikoilleen. Ne on niitä näkökulmia joita hyvä konsultti pyrkii tuomaan esiin.
Konsulttien kohdalla ongelma on vaan se että paska konsultti voi saada tuhoa aikaan, kun taas paska insinööri ei pääse kauhean pitkälle. Hyvä konsultti voi kuitenkin parhaimmillaan näyttää sille paskalle insinöörille suunnan jossa kukaan ei ole päässyt pitkälle ja syntyy kilpailuasetelma.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat