Seuraa 
Viestejä6498
Liittynyt8.11.2012

Suomen vienti on tippunut rankasti viime kuukausina. On hyvin todennäköistä, että vientisektorin yrityksissä tämä tulee näkymään taas viiveellä lomautuksina, yt:nä ja irtisanomisina.

Ensimmäisenä uuden työttömän kannattaa tietysti peiliin, ja mitä haasteita kohti kannattaisi seuraavaksi siirtyä. Itsekriittisyyskin on usein paikallaan, ja muistaa ettei kukaan muu viimekädessä kuin itse pysty vaikuttamaan siihen, miten työllistyy.

Tämän hetken kokonaistilanne suomalaisilla työmarkkinoilla ei kuitenkaan ole syntynyt sattumalta, vaan tietoisten poliittisten päätösten seurauksena. Yksi merkittävä tämän hetken työttömyyden aiheuttajista, on degrowth liike, joka yrittää vähentää Suomalaisten varakkuutta (ja samalla aiheuttaa tarkoituksellisesti monille ihmisille työttömyyttä). Kannatusta degrowth liike erityisesti menneinä vuosina on saanut Vasemmistoliikkeen, Vihreiden ja SDP:n piiristä.

Akateemisessa maailmassa degrowth liike on saanut kohtuullisesti myös jalansijaa. Yhtenä esimerkkinä professori Janne Hukkinen:
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Taloutta+ei+pid%C3%A4+kasvattaa+...

Omaa ryhmäänsä, asemaansa, tai palkkaansa Hukkinen ei toki taida vaatia karsittavien asioiden listalle.

Kommentit (2)

HuuHaata
Suomen vienti on tippunut rankasti viime kuukausina. On hyvin todennäköistä, että vientisektorin yrityksissä tämä tulee näkymään taas viiveellä lomautuksina, yt:nä ja irtisanomisina.



(Ne ei vastaa sulle.)

No alkuun tulee, mutta verouudistus synnyttää valtavan investointitsunamin tässä kohtapuoleen, kuten olet antanut toisissa aiheissa itsesi kertoa, joten ei syytä huoleen. Vai oletko luopunut näkemyksistäsi verouudistuksen investointeja lisäävästä vaikutuksesta, jotka sanojesi mukaan tulevat jo etuajassa verosuunnittelun syystä, eikä vasta mahdollisesti vuoden päästä tuloksesta?

Ensimmäisenä uuden työttömän kannattaa tietysti peiliin, ...



Työtön myy peilin heti ensimmäiseksi, kun tulee nälkä.

... ja mitä haasteita kohti kannattaisi seuraavaksi siirtyä. Itsekriittisyyskin on usein paikallaan, ja muistaa ettei kukaan muu viimekädessä kuin itse pysty vaikuttamaan siihen, miten työllistyy.



Subjektiivisesti ottaen olet osittain oikeassa: yhtä avointa työpaikkaa hakee keskimäärin kahdeksantoista työnhakijaa, ja kriteerien mukaan on myös itsestä kiinni saako sen. Mutta objektiivisesti: vaikka nämä kahdenksantoista olisivat toistensa klooneja niin silti loput seitsemäntoista eivät saa sitä.

Rakennetyöttömyys kasvaa koko ajan, josta seuraa, että jokaisen työpanosta ei tarvita, jolloin lause "työttömyys on itsestä kiinni" on täyttä skeidaa.

Toki voidaan ehdottaa, että ruvetkaa yrittäjiksi, mutta kun sekään ei kulutusyhteiskunnassa takaa yhtään mitään silloin, kun useimmat alat ovat taantumassa kyllääntyneet, kysyntä vähenee jo olemassaolevienkin yrittäjien osalta eikä jokaista hihasta tempaistua uuttakaan innovaatiota rahoiteta ihan tuosta vaan.

Tämän lisäksi markkinataloudessa yhteiskunnilla on sellainen talousrakenne, että se sallii yrittäjiä vain tietyssä suhteessa työntekijöihin, ja näillä rakenteillakin on erilaisissa yhteiskunnissa infrasta ja koosta johtuvia eroja niin, että työllistämisen Tanskan mallissa, jossa pieniä palveluyrityksiä on paljon, koska etäisyydet ovat keskimäärin lyhyet, Saksa lähellä ja turismissakin löytyy ei toimisi Suomessa, jossa etäisyydet ovat pitkät ja muutkin kuvatut edellytykset huonot kaakon Venäjän turismia lukuunottamatta. Tuokin vain alueellisesti.

Tämän hetken kokonaistilanne suomalaisilla työmarkkinoilla ei kuitenkaan ole syntynyt sattumalta, vaan tietoisten poliittisten päätösten seurauksena. Yksi merkittävä tämän hetken työttömyyden aiheuttajista, on degrowth liike, joka yrittää vähentää Suomalaisten varakkuutta (ja samalla aiheuttaa tarkoituksellisesti monille ihmisille työttömyyttä). Kannatusta degrowth liike erityisesti menneinä vuosina on saanut Vasemmistoliikkeen, Vihreiden ja SDP:n piiristä.



Eikö kuitenkin ole uskottavaa, että kun kilpailuyhteiskunta vielä hakee lisää tuottavuutta, tehoja ja sitoutumista yhtiöön niin ihmisen onnellisuus vähenee? Hän saattaa ruveta miettimään, että onko tämä elämän tarkoitus. Ei oravanpyörä ole keksitty sana vaan kokemus.

Ja vaikka kasvun rajat eivät koskaan tulisi vastaan - onhan tässä illuusiossa maailmankaikkeudessa tilaa ja raaka-aineita - on kuitenkin mielekästä kysyä, mitkä ovat ihmisen aitojen tarpeiden ja onnellisen elämän rajat. Nykyään globaalisti tuotetusta "hyvinvoinnista" vähintään puolet on krääsää ja "onnellisen elämän mallista" toinen puoli Hollywoodia.

Akateemisessa maailmassa degrowth liike on saanut kohtuullisesti myös jalansijaa. Yhtenä esimerkkinä professori Janne Hukkinen:
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Taloutta+ei+pid%C3%A4+kasvattaa+...

Omaa ryhmäänsä, asemaansa, tai palkkaansa Hukkinen ei toki taida vaatia karsittavien asioiden listalle.




Hän ajaa luopumisen ja jakamisen näkemystään, kun taas sinä ajat täällä ahneuden ja itsekkyyden näkemystäsi.

Ihan hyvä teksti Hukkisella.

kohveeman
Seuraa 
Viestejä1628
Liittynyt4.9.2009

Työttömyyden suurin yksittäinen aiheuttaja on pankkijärjestelmämme. Siihen on sisäänrakennettuna nousukaudet ja lamat. Yleensä nousukaudella pankkien vakavaraisuusvaatimuksia löyhennetään ja korkoja alennetaan, mikä johtaa rahan määrän lisääntymiseen ja hintojen kuplimiseen. Kun pankit ovat lainanneet niin paljon kuin vakavaraisuussäännökset sallivat tulee lama, koska pienikin virheinvestointi uhkaa kaataa koko järjestelmän. Nythän pankit ovat sijoittaneet massiivisesti johdannaisiin, joista suurin osa on täysin arvottomia. Kun pankit kiikkuvat vakavaraisuutensa rajoilla ne vaativat valtiota pelastamaan itsensä. No, pieniä pankkeja menee nurin, suuret pelastetaan aina. Mistä valtio nämä rahat saa? Näiltä samoilta pankeilta! Täysin absurdia. Valtion velkaantuminen johtaa taas korkomenojen nousuun. Tämä verojen korotukseen ja talouden supistumiseen. Lisäksi suuryritykset ja rikkaat ennestään jo kiertävät verot.

Yleensä laskukaudella vakavaraisuussääntöjä kiristetään ja korot nostetaan, mikä johtaa rahan määrän vähenemiseen taloudessa eli väistämättömään lamaan. Vähemmällä rahalla on vaikeaa saada aikaan kasvua. Koko systeemi on siis väärin rakennettu. Lisäksi talouden supistuminen laskee esim. asuntojen hintoja, mikä saa aikaan asuntojen pakkomyyntejä ja hintojen alenemisia, mikä aiheuttaa vakuusarvojen alenemista, mikä johtaa uusiin pakkomyynteihin jne.

Osittaisvarantoperiaatteella toimiva pankki lainaa rahaa pelkkää kirjanpitomerkintää vastaan. Eli lainanottaja maksaa korkoa täysin tyhjästä ! Kukaan ei ole säästänyt sitä rahaa, joka luodaan vain tekemällä kirjanpitomerkintä varantoa vastaan. Todellista koronkiskontaa!

Jos ei usko riitä niin voi lukea alla olevasta kirjasta:
http://mises.org/Books/mysteryofbanking.pdf
sivulta 97.

Olisipa minullakin tuollainen tilikirja, johon voisin luoda käypää rahaa vain kirjoittelemalla.. Mutta pankin perustamiseksi pitäisi olla valmiiksi rikas, koska sen perustaminen vaatii käsittääkseni viiden miljoonan aloituspääoman.

Olisi hauska tietää kuinka paljon noista johdannaismarkkinoista on alaskirjattu:

http://www.taloussanomat.fi/kansantalou ... 0107301/12

Virallinen totuus kaunistelee yhä pankkien kuntoa

http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2 ... 220230/170

Ari Ojapelto on kirjoittanut myös hyvin työttömyydestä. Lyhentelin tekstiä vähän. Koko kirjoitus löytyy:
http://ariojapelto.blogspot.fi/2013/01/ ... punut.html

Jo 70-luvulla teollisuuden ja tuotannon kasvukäyrät erkanivat lopullisesti toisistaan.

Suomen BKT on 90-luvun laman jälkeen kasvanut ylivoimaisesti parhaiten Euroopan maista eli kaksinkertaistunut (ks. Liite A), mutta kaikki tehdyt työtunnit ovat alhaisemmalla tasolla kuin 90-luvun alussa. Vuonna 1990 tehtiin 43,9 mrd työtuntia, vuonna 2011 vain 42,2 miljardia.

Siis kasvu ei enää luo uutta työtä. ...työttömyystilastoja on saatu "kikkailemalla" keinotekoisesti alennettua muuttamalla työttömyyden määrittelyä.
Saksakin oli koko 90-luvun koomassa, ja se sai ns. "kilpailukykyä" palkkojen alennusten ja työehtojen heikentämisen avulla. Seurauksena Saksaan syntyivät "työssäkäyvät köyhät". Perustettiin Minijob-järjestelmä jolla saatiin seitsemän miljoonaa matalapalkkaista (n. 5€/h) köyhää ”työntekijää”.

http://4.bp.blogspot.com/-JkGF0rb3CpE/U ... liite5.jpg
Tavara ja palvelut eivät mene kaupaksi entiseen malliin suurilla ja perinteisillä markkina-alueilla. Vähittäismyynnin volyymi-indeksi on kasvanut vuosien 1995-2011 välillä Japanissa 100 pisteestä n.-95:een, Saksassa n.-97:ään, Euroalueella n.120:een ja USA:ssa n.170:een (siellä kuluttajat ostivat roimasti velaksi).

Pieni tilastollinen trendistä poikkeava kahden prosentin maailman BKT:n nousu 2000-luvun alussa tapahtui keinotekoisesti jättimäisellä velkaantumisella ja velaksi kuluttamisella. EU-maiden kokonaisvelka on peräti 4,7 kertaa maiden BKT!.

Nykyisillä "nollasummamarkkinoilla" nykyistenkin työpaikkojen säilyminen on mahdotonta, koska tuottavuus kasvaa nopeammin kuin markkinat. 60-luvulta alkaen Suomen keskimääräinen tuottavuus on ollut 2-3 prosenttia vuodessa.

Vartiainen on perännyt tuottavuuden kasvua joka on ollut EU-maiden parhaimpia viimeisten 30 vuoden aikana. Nyt on ollut pientä laskua koska tuotannon käyntiaste on ollut kysynnän johdosta alhaalla ja ihmisiä on lomautettu.

Siis teoreettisesti ”työpaikat voivat kasvaa” jos syömme muiden maiden markkinaosuuksia (kuten Saksa, Suomi ja Kiina ovat tehneet 2000-luvulla) ja siten olemme aiheuttaneet osaltamme EU-kriisimaiden ahdingon.

Palkkojen osuus on jo pienentynyt 55%:sta 45%:iin. Pääoma ja yrittäjävoitot ovat korjanneet potin.




Harmi, kun kaikkia kuvia ei voinut linkittää, koska ne olivat liian leveitä. Lulekaa vaan kokonaan. Paljon kuvia ja vähän tekstiä.

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat