Seuraa 
Viestejä45973

Tämän tietää luultavasti kaikki muut paitsi minä, mutta esitänpä itseäni kiusaavan ongelman kuitenkin. Jos viivottimen tai sauvan annetaan kaatua itsestään vaakasuoralla pinnalla, miksi se kosketettuaan pintaa siirtyy hieman kaatumissuuntaan? Kappaleen osuessa pintaan sen painopisteen nopeus on alaspäin?? Massan hitaudesta ei liene kysymys? Entäs tukivoima? Minkä suuntainen se on kappaleen koskettaessa pintaa? En tajua!

Sivut

Kommentit (55)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Johtunee siitä että kaatuvan viivoittimen jokainen piste, myös painopiste, pyrkii putoamaan kohti maan keskipistettä, eikä noudattamaan ympyrän kehää johon alapäästään pöytään saranoitu viivoitin pakoittaisi tekemään. Jollain kallistuskulmalla viivoittimen alapään pöytää vasten oleva kitka vain yksinkertaisesti loppuu ja antaa periksi antaen viivoittimen painopisteen tulla suoraan alas.

JAM
Seuraa 
Viestejä192

Kitkattomalla pinnalla rämähtää paikalleen. Kun kitka pitää alapäätä paikoillaan, saa viivotin nopeutta kaatumissuuntaan. Kun kitkan vaikutus loppuu, jatkaa viivotin liikettä kaatumissuuntaan, kiihtyvää putoamisliikettä sekä pyörimistä painopisteen ympäri. Mikäli viivotin ei ole saranalla kiinni, niin pintaan osuessaan viivottimen painopisteellä on nopeutta kaatumissuuntaan.

Marssilainen
Seuraa 
Viestejä3337

Kokeilin äsken ja havaitsin saman kuin aloittaja. Ehkä sekin asia liittyy tähän, että esineen kärjellä on suurempi vauhti, kuin tyvellä. Sitten se kärki osuu alustaan suuremmalla voimalla ja pompahtaa korkeammalle ja ikäänkuin nykäisee itseään eteenpäin. Olin huomaavinani, että se eteenpäin liike tapahtuu vasta alustaan osumisen jälkeen, ellei alusta ole liukas. Liukkaalla ei toiminut.

Siinä se taas nähtiin, kuinka vilunki rehellistä huiputtaa...

Sepi
Seuraa 
Viestejä3265
OzziXX
Johtunee siitä että kaatuvan viivoittimen jokainen piste, myös painopiste, pyrkii putoamaan kohti maan keskipistettä, eikä noudattamaan ympyrän kehää johon alapäästään pöytään saranoitu viivoitin pakoittaisi tekemään. Jollain kallistuskulmalla viivoittimen alapään pöytää vasten oleva kitka vain yksinkertaisesti loppuu ja antaa periksi antaen viivoittimen painopisteen tulla suoraan alas.

Tuolla perusteella viivain siirtyisi kai kaatumissuunnan vastaisesti eli taaksepäin?

JAM
Kitkattomalla pinnalla rämähtää paikalleen. Kun kitka pitää alapäätä paikoillaan, saa viivotin nopeutta kaatumissuuntaan. Kun kitkan vaikutus loppuu, jatkaa viivotin liikettä kaatumissuuntaan, kiihtyvää putoamisliikettä sekä pyörimistä painopisteen ympäri. Mikäli viivotin ei ole saranalla kiinni, niin pintaan osuessaan viivottimen painopisteellä on nopeutta kaatumissuuntaan.



Saa nopeutta kaatumissuuntaan? Loppuvaiheessa kosketushetkellä tasoon jokaisella massapisteellä on nopeutta vain alaspäin. Voisko viivottimen alapuolella puristuvalla ilmalla ja sen purkautumissuunnalla olevan osansa asiassa? Ilmiö korostuu, jos alapää saa tukea pinnan suunnassa. Kun viivotin osuu tasoon, onko tason tukivoimalla komponenttia muualle kuin ylöspäin? Jos ei, niin ilmiön saa kai aikaan alapäähän kohdistuva tukivoima, jolla on komponentti myös tason suunnassa (lepokitkavoima?)??

Marssilainen
Kokeilin äsken ja havaitsin saman kuin aloittaja. Ehkä sekin asia liittyy tähän, että esineen kärjellä on suurempi vauhti, kuin tyvellä. Sitten se kärki osuu alustaan suuremmalla voimalla ja pompahtaa korkeammalle ja ikäänkuin nykäisee itseään eteenpäin. Olin huomaavinani, että se eteenpäin liike tapahtuu vasta alustaan osumisen jälkeen, ellei alusta ole liukas. Liukkaalla ei toiminut.



Ratanopeus on sitä suurempi, mitä kauempana pyörimisakselista ollaan, kulmanopeus jokaisella massapisteellä on sama. Mutta olisiko tuossa jotain ideaa, että kärkeen vaikuttava voima on suurempi kuin esim. tyveen, kärki nousee korkeammalle ja nousuaika on pidempi kuin kannalla. Ja kun kärki vielä nousee, kanta alkaa jo pudota takaisin alaspäin ja siirtyy samalla kaatumisen suuntaan!
Heukera! Vai mitä se Sokrates sanoikaan? Vai kuka se oli?

jussipussi
Seuraa 
Viestejä61725
joanna
Tämän tietää luultavasti kaikki muut paitsi minä, mutta esitänpä itseäni kiusaavan ongelman kuitenkin. Jos viivottimen tai sauvan annetaan kaatua itsestään vaakasuoralla pinnalla, miksi se kosketettuaan pintaa siirtyy hieman kaatumissuuntaan? Kappaleen osuessa pintaan sen painopisteen nopeus on alaspäin?? Massan hitaudesta ei liene kysymys? Entäs tukivoima? Minkä suuntainen se on kappaleen koskettaessa pintaa? En tajua!



Kokeilin muuatam kerran ja liike näyttää tulevan vasta sitten kun viivotin on koskenut pintaan ja sen pitäisi periaatteessa pompata hieman takaisin ylös mutta alla oleva"vaukuumi" hidastaa/estää ylopäin suuntautuvaa likettä joten energia siirtyy/purkaantuu helpommin sivusuuntaisena liukumis liikeenä kaatumisen suuntaan?? Näyttäisi jopa siltä että senverran viivotin ehkä nousee ylospäin että pieni ilmapatja syntyy alle jonka päällä viivotin liukuu hetkeen ja jämähtää sitten pöytään kiinni kun ilmapatja purkaantuu..

Kokeileppa tiputtaa 45 asteen kulmasta alas, liikettä ei näytä syntyvän...Ei ole tarpeeksi "pomppuenergiaa" ilmapatjan synnyttämiseksi viivottimen alle?

Onko mitään järkee?

Kokeilin muuatam kerran ja liike näyttää tulevan vasta sitten kun viivotin on koskenut pintaan ja sen pitäisi periaatteessa pompata hieman takaisin ylös mutta alla oleva"vaukuumi" hidastaa/estää ylopäin suuntautuvaa likettä joten energia siirtyy/purkaantuu helpommin sivusuuntaisena liukumis liikeenä kaatumisen suuntaan?? Näyttäisi jopa siltä että senverran viivotin ehkä nousee ylospäin että pieni ilmapatja syntyy alle jonka päällä viivotin liukuu hetkeen ja jämähtää sitten pöytään kiinni kun ilmapatja purkaantuu..

Kokeileppa tiputtaa 45 asteen kulmasta alas, liikettä ei näytä syntyvän...Ei ole tarpeeksi "pomppuenergiaa" ilmapatjan synnyttämiseksi viivottimen alle?

Onko mitään järkee?




Missään ei ole mitään järkeä! Luulin jo keksineeni ratkaisun, mutta 45 astetta kulmalla ja pitkällä viivottimella viivotin siirtyykin taaksepäin alkukohdasta!!! Eikä se juuri pomppaakaan, kun alusta on muovimaton palanen!

jussipussi
Seuraa 
Viestejä61725
joanna
Kokeilin muuatam kerran ja liike näyttää tulevan vasta sitten kun viivotin on koskenut pintaan ja sen pitäisi periaatteessa pompata hieman takaisin ylös mutta alla oleva"vaukuumi" hidastaa/estää ylopäin suuntautuvaa likettä joten energia siirtyy/purkaantuu helpommin sivusuuntaisena liukumis liikeenä kaatumisen suuntaan?? Näyttäisi jopa siltä että senverran viivotin ehkä nousee ylospäin että pieni ilmapatja syntyy alle jonka päällä viivotin liukuu hetkeen ja jämähtää sitten pöytään kiinni kun ilmapatja purkaantuu..

Kokeileppa tiputtaa 45 asteen kulmasta alas, liikettä ei näytä syntyvän...Ei ole tarpeeksi "pomppuenergiaa" ilmapatjan synnyttämiseksi viivottimen alle?

Onko mitään järkee?




Missään ei ole mitään järkeä! Luulin jo keksineeni ratkaisun, mutta 45 astetta kulmalla ja pitkällä viivottimella viivotin siirtyykin taaksepäin alkukohdasta!!! Eikä se juuri pomppaakaan, kun alusta on muovimaton palanen!



Minun tapuksesa viivotin on aika joustava ja lakattu pöytäpinta alustana. lisäksi se että 45 asteen kulmasta kaadettuna pöytään "iskeytymisen" ääni on voimakkaampi/terävämpi kuin 90 asteen kulmasta, ilmalla on tässä sormensa pelissä, väittäisin.

H
Seuraa 
Viestejä2622
joanna
Missään ei ole mitään järkeä! Luulin jo keksineeni ratkaisun, mutta 45 astetta kulmalla ja pitkällä viivottimella viivotin siirtyykin taaksepäin alkukohdasta!!! Eikä se juuri pomppaakaan, kun alusta on muovimaton palanen!

Ei pidä otettaa, että ilmiölle on vain yksi ratkaisu. Kun viivotin kaatuu, sen alapää pysyy paikallaan kitkan asioista. Jos tarvittava tukivoima ylittää kitkavoiman jossain vaiheessa, alapää siirtyy taaksepäin. Jos kitka riittää koko kaatumisen ajan, niin viivottimen painopiste siirtyy eteenpäin. Siten viivottimella on liike-energiaa myös eteenpäin kaatumisen loppuvaiheessa ja se siirtyy eteenpäin.

kfa
Seuraa 
Viestejä2517
joanna
JAM
Kitkattomalla pinnalla rämähtää paikalleen. Kun kitka pitää alapäätä paikoillaan, saa viivotin nopeutta kaatumissuuntaan. Kun kitkan vaikutus loppuu, jatkaa viivotin liikettä kaatumissuuntaan, kiihtyvää putoamisliikettä sekä pyörimistä painopisteen ympäri. Mikäli viivotin ei ole saranalla kiinni, niin pintaan osuessaan viivottimen painopisteellä on nopeutta kaatumissuuntaan.



Saa nopeutta kaatumissuuntaan? Loppuvaiheessa kosketushetkellä tasoon jokaisella massapisteellä on nopeutta vain alaspäin.



Yläolevaan lainaukseen punaiseksi värittämäni oletus ei pidä paikkaansa kaatumisen alkuvaiheessa vallinneen kitkan vuoksi. Jos kitkaa ei olisi niin tilanne olisi toisenlainen eli viivotin ei saisi sivusuuntaista liikemäärää.

Jos epäilet asiaa niin kokeilepa ottaa video kaatumisesta. Laita viivottimen päihin ja keskikohtaan heijastintäplä ja valonlähde kameran taakse. Näin pystyt seuraamaan viivottimen eri pisteiden sivusuuntaista nopeutta. Ääritapauksessa kitka riittäisi pitämään viivottimen alapään tukipisteen paikallaan pöydän pinnassa loppuun asti, jolloin viivotin olisi kaaduttuaan siirtynyt sivusuunnassa koko pituutensa verran. Sivusuuntaista siirtymää ei voi tapahtua ilman sivusuuntaista nopeutta.

CE-hyväksytty
Seuraa 
Viestejä29006
joanna
JAM
Kitkattomalla pinnalla rämähtää paikalleen. Kun kitka pitää alapäätä paikoillaan, saa viivotin nopeutta kaatumissuuntaan. Kun kitkan vaikutus loppuu, jatkaa viivotin liikettä kaatumissuuntaan, kiihtyvää putoamisliikettä sekä pyörimistä painopisteen ympäri. Mikäli viivotin ei ole saranalla kiinni, niin pintaan osuessaan viivottimen painopisteellä on nopeutta kaatumissuuntaan.



Saa nopeutta kaatumissuuntaan? Loppuvaiheessa kosketushetkellä tasoon jokaisella massapisteellä on nopeutta vain alaspäin. Voisko viivottimen alapuolella puristuvalla ilmalla ja sen purkautumissuunnalla olevan osansa asiassa? Ilmiö korostuu, jos alapää saa tukea pinnan suunnassa. Kun viivotin osuu tasoon, onko tason tukivoimalla komponenttia muualle kuin ylöspäin? Jos ei, niin ilmiön saa kai aikaan alapäähän kohdistuva tukivoima, jolla on komponentti myös tason suunnassa (lepokitkavoima?)??

Kyllä sillä on nopeutta kaatumissuuntaan oltava jossain vaiheessa jos painopiste on kerran siirtynyt puoli viivottimenmittaa siihen suuntaan.

Edit. Tää näköjään menikin jo....

Tämäkin arkipäivän ilmiö on taas hyvä esimerkki siitä, kuinka vaikeaa fysiikan teoriaa on soveltaa yksinkertaisiin asioihin. Lukion fysiikassa matematiikka on tosi yksinkertaista, mutta ilmiöiden ymmärtäminen tosi hankalaa. Ehkäpä tämä on se suurin syy, miksi kursseilla 6 - 8 ei enää massoittain opiskelijoita istu. Helpommalla pääsee, kun opiskelee vaikka terveystietoa tai filosofiaa! Tärkeitä aineita varmaan molemmat

Opettaja
Seuraa 
Viestejä1983
joanna
Tämäkin arkipäivän ilmiö on taas hyvä esimerkki siitä, kuinka vaikeaa fysiikan teoriaa on soveltaa yksinkertaisiin asioihin. Lukion fysiikassa matematiikka on tosi yksinkertaista, mutta ilmiöiden ymmärtäminen tosi hankalaa. Ehkäpä tämä on se suurin syy, miksi kursseilla 6 - 8 ei enää massoittain opiskelijoita istu. Helpommalla pääsee, kun opiskelee vaikka terveystietoa tai filosofiaa! Tärkeitä aineita varmaan molemmat



Ei kai tässä teorian soveltamisessa ole mitään vaikeutta, vaan kyse on siitä, mitä tuossa oikeasti todellisuudessa tapahtuu. Teoriahan vaan sanoo esimerkiksi, että jos tuo viivotin pomppaa lopussa eteenpäin, se saa silloin impulssin ts. joku voima siinä viivotinta eteenpäin tuuppaa. Asia sitten erikseen, mikä tuo voima oikeasti on.

Muuten, liukkaalla alustalla (laminaattilattialla) viivotin lipeää koko kaatumisen ajan taaksepäin. Tämänhän tietysti selittää momentti, mutta kyllä tässä tapauksessa ilmanvastuskin on aika merkittävä tekijä. Mitähän mahtaa tyhjiössä tapahtua?

Koulussa tuskin kovin moni opiskelija tällaisia asioita mietiskelee ja jos mietiskelee, niin tuskin sen takia fysiikan opintoja kesken jättää, että ei heti keksi helppoa selitystä.

CE-hyväksytty
Seuraa 
Viestejä29006
Opettaja

Koulussa tuskin kovin moni opiskelija tällaisia asioita mietiskelee ja jos mietiskelee, niin tuskin sen takia fysiikan opintoja kesken jättää, että ei heti keksi helppoa selitystä.

Jaa. Mitä siä koulussa sitten nykyään tehdään?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä35095
joanna
Tämäkin arkipäivän ilmiö on taas hyvä esimerkki siitä, kuinka vaikeaa fysiikan teoriaa on soveltaa yksinkertaisiin asioihin. Lukion fysiikassa matematiikka on tosi yksinkertaista, mutta ilmiöiden ymmärtäminen tosi hankalaa. Ehkäpä tämä on se suurin syy, miksi kursseilla 6 - 8 ei enää massoittain opiskelijoita istu. Helpommalla pääsee, kun opiskelee vaikka terveystietoa tai filosofiaa! Tärkeitä aineita varmaan molemmat



Lukiofysiikan ongelma on se, että matematiikan taso on pidettävä niin matalana, että se sulkee pois melkein kaikki arkipäivän ongelmat. Fysiikka jää matematiikan kaltaiseksi abstraktiksi kikkailuksi, jossa lasketaan vain epärealistisia esimerkkejä täydellisten pallojen liikkeestä täydellisessä tyhjiössä, joka tuntuu täysin tarpeettomalta. Tilanne muuttuu täydellisesti sitten, kun oppii enemmän ja näkee sen kuinka valtava selitysvoima fysiikalla on arkipäivän ilmiöihin. Mutta harva jaksaa siihen asti. Helppoa fysiikka ei ole koskaan ja jos ei halua tehdä ajatustyötä, kannattaa valita enemmän ulkoaoppimiseen perustuva ala.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat