Seuraa 
Viestejä129
Liittynyt11.4.2006

Mielenkiintoinen artikkeli (+videot) siitä, miten jäätyneet mehiläisyhdyskunnat saa herätettyä takaisin eloon. Videot Espoon Nuuksion mehiläistarhoilta

http://www.rakentaja.org/index.php?topi ... 245#msg245

..miten tuo on mahdollista? Ilmaisesti jäätyminen ei riko mehiläisen veren solurakennetta?
..voisiko mehiläisistä saada sopivaa verta, syväjäädytettäville, hoitoa odottaville ihmisille?

Kommentit (7)

Neutroni
Seuraa 
Viestejä30797
Liittynyt16.3.2005
jkorpi
Mielenkiintoinen artikkeli (+videot) siitä, miten jäätyneet mehiläisyhdyskunnat saa herätettyä takaisin eloon. Videot Espoon Nuuksion mehiläistarhoilta

http://www.rakentaja.org/index.php?topi ... 245#msg245

..miten tuo on mahdollista? Ilmaisesti jäätyminen ei riko mehiläisen veren solurakennetta?
..voisiko mehiläisistä saada sopivaa verta, syväjäädytettäville, hoitoa odottaville ihmisille?




Eivät mehiläiset ole jäätyneet. En tiedä tarkkaan tarhemehiläisen käytöstä, mutta ilmeisesti ne sitten eivät talvehdi normaalisti kunnon horroksessa, kun kerran syövät läpi talven. Ilmeisesti mehiläisillä kuitenkin on valmius horrokseen ja tuossa tapauksessa ne ovat joutuneet turvautumaan siihen. Horroksessa oleva hyönteinen ei jäädy, vaan sen ruumiissa on aineita, jotka estävä jäätymisen. Jos hyöntinen jäätyy, se kuolee armotta. Jotkut suomalaisetkin lajit kestävät kuitenkin jäätymättä 40-50 asteen pakkasia (tuskin tarhamehiläinen kestää niin paljoa).

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008

Joo ei oo montaa eliölajia, jotka kestää jäätymisen. Siis sen, että solujen seinämät ja solunesteetkin jäätyy. Kuten sanottu, niin vaikka olisi "umpijäässä", niin veressä on "pakkasnestettä", joka estää soluseiniä ja -nesteitä jäätymästä. Joitain eliöitä kuitenkin on, jotka kestävät jäätymisen. En muista mitä ne on.

tietää
Muistelen että suomessakin selviää joku kalalaji pohjiaan myöten jäätyvissä lammissa.

Ruutana http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruutana

Hämmentää.

jkorpi
Seuraa 
Viestejä129
Liittynyt11.4.2006
Neutroni
Ilmeisesti mehiläisillä kuitenkin on valmius horrokseen ja tuossa tapauksessa ne ovat joutuneet turvautumaan siihen. Horroksessa oleva hyönteinen ei jäädy, vaan sen ruumiissa on aineita, jotka estävä jäätymisen. Jos hyönteinen jäätyy, se kuolee armotta. Jotkut suomalaisetkin lajit kestävät kuitenkin jäätymättä 40-50 asteen pakkasia (tuskin tarhamehiläinen kestää niin paljoa).



Kiitos hyvin selventävästä vastauksesta.

Entäs jos mehiläiset ajettaisiin tarkoituksella tähän tilaan, isompi yhdyskunta kevääseen. Mitä seikkoja tuossa horroksen ylläpitämisessä on huomioitavaa?

Lopettavatko jotkut tietyt bakteerit, jotka voisivat tappaa horrostavan mehiläisen, toimintansa -5 tai -10C tai jopa aikaisemmin.

Onko tietoa mikä on Varroa punkin lämmönkesto? Ovatko nuokin vaihtolämpöisiä?

kurremus
Seuraa 
Viestejä383
Liittynyt28.8.2011

Varroa ei häviä pesistä, mutta sitä voidaan torjua. Vielä sata vuotta sitten julkaistussa mehiläistenhoitokirjassa varroa punkin tautiselostus on laadittu pieneksi maininnaksi eksoottisesta taudista mitä ei suomessa esiinny,. Mutta ajat ovat toiset. Varroaa torjutaan loppukesästä/keväisin mm. happotiputuksella.

Talvihorrokseen saattamisessa on huomioitava syksyllä ruokinta. Niiden hunaja on ryöstetty ja niille pitää antaa sokeria jonka mehiläiset varastoivat että mehiläisillä riittäisi lämpöä koko talveksi. Puhutaan kymmenistä kiloista / pesä. Emo munii talvimehiläiset ilmojen kylmetessä. Ne kestävät koko kylmän talven, ilman että edes paskalle voi päästä, ja keväällä puhdistavat omat kehonsa puhdistuslennolla ilmojen lämmetessä. (tapahtunut nyt / ehkä jopa 2-3vk sitten)

talvihorroksessa mehiläiset menevät talvipalloon saaden näin toistensa lämmöstä jokainen osansa. Pesässä tulee olla paksuhko katto, mutta seinät on syytä jättää ohuemmaksi että kosteus tiivistyisi pesän seiniin eikä kattoon... alta tuulettavassa pesässä...

jkorpi
Seuraa 
Viestejä129
Liittynyt11.4.2006
kurremus
Varroa ei häviä pesistä, mutta sitä voidaan torjua. Vielä sata vuotta sitten julkaistussa mehiläistenhoitokirjassa varroa punkin tautiselostus on laadittu pieneksi maininnaksi eksoottisesta taudista mitä ei suomessa esiinny,. Mutta ajat ovat toiset. Varroaa torjutaan loppukesästä/keväisin mm. happotiputuksella.



Varroaa torjutaan myös muurahaishappo käsittelyllä, tymolilla, oksaalihapolla ja peitettyjä kuhnuri kennoja poistamalla. Kysymykseen jonka hain vastausta, en sitä saanut, eli mikä on
varroan kipupiste jäähtymisen suhteen? Kysymys oli horrostaako varroapunkki ?

kurremus
Talvihorrokseen saattamisessa on huomioitava syksyllä ruokinta. Niiden hunaja on ryöstetty ja niille pitää antaa sokeria jonka mehiläiset varastoivat että mehiläisillä riittäisi lämpöä koko talveksi. Puhutaan kymmenistä kiloista / pesä. Emo munii talvimehiläiset ilmojen kylmetessä. Ne kestävät koko kylmän talven, ilman että edes paskalle voi päästä, ja keväällä puhdistavat omat kehonsa puhdistus lennolla ilmojen lämmetessä. (tapahtunut nyt / ehkä jopa 2-3vk sitten)



Niinkuin tuossa aiemmin oli puhetta tarhamehiläiset eivät tavallisesti talvihorrosta. Ne ovat kaikki hereillä ja aktiivisia talvipallon sisällä mikäli kaikki pesässä on hyvin. Keskimäärin 15-17 litraa talviruokaa riittää per yhdyskunta, jos muiden pesien ryöstelyä ei esiinny.

kurremus
talvihorroksessa mehiläiset menevät talvipalloon saaden näin toistensa lämmöstä jokainen osansa. Pesässä tulee olla paksuhko katto, mutta seinät on syytä jättää ohuemmaksi että kosteus tiivistyisi pesän seiniin eikä kattoon... alta tuulettavassa pesässä...



Mehiläiset eivät ole missään talvihorroksessa ollessaan pallossa. Pallon uloimman kerroksen mehiläiset pitävät pallon sisäpinnan mehiläiset lämpiminä aktivoimalla isoja lento lihaksiaan. Mehiläiset pystyvät tekemään sen niin, että siivet ei heilu. Tuossa pallon muodossaan mehiläiset sitten kiertävät ja pallona tyhjentävät pesän ruokavarastot talven aikana.

Mikäli mehiläiset vaipuvat talvihorrokseen se tapahtuu yleensä jonkin katastrofin seurauksena esimerkiksi ruoka loppuu sen jälkeen, kun ovat joutuneen lämmittämään talvi palloa kovemmalla teholla tikan pesään tekemien reikien takia. Yleensä yhdyskunta kuolee tuon horrostamisen päätteeksi, ellei niitä herätä vielä kylmien ilmojen vallitessa tämän aiheen videon esimerkin tavoin. Ainakin hyvin tuo on tullut tutuksi omissa mehiläispesissä, joita on hieman vajaa sata. Teen kaikki hoitotyöt yksin, eli toistoa pääsee tulemaan ja oppimaan virheistä tehokkaasti nopeasti.

Tämä horrokseen vaivuttaminen ja mehiläiset horroksessa pitäminen kiinnostaa sikäli koska se saattaisi vaikuttaa varroa määrään ja siihen tarvitseeko mehiläisille syöttää juuri ollenkaan sitä talviruokaa, joka on kallista sekä aikaa vievää ~1,9€/l ja sataan pesään sitä menisi keskimäärin 1700Litraa (aika monta 10L sankkoa). Lisäksi hallittuun horrokseen saattamisen kautta pesät voisi herättää syksyllä, niin, että pesissä on parhaimmillaan muutama kilo mehiläisiä enemmän..

Mehiläiset lähtivät eilen 21.04.2013 ensimmäistä kertaa kaikista pesistäni yhtä aikaa lennolle. Tässä kuvat ja video siitä tapahtumasta. Kuvissa näkyy muutamissa pesissä lappuja, niissä on ollut tikan reikiä ja ne on herätetty horroksesta, aiheen avauksessa esitetyllä metodilla, jotteivät ne kuolisi ennen kevättä (eivät kuolleet):
http://www.rakentaja.org/index.php?topic=229.0

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat