Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Tyhmään kysymykseen toki vastaus on kappaleiden vetovoima. Mutta..

Jos silloin kerran oli big bang, ja energia sinkoutui työntövoiman mukaan ulospäin ja tämä sama on siis jatkunut jo jonkin aikaa. Mikä saa andromedan lähestymään omaa galaksiamme noin 500 000 km/h. Jos maailman kaikkeus laajenee, niin miksi andromeda kuitenkin lähestyy?

Ja mistä tuollainen nopeus? Oletettavasti se ei tule suoraan kohti meitä vaan polkumme vain tulee risteämään. Silloinhan se tarkoittaa, että se kulkee vieläkin suurempaa nopeutta eteenpäin.

Kommentit (11)

kahannin
Seuraa 
Viestejä3784
Liittynyt6.3.2010
P.e.p.i.
Tyhmään kysymykseen toki vastaus on kappaleiden vetovoima. Mutta..

Jos silloin kerran oli big bang, ja energia sinkoutui työntövoiman mukaan ulospäin ja tämä sama on siis jatkunut jo jonkin aikaa. Mikä saa andromedan lähestymään omaa galaksiamme noin 500 000 km/h. Jos maailman kaikkeus laajenee, niin miksi andromeda kuitenkin lähestyy?

Ja mistä tuollainen nopeus? Oletettavasti se ei tule suoraan kohti meitä vaan polkumme vain tulee risteämään. Silloinhan se tarkoittaa, että se kulkee vieläkin suurempaa nopeutta eteenpäin.




Vaikka esim. tunnettu professori Kari Enqvist lähtee siitä, että kaikkia kysymyksiä ei saisi tehdä, niin rohkenen todeta, että hyvä kysymys!

Kappaleiden vetovoima on avaruutta stabiloiva tekijä.

Linnunratojen törmäys-hypoteesissä on kyseessä on teoreettinen mallinnuksella luotu spekulaatio siinä kuin big bangkin. Näille olettamuksille on tyypillistä epäloogisuus, joka paljastuu jos kaikkia kysymyksiä tehdään. Teoriaa pyritään todistamaan oikeaksi ja siinä ainoa rajoittava tekijä on tutkijan mielikuvitus. Kun asian saa julkaistua ja sille on olemassa konsensukseksi nimetty hyväksyntä, niin se muuttuisi luonnonlaiksi. Jotain rajaa mielikuvitukselle toki asetetaan. Big bangissä olisi muodostunut energiasta materiaa ja antimateriaa, mutta sellainen ajatus, että animaterialla olisi antienergiaa kielletään jyrkästi. Antimateriasta tulevan energian pitäisi olla samanlaista kuin materiasta tuleva energia. Kuitenkin pitää muistaa, että antikullasta olevaa sormusta ei saa antaa morsiamelleen.

Nyt on todettu, että jokaisen linnunradan keskustassa on "mustaksi aukoksi" nimetty taivaankappale. Tieteellisessä sci-fi-fantasioissa oletetaan, että musta aukko söisi itseään kaiken aikaa suuremmaksi. Tiedämme, että kun on ainetta, niin on energiaa. Sellaista tapausta ei tiedetä, että kun olisi energiaa, niin saataisiin ainetta (tai antimateriaa). Jo alkemistit aikoinaan yrittivät luoda kultaa energian avulla. Kyseinen toiminta tuomittiin sittemmin hyvin epätieteelliseksi. Nyt nykyajan alkemistit olettavat, että mustassa aukossa energia muuttuisi aineeksi. Siksi se kasvaisi. Mielenkiintoista tässä ajatuskuviossa on selektiivisyys: toisin kuin big bangissä, mustassa aukossa ei muodostuisi antimateriaa. Big bangissä materia ja antimateria olisivat kohteliaasti vältelleet toisiaan, ilmeisesti vuosimiljardit ovat poistaneet kohteliaisuuden ohuen pintasilauksen, joten niitä ei saa päästää mustaan aukkoon riitelemään keskenään. Sehän voisi johtaa tilanteeseen, jossa mustasta aukosta jäisi vain aukko avaruuden tyhjyyteen. On luonnollista, että tällainen epäloogisuus halutaan välttää.

Meidän linnunratamme on tärkeä linnunrata, koska siellä asuu sotaisa ihminen omnipotenttisine ominaisuuksineen. Siinä näkökulmassa olisi luonnollista, että lähellä olevat (sotaiset) linnunradat kadehtisivat meitä ja pyrkisivät ryöstämään maapallon omaan omistukseensa, kun niiden mustat aukot olisivat kasvaneet tarpeeksi isoiksi. Ja koska Andromeda on meidän linnunrataamme suurempi, niin sen "musta aukko" tietenkin kasvaisi suuremmaksi. Mitä tulee avaruuden normaaleihin liikennesääntöihin, niin mustien aukkojen oletetaan voivan poiketa niistä. Niiden tarkoitus olisi kasvaa mahdollisimman isoiksi, joten niiden tulisi voida suunnata kulkunsa kohti lisäravintoa eli Andromedan musta aukko nakittaisi tietenkin Linnunratamme (omaansa säästäessään).

Käytännössä tilanne on se, että kyseiset "mustat aukot" ovat niin massiivisia kappaleita, että ne vetovoimallaan pitävät linnunradan muut taivaankappaleet stabiileilla kiertoradoilla ympärillään. Koska ns. "pimeää energiaa" ja "pimeää ainetta" on hyvin runsaasti, niin on aivan mahdollista, että meidän nykyisin tuntemaamme osaa avaruudesta (kutsun sitä aliavaruudeksi) hallitsee jokin supermassiivinen taivaankappale vetovoimallaan. Kaikki läheisyydessämme olevat linnunratadat kiertävät sitä stabiileilla radoillaan. Tämä supermassiivinen aliavaruuden keskuskappale voisi hyvin olla esim. erittäin kovien kosmisten säteiden emittoija.

Nyt voi olla sellainen tilanne, että meidän linnunratamme radan sisäpuolella tätä supermassiivista aliavaruuden keskusta kiertävät taivaankappaleet ovat meitä edellä radallaan.Niillä on tietenkin suurempi nopeus kuin meillä, joten me jäämme niistä jälkeen. Seurauksena on punasiirtymä. Meidän linnunratamme kiertoradan ulkopuolella ko. aliavaruuden keskusta olevat linnunradat ovat takanamme. Niillä on tietenkin pienempi nopeus kuin meillä, joten ne jäävät meistä jälkeen. Seurauksena on punasiirtymä.

Avaruudelle tyypillinen ilmiö on stabiilisuus ja tyhjyys. Mitään vaaraa linnunratojen törmäyksistä ei ole.

Ohman
Seuraa 
Viestejä1637
Liittynyt17.10.2010
kahannin
P.e.p.i.
Tyhmään kysymykseen toki vastaus on kappaleiden vetovoima. Mutta..

Jos silloin kerran oli big bang, ja energia sinkoutui työntövoiman mukaan ulospäin ja tämä sama on siis jatkunut jo jonkin aikaa. Mikä saa andromedan lähestymään omaa galaksiamme noin 500 000 km/h. Jos maailman kaikkeus laajenee, niin miksi andromeda kuitenkin lähestyy?

Ja mistä tuollainen nopeus? Oletettavasti se ei tule suoraan kohti meitä vaan polkumme vain tulee risteämään. Silloinhan se tarkoittaa, että se kulkee vieläkin suurempaa nopeutta eteenpäin.




Vaikka esim. tunnettu professori Kari Enqvist lähtee siitä, että kaikkia kysymyksiä ei saisi tehdä, niin rohkenen todeta, että hyvä kysymys!

Kappaleiden vetovoima on avaruutta stabiloiva tekijä.

Linnunratojen törmäys-hypoteesissä on kyseessä on teoreettinen mallinnuksella luotu spekulaatio siinä kuin big bangkin. Näille olettamuksille on tyypillistä epäloogisuus, joka paljastuu jos kaikkia kysymyksiä tehdään. Teoriaa pyritään todistamaan oikeaksi ja siinä ainoa rajoittava tekijä on tutkijan mielikuvitus. Kun asian saa julkaistua ja sille on olemassa konsensukseksi nimetty hyväksyntä, niin se muuttuisi luonnonlaiksi. Jotain rajaa mielikuvitukselle toki asetetaan. Big bangissä olisi muodostunut energiasta materiaa ja antimateriaa, mutta sellainen ajatus, että animaterialla olisi antienergiaa kielletään jyrkästi. Antimateriasta tulevan energian pitäisi olla samanlaista kuin materiasta tuleva energia. Kuitenkin pitää muistaa, että antikullasta olevaa sormusta ei saa antaa morsiamelleen.

Nyt on todettu, että jokaisen linnunradan keskustassa on "mustaksi aukoksi" nimetty taivaankappale. Tieteellisessä sci-fi-fantasioissa oletetaan, että musta aukko söisi itseään kaiken aikaa suuremmaksi. Tiedämme, että kun on ainetta, niin on energiaa. Sellaista tapausta ei tiedetä, että kun olisi energiaa, niin saataisiin ainetta (tai antimateriaa). Jo alkemistit aikoinaan yrittivät luoda kultaa energian avulla. Kyseinen toiminta tuomittiin sittemmin hyvin epätieteelliseksi. Nyt nykyajan alkemistit olettavat, että mustassa aukossa energia muuttuisi aineeksi. Siksi se kasvaisi. Mielenkiintoista tässä ajatuskuviossa on selektiivisyys: toisin kuin big bangissä, mustassa aukossa ei muodostuisi antimateriaa. Big bangissä materia ja antimateria olisivat kohteliaasti vältelleet toisiaan, ilmeisesti vuosimiljardit ovat poistaneet kohteliaisuuden ohuen pintasilauksen, joten niitä ei saa päästää mustaan aukkoon riitelemään keskenään. Sehän voisi johtaa tilanteeseen, jossa mustasta aukosta jäisi vain aukko avaruuden tyhjyyteen. On luonnollista, että tällainen epäloogisuus halutaan välttää.

Meidän linnunratamme on tärkeä linnunrata, koska siellä asuu sotaisa ihminen omnipotenttisine ominaisuuksineen. Siinä näkökulmassa olisi luonnollista, että lähellä olevat (sotaiset) linnunradat kadehtisivat meitä ja pyrkisivät ryöstämään maapallon omaan omistukseensa, kun niiden mustat aukot olisivat kasvaneet tarpeeksi isoiksi. Ja koska Andromeda on meidän linnunrataamme suurempi, niin sen "musta aukko" tietenkin kasvaisi suuremmaksi. Mitä tulee avaruuden normaaleihin liikennesääntöihin, niin mustien aukkojen oletetaan voivan poiketa niistä. Niiden tarkoitus olisi kasvaa mahdollisimman isoiksi, joten niiden tulisi voida suunnata kulkunsa kohti lisäravintoa eli Andromedan musta aukko nakittaisi tietenkin Linnunratamme (omaansa säästäessään).

Käytännössä tilanne on se, että kyseiset "mustat aukot" ovat niin massiivisia kappaleita, että ne vetovoimallaan pitävät linnunradan muut taivaankappaleet stabiileilla kiertoradoilla ympärillään. Koska ns. "pimeää energiaa" ja "pimeää ainetta" on hyvin runsaasti, niin on aivan mahdollista, että meidän nykyisin tuntemaamme osaa avaruudesta (kutsun sitä aliavaruudeksi) hallitsee jokin supermassiivinen taivaankappale vetovoimallaan. Kaikki läheisyydessämme olevat linnunratadat kiertävät sitä stabiileilla radoillaan. Tämä supermassiivinen aliavaruuden keskuskappale voisi hyvin olla esim. erittäin kovien kosmisten säteiden emittoija.

Nyt voi olla sellainen tilanne, että meidän linnunratamme radan sisäpuolella tätä supermassiivista aliavaruuden keskusta kiertävät taivaankappaleet ovat meitä edellä radallaan.Niillä on tietenkin suurempi nopeus kuin meillä, joten me jäämme niistä jälkeen. Seurauksena on punasiirtymä. Meidän linnunratamme kiertoradan ulkopuolella ko. aliavaruuden keskusta olevat linnunradat ovat takanamme. Niillä on tietenkin pienempi nopeus kuin meillä, joten ne jäävät meistä jälkeen. Seurauksena on punasiirtymä.

Avaruudelle tyypillinen ilmiö on stabiilisuus ja tyhjyys. Mitään vaaraa linnunratojen törmäyksistä ei ole.

author="" kirjoitti:



"Jotain rajaa mielikuvitukselle toki asetetaan."

Jotain rajaa höpötyksellekin pitäisi asettaa.

Ohman

Vapaa radikaali
Seuraa 
Viestejä1686
Liittynyt26.8.2009
P.e.p.i.
Tyhmään kysymykseen toki vastaus on kappaleiden vetovoima. Mutta..

Jos silloin kerran oli big bang, ja energia sinkoutui työntövoiman mukaan ulospäin ja tämä sama on siis jatkunut jo jonkin aikaa. Mikä saa andromedan lähestymään omaa galaksiamme noin 500 000 km/h. Jos maailman kaikkeus laajenee, niin miksi andromeda kuitenkin lähestyy?

Ja mistä tuollainen nopeus? Oletettavasti se ei tule suoraan kohti meitä vaan polkumme vain tulee risteämään. Silloinhan se tarkoittaa, että se kulkee vieläkin suurempaa nopeutta eteenpäin.




Avaruuden laajeneminen ei ole liikettä samassa mielessä kuin gravitaation aiheuttama kappaleiden lähentyminen.
Avaruus toki laajenee, mutta laajeneminen vaikuttaa vain todella hirvittävän pitkillä etäisyyksillä, kuten esim. galaksijoukkojen välillä. Maailmankaikkeus on kuitenkin aika iso paikka, joten laajenemisen pystyy empiirisesti toteamaan punasiirtymästä.

Paikallisesti ( esim. oman Linnunratamme ja Andromedan välisillä etäisyyksillä ) gravitaatio voittaa laajenemisen vielä toistaikseksi ihan mennen tullen. Andromedan lähestymisen voi yhtä lailla todeta sinisiirtymästä.

Huomaa myös, että laakeassa, isotrooppisesssa kosmoksessa ei ole järkeä käyttää sellaista ilmaisua kuin "eteenpäin". Andromeda ei millään lailla ole matkalla "eteenpäin" mistään alkuräjähdyksen keskipisteestä. Eikä meidän linnunratamme yhtään sen enempää. Andromedan ja Linnunradan välinen gravitaatio vetää niitä toisiaan kohti, ja se on osapuilleen siinä. Jossain vaiheessa kaukaisessa tulevaisuudessa tapahtuu törmäys ja ne sulautuvat toisiinsa.

Samankaltaisia galaksien törmäyksiä on nähtävissä vaikka kuinka paljon.

Gentlemen, start polishing your tin foil hats!

Vierailija
Vapaa radikaali

Huomaa myös, että laakeassa, isotrooppisesssa kosmoksessa ei ole järkeä käyttää sellaista ilmaisua kuin "eteenpäin". Andromeda ei millään lailla ole matkalla "eteenpäin" mistään alkuräjähdyksen keskipisteestä.



Nyt laukkas yli hilseen...
Eli räjähdys oli, avaruus laajenee, mutta materiaali sinkoilee sinne tänne...? Miksei ne muka kulkisi pääosin poispäin keskipisteestä kohti laajenemisen suuntaa? Itseäni hämää hirveästi se kartioajatus (Hawking). Havainnoitsija katsoo yhdestä pisteestä ja valonsäteet kääntyvät hänen silmäänsä. Todellisuudessahan havainnoitsija on kolmiulotteisessa tilavuudessa ja hän näkee joka suuntaan. Kartio malli toki on yksinkertaistus, mutta omalla kohdalla siitä eroon pääseminen tuntuu välillä mahdottomalta.

JPI
Seuraa 
Viestejä25499
Liittynyt5.12.2012
P.e.p.i.
Vapaa radikaali

Huomaa myös, että laakeassa, isotrooppisesssa kosmoksessa ei ole järkeä käyttää sellaista ilmaisua kuin "eteenpäin". Andromeda ei millään lailla ole matkalla "eteenpäin" mistään alkuräjähdyksen keskipisteestä.



Nyt laukkas yli hilseen...
Eli räjähdys oli, avaruus laajenee, mutta materiaali sinkoilee sinne tänne...? Miksei ne muka kulkisi pääosin poispäin keskipisteestä kohti laajenemisen suuntaa? Itseäni hämää hirveästi se kartioajatus (Hawking). Havainnoitsija katsoo yhdestä pisteestä ja valonsäteet kääntyvät hänen silmäänsä. Todellisuudessahan havainnoitsija on kolmiulotteisessa tilavuudessa ja hän näkee joka suuntaan. Kartio malli toki on yksinkertaistus, mutta omalla kohdalla siitä eroon pääseminen tuntuu välillä mahdottomalta.



Ajattele ilmapallon pintaa johon on piirreetty galakseja. Kun palloon puhalletaan ilmaa, galaksien etäisyys toisistaan kasvaa. Ei kuitenkaan ole olemassa mitään tiettyä suuntaa, mihin kaikki galasit etenisivät. Pallon ulkopuolista avaruutta ei tässä esimerkissä saa ajatella, sitä ei ole olemassa, on vain tuo 2-ulotteinen pallon pinta. Sorry, mutta hyvän vertauksen hinta on se että yksi ulottuvuus täytyy unohtaa, muuten tilannetta on miltei nahdoton havainnollistaa.
Laajenevassa avaruudessa siis ei ole todellakaan suuntaa eteenpäin tai keskustasta poispäin!

3³+4³+5³=6³

NytRiitti
Seuraa 
Viestejä2703
Liittynyt12.9.2012
JPI

Ajattele ilmapallon pintaa johon on piirreetty galakseja. Kun palloon puhalletaan ilmaa, galaksien etäisyys toisistaan kasvaa. !

Parempi mielikuva on pallon pintaan liimalla (ei nuppineulalla!) kiinnitetyt pienet paperiset galaksin kuvat,tällöin galaksit eivät laajene.

JPI
Seuraa 
Viestejä25499
Liittynyt5.12.2012
Veli H.
JPI

Ajattele ilmapallon pintaa johon on piirreetty galakseja. Kun palloon puhalletaan ilmaa, galaksien etäisyys toisistaan kasvaa. !

Parempi mielikuva on pallon pintaan liimalla (ei nuppineulalla!) kiinnitetyt pienet paperiset galaksin kuvat,tällöin galaksit eivät laajene.



Nii.. no...jooo..totta, mutta en löytäny liimaa ja piirsin ihan pikkuriikkiset galaksit.

3³+4³+5³=6³

Goswell
Seuraa 
Viestejä11337
Liittynyt8.3.2010

Ei katos tää on pikkusen jakomielitautinen tämä virallinen totuus. Meillähän oli alkuräjähdys, se ei missään nimessä kuitenkaan ollut räjähdys koska dynamiitti. Räjähdyksen (joka siis ei ollut räjähdys) seurauksena kaikkeus laajeni, eli tavarat loittonee toistaan, tavarat ei tietenkään loittone toisistaan oikeasti koska tausta, vaan avaruus ikäänkuin venyy ja ikäänkuin turpoaa koko roska, eli ei liiku minekkään vaikka liikkuukin.
Olemme ikään kuin täyttyvän ilmapallon pinta, vaikka havainnot ei tätä tuekkaan, ihminen ei vain ymmärrä miksi pallon tasopinta näyttää samalta ihan joka suunassa, siis leviää jokasuuntaan ei vain tasossa, no, ihmisten aivot on tehty puissa kiipeilyyn ei ajatteluun.
Materialla on ominaisuus nimeltään gravitaatio, se ei kuitenkaan ole mitään, vain tausta on kaareutunut koska gravitaatio, meillä on siis kuoppia avaruudessa, vaikka oikeasti niitä ei tietenkään olekkaan (ihminen ei vain ymmärrä kuoppaa jota ei oikeasti ole).
Tuo olematon kuoppa olemattomassa taustassa siis ikäänkuin kaareuttaa materian liikkeen, liikkeen jota ei siis ole. Liike jota ei ole jatkuu suoraan vaikka kaattaakin olemattoman kuopan takia, ihminen ei vain voi tätäkään ymmärtää koska aivot.

Ihan selvää on tämä, vaikka ei sitä voi ymmärtää mitenkään.

Minun mielestä noin.

Vierailija
Goswell
Ei katos tää on pikkusen jakomielitautinen tämä virallinen totuus. Meillähän oli alkuräjähdys, se ei missään nimessä kuitenkaan ollut räjähdys koska dynamiitti. Räjähdyksen (joka siis ei ollut räjähdys) seurauksena kaikkeus laajeni, eli tavarat loittonee toistaan, tavarat ei tietenkään loittone toisistaan oikeasti koska tausta, vaan avaruus ikäänkuin venyy ja ikäänkuin turpoaa koko roska, eli ei liiku minekkään vaikka liikkuukin.
Olemme ikään kuin täyttyvän ilmapallon pinta, vaikka havainnot ei tätä tuekkaan, ihminen ei vain ymmärrä miksi pallon tasopinta näyttää samalta ihan joka suunassa, siis leviää jokasuuntaan ei vain tasossa, no, ihmisten aivot on tehty puissa kiipeilyyn ei ajatteluun.
Materialla on ominaisuus nimeltään gravitaatio, se ei kuitenkaan ole mitään, vain tausta on kaareutunut koska gravitaatio, meillä on siis kuoppia avaruudessa, vaikka oikeasti niitä ei tietenkään olekkaan (ihminen ei vain ymmärrä kuoppaa jota ei oikeasti ole).
Tuo olematon kuoppa olemattomassa taustassa siis ikäänkuin kaareuttaa materian liikkeen, liikkeen jota ei siis ole. Liike jota ei ole jatkuu suoraan vaikka kaattaakin olemattoman kuopan takia, ihminen ei vain voi tätäkään ymmärtää koska aivot.

Ihan selvää on tämä, vaikka ei sitä voi ymmärtää mitenkään.




Sinulla tuntuu tosiaan olevan suunnattomia vaikeuksia asioiden käsittämisessä. Koitapas lukaista vaikka wikipedian artikkeli aiheesta, jos asiaan tulisi yhtään selkoa. Havaintoihin nämä teoriat nimenomaan pohjautuvat.

kahannin
Seuraa 
Viestejä3784
Liittynyt6.3.2010
Stupp
Goswell
Ei katos tää on pikkusen jakomielitautinen tämä virallinen totuus. Meillähän oli alkuräjähdys, se ei missään nimessä kuitenkaan ollut räjähdys koska dynamiitti. Räjähdyksen (joka siis ei ollut räjähdys) seurauksena kaikkeus laajeni, eli tavarat loittonee toistaan, tavarat ei tietenkään loittone toisistaan oikeasti koska tausta, vaan avaruus ikäänkuin venyy ja ikäänkuin turpoaa koko roska, eli ei liiku minekkään vaikka liikkuukin.
Olemme ikään kuin täyttyvän ilmapallon pinta, vaikka havainnot ei tätä tuekkaan, ihminen ei vain ymmärrä miksi pallon tasopinta näyttää samalta ihan joka suunassa, siis leviää jokasuuntaan ei vain tasossa, no, ihmisten aivot on tehty puissa kiipeilyyn ei ajatteluun.
Materialla on ominaisuus nimeltään gravitaatio, se ei kuitenkaan ole mitään, vain tausta on kaareutunut koska gravitaatio, meillä on siis kuoppia avaruudessa, vaikka oikeasti niitä ei tietenkään olekkaan (ihminen ei vain ymmärrä kuoppaa jota ei oikeasti ole).
Tuo olematon kuoppa olemattomassa taustassa siis ikäänkuin kaareuttaa materian liikkeen, liikkeen jota ei siis ole. Liike jota ei ole jatkuu suoraan vaikka kaattaakin olemattoman kuopan takia, ihminen ei vain voi tätäkään ymmärtää koska aivot.

Ihan selvää on tämä, vaikka ei sitä voi ymmärtää mitenkään.




Sinulla tuntuu tosiaan olevan suunnattomia vaikeuksia asioiden käsittämisessä. Koitapas lukaista vaikka wikipedian artikkeli aiheesta, jos asiaan tulisi yhtään selkoa. Havaintoihin nämä teoriat nimenomaan pohjautuvat.



Kiitoksia vinkistä. Luin viitteen ja totesin, että suhteellisuusteoria ei perustu havaintoihin vaan laskelmiin käyttäen hatusta otettua kosmologista vakiota vapaana muuttujana, jolla laskukaavat normitetaan. Kyse ei ole mistään käytännön luonnontieteestä, vaan teoreettisesta matematiikasta. Asian yhteyksiä käytäntöön ei saisi epäillä, se pyritään estämään fundamentalistisesta uskonnosta tutuin keinoin. Nyt ymmärrän, miksi esim. Kari Enqvist esiintyy joissakin kirjoituksissaan kuin paraskin imaami (sen sijaan, että keskittyisi tieteen tekemiseen)!

Neliulotteisen aika-avaruuden dilataatiot perustuvat laskelmiin, joissa Zurichin torikirkon kelloa verrataan menomatkalla olevan, valonnopeudella kulkevan avaruusaluksen kelloon. Kun sama vertailu suoritetaan paluumatkalla olevan avaruusaluksen kellon ja Zurichin torikirkon kellon välillä, niin todetaan, että menomatkan laskennalliset dilataatiot supistuvat pois. Nettotulos on: ei mitään dilataatiota. Käytännössä ei siis tapahdu mitään dramaattista, mutta matematiikkaa yksisilmäisellä tarkastelukulmalla voi tuhertaa paljonkin.

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat