Seuraa 
Viestejä2882
Liittynyt4.9.2010

Joka syntyi päässäni äsken. Maapallo pyörii ja navoilla on jääpeitettä enemmän (jääkausi) tai vähemmän. Voisiko maapalloa ajatella vähän kuin hyrräksi, jonka tasapainoon jäätiköt vaikuttavat. Navoille kertyvä jää lisää painoa navoille ja voi vaikuttaa näin maapallon pystyakselin kulmaan.
Hyrrässä on keskellä painoa, joka pitää hyrrän pyöriessään pystyasennossa. Voiko ajatella, että kun napojen jääpeite vähenee, niin maapallon akseli hakeutuu enemmän pystyasentoon ja tämä aloittaisi jääkauden navoilla, koska vuodenaika vaihtelut jäisivät pois. Sitten kun navoille olisi kertynyt enemmän jäätä, niin maapallosta tulisi epävakaampi, koska painoa olisi enemmän maapallon pystyakselin päissä kuin maapallon (hyrrän) keskikohdalla. Tämä voisi taas kallistaa maapallon akselia, jolloin vuodenajat alkaisivat taas vaikuttamaan ja napojen jääpeite alkaisi pienenemään. Eli aiheutammeko itsellemme jääkauden nyt kun pohjoisnavan jääpeite vähenee?

Vaka vanha Väinämöinen, tietäjä iänikuinen.

Sivut

Kommentit (21)

ing geolog
Seuraa 
Viestejä6768
Liittynyt28.9.2008

Miten minusta tuntuu, että teoriaisi ei ole uusi, tälläkään palstalla.

Mutta minäkin voin tehdä virheitä, kerran nuorena sytytin, Haaparannan kaupunginhotellissa, tupakin väärästä päästä.

kahannin
Seuraa 
Viestejä3784
Liittynyt6.3.2010
Vomies
Joka syntyi päässäni äsken. Maapallo pyörii ja navoilla on jääpeitettä enemmän (jääkausi) tai vähemmän. Voisiko maapalloa ajatella vähän kuin hyrräksi, jonka tasapainoon jäätiköt vaikuttavat. Navoille kertyvä jää lisää painoa navoille ja voi vaikuttaa näin maapallon pystyakselin kulmaan.
Hyrrässä on keskellä painoa, joka pitää hyrrän pyöriessään pystyasennossa. Voiko ajatella, että kun napojen jääpeite vähenee, niin maapallon akseli hakeutuu enemmän pystyasentoon ja tämä aloittaisi jääkauden navoilla, koska vuodenaika vaihtelut jäisivät pois. Sitten kun navoille olisi kertynyt enemmän jäätä, niin maapallosta tulisi epävakaampi, koska painoa olisi enemmän maapallon pystyakselin päissä kuin maapallon (hyrrän) keskikohdalla. Tämä voisi taas kallistaa maapallon akselia, jolloin vuodenajat alkaisivat taas vaikuttamaan ja napojen jääpeite alkaisi pienenemään. Eli aiheutammeko itsellemme jääkauden nyt kun pohjoisnavan jääpeite vähenee?



Pohjoisnavalla merijää vähenee kesäisin ja lisääntyy talvisin. Siitä ei aiheudu nettopainon muutosta.

Kaiken maapallolla olevan jään osuus koko planeetan painosta on varsin vähäinen. Jäällä ei ole merkitystä pyörimiseen. Viron autolautan kaiteelle asetetulla tupakkakartongilla on suurempi merkitys lautan kallistumiseen kuin jäällä on maapallon akselin kallistuskulmaan.

Vastaus siis on: emme aiheuta. Myöskin siksi, koska ihmisellä ei ole vaikutusta Pohjoisnavan jääpeitteeseen.

ing geolog
Seuraa 
Viestejä6768
Liittynyt28.9.2008
kahannin
Vomies
Joka syntyi päässäni äsken. Maapallo pyörii ja navoilla on jääpeitettä enemmän (jääkausi) tai vähemmän. Voisiko maapalloa ajatella vähän kuin hyrräksi, jonka tasapainoon jäätiköt vaikuttavat. Navoille kertyvä jää lisää painoa navoille ja voi vaikuttaa näin maapallon pystyakselin kulmaan.
Hyrrässä on keskellä painoa, joka pitää hyrrän pyöriessään pystyasennossa. Voiko ajatella, että kun napojen jääpeite vähenee, niin maapallon akseli hakeutuu enemmän pystyasentoon ja tämä aloittaisi jääkauden navoilla, koska vuodenaika vaihtelut jäisivät pois. Sitten kun navoille olisi kertynyt enemmän jäätä, niin maapallosta tulisi epävakaampi, koska painoa olisi enemmän maapallon pystyakselin päissä kuin maapallon (hyrrän) keskikohdalla. Tämä voisi taas kallistaa maapallon akselia, jolloin vuodenajat alkaisivat taas vaikuttamaan ja napojen jääpeite alkaisi pienenemään. Eli aiheutammeko itsellemme jääkauden nyt kun pohjoisnavan jääpeite vähenee?



Pohjoisnavalla merijää vähenee kesäisin ja lisääntyy talvisin. Siitä ei aiheudu nettopainon muutosta.

Kaiken maapallolla olevan jään osuus koko planeetan painosta on varsin vähäinen. Jäällä ei ole merkitystä pyörimiseen. Viron autolautan kaiteelle asetetulla tupakkakartongilla on suurempi merkitys lautan kallistumiseen kuin jäällä on maapallon akselin kallistuskulmaan.

Vastaus siis on: emme aiheuta. Myöskin siksi, koska ihmisellä ei ole vaikutusta Pohjoisnavan jääpeitteeseen.




Ja sitten olisit voinut viitata "ilmastonmuuto-ketjuihin" jossa kyllä on muitakin mielipiteitä tuosta itseaiheutuksesta, ihan yhtä varmoja ja faktoihin perustuvia.

Mutta minäkin voin tehdä virheitä, kerran nuorena sytytin, Haaparannan kaupunginhotellissa, tupakin väärästä päästä.

kahannin
Seuraa 
Viestejä3784
Liittynyt6.3.2010
ing.geolog
kahannin
Vomies
Joka syntyi päässäni äsken. Maapallo pyörii ja navoilla on jääpeitettä enemmän (jääkausi) tai vähemmän. Voisiko maapalloa ajatella vähän kuin hyrräksi, jonka tasapainoon jäätiköt vaikuttavat. Navoille kertyvä jää lisää painoa navoille ja voi vaikuttaa näin maapallon pystyakselin kulmaan.
Hyrrässä on keskellä painoa, joka pitää hyrrän pyöriessään pystyasennossa. Voiko ajatella, että kun napojen jääpeite vähenee, niin maapallon akseli hakeutuu enemmän pystyasentoon ja tämä aloittaisi jääkauden navoilla, koska vuodenaika vaihtelut jäisivät pois. Sitten kun navoille olisi kertynyt enemmän jäätä, niin maapallosta tulisi epävakaampi, koska painoa olisi enemmän maapallon pystyakselin päissä kuin maapallon (hyrrän) keskikohdalla. Tämä voisi taas kallistaa maapallon akselia, jolloin vuodenajat alkaisivat taas vaikuttamaan ja napojen jääpeite alkaisi pienenemään. Eli aiheutammeko itsellemme jääkauden nyt kun pohjoisnavan jääpeite vähenee?



Pohjoisnavalla merijää vähenee kesäisin ja lisääntyy talvisin. Siitä ei aiheudu nettopainon muutosta.

Kaiken maapallolla olevan jään osuus koko planeetan painosta on varsin vähäinen. Jäällä ei ole merkitystä pyörimiseen. Viron autolautan kaiteelle asetetulla tupakkakartongilla on suurempi merkitys lautan kallistumiseen kuin jäällä on maapallon akselin kallistuskulmaan.

Vastaus siis on: emme aiheuta. Myöskin siksi, koska ihmisellä ei ole vaikutusta Pohjoisnavan jääpeitteeseen.




Ja sitten olisit voinut viitata "ilmastonmuuto-ketjuihin" jossa kyllä on muitakin mielipiteitä tuosta itseaiheutuksesta, ihan yhtä varmoja ja faktoihin perustuvia.



Itseaiheutuksesta ei ole olemassa mitään fysikaalisia todisteita, ainoastaan mielipiteitä: Luullaan, että ihminen voisi kasvihuonekaasuvaikutusta voimistamalla lämmittää pihaa, vaikka tiedetään, että ilmiöllä ei kyetä lämmittämään edes tupaa!

Vomies
Seuraa 
Viestejä2882
Liittynyt4.9.2010
Vomies
Joka syntyi päässäni äsken. Maapallo pyörii ja navoilla on jääpeitettä enemmän (jääkausi) tai vähemmän. Voisiko maapalloa ajatella vähän kuin hyrräksi, jonka tasapainoon jäätiköt vaikuttavat. Navoille kertyvä jää lisää painoa navoille ja voi vaikuttaa näin maapallon pystyakselin kulmaan.
Hyrrässä on keskellä painoa, joka pitää hyrrän pyöriessään pystyasennossa. Voiko ajatella, että kun napojen jääpeite vähenee, niin maapallon akseli hakeutuu enemmän pystyasentoon ja tämä aloittaisi jääkauden navoilla, koska vuodenaika vaihtelut jäisivät pois. Sitten kun navoille olisi kertynyt enemmän jäätä, niin maapallosta tulisi epävakaampi, koska painoa olisi enemmän maapallon pystyakselin päissä kuin maapallon (hyrrän) keskikohdalla. Tämä voisi taas kallistaa maapallon akselia, jolloin vuodenajat alkaisivat taas vaikuttamaan ja napojen jääpeite alkaisi pienenemään. Eli aiheutammeko itsellemme jääkauden nyt kun pohjoisnavan jääpeite vähenee?



Mietin vähän lisää tähän liittyen.

Pohjoisnapa.

Pohjoisnavan läheisyys ja sen ympärivuotinen jääyhteys Grönlantiin, tämän ja Grönlannin jäämassojen merkitys maapallon akselikulman kallistumaan? Lisäksi Kanadan pohjoisosien ympärivuotinen jääyhteys pohjoisnavan jääpeitteeseen ja sen merkitys?

Löysin vertailukuvan kahden eri vuoden (1979 ja 2007) väliltä syyskuulta, jolloin pohjoisnavan jääpeite alkaa olemaan minimissään.

Vaka vanha Väinämöinen, tietäjä iänikuinen.

kahannin
Seuraa 
Viestejä3784
Liittynyt6.3.2010
Vomies
Vomies
Joka syntyi päässäni äsken. Maapallo pyörii ja navoilla on jääpeitettä enemmän (jääkausi) tai vähemmän. Voisiko maapalloa ajatella vähän kuin hyrräksi, jonka tasapainoon jäätiköt vaikuttavat. Navoille kertyvä jää lisää painoa navoille ja voi vaikuttaa näin maapallon pystyakselin kulmaan.
Hyrrässä on keskellä painoa, joka pitää hyrrän pyöriessään pystyasennossa. Voiko ajatella, että kun napojen jääpeite vähenee, niin maapallon akseli hakeutuu enemmän pystyasentoon ja tämä aloittaisi jääkauden navoilla, koska vuodenaika vaihtelut jäisivät pois. Sitten kun navoille olisi kertynyt enemmän jäätä, niin maapallosta tulisi epävakaampi, koska painoa olisi enemmän maapallon pystyakselin päissä kuin maapallon (hyrrän) keskikohdalla. Tämä voisi taas kallistaa maapallon akselia, jolloin vuodenajat alkaisivat taas vaikuttamaan ja napojen jääpeite alkaisi pienenemään. Eli aiheutammeko itsellemme jääkauden nyt kun pohjoisnavan jääpeite vähenee?



Mietin vähän lisää tähän liittyen.

Pohjoisnapa.

Pohjoisnavan läheisyys ja sen ympärivuotinen jääyhteys Grönlantiin, tämän ja Grönlannin jäämassojen merkitys maapallon akselikulman kallistumaan? Lisäksi Kanadan pohjoisosien ympärivuotinen jääyhteys pohjoisnavan jääpeitteeseen ja sen merkitys?

Löysin vertailukuvan kahden eri vuoden (1979 ja 2007) väliltä syyskuulta, jolloin pohjoisnavan jääpeite alkaa olemaan minimissään.




Merijää ei edelleenkään lisää nettopainoa, joten mainitsemillasi seikoilla ei ole mitään merkitystä maapallon akselin kallistuskulmaan.

Maapallon kaikkien jäämassojen paino koko maapallon painosta on edelleenkin vähemmän kuin tupakkakartongin paino Viron/Ruotsin autolautan painosta. Autolautalla saa säilyttää ostamiaan tupakkeja laivan kaiteella, jos niin haluaa. Laivan kapteeni ei tule vaatimaan niiden poistamista sillä perusteella, että laivan ohjattavuus tupakka-kartongin aiheuttaman kallistumisen vuoksi vaikeutuisi.

Vomies
Seuraa 
Viestejä2882
Liittynyt4.9.2010
Maapallon kaikkien jäämassojen paino koko maapallon painosta on edelleenkin vähemmän kuin tupakkakartongin paino Viron/Ruotsin autolautan painosta. Autolautalla saa säilyttää ostamiaan tupakkeja laivan kaiteella, jos niin haluaa. Laivan kapteeni ei tule vaatimaan niiden poistamista sillä perusteella, että laivan ohjattavuus tupakka-kartongin aiheuttaman kallistumisen vuoksi vaikeutuisi.



Tuo kuulostaa hyvältä, aloin jo vähän pelkäämään.

Laskin kuitenkin maapallon painon, Grönlannin jään massan ja Silja Serenaden painon avulla, että lautan kaiteelle pitäisi laittaa vähintään 12 kilon painoinen esine vastaamaan Grönlannin jäämassan painoa maapallon kyljessä. Merkityksettömältä tuokin tuntuu....avaruudessakin...

Vaka vanha Väinämöinen, tietäjä iänikuinen.

Reifengas
Seuraa 
Viestejä3403
Liittynyt30.5.2010

Huumoria koko juttu.

Pohjoisen jäämeren jää kelluu. Olipa sitä vähän tai paljon, se on kevyempää kuin vesi. Eikä sitä ole kuin metri, ehkä pari. Ja kelluessaankin se syrjäyttää oman painonsa vettä.

Rinnan rikkahat ajavat,
käsityksin köyhät käyvät.

Vomies
Seuraa 
Viestejä2882
Liittynyt4.9.2010
Reifengas
Huumoria koko juttu.

Pohjoisen jäämeren jää kelluu. Olipa sitä vähän tai paljon, se on kevyempää kuin vesi. Eikä sitä ole kuin metri, ehkä pari. Ja kelluessaankin se syrjäyttää oman painonsa vettä.




Paljonkohan Etelämantereen maapinnan päällä oleva jäämassa on suhteutettuna maapallon kokonaismassaa.

Vaka vanha Väinämöinen, tietäjä iänikuinen.

kahannin
Seuraa 
Viestejä3784
Liittynyt6.3.2010
Reifengas
Huumoria koko juttu.

Pohjoisen jäämeren jää kelluu. Olipa sitä vähän tai paljon, se on kevyempää kuin vesi. Eikä sitä ole kuin metri, ehkä pari. Ja kelluessaankin se syrjäyttää oman painonsa vettä.




Kun tarkastellaan järviämme, niin talviaikaisesta jäätymisestä huolimatta niiden vesimäärä ei muutu. Muodostuva jää tulee järvissä olemassa olevasta vedestä. Ei siis tapahdu massan suhteen nettomuutosta. Samoin tapahtuu Jäämerellä.

Jään tiheys on noin 0,915 kg/m3. Sen vuoksi esim. jäävuorista on noin 1/11 osa pinnalla ja loput vedenpinnan alapuolella. Tästä voidaan päätellä, että myöskään vesimassan tilavuudessa ei tapahdu nettomuutosta.

Yksivuotista merijäätä on luokkaa metri tai pari. Useampivuotinen merijää voi olla huomattavasti paksumpikin.

Mielenkiintoisena korollaarina on kuitenkin todettava, että Antarktiksella jäähyllyissä jää on peräisin mantereelta virranneesta jäästä. Jäävirta on painunut sen jopa monen sadan metrin syvyyteen. Kun jäähylly on täyttynyt, niin jää on syrjäyttänyt tilavuutensa verran vettä. Silloin merien pinta on noussut.

Jos ja kun huomattava osa jäähyllystä irtautuu mantereelta tulevan jäävirran työntöpaineesta, niin muodostuva jäävuori pulpahtaa pintaan 1/11 verran tilavuudestaan. Seurauksena on tietenkin se, että silloin valtamerien vedenpinta hieman alenee.

Toivotaan, että jäähylllyistä irtoaisi enemmäkin jäätä. Saisimme lisää rauhoittavaa merenpinnan alenemista tässä kaikenlaisten uhkakuvien synkistämässä maailmassamme.

Jään tiheys on noin 0,915 kg/m3.



Missä noin kevyttä jäätä on? Ihmiset eivät nykyään ymmärrä lainkaan mittayksiköitä. Eilisessä Nyt-liitteessä väitettiin, että sata lehmää tuottaa päivässä 3 000 tonnia maitoa! On sillä maitoisännällä maailmanennätyskarja. Varsinkaan naiset eivät tajua, että tonni on tuhat kiloa, mutta näyttää se tuottavan vaikeuksia muillekin...

kahannin
Seuraa 
Viestejä3784
Liittynyt6.3.2010
Arroios
Jään tiheys on noin 0,915 kg/m3.



Missä noin kevyttä jäätä on? Ihmiset eivät nykyään ymmärrä lainkaan mittayksiköitä. Eilisessä Nyt-liitteessä väitettiin, että sata lehmää tuottaa päivässä 3 000 tonnia maitoa! On sillä maitoisännällä maailmanennätyskarja. Varsinkaan naiset eivät tajua, että tonni on tuhat kiloa, mutta näyttää se tuottavan vaikeuksia muillekin...



Kiitos tarkennuksesta. Piti tietenkin sanoa 0,915 t/m3.

omar
Seuraa 
Viestejä212
Liittynyt29.6.2009

Luin jostakin kirjasta, että kylmiin Bondin tapahtumiin liittyisi Grönlannin jääpeitteen sulaminen lohkareina, jotka lohkareet ajatuisivat Golfvirtaan ja tuo merivirta kylmenisi tai muuttaisi suuntaa?? Jotain sinne päin kuitenkin. Tämä on havaittu tosiasiaksi ja usein toistuvaksi tapahtumaksi?

Omasta mielestäni kylmät Bondin tapahtumat voisivat liittyä kuitenkin maan magneettinapaisuuden muutoksiin ennen kuin hyrräliikkeisiin???

Tässä on linkki yhteen juttuun, joka on ennemmin iltasatu kuin tieteellinen essee. (olen itse kirjoittanut tuon sadun):
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11429644

Mikäli maan magneettikentässä tapahtuu todella kyseinen puolittuminen; niin seuraava jääkausi alkaisi ehkä joskus 2038-2043. Sillä piikki kylmyydessä tuntuu olevan todella 40-49 vuotta sen jälkeen kun puolittuminen on tapahtunut.

kahannin
Seuraa 
Viestejä3784
Liittynyt6.3.2010
omar
Luin jostakin kirjasta, että kylmiin Bondin tapahtumiin liittyisi Grönlannin jääpeitteen sulaminen lohkareina, jotka lohkareet ajatuisivat Golfvirtaan ja tuo merivirta kylmenisi tai muuttaisi suuntaa?? Jotain sinne päin kuitenkin. Tämä on havaittu tosiasiaksi ja usein toistuvaksi tapahtumaksi?

Omasta mielestäni kylmät Bondin tapahtumat voisivat liittyä kuitenkin maan magneettinapaisuuden muutoksiin ennen kuin hyrräliikkeisiin???

Tässä on linkki yhteen juttuun, joka on ennemmin iltasatu kuin tieteellinen essee. (olen itse kirjoittanut tuon sadun):
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11429644

Mikäli maan magneettikentässä tapahtuu todella kyseinen puolittuminen; niin seuraava jääkausi alkaisi ehkä joskus 2038-2043. Sillä piikki kylmyydessä tuntuu olevan todella 40-49 vuotta sen jälkeen kun puolittuminen on tapahtunut.




Ihan ensimmäiseksi on syytä todeta, että historiallisen ajan tarkastelun olet todennäköisesti suorittanut Eurooppaa koskevan aineiston perusteella? Silloin liikutaan Golf-virran valtapiirissä. Golf-virta on varsin ainutlaatuinen ja lokaalisesti Pohjois-Atlantin alueeseen liittyvä ilmiö. Sehän lämmittää meillä +10 asteen edestä ilmastoa. Havaitsemasi historiallisen ajan seikat todennäköisesti johtuvat Golf-virran virtauksessa tapahtuvista vaihteluista.

Eteläisellä pallonpuoliskolla ei ole lainkaan Golf-virtaa vastaavaa ilmiötä. Pohjoisella Tyynellä merellä Kurosivo ja Alaskan virta vastaavat Golf-virtaa, mutta niiden aiheuttama lokaalinen ilmaston lämpeneminen on merkittävästi heikompaa kuin mitä Golf-virta saa aikaa meillä.

Golf-virran virtaamisen kannalta keskeisiä tekijöitä ovat ensinnnäkin pasaatituulten aikaansaama päiväntasaajan virta, jonka pohjoinen haara suuntautuu Meksikon lahdelle ja sieltä edelleen takaisin Atlantille. Seuraavaksi se länsituulten ja Coriolis-voiman vaikutuksesta suuntautuu koilliseen Islannin merelle ja edelleen Jäämerelle. Jäämerellä kolmantena tärkeänä tekijänä on Golf-virran imu, joka muodostuu, kun suolaisesta merivedestä irtoaa suolaa sen jäätyessä. Jään alla on tyyntä, joten pysyvä suolagradientti ehtii muodostua ja suolasta raskas pintavesi painuu alas.

Grönlannin jäätiköstä irtoavat jäävuoret joutuvat Grönlannin ja Labradorin virtoihin, jotka vievät Golf-virran veden Kanarian virtaan ja edelleen Marokon rannikolle, mistä se kiertyy taas takaisin atlanttiseen päiväntasaajan virtaan. Jäävuorlla ei näin ollen ole vaikutusta keskeisiin Golf-virtaa alkuunpaneviin tekijöihin tällä hetkellä, joten niillä ei liene jatkossakaan siihen vaikutusta.

Maapallon magneettisuus johtuu siitä, että uloimmassa ytimessä on sulaa rautaa, jossa on vapaita elektroneja. Maapallon pyörimisliikeen vaikutuksesta ne generoivat maapallolle magneettikentän. Se voidaan todeta ns. van Allenin vyöhykkeinä. Niistä sisempi on noin 1000 - 5000 km etäisyydellä ja ulompi noin 15 000 - 25 000 km etäisyydellä pinnasta. Niillä on erittäin tärkeä merkitys maapallon ilmakehälle - ne vangitsevat aurinkotuulen partikkelisäteilyn. Jos näin ei olisi, niin maapallon ilmakehä pikkuhiljaa vuotaisi avaruuteen partikkelisäteilyn pommituksessa. Näin on tapahtumassa mm. Marsissa, jonka magneettikenttä on luokaa 500 000 kertaa pienempi kuin maapallon. Aikoinaan Mars on voinut olla nykyistä paljon kuumempi sisäosistaan, pienempänä planeettana se on jäähtynyt nopeammin kuin maapallo. Silloin Marsissa on voinut olla sulasta raudasta muodostunut kerros ytimessään ja sen ansiosta voimakkaampi magneettikenttä. Silloin sen ilmakehäkin on voinut olla nykyistä tiheämpi. Mahdollistanut ehkä kesäaikaan sulan veden olemassaolonkin?

Tällä hetkellä maapallolla ei liene näköpiirissä sellaista uhkaa, että uloin ydin olisi dramaattisesti jäähtymässä, joten magneettikentän muodostumisedellytyksien voidaan katsoa olevan muuttumattomia pitkälle tuleviin satoihin miljooniin, ehkä jopa vuosimiljardeihin.

Mantereilla magneettisuuden suuntautuminen voidaan havaita jähmettyneessä kiviaineksessa. Siitä voidaan päätellä, kummalla pallonpuoliskolla manner on ollut, kun sen kiviaines on jähmettynyt. Laattatektoniikan vaikutuksesta mantereet liikkuvat noin 10 cm/v., eli 1000 km/10 milj. v. Noin 4 miljardin vuoden aikana yksittäinen mannerlaatta on liikkunut jopa 400000 km matkan. Tällä hetkellä manner voi olla pohjoisella pallonpuoliskolla, vaikka sen magneettisuus on alunperin muodostunut eteläisellä pallonpuoliskolla. Ts. maan magneettinen napaisuus ei välttämättä ole koskaan merkittävästi muuttunut.

Sama koske menneisyyden jääkausia. Todisteita niistä löydetään kaikilta mantereilta. Mutta jokainen manner on voinut kulkea useammin kuin kerran pohjois- tai etelänavan yli. Silloin kyseinen manner on aina joutunut jääkauteen (kuten Antarktis tällä hetkellä), ilman että koko maapallolla olisi koskaan vallinnut jääkausi.

Maapallon magneettisuudella ei ole vaikutuksia esim. ilmakehän molekyyleihin, sateeseen, tuuliin, merivirtoihin, maapallon sisäosista tulevaan lämpöön tai auringon paisteeseen, joten ilmastoon magneettisen napaisuuden (epätodennäköisillä) ennakomattomillakaan muutoksilla ei liene suurta vaikutusta.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat