Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005

Voiko näitä nykyään korjata. Ennen vanhaan oli normaalia korjata. silloin 1920-luvulla ja sen jälkeen.

Mitenkä nykyään taitaa olla liian umpinainen, ei saa mistään auki.

Sivut

Kommentit (19)

taucalm
Seuraa 
Viestejä7047
Liittynyt3.9.2009
tiäremiäs
Voiko näitä nykyään korjata. Ennen vanhaan oli normaalia korjata. silloin 1920-luvulla ja sen jälkeen.

Mitenkä nykyään taitaa olla liian umpinainen, ei saa mistään auki.


kanta on liimalla kiinni, voi korjata, mutta ei maksa vaivaa.

"Everything is backwards; everything is upside down. Doctors destroy health, lawyers destroy justice, universities destroy knowledge, governments destroy freedom, the major media destroy information and religions destroy spirituality."

Veli Hopea
Seuraa 
Viestejä1249
Liittynyt29.11.2006

Olisi helpompaa käyttää hehkulamppuja reilusti matalammalla jännitteellä niin eipähän tarvitsisi koskaan vaihtaa eikä korjata. Tosin se hehkulampun ennestään huono hyötysuhde laskisi siinä samalla, mutta olisi se silti hienoa, kun lamppu kestäisi aina vaan vuodesta toiseen.

New ideas are always criticized - not because an idea lacks merit, but because it might turn out to be workable, which would threaten the reputations of many people whose opinions conflict with it.

ISLAM: Mitä lännen tulee tietää (http://www.youtube.com/watch?v=sbLfpqBx2TU&feature=&p=3C7052B7ADA587B6&i...) (video)

Mulla on lähes kaikki halogeenit himmentimen takana. Viiden vuoden aikana en muista yhdenkään himmentimen takana olleen halogeenin palaneen. Ilman himmennintä on palanut lukuisia. Tosin eipä nuo halogeenit juuri mitään maksa...

Neutroni
Seuraa 
Viestejä30885
Liittynyt16.3.2005
Kaltsu
Mulla on lähes kaikki halogeenit himmentimen takana. Viiden vuoden aikana en muista yhdenkään himmentimen takana olleen halogeenin palaneen. Ilman himmennintä on palanut lukuisia. Tosin eipä nuo halogeenit juuri mitään maksa...



Eivät tosiaan maksa. Mutta se sähkö, mitä ne halukkaasti ahmivat, maksaa mansikoita. Laske joskus mikä osuus ostohinta on lampun käyttöikänään aiheuttamista kustannuksista. Sen jälkeen laatuvalmistajien lamput eivät tunnu ollenkaan kalliilta.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14400
Liittynyt16.3.2005

Kaakeliporalla reikä kupuun ja vastuslankaa reiästä sisään kiertäen. Noin se varmaan helpoimmin menee. Sitten argonia pullosta täytteeksi ja jollain bostikilla tms. reikä tukkoon.

Tiettävästi olivat elektroniputketkin joskus 1920 niin kalliita, että niitä korjattiin. Kertoi vanha radioamatööri.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

ovolo
Seuraa 
Viestejä6229
Liittynyt7.7.2007

Helpoin tapa on korjata siten, että kytkee sähköt lamppuun ja ravistelee sitä kunnolla. Ne hehkulangan päät ravistellessa osuu yhteen ja hitsautuu kiinni, kun kylmässä hehkulangassa kulkee suurehko virta.

Varaktori
Seuraa 
Viestejä777
Liittynyt22.8.2008
o_turunen
Tiettävästi olivat elektroniputketkin joskus 1920 niin kalliita, että niitä korjattiin. Kertoi vanha radioamatööri.



Tosimies tekee ne itse:

http://www.youtube.com/watch?v=gl-QMuUQhVM
http://www.youtube.com/watch?v=9S5OwqOXen8

Kulmikkat silmälasinlinssit. Ymmärtäisin, jos lastensadun kuutiopäinen robotti haluaisi sellaiset, mutta ihmiselle ne eivät sovi.
http://www.youtube.com/watch?v=PLNR4xfh1Qc

subarctic
Seuraa 
Viestejä348
Liittynyt30.3.2013
Varaktori
o_turunen
Tiettävästi olivat elektroniputketkin joskus 1920 niin kalliita, että niitä korjattiin. Kertoi vanha radioamatööri.



Tosimies tekee ne itse:

http://www.youtube.com/watch?v=gl-QMuUQhVM
http://www.youtube.com/watch?v=9S5OwqOXen8




Enpä usko tuohon radioputkijuttuun. Nimittäin tyhjiövaatimukset ovat aika kovat, jos tosiaan haluaa niitä vapaita elektroneja ohjata.

Suomi uudelleen itsenäiseksi: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/11

Varaktori
Seuraa 
Viestejä777
Liittynyt22.8.2008
subarctic
Enpä usko tuohon radioputkijuttuun. Nimittäin tyhjiövaatimukset ovat aika kovat, jos tosiaan haluaa niitä vapaita elektroneja ohjata.



No eipä se mikään uskonkappale olekaan.Ranskalainen radioamatööri Claude Paillard niitä väsää. Hänen kotisivunsa löytyvät täältä:

http://paillard.claude.free.fr/

Kulmikkat silmälasinlinssit. Ymmärtäisin, jos lastensadun kuutiopäinen robotti haluaisi sellaiset, mutta ihmiselle ne eivät sovi.
http://www.youtube.com/watch?v=PLNR4xfh1Qc

Octopitos
Seuraa 
Viestejä637
Liittynyt11.5.2013
Varaktori
subarctic
Enpä usko tuohon radioputkijuttuun. Nimittäin tyhjiövaatimukset ovat aika kovat, jos tosiaan haluaa niitä vapaita elektroneja ohjata.



No eipä se mikään uskonkappale olekaan.Ranskalainen radioamatööri Claude Paillard niitä väsää. Hänen kotisivunsa löytyvät täältä:

http://paillard.claude.free.fr/


Montakos tälläistä amatööriä löytyy kotoisesta Perämetsästä ?

Kun on korviaan myöten kusessa, on parempi pitää turpansa kiinnni.
o_turunen kirjoitti:
Vai olisiko tuo paksuusyksikkö.

ovolo
Seuraa 
Viestejä6229
Liittynyt7.7.2007
Varaktori
subarctic
Enpä usko tuohon radioputkijuttuun. Nimittäin tyhjiövaatimukset ovat aika kovat, jos tosiaan haluaa niitä vapaita elektroneja ohjata.



No eipä se mikään uskonkappale olekaan.Ranskalainen radioamatööri Claude Paillard niitä väsää. Hänen kotisivunsa löytyvät täältä:

http://paillard.claude.free.fr/




Tuossa on kotimaisen osaajan (Silent Key (= radioamatööritermi, joka tarkoittaa veivinsä heittämistä)) selvitys radioputken teosta:
http://www.kolumbus.fi/epap/voimaradio/ ... ksesta.pdf
Siinä on mainittu, miten lopputyhjiöinti suoritetaan, eli niinsanottua getteriä lämmitetään suurtaajuudella, joka sitoo lopun kaasun.
Aikaisemmin jo mainittiin, että katodi hehkutetaan putkea pumputtaessa karbonoottien hajottamiseksi oksideiksi. Senjälkeen kuin nämä kaikki kolme toimenpidettä on suoritettu ja pumppu on vetänyt putkiin tarpeeksi hyvän tyhjön, getteri laukaistaan kuumentamalla getterikuppia suurjaksolla.

Getterin tehtävänä on sitoa putkeen vielä jääneet ja sinne vielä käytön aikana vapautuvat kaasut. Paras getteriaine on bariummetalli, koska sillä on voimakas affiniteetti kaikkiin muihin paitsi jalokaasuihin. Bariumia ei kuitenkaan voida sellaisenaan käsitellä, saati sitten säilyttää ilmassa. Senvuoksi getterinä käytetään tavallisimmin bariumin jo magnesiumin seosta. Bariumia saa ol1a korkeintaan n. 23 %. Kun tätä seosta kuumennetaan tyhjössä, magnesium höyrystyy ensin ja muodostaa kuvun alaosaan hopeankirkkaan peilin. Barium höyrystyy hetkistä myöhemmin magnesiumin päälle, putken sisäpuolelle.




On noissa tehdasputkissakin joskus sinertävä kajo, joka tarkoittaa sitä, että hieman kaasua on jäänyt sisälle, mutta toimivat kuitenkin.

Varaktori
Seuraa 
Viestejä777
Liittynyt22.8.2008
ovolo
Tuossa on kotimaisen osaajan (Silent Key (= radioamatööritermi, joka tarkoittaa veivinsä heittämistä)) selvitys radioputken teosta:
http://www.kolumbus.fi/epap/voimaradio/ ... ksesta.pdf
Siinä on mainittu, miten lopputyhjiöinti suoritetaan, eli niinsanottua getteriä lämmitetään suurtaajuudella, joka sitoo lopun kaasun.
Aikaisemmin jo mainittiin, että katodi hehkutetaan putkea pumputtaessa karbonoottien hajottamiseksi oksideiksi. Senjälkeen kuin nämä kaikki kolme toimenpidettä on suoritettu ja pumppu on vetänyt putkiin tarpeeksi hyvän tyhjön, getteri laukaistaan kuumentamalla getterikuppia suurjaksolla.

Getterin tehtävänä on sitoa putkeen vielä jääneet ja sinne vielä käytön aikana vapautuvat kaasut. Paras getteriaine on bariummetalli, koska sillä on voimakas affiniteetti kaikkiin muihin paitsi jalokaasuihin. Bariumia ei kuitenkaan voida sellaisenaan käsitellä, saati sitten säilyttää ilmassa. Senvuoksi getterinä käytetään tavallisimmin bariumin jo magnesiumin seosta. Bariumia saa ol1a korkeintaan n. 23 %. Kun tätä seosta kuumennetaan tyhjössä, magnesium höyrystyy ensin ja muodostaa kuvun alaosaan hopeankirkkaan peilin. Barium höyrystyy hetkistä myöhemmin magnesiumin päälle, putken sisäpuolelle.




On noissa tehdasputkissakin joskus sinertävä kajo, joka tarkoittaa sitä, että hieman kaasua on jäänyt sisälle, mutta toimivat kuitenkin.



Rakentelin Köykän oppien mukaisen vahvistimen ja olen kyllä tykännyt sen äänestä. Se pohjautuu löyhästi Eino Kotkavalkaman ohjeisiin ja Matti Nisulan Ideoihin. No ei liity ketjun aiheeseen, mutta oli pakko kun Köykkää lainattiin. Linkin takaa löytyy tietoa Nisulan modifikaatioista:

http://mnisula.byethost32.com/koykka/

Kulmikkat silmälasinlinssit. Ymmärtäisin, jos lastensadun kuutiopäinen robotti haluaisi sellaiset, mutta ihmiselle ne eivät sovi.
http://www.youtube.com/watch?v=PLNR4xfh1Qc

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat