Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Aiheesta en löytänyt haulla topikkia, joten aloitetaan uusi.

Universumia pidetään (käsittääkseni) räjähdyksenä joka matkaa (tilassa jota ei ole) poispäin alkuperäisestä boom-paikasta? Jokunen aika sitten luin jutun missä esitettiin maailmankaikkeuden olevan pallo. Tämä sopisi hyvin yhteen niin mikro- kuin makrotasolla. Lainatakseni Li Hongzia: mitä eroa on planeetan pyörimisessä tähden ympäri, verrattuna protonin kiertoon atomiytimen ympäri?

Solu on pyöreä, maa on pallo kuten aurinkokin, linnunrata on spiraali josta nousee suhteessa vastaavat gammapurkaukset vertikaalisiin suuntiin : pyöreä ?

Mielenkiintoisen pohdinnan esittivät tässä aiemmassa raportissa jota en löytänyt: jos maailmankaikkeus on pyöreä, joku kaukaisista galakseista jota kaukoputkella näämme onkin meidän linnunratamme nuoruudessaan.

Jos maailmankaikkeutemme on pallo, niin mitä on keskustassa, olettaen että kierrämme ulkopintaa? Vai onko rengas osuvampi käsite?

Kommentit (15)

amandrai
Seuraa 
Viestejä205
Liittynyt26.4.2010
Sorbus Aucuparia

Mielenkiintoisen pohdinnan esittivät tässä aiemmassa raportissa jota en löytänyt: jos maailmankaikkeus on pyöreä, joku kaukaisista galakseista jota kaukoputkella näämme onkin meidän linnunratamme nuoruudessaan.



No mietitäänpä. Kuvittele että sulla on tavallinen karttapallon muotoinen maailmankaikkeus, ja valonsäteet kulkee pallon pintaa pitkin. Missä suunnassa näet galaksin, joka on täsmälleen maailmankaikkeuden toisella puolella?

Vierailija
teramut
Sorbus Aucuparia

Mielenkiintoisen pohdinnan esittivät tässä aiemmassa raportissa jota en löytänyt: jos maailmankaikkeus on pyöreä, joku kaukaisista galakseista jota kaukoputkella näämme onkin meidän linnunratamme nuoruudessaan.



No mietitäänpä. Kuvittele että sulla on tavallinen karttapallon muotoinen maailmankaikkeus, ja valonsäteet kulkee pallon pintaa pitkin. Missä suunnassa näet galaksin, joka on täsmälleen maailmankaikkeuden toisella puolella?




Se näkyisi joka suunnassa ja vieläpä samanikäisenä. En tunne tähtitiedettä kovin hyvin, joten kysyn, miten tarkkaan tunnemme kaikki galaksit? Onko tällaisen olemassaolo mahdotonta?

JPI
Seuraa 
Viestejä25519
Liittynyt5.12.2012
teramut
Sorbus Aucuparia

Mielenkiintoisen pohdinnan esittivät tässä aiemmassa raportissa jota en löytänyt: jos maailmankaikkeus on pyöreä, joku kaukaisista galakseista jota kaukoputkella näämme onkin meidän linnunratamme nuoruudessaan.



No mietitäänpä. Kuvittele että sulla on tavallinen karttapallon muotoinen maailmankaikkeus, ja valonsäteet kulkee pallon pintaa pitkin. Missä suunnassa näet galaksin, joka on täsmälleen maailmankaikkeuden toisella puolella?

No joka suunnassa tietenkin, edellyttäen tottakai että valo on ennättänyt perille silmääni singota.

3³+4³+5³=6³

Astronomy
Seuraa 
Viestejä3976
Liittynyt12.6.2007
Ronron
Määä en usko universumin äärettömyyteen, jossain se loppuu

Lienee ihan mahdollista että universumimme on "rajallinen" jos se on äärettömän vastakohta. Harmi että asiasta ei taida olla näyttöä puolesta tai vastaan? Itse ajattelen universumin sellaseksi avaruudeksi, missä kun menee eteenpäin tarpeeksi pitkälle, niin näkee oman niskansa.
Edit: Toisaalta kyllähän avaruus voinee olla samaan aikaan rajallinen mutta ääretön...

"The universe is a big place, perhaps the biggest".
"Those of you who believe in telekinetics, raise my hand".
Kurt Vonnegut
"Voihan fusk." Minä

Vierailija
Astronomy
Ronron
Määä en usko universumin äärettömyyteen, jossain se loppuu

Lienee ihan mahdollista että universumimme on "rajallinen" jos se on äärettömän vastakohta. Harmi että asiasta ei taida olla näyttöä puolesta tai vastaan? Itse ajattelen universumin sellaseksi avaruudeksi, missä kun menee eteenpäin tarpeeksi pitkälle, niin näkee oman niskansa.
Edit: Toisaalta kyllähän avaruus voinee olla samaan aikaan rajallinen mutta ääretön...



Niin miten päädyit tuohon äärettömyys/rajallisuus kelaan? Voitko avata?

Astronomy
Seuraa 
Viestejä3976
Liittynyt12.6.2007
Sorbus Aucuparia
Astronomy
Ronron
Määä en usko universumin äärettömyyteen, jossain se loppuu

Lienee ihan mahdollista että universumimme on "rajallinen" jos se on äärettömän vastakohta. Harmi että asiasta ei taida olla näyttöä puolesta tai vastaan? Itse ajattelen universumin sellaseksi avaruudeksi, missä kun menee eteenpäin tarpeeksi pitkälle, niin näkee oman niskansa.
Edit: Toisaalta kyllähän avaruus voinee olla samaan aikaan rajallinen mutta ääretön...



Niin miten päädyit tuohon äärettömyys/rajallisuus kelaan? Voitko avata?

Koska neliulotteisen x-y-z-t -avaruuden hahmottaminen on minulle liian vaikeaa, niin x-y-z-t avaruuden hahmottamisen helpottamiseksi minulla on tapana poistaa yksi ulottuvuus eli z. Jäljelle jää x-y-t. Nyt avaruus "redusoituu" usein viitatuksi pallopinnaksi missä on paikkaulottuvuudet x ja y, ja lisäksi tietysti aikaulottuvuus t. z-ulottuvuuta ei ole, joten oliot tässä avaruudessa ovat ikäänkuin varjokuvia pallon pinnalla. Jos pallo on tarpeeksi suuri, niin silloin varjoasukas toteaa mittauksillaan ja havainnoillaan, että avaruus näyttää varsin tasaiselta joka suuntaan. Hän siis ehkä olettaa asustavansa avaruudessa jolla ei ole loppua eikä siis reunojakaan. Tästä tuli se heitto äärettömään mutta silti rajalliseen avaruuteen. Pallopinnan pinta-ala on tarkkaan määriteltävissä mutta et voi sanoa missä pallopinta alkaa ja mihin se loppuu. Ja kun kuljet "tarpeeksi kauas" niin palaat takaisin siihen mistä lähdit menemään suoraa reittiä eteenpäin. Heh, ehkä avaruus onkin vain saippuakupla mikä kohta poksahtaa kun laajenee liikaa....

"The universe is a big place, perhaps the biggest".
"Those of you who believe in telekinetics, raise my hand".
Kurt Vonnegut
"Voihan fusk." Minä

Vierailija
Astronomy

Koska neliulotteisen x-y-z-t -avaruuden hahmottaminen on minulle liian vaikeaa, niin x-y-z-t avaruuden hahmottamisen helpottamiseksi minulla on tapana poistaa yksi ulottuvuus eli z. Jäljelle jää x-y-t. Nyt avaruus "redusoituu" usein viitatuksi pallopinnaksi missä on paikkaulottuvuudet x ja y, ja lisäksi tietysti aikaulottuvuus t. z-ulottuvuuta ei ole, joten oliot tässä avaruudessa ovat ikäänkuin varjokuvia pallon pinnalla. Jos pallo on tarpeeksi suuri, niin silloin varjoasukas toteaa mittauksillaan ja havainnoillaan, että avaruus näyttää varsin tasaiselta joka suuntaan. Hän siis ehkä olettaa asustavansa avaruudessa jolla ei ole loppua eikä siis reunojakaan. Tästä tuli se heitto äärettömään mutta silti rajalliseen avaruuteen. Pallopinnan pinta-ala on tarkkaan määriteltävissä mutta et voi sanoa missä pallopinta alkaa ja mihin se loppuu. Ja kun kuljet "tarpeeksi kauas" niin palaat takaisin siihen mistä lähdit menemään suoraa reittiä eteenpäin. Heh, ehkä avaruus onkin vain saippuakupla mikä kohta poksahtaa kun laajenee liikaa....



Jep, tähän tapaan olen itsekin ajatellut. Tai siis vastaavan jutun lukenut aiemmin ja sitä järkevän kuuloisena pitänyt.

Oman niskansa näkee vaan "hieman" eri muodossa. Mitenköhän hyvin Linnunradan nuoruus pystytään mallintamaan? Tähän liittyy varmasti lukemattomia muuttujia.. Mutta jos se onnistuisi, voisimme ehkä bongata kotigalaksimme nuoruudessaan loistanutta valoa ja nähdä näin ollen menneisyyteemme, jopa moneen eri kehitysvaiheeseen. Jos vielä olettaisi tämän kaikkeuspallon pyörivän akselinsa ympäri, niin silloin tosiesta suunnasta valo tulisi nopeammin vastaan, kun taas "myötäpäivään" "seuraava" valo tekisi täyden kierroksen hitaammin.

Lisäksi pallon laajeneminen tekisi tähän vielä yhden lisämausteen, koska aiemmin maailmankaikkeuden nuoruudessa valo toki kiersi pienen pallon paljon nopeammin kuin nykyään. Tyrmäsikö tuossa joku tutkimus teorian maailmankaikkeuden kiihtyvästä laajenemisesta? Niin tai näin, en näe että kumpikaan tyyli olisi ristiriidassa pallokaikkeuden kanssa. Mitä lie tulevaisuudessa tapahtuu.. Poksahdetaanko kuin se saippuakupla vai kenties kääpiöidytään.. Tähän liittyy tietty myös kysymys universumi(e)n evoluutiosta, josta myös oma topikkinsa on.

Astronomy
Seuraa 
Viestejä3976
Liittynyt12.6.2007
Sorbus Aucuparia
....
Oman niskansa näkee vaan "hieman" eri muodossa. Mitenköhän hyvin Linnunradan nuoruus pystytään mallintamaan? Tähän liittyy varmasti lukemattomia muuttujia.. Mutta jos se onnistuisi, voisimme ehkä bongata kotigalaksimme nuoruudessaan loistanutta valoa ja nähdä näin ollen menneisyyteemme, jopa moneen eri kehitysvaiheeseen. Jos vielä olettaisi tämän kaikkeuspallon pyörivän akselinsa ympäri, niin silloin tosiesta suunnasta valo tulisi nopeammin vastaan, kun taas "myötäpäivään" "seuraava" valo tekisi täyden kierroksen hitaammin.....

EIkös nyt ole havaittu valoa, joka lähti liikkeelle noin 13mrd vuotta sitten? Eli katsotaan tosi kauas menneisyyteen, liki alkuräjähdykseen asti...

"The universe is a big place, perhaps the biggest".
"Those of you who believe in telekinetics, raise my hand".
Kurt Vonnegut
"Voihan fusk." Minä

JPI
Seuraa 
Viestejä25519
Liittynyt5.12.2012
Astronomy
Niin miten päädyit tuohon äärettömyys/rajallisuus kelaan? Voitko avata?

Koska neliulotteisen x-y-z-t -avaruuden hahmottaminen on minulle liian vaikeaa, niin x-y-z-t avaruuden hahmottamisen helpottamiseksi minulla on tapana poistaa yksi ulottuvuus eli z. Jäljelle jää x-y-t. Nyt avaruus "redusoituu" usein viitatuksi pallopinnaksi missä on paikkaulottuvuudet x ja y, ja lisäksi tietysti aikaulottuvuus t. z-ulottuvuuta ei ole, joten oliot tässä avaruudessa ovat ikäänkuin varjokuvia pallon pinnalla. Jos pallo on tarpeeksi suuri, niin silloin varjoasukas toteaa mittauksillaan ja havainnoillaan, että avaruus näyttää varsin tasaiselta joka suuntaan. Hän siis ehkä olettaa asustavansa avaruudessa jolla ei ole loppua eikä siis reunojakaan. Tästä tuli se heitto äärettömään mutta silti rajalliseen avaruuteen. Pallopinnan pinta-ala on tarkkaan määriteltävissä mutta et voi sanoa missä pallopinta alkaa ja mihin se loppuu. Ja kun kuljet "tarpeeksi kauas" niin palaat takaisin siihen mistä lähdit menemään suoraa reittiä eteenpäin. Heh, ehkä avaruus onkin vain saippuakupla mikä kohta poksahtaa kun laajenee liikaa....



Lihavointi: Juuri päinvastoin: Pallon pinta on äärellinen ei ääretön ja rajaton koska sillä ei ole reunaa, siis sillä kaksiulotteisella pinnalla. Siis tässä pallotapauksessa on kyseessä äärellinen mutta rajaton avaruus.

3³+4³+5³=6³

jako
Seuraa 
Viestejä68
Liittynyt27.4.2013

Minä olen taipuvainen ajattelemaan (myös) tuon universumin äärettömyyden siinä mielessä, että siinä ei vain ole reunoja, vaikkakaan se ei ole äärettömän kokoinen. Eli sen muoto on ihmismielelle vieras, koska siellä pystyy kääntymättä kulkemalla palaamaan takaisin lähtöpaikkaan. Sitä voi sitten yrittää mielessään pyöritellä jos vaikka minkälaista munkkirinkilää tai suppiloa saadakseen jotain haikua minkälainen se sitten olisi... tuloksetta.

Kovasti vieraammalta tuntuu ajatus sellaisesta äärettömästä universumista, jossa voisi kulkea ikuisuuden kääntymättä ja aina kulkisi uuteen paikkaan. Universumissa joka on ollut joskus hyvin pieni, joka laajenee ja jolla on ääreellinen massa.

Tietysti nämä asiat voi yhdistää iloisesti ja kuvitella matkaavansa valonnopeudella halki universumin. Joskus vuosimiljardien (taikka biljoonien) kuluttua kun pitäisi olla takaisin tutuissa lähtömaisemissa, alkaa universumi sittenkin vaikuttaa äärettömän kokoiselta, koska tutuista maisemista ei ole jäljellä kuin muisto. Aika prkl tehnyt tehtävänsä.

Astronomy
Seuraa 
Viestejä3976
Liittynyt12.6.2007
JPI
Astronomy
Niin miten päädyit tuohon äärettömyys/rajallisuus kelaan? Voitko avata?

Koska neliulotteisen x-y-z-t -avaruuden hahmottaminen on minulle liian vaikeaa, niin x-y-z-t avaruuden hahmottamisen helpottamiseksi minulla on tapana poistaa yksi ulottuvuus eli z. Jäljelle jää x-y-t. Nyt avaruus "redusoituu" usein viitatuksi pallopinnaksi missä on paikkaulottuvuudet x ja y, ja lisäksi tietysti aikaulottuvuus t. z-ulottuvuuta ei ole, joten oliot tässä avaruudessa ovat ikäänkuin varjokuvia pallon pinnalla. Jos pallo on tarpeeksi suuri, niin silloin varjoasukas toteaa mittauksillaan ja havainnoillaan, että avaruus näyttää varsin tasaiselta joka suuntaan. Hän siis ehkä olettaa asustavansa avaruudessa jolla ei ole loppua eikä siis reunojakaan. Tästä tuli se heitto äärettömään mutta silti rajalliseen avaruuteen. Pallopinnan pinta-ala on tarkkaan määriteltävissä mutta et voi sanoa missä pallopinta alkaa ja mihin se loppuu. Ja kun kuljet "tarpeeksi kauas" niin palaat takaisin siihen mistä lähdit menemään suoraa reittiä eteenpäin. Heh, ehkä avaruus onkin vain saippuakupla mikä kohta poksahtaa kun laajenee liikaa....



Lihavointi: Juuri päinvastoin: Pallon pinta on äärellinen ei ääretön ja rajaton koska sillä ei ole reunaa, siis sillä kaksiulotteisella pinnalla. Siis tässä pallotapauksessa on kyseessä äärellinen mutta rajaton avaruus.

Sorry, terminologia heittää voltin kun ottaa pari volttia viskiä.... HYyvä kun oikaisit ajatuskulkua.

"The universe is a big place, perhaps the biggest".
"Those of you who believe in telekinetics, raise my hand".
Kurt Vonnegut
"Voihan fusk." Minä

Eusa
Seuraa 
Viestejä14826
Liittynyt16.2.2011
Sorbus Aucuparia
teramut
Sorbus Aucuparia

Mielenkiintoisen pohdinnan esittivät tässä aiemmassa raportissa jota en löytänyt: jos maailmankaikkeus on pyöreä, joku kaukaisista galakseista jota kaukoputkella näämme onkin meidän linnunratamme nuoruudessaan.



No mietitäänpä. Kuvittele että sulla on tavallinen karttapallon muotoinen maailmankaikkeus, ja valonsäteet kulkee pallon pintaa pitkin. Missä suunnassa näet galaksin, joka on täsmälleen maailmankaikkeuden toisella puolella?




Se näkyisi joka suunnassa ja vieläpä samanikäisenä. En tunne tähtitiedettä kovin hyvin, joten kysyn, miten tarkkaan tunnemme kaikki galaksit? Onko tällaisen olemassaolo mahdotonta?

No, kun avaruus on todettu kaareutuvan aineen energian sijaintien mukaan, niin tietysti se tasan toiselta puolen kaikkeutta valaiseva galaksi teoriassa näkyy joka suunnasta, mutta lukuisten gravitaatiolinssien vuoksi se käytännössä olisi sirpaloitunut moneksi ja osin tunnistamattomaksi sumuksi...

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat