Seuraa 
Viestejä45973

Miten on?
Kilpailukyvyllä kilpaillaan olemassa olevista resursseista ja kilpailukykyisin saa haluamansa muiden jäädessä ilman. Mitä kilpailukyvyllä pohjimmiltaan tavoitellaan? Valtaa? Rahaa? Hyvinvointia? Todennäköisesti hyvinvointia mahdollisimman monelle on tämä päämäärä, mutta millaisella hinnalla ollaan valmiit ottamaan resurssi omaan käyttöön niin, ettei muut siitä kilpailijat pääse siitä nauttimaan? Omaa hyvinvointia kasvatetaan muiden kustannuksella. Erilaisia kauppaliittoja on toki olemassa, joissa harrastetaan jonkunasteista reiluutta, mutta miten suhde heikompiin kilpakumppaneihin? Koska heidän kilpailukykynsä ei riitä voittojen saavuttamiseen, ovat he pysyvästi jäämässä kilpailussa alakynteen. Sallitun taloudelllisen kilpailun kautta estetään muita taloudellisia yksiköitä esim. tiettyjä valtioita, hankkimasta heidän tavoittelemaansa hyvinvointia.

Sivut

Kommentit (170)

taucalm
Seuraa 
Viestejä7174

kilpailukyky ei ole ristiriidassa ihmisoikeuksien kanssa, mutta globalisaation ajaminen on. Suomessakin veronkorotuksilla kokoajan viedään köyhiltä ja pienituloisilta oikeutta puhtaaseen ruokaan. Monsanton siemenien patentoinnilla yritetään keskittää ruuan tuotanto yhden yrityksen käsiin.

ei tule tosin onnistumaan, muutos on jo alkanut ja muuallakin tulee käymään kuten Turkissa. köyhempi (lue suurinosa väestöstä) alkaa vastarintaan.

"Everything is backwards; everything is upside down. Doctors destroy health, lawyers destroy justice, universities destroy knowledge, governments destroy freedom, the major media destroy information and religions destroy spirituality."

Eikö heikomman kilpailukyvyn omaava nimenomaan jää nuolemaan näppejään? Ei nollasummapelillä vaan pidemmällä aikavälillä. Voimasuhteet kumuloituvat. Kehittyvien maiden varat valuvat ulos ja kansalaiset jäävät ilman koulutusta ja terveydenhuoltoa? Mikä logiikka antaa mahdollisuuden solmia kauppasuhteita, jotka aiheuttavat kärsimystä miljoonille? Edustavatko vahvimmat ja kilpailukykyisimmät yritykset/valtiot automaattisesti sellaista etiikkaa, jonka ihmiset ovat valmiit hyväksymään?

esim
the African continent has been a long-term net creditor to the rest of the world.
http://www.gfintegrity.org/content/view/615/70/

Stop bankers betting on food: our campaign to curb commodity speculation
http://www.wdm.org.uk/food-speculation

Mielestäni kyse on hyvin selvästä ihmisoikeusrikoksesta. Tottakai kilpailukyky voisi ilmetä reilullakin tavoin, vai voisiko? Onko kaupankäynti ja talous aina väistämättä sodankäynnin kaltaista vahvimman oikeutta? Kilpailukyvyllä pyritään kasvattamaan tuloja, bkt:ta, investointien määrää ym joilla on tunnetusti myös negatiivinen vaikutus ympäristöön, eli kaikkien hyvinvointiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Sellainen käsite kuin mahdollisuuksien tasa-arvo falsifioi aika tehokkaasti tulkinnan kilpailukyvyn ja ihmisoikeuksien välillä. Itse asiassa väitän että suomalainen tasapäistävä kommunitarismi on ihmisoikeuksia loukkaavaa.

Jos aiheuttaisi köyhyyttä ja nälänhätää aseellisten selkkausten kautta. ..ja jokunen kymmenen ihmistä kuolee, on kyse rikoksesta(riippuu tekijästä).
Jos aiheuttaa taloudellisten välineiden avulla nälkää ja kurjuutta tai unelmien sortumista talouden romahduksen myötä miljoonille ihmisille ympäri planeettaa ei syyllisty yhtään mihinkään.

Crimes against humanity, "are particularly odious offenses in that they constitute a serious attack on human dignity or grave humiliation or a degradation of human beings."
Periaatteessa ympäristörikostenkin törkein nimike pitäisi olla rikos planeettaa kohtaan. Kemikalisointi ja likaaminen vaikuttavat jokaiseen eliöön täällä, mutta ei mennä nyt siihen.

jees
Sellainen käsite kuin mahdollisuuksien tasa-arvo falsifioi aika tehokkaasti tulkinnan kilpailukyvyn ja ihmisoikeuksien välillä. Itse asiassa väitän että suomalainen tasapäistävä kommunitarismi on ihmisoikeuksia loukkaavaa.
Mahdollisuuksien tasa-arvo on nimenomaan yksi ihmisoikeuksia puoltava tekijä jota rikotaan jatkuvasti. Kaikki kilpailukyky ei ole suoraan ihmisoikeusloukkaus, vaan esiintyy eri asteisena. Suomessa on huono puhua ihmisoikeusloukkauksista, mutta bisneksillä voi helposti tuhota ihmisten unelmat ja elämänhalun. Mahdollisuuksien tasa-arvo ja libertanistiset yksilön vapauden ovat kyllä osin ristiriitaisia ja yritin avata aiheesta keskustelua: historia-kulttuurit-ja-yhteiskunta-f13/mahdollisuuksien-demokratia-t58010.html Aiheen ongelma tuntuu olevan se, että yksilön vapauksien puolustajat(liberaalit) kieltävät materian ja vallan kumuloitumisen pitkällä aikavälillä ja ne ongelmat mitä tästä aiheutuu suurimmalle osalle populaatiosta.

Yk:n ihmisoikeusjulistuksen ensimmäinen kohta:

Article 1.
All human beings are born free and equal in dignity and rights.They are endowed with reason and conscience and should act towards one another in a spirit of brotherhood.
Toisaalta tässä on hyvä syy ohittaa yk päätöksentekoelimenä ja perustaa kahdenkeskisiä liittoja, bilderbergejä ym.

“Crimes against humanity” include any of the following acts committed as part of a widespread or systematic attack directed against any civilian population, with knowledge of the attack:
...
other inhumane acts of a similar character intentionally causing great suffering or serious bodily or mental injury.

http://www.icc-cpi.int/en_menus/icc/abo ... es/12.aspx

jees
Joo, ei.

Niin, kysymys on hyvin vaikea.

Haluaisin kuulla kommentteja myös sen pohjalta että, halutaanko ihminen nähdä biologisena robottina, jonka motiivit määräytyvät pääasiassa evoluution kautta tiedostamattomasti vai halutaanko ihminen nähdä pääasiassa tietoisena ja eettisiin päätöksiin kykenevänä "älykkäänä ihmisenä".

Yksittäisten valtioiden rooli kilpailukyvvyn yksikköinä pitäisi myös kyseenalaistaa:
miten-valtion-olemassaolo-perustellaan

Mr Bauglir
Seuraa 
Viestejä1815
Arvuuttelija
jees
Joo, ei.

Niin, kysymys on hyvin vaikea.


Ei se ole vaikea. jees vastasi siihen jo. Vastauksen ymmärtäminen voi tietysti tuottaa vaikeuksia.

Oikeiston ja vasemmiston erohan on nykyisin taantumuksellisuus ja uudistusten halu.-Puuhevonen-
Verkkomedia ja Venäjän ääni ovat asiallisia ja antavat oikeata tietoa. -pinklin1-
Huumekauppaa ei säätele mikään lainsäädäntö -:)lauri

Mr. Bauglir
Arvuuttelija
jees
Joo, ei.

Niin, kysymys on hyvin vaikea.

Ei se ole vaikea. jees vastasi siihen jo. Vastauksen ymmärtäminen voi tietysti tuottaa vaikeuksia.
Vastasin myös jo Jeessille. Haluatko vastata siihen hänen puolestaan? Tiedän kyllä, että väitteeni aiheuttaa hyperventilaatiota. En kuitenkaan anna närkästyksen toimia kaiken kumoavana argumenttina vaan odotan jopa vastauksia typeriin kysymyksiini.

Puuhevonen
Seuraa 
Viestejä6653
Arvuuttelija
Yksittäisten valtioiden rooli kilpailukyvvyn yksikköinä pitäisi myös kyseenalaistaa

Valtio on sikäli relevantti taloudellinen yksikkö, että verot kerätään valtioittain. Jos verot kerättäisiin vain kunnittain, niin silloin luonnollinen talousalue määräytyisi työmatkojen mukaan.

Tämä olisi kuitenkin epäreilua maaseudun ja kaupunkien välillä, koska kaupunkien innovatiivisuus ja tuottavuus kasvaa eksponentiaalisesti väkiluvun mukaan. Syrjäseudut pärjäävät vain jos käytössä on luonnonvaroja tai raskasta teollisuutta, eli niiden tuottavuus on usein yhden kortin ja maataloustukien varassa.

Jos kuitenkin kaksi talousaluetta ovat kilpailukyvyn suhteen identtisiä, niin niiden vaihtotase on tasapainossa. Suomen perusongelma on ettei vaihtotase ole enää tasapainossa, vaan se on negatiivinen, koska ei investoida riittävästi kilpailukyvyn vaalimiseen, vaan harjoitetaan talouspolitiikkaa, joka tukee postindustriaalista palveluyhteiskuntaa ja degrowthia.

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

Puuhevonen
Suomen perusongelma on ettei vaihtotase ole enää tasapainossa, vaan se on negatiivinen, koska ei investoida riittävästi kilpailukyvyn vaalimiseen, ...
Sama ongelma taitaa olla koko eu:ssa, joten ongelma ei ole suomalainen.
Puuhevonen
...vaan harjoitetaan talouspolitiikkaa, joka tukee postindustriaalista palveluyhteiskuntaa ja degrowthia.
Suomessa ei varmaan ole kuitenkaan vaivihkaa siirrytty tukemaan degrowthia? Jos näin kuitenkin on käytännössä, on se varmaan kuitenkin tahatonta. Kestävän kehityksen tavoitteet kyllä mahdollistavat degrowthinkin tukemisen, mutta vielä ei kaiketi olla niin pitkällä.

Puuhevonen
Seuraa 
Viestejä6653
Arvuuttelija
Puuhevonen
...vaan harjoitetaan talouspolitiikkaa, joka tukee postindustriaalista palveluyhteiskuntaa ja degrowthia.
Suomessa ei varmaan ole kuitenkaan vaivihkaa siirrytty tukemaan degrowthia? Jos näin kuitenkin on käytännössä, on se varmaan kuitenkin tahatonta.

No jos on tahatonta, niin ainakin degrowthissa ollaan onnistuttu:

Teollisuuden investoinnit vähenevät
http://www.hs.fi/a1370914516147?jako=99 ... 1775ca0b9a

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

Vierailija
Arvuuttelija
jees
Joo, ei.

Niin, kysymys on hyvin vaikea.

Haluaisin kuulla kommentteja myös sen pohjalta että, halutaanko ihminen nähdä biologisena robottina, jonka motiivit määräytyvät pääasiassa evoluution kautta tiedostamattomasti vai halutaanko ihminen nähdä pääasiassa tietoisena ja eettisiin päätöksiin kykenevänä "älykkäänä ihmisenä".

Yksittäisten valtioiden rooli kilpailukyvvyn yksikköinä pitäisi myös kyseenalaistaa:
miten-valtion-olemassaolo-perustellaan




Luonnostelin tuolla toisessa ketjussa yksinkertaisen kaavan yhteiskunnalle, mutten jaksa linkata, kun se on luonnos.

Se menee niin että yhteiskunta muodostuu eettisestä ja taloudellisesta puolesta, jotka on erotettu Humen giljotiinilla omiksi joukoikseen, joiden superpositio yhteiskunta on. Etiikalle annan irrationaaliluvut, eli niitä ei voida yksikäsitteisesti louhia, ja ekonomialle rationaaliluvut. Luonnostelin myös irrationaalista kuluttamista käyttämällä esimerkkinä Elviksen älpeetä, josta toinen on valmis maksamaan yli markkinahinnan, kun toisaalta taas Elvis antaisi sen ilmaiseksi (mot)

Homosentrinen käsitys, eli yhteisöllinen näkemys sallii tällaiset transaktiot, koska ne lisäävät yhteistä hyvää. Egosentrinen näkemys on ristiriitainen, sillä voidaan ajatella itsensä kautta mitä itse olisi valmis maksamaan Elviksen lätystä.
Ja toisaalta egosentrisen näkemyksen mukaan - yhtä ristiriitaisesti - voidaan myös sallia riistohinnat jos identifioidutaan myyjän paikalle.

Egosentrisessä yhteiskunnassa pärjää narsisti.

Monikultturismi on siis implisiittinen ominaisuus ja siten yhteiskunnan määritelmä on monitulkintainen, eikä ihmisoikeudet siten voi loukata kuin osaa käsityksistä yhteiskunnasta.

Hetero=Homo. Väsyny..

Arvuuttelija
Jos aiheuttaisi köyhyyttä ja nälänhätää aseellisten selkkausten kautta. ..ja jokunen kymmenen ihmistä kuolee, on kyse rikoksesta(riippuu tekijästä).
Jos aiheuttaa taloudellisten välineiden avulla nälkää ja kurjuutta tai unelmien sortumista talouden romahduksen myötä miljoonille ihmisille ympäri planeettaa ei syyllisty yhtään mihinkään.




Kuinka ratkaisisit asian? Yksittäisten yritysten tasolla parhaiden pitäisi ehkä heikentää kilpailukykyään, eli lakata innovoimasta ja myydä huonompia tuotteita kalliimmalla ja valmistaa niitä vähemmän tehokkaasti. Valtioiden tasolla kilpailukykyisten maiden pitäisi varmaankin verottaa kotimaisia tuotteita ankarammin ja subventoida vähemmän kilpailukykyisistä maista tulevia huonompia tuotteita.Tällaista yrittävä hallitus kaatuisi nopeasti.

Kilpailukyky joillekin ihmisille, firmoille ja maille syntyy pääasiassa itsestään, ilman että kukaan sitä varsinaisesti luo. Kokonaisen valtion kilpailukyvyn takana on miljoonien ihmisten ja yritysten itsenäinen toiminta, jota valtio ei millään tavalla koordinoi. Valtio edesauttaa yritysten kilpailukykyä parhaiten pysyttelemällä poissa tieltä ja huolehtimalla ilmaisen ja laadukkaan koulutuksen järjestämisestä. Kilpailukyvyn tuhoaminen sen sijaan onnistuu valtion aktiivisilla toimenpiteillä.

Omien vahvuuksien käyttäminen omaksi hyväksi ei ole mitenkään tuomittavaa. Tuomittavaa sen sijaan on se, jos kaikille ei anneta samanlaisia edellytyksiä käyttää hyväkseen omia vahvuuksiaan. Tasainen pelikenttä on ainoa moraalinen velvollisuutemme kilpailukykyerojen tasaamiseksi. Tämä pätee niin valtion tasolla kuin globaalistikin. Kaikenlaiset tullit, yritystuet jne. vääristävät kilpailua ja niistä pitäisi päästä eroon. Sama koskee kaikenlaisia muita esteitä tavaroiden, palveluiden, työvoiman ja pääoman liikkeille. Jos jotkut valtiot eivät tästä huolimatta pärjää, voidaan niille antaa jonkinlaista hätäapua tai vaihtoehtoisesti niiden kansalaisten tulisi voida vaihtaa maisemaa.

Talouden nykyinen kriisi johtuu pääasiassa pankkien ja valtioiden holtittomasta toiminnasta. Siinäkin on kuitenkin kyse miljoonien ihmisten, yritysten ja valtioiden yksittäisten päätösten kumulatiivisesta vaikutuksesta. Yksittäistä syyllistä on siiis vaikea löytää.Syyllisyyskysymystä arvioitaessa ero murhamiehiin on myös muuten selvä. Talouden toimija ei yleensä halua aiheuttaa kenellekään haittaa, eikä edes voi ennakoida jossakin toisella puolellla maailmaa aiheutuvia seurauksia.

BJTS
Kuinka ratkaisisit asian? Yksittäisten yritysten tasolla parhaiden pitäisi ehkä heikentää kilpailukykyään, eli lakata innovoimasta ja myydä huonompia tuotteita kalliimmalla ja valmistaa niitä vähemmän tehokkaasti. Valtioiden tasolla kilpailukykyisten maiden pitäisi varmaankin verottaa kotimaisia tuotteita ankarammin ja subventoida vähemmän kilpailukykyisistä maista tulevia huonompia tuotteita.Tällaista yrittävä hallitus kaatuisi nopeasti.



Ongelma on siinä, että näette ongelman siellä missä sitä ei ole.

Eli kun rahatalouden rinnalle otetaan mukaan resurssitalousyhteisö, niin siinä ei ole mitään rahatalouden ongelmia.

Kun yritätte ratkaista rahatalouden ongelmaa, niin vastaus on: Sitä ei voi ratkaista - sehän juurikin se ongelma on rahataloudessa, että se on rahatalous - siis kapitalismia. Ei kapitalismista saa sosialismia, koska silloin se ei olisi kapitalismia. Eli rahatalous on aina rahataloutta ongelmineen eikä sitä voi korjata.

Kuitenkin, rahataloutta ei ole pakko pakottaa kaikille, vaan voi hyvin perustaa rinnakkaisen talouden, jos kokee, ettei halua elää rahataloudessa. Tällöin päästään (takaisin) tilanteeseen, missä ongelmaa ei ole.

BJTS
Kilpailukyky joillekin ihmisille, firmoille ja maille syntyy pääasiassa itsestään, ilman että kukaan sitä varsinaisesti luo. Kokonaisen valtion kilpailukyvyn takana on miljoonien ihmisten ja yritysten itsenäinen toiminta, jota valtio ei millään tavalla koordinoi. Valtio edesauttaa yritysten kilpailukykyä parhaiten pysyttelemällä poissa tieltä ja huolehtimalla ilmaisen ja laadukkaan koulutuksen järjestämisestä. Kilpailukyvyn tuhoaminen sen sijaan onnistuu valtion aktiivisilla toimenpiteillä.



Resurssitalousyhteisössä kilpaileva yksikkö on kyseinen yhteisö itse. Kun yhteisö pärjää, niin sen parempi sen jäsenille. Tämä taas kannustaa enemmän ihmisiä liittymään kyseiseen yhteisöön pärjäämään. Syntyy positiivinen kierre.

BJTS
Omien vahvuuksien käyttäminen omaksi hyväksi ei ole mitenkään tuomittavaa. Tuomittavaa sen sijaan on se, jos kaikille ei anneta samanlaisia edellytyksiä käyttää hyväkseen omia vahvuuksiaan. Tasainen pelikenttä on ainoa moraalinen velvollisuutemme kilpailukykyerojen tasaamiseksi. Tämä pätee niin valtion tasolla kuin globaalistikin. Kaikenlaiset tullit, yritystuet jne. vääristävät kilpailua ja niistä pitäisi päästä eroon. Sama koskee kaikenlaisia muita esteitä tavaroiden, palveluiden, työvoiman ja pääoman liikkeille. Jos jotkut valtiot eivät tästä huolimatta pärjää, voidaan niille antaa jonkinlaista hätäapua tai vaihtoehtoisesti niiden kansalaisten tulisi voida vaihtaa maisemaa.



Kyllä se tiedetään, mihin rahatalouden voimistaminen entisestään johtaa -> yhä voimakkaampaan rahatalouteen - ja se taas ei siis ollut haettu ratkaisu, kun puhutaan kansalaisten yleisestä hyvinvoinnista. Sen sijaan resurssitalousyhteisö tukee jäseniään jo sillä, että kyse on nimenomaan jäsenistä. Yhteisö on vapaaehtoinen. Tämä tarkoittaa, että yhteisön on pakko olla hyvä jäsenille tai se ei saa jäseniä. Näin ollen yhteisöstä muodostuu väkisinkin jäsenet siis kanssaihmiset huomioon ottava. Jos ei huomioi, niin ihmiset muodostavat toisen yhteisön.

BJTS
Talouden nykyinen kriisi johtuu pääasiassa pankkien ja valtioiden holtittomasta toiminnasta. Siinäkin on kuitenkin kyse miljoonien ihmisten, yritysten ja valtioiden yksittäisten päätösten kumulatiivisesta vaikutuksesta. Yksittäistä syyllistä on siiis vaikea löytää.Syyllisyyskysymystä arvioitaessa ero murhamiehiin on myös muuten selvä. Talouden toimija ei yleensä halua aiheuttaa kenellekään haittaa, eikä edes voi ennakoida jossakin toisella puolellla maailmaa aiheutuvia seurauksia.



Ongelma on, että kansalaiset eivät siis omista pankkeja yms. Kuitenkin, yhteisömallissa jäsenet omistavat yhteisön, ja koska resurssitalousyhteisö ei ole rahatalous eikä ota velkaakaan, niin mitään rahaan tai velkaan liittyviä ongelmia ei ole eikä tule.

Miten resurssitalous eroaa kommunismista? Kommunismin jäljet ovat hirvittävät, eikä se siitä nimeä vaihtamalla paremmaksi muutu. Kapitalismi sen sijaan on luonut hyvinvointia kaikkialla, jossa sen on annettu toimia riittävän pitkään. Kehitysmaissakin ovat valtavat massat nousseet köyhyydestä keskiluokkaan juuri kapitalismin avulla. Kehitysmaat ovat nyt kilpailukykyisiä ja voivat käyttää vahvuuttaan, eli halpaa työvoimaa. Jos kehitys saa jatkua rauhassa, vaurastuu myös köyhä väestö.

Ainoa ongelma kapitalistisessa järjestelmässä on se, että jos sitä ei valvota kunnolla, ei ympäristönsuojeluun panosteta riittävästi. Ihmiset ja yritykset eivät tässä suhteessa ole riittävän vastuullisia. Valtiolle siis löytyy siinäkin asiassa tärkeä rooli.

Puuhevonen
Seuraa 
Viestejä6653
BJTS
Kilpailukyky joillekin ihmisille, firmoille ja maille syntyy pääasiassa itsestään, ilman että kukaan sitä varsinaisesti luo. Kokonaisen valtion kilpailukyvyn takana on miljoonien ihmisten ja yritysten itsenäinen toiminta, jota valtio ei millään tavalla koordinoi. Valtio edesauttaa yritysten kilpailukykyä parhaiten pysyttelemällä poissa tieltä ja huolehtimalla ilmaisen ja laadukkaan koulutuksen järjestämisestä. Kilpailukyvyn tuhoaminen sen sijaan onnistuu valtion aktiivisilla toimenpiteillä.

Tuo ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi Kiinan talouskasvu on ollut maailman vahvinta sen takia, koska kiinan valtio on tehnyt aktiivista makrotalouspolitiikkaa. Samoin Suomen talouskasvu oli vahvaa 60–80-luvuilla koska täällä valtio teki vahvaa talouspolitiikkaa.

Vahvasta talouspolitiikasta lähdettiin kuitenkin luopumaan 1980-luvun lopulla koska siirryttiin markkinaliberalismiin. Tämä johti sitten lamaan eikä Suomi ole vieläkään kunnolla siitä toipunut. Näennäistä talouskasvua saatiin lähinnä Nokian nousun ansioista, mutta nyt kun Nokiankin on ulkoistanut tuotantonsa kommunistiseen Kiinaan, niin paljon ei ole jäljellä enää kasvun hedelmiä. Nokia vastasi noin neljänneksestä Suomen lamanjälkeisestä talouskasvusta.

BJTS
Talouden nykyinen kriisi johtuu pääasiassa pankkien ja valtioiden holtittomasta toiminnasta.

pankkisektori pitäisi kansallistaa. Esimerkiksi kiinassa valtio omistaa pankit eikä mitään ongelmia siellä ole ollut. Pankkisektori ei kuitenkaan tuota lainkaan, vaan sen funktio on vain luotottaa kasvuyrityksiä. Valtion pankilla on se etu, että voidaan luotottaa setelirahalla, jos pankilla on käytössä printteri.

*

Mutta sinä ilmeisesti vastustat sitä että ylläpidetään elintasokuilua Suomen ja Thaimaan välillä ja haluaisit nähdä maailman, jossa suomalaisten ja thaimaalaisten elintaso tasataan. Koska onhan se niin väärin, että Suomalainen hyvinvointi on luotu aktiivisella keynesiläisellä makrotalouspolitiikalla, joka on ollut mahdollisimman kaukana vapaasta markkinataloudesta!

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

BJTS
Miten resurssitalous eroaa kommunismista? Kommunismin jäljet ovat hirvittävät, eikä se siitä nimeä vaihtamalla paremmaksi muutu. Kapitalismi sen sijaan on luonut hyvinvointia kaikkialla, jossa sen on annettu toimia riittävän pitkään. Kehitysmaissakin ovat valtavat massat nousseet köyhyydestä keskiluokkaan juuri kapitalismin avulla. Kehitysmaat ovat nyt kilpailukykyisiä ja voivat käyttää vahvuuttaan, eli halpaa työvoimaa. Jos kehitys saa jatkua rauhassa, vaurastuu myös köyhä väestö.

Ainoa ongelma kapitalistisessa järjestelmässä on se, että jos sitä ei valvota kunnolla, ei ympäristönsuojeluun panosteta riittävästi. Ihmiset ja yritykset eivät tässä suhteessa ole riittävän vastuullisia. Valtiolle siis löytyy siinäkin asiassa tärkeä rooli.




Tiede-tulokas havaittu. Tämä on jo perusteltu ainakin pariin kertaan.

- Ensinnäkin resurssitalous on vapaaehtoinen. Kommunismi ei ollut.
- Täten kyse ei ole kommunismista, joten kyse ei ole mistään nimenvaihdosta. Lisäksi muitakin eroja on.

- Toki kapitalismi on luonut tietynlaista hyvinvointia, mutta myös kapitalismin jäljet ovat pahoja ympäristössä. Saasteita, luonnon kantokyvyn heikkeneminen, geenimanipulaatio, eroosio, väestöräjähdys, velkakriisit, toisaalla huonon ruokavalion ylensyönti, toisaalla pätkätyöläisyys, jne... Ja kapitalismin ongelmat ovatkin tulevaisuudessa. Kun resursseista alkaa tulemaan pulaa, niin siinäpä sitä sitten ollaankin. Resurssitalous sen sijaan keskittyy nimenomaan resurssien kartoitukseen, jakamiseen ja kestävään kehitykseen. Kommunismissa tämä ei ollut tällä tasolla sanomana.

- Kommunismissa oli raha käytössä, siellä yritettiin ikään kuin tehdä sosialismia kapitalismin säännöillä. No eihän se toimi, koska jos muutat sosialismin kapitalismiksi, niin eihän se silloin ole sosialismia. Tietenkään.

- Nykyään on paremmat mahdollisuudet kommunikoida (internet) ja tiedonkäsittelyyn (PCt)

- Maailmassa on edelleen noin miljardi nälkää näkevää ja pari miljardia köyhää ja sitten vähätuloisia ja keskiluokkaisia. Ja kun resurssit käyvät vähiin mutta pari miljardia ihmistä tulee lisää, niin eihän siinä voi käydä niin, että tadaa kaikki ongelmat poistuvat kunhan kulutetaan vieläkin enemmän. -> Resurssitaloudessa keskitytään kestävään kehitykseen ja unohdetaan rahan pyöritys. Kapitalismi "voitti" kommunismin, koska kommunismi oli huonosti toteutettu ja kapitalismilla oli siten elintilaa.

- Toki oma pääoma joka on plussan puolella on hyvä juttu. Eli ongelma on rahataloudessa, ei niinkään pääomassa. Mutta rahatalous ei ole kestävällä pohjalla. Tällöin tulee tarvetta resurssitaloudelle ja nimenomaan resurssitalousyhteisölle, joten sille on oikeastikin tilausta. Resurssitaloudessa keskitytään konkreettisiin resursseihin eikä pohdita paljonko jokin maksaa. Hinnan sijasta asioilla on ympäristökustannus: Voi olla rahallisesti halpaa tuottaa jotain, mutta se ei vielä kerro, miten ympäristö kärsii tai ovatko resurssit kenties loppumassa, mikä on yhteisön etu, jne...

Puuhevonen
[quote="
Mutta sinä ilmeisesti vastustat sitä että ylläpidetään elintasokuilua Suomen ja Thaimaan välillä ja haluaisit nähdä maailman, jossa suomalaisten ja thaimaalaisten elintaso tasataan. Koska onhan se niin väärin, että Suomalainen hyvinvointi on luotu aktiivisella keynesiläisellä makrotalouspolitiikalla, joka on ollut mahdollisimman kaukana vapaasta markkinataloudesta!



En vastusta eilintasokuilua, jos suomalaiset sellaista kykenevät ylläpitämään. En kuitenkaan kannata sitä, että estettäisiin Thaimaalaisia kilpailemasta meidän kanssamme samoilla pelisäännöillä Keynesiläiseen talouspolitiikkaan en usko.

Dredex
BJTS

Tiede-tulokas havaittu. Tämä on jo perusteltu ainakin pariin kertaan.

- Ensinnäkin resurssitalous on vapaaehtoinen. Kommunismi ei ollut.
- Täten kyse ei ole kommunismista, joten kyse ei ole mistään nimenvaihdosta. Lisäksi muitakin eroja on.




Olen tosiaan tulokas, enkä ole tuohon resurssitalouteen aiemmin kunnolla perehtynyt. Olen kyllä kuullut siitä, mutta se on vaikuttanut niin epärealistiselta utopialta, etten ole uhrannut sille montaa ajatusta. Maailmaanlaajuinen kolhoosi olisi siis kyseessä. Ei tule koskaan toteutumaan ja vaikka toteutuisi, niin ei toimisi. Homo Sovieticusta ei onnistuttu luomaan reilussa seitsemässäkymmenessä vuodessa, eikä Homo Zeitgeisticus syntyisi yhtään sen nopeammin. Homma kaatuisi ihmisluontoon, joka ei tuollaiseen taivu.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat