Kysymys geenin eristyksestä

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Pahoittelen, jos viesti ei jonkun mielestä ylitä uuden aiheen julkaisukynnystä. En voi kysyä asiaa biologianopettajaltakaan, hiihtoloma kun juuri alkoi.

Kun solusta pyritään etsimään jonkin tietyn geenin lokus, erotetaan siitä restriktioentsyymin avulla osa emäsjärjestystä, ja luodaan tätä vastaava koetin. Sen jälkeen altistetaan DNA yli 90 asteen lämpötilaan, mikä aiheuttaa kaksoisjuosteen avautumisen. Tämän jälkeen koetin voidaan asettaa soluun, ja se hakeutuu oikealle paikalleen, ja geenin lokus on löydetty. Eikös se näin mene?

Jotain en tajua, sillä tuo selostus ei mielestäni toimi. Jos DNA:n emäsjärjestys on jo alunperin saatu selville, eikös geenin paikka silloin jo tiedetä? Vai miten ketturassa tietyn geenin emäsjärjestys voidaan selvittää, ja _vasta sitten_ löytää sen paikka kromosomissa?

Toivottavasti ei mennyt liian sekavaksi, ja toivottavasti joku osaa auttaa. Ylioppilaskirjoitukset lähenevät .

Kommentit (5)

luonnonystävä
Seuraa 
Viestejä215
Liittynyt18.3.2005
Lihakirja

Jos DNA:n emäsjärjestys on jo alunperin saatu selville, eikös geenin paikka silloin jo tiedetä? Vai miten ketturassa tietyn geenin emäsjärjestys voidaan selvittää, ja _vasta sitten_ löytää sen paikka kromosomissa?

Esimerkiksi siten, että kohdegeeniä PCR-monistetaan alukkeilla, jotka on suunniteltu jossakin muussa eliössä esiintyvän samaa toimintoa koodaavan geenin tunnetun sekvenssin avulla, ja sitten PCR-tuotteen emäsjärjestys selvitetään.

Vierailija

PCR:ää tehtäessä ei solurakenne enää ole ehjänä, joten kudokset hajotetaan ja genomi yleensä eristetään ennen eristystä.

Vierailija
Lihakirja
Pahoittelen, jos viesti ei jonkun mielestä ylitä uuden aiheen julkaisukynnystä. En voi kysyä asiaa biologianopettajaltakaan, hiihtoloma kun juuri alkoi.

Kun solusta pyritään etsimään jonkin tietyn geenin lokus, erotetaan siitä restriktioentsyymin avulla osa emäsjärjestystä, ja luodaan tätä vastaava koetin. Sen jälkeen altistetaan DNA yli 90 asteen lämpötilaan, mikä aiheuttaa kaksoisjuosteen avautumisen. Tämän jälkeen koetin voidaan asettaa soluun, ja se hakeutuu oikealle paikalleen, ja geenin lokus on löydetty. Eikös se näin mene?

Jotain en tajua, sillä tuo selostus ei mielestäni toimi. Jos DNA:n emäsjärjestys on jo alunperin saatu selville, eikös geenin paikka silloin jo tiedetä? Vai miten ketturassa tietyn geenin emäsjärjestys voidaan selvittää, ja _vasta sitten_ löytää sen paikka kromosomissa?

Toivottavasti ei mennyt liian sekavaksi, ja toivottavasti joku osaa auttaa. Ylioppilaskirjoitukset lähenevät .

Jo vain sopii hyvin tälle palstalle.

Järjestys toimenpiteessä on seuraavanlainen:

1. selvitetään, missä kromosomissa geeni on.
2. määritetään geenin paikka ko. kromosomissa.
3. Eristetään geeni.
4. Selvitetään emäsjärjestys.

Emäsjärjestyksen selvittämistä varten valmistetaan koetin, jonka emäsjärjestys voi olla määritetty Luonnonystävän kertomalla tavalla. Vastaavaa emäsjärjestystä voidaan etsiä myös geenikirjastosta, josse on sinne tallennettu.

Toisaalta koetin voidaan valmistaa myös geenin koodaamaan proteiinin aminohappojärjestyksen perusteella, kuten on tehty mm. insuliinin osalta. Biologian oppikirjat käsittelevät asian hyvin yleisluonteisesti. Asia on kuitenkin monesti paljon monimutkaisempi, varsinkin, jos geenin emäsjärjetystä yritetään selvittää sen koodaaman proteiinin avulla.

Onnea kirjoituksiin!

Vierailija

Käytännössä proteiinin ah-sekvensointi ei koskaan voi koskaan määrittää geenin sekvenssiä yksiselitteisesti, koska usea tripletti koodaa samaa aminohappoa. Lisäksi geenissä on eukaryooteilla introneja ja eksoneja, joten aminohappo-sekvenssillä saadaan parhaimmillaankin selville vain vaihtoehtoisia cDNA:ita. Menetelmää ei tästä syystä nykyään juurikaan käytetä.

Uusimmat

Suosituimmat