Seuraa 
Viestejä5363
Liittynyt9.1.2011

Tuli laajempi Off-topic ketjussa Aurinkokennot ja Mooren laki?, joten avasin aiheesta uuden ketjun.

molaine
Puuhevonen
Eikai tuet rasita yhteiskuntaa. Ne vain pakottavat ihmiset ostamaan tuulisähköä sen sijaan että ihmiset käyttäisivät rahansa jäätelön ostamiseen. On yhteiskunnalle aivan se ja sama mihin yhteiskunta rahansa käyttää. 90 % rahasta kuitenkin käytetään joutavanpäiväisiin turhuuksiin. Vain sillä on merkitystä kuinka suuri osuus ihmisten käytössä olevasta ostovoimasta käytetään tuontituotteiden ostamiseen. Esimerkiksi halvan (sic) venäläisen maakaasun ostaminen satuttaa Saksan taloutta paljon enemmän kuin kalliin kotimaisen tuulivoiman ostaminen.
Kun ylläolevan kaltainen väite esiintyy kirjoituksissasi varsin usein, niin toivoisin että esittäisit foorumilla, missä Michael E. Porter mielestäsi on väärässä kirjassaan Competitive Advantage of Nations.

Mielipiteesi on nimittäin räikeässä ristiriidassa Porterin teesien kanssa ja kaveri on melko vaikutusvaltainen omalla alallaan. Yksinkertaistaen Saksan tilanteeseen: yhteiskunta nimenomaan kärsii siitä, että rajalliset resurssit käytetään tuulivoiman tukemiseen, kun kerran edullinen vaihtoehto (venäläinen maakaasu yo. esimerkissä) on tarjolla. Kyseiset resurssit Saksan kannattaisi nimenomaan kohdistaa taloudelliseen toimintaan, jossa sillä on paras kilpailuetu.


Saatan perehtyä juuri Porterin argumentointiin myöhemmin, mutta äkkiseltään Wikipeediasta katsottuna Porterin esittämät teesit eivät ole saavuttanut yleistä hyväksyntää, vaan kyse on empiirisen talousteorian sijaan a priori -perustainen hypoteesi. Hän on varmaan ollut aikanaan vaikutusvaltainen, mutta nyt kun länsimaat tarpovat massatyöttömyyden suossa, niin en sanoisi että hänen ajatuksiinsa kannattaisi suhtautua kritiikittömästi

Lisäksi arvaisin että Porter ei käsittele riittävästi makrotaloustieteen emergenttejä ominaisuuksia, vaan on tehnyt yleistyksensä mikrotaloustieteellisistä huomioista. Suhteellinen etu pätee näet mikrotasolla yritysten kannattaa ilman muuta ulkoistaa toimintoja jotka ovat ydintoiminnan ulkopuolella. Makrotasolla sen sijaan vaikka globalisaatio on kutistanut maapalloa, niin siitä huolimatta se ei ole poistanut lainkaan kokonaan etäisyyksiä, että kaikki ihmiset asuisivat samassa kylässä.

molaine
Vaikka viime vuosikymmenten lamojen seurauksena useiden valtioiden talouspolitiikka on saanut merkanttilistisia piirteitä, on kyseinen ideologia kuitenkin taloustieteilijöiden taholta torpedoitu vakuuttavasti jo toistasataa vuotta sitten.

Lisäksi; yhteiskunta koostuu yksilöistä, joiden taskusta subventio lopun perin maksetaan. On mielestäni tekopyhää väittää, ettei yhteiskunta kärsi, kun kerran yksilöiden ostovoima subventoinnista kärsii. Itse mielelläni päätän, mihin "joutavanpäiväisiin turhuuksiin" rahani käytän.


Ehkä päätät mielellään, mutta silti teollisuuteen investoiminen on paljon järkevämpää kuin että käyttäisit vähät rahasi jäätelön ostamiseen. Esimerkiksi Kiina investoi teollisuuteen suhteessa BKT:seen yli kaksi kertaa enemmän kuin länsimaat. on aika paksua väittää ettei tällä olisi mitään vaikutusta Kiinan talouskasvuun, vaikka, Porterin teesien mukaan sillä ei ole mitään vaikutusta — päinvastoin sillä lienee hänen näkemyksensä mukaan haitallinen vaikutus koska kiinalaiset yksilöt eivät saa 'vapaasti' päättää mihin rahat tuhlataan, kun valtio päättää heidän puolestaan.

molaine
Merkantilismia harjoittavan valtion toiminta nimenomaan iskee sen omien kansalaisten arkeen - miksi siis kannatat sitä?

Ei tässä ole kyse merkantilismista, vaan syyllistyt hiukan mustavalkoiseen ja kategorisoivaan ajatteluun. On täysin selvää että vaihtotase pitää olla balanssista ja tällä hetkellä esimerkiksi Suomi kärsii siitä, että vaihtotase on painunut pakkaselle. Energian ostaminen ulkomailta on typerää, koska niin vähillä efforteilla voidaan tuottaa kotimaistakin energiaa ja energiavaihtotase on pahiten Suomessa miinuksella (jokaisen suomalaisen tuloista yhden kuukauden palkka menee tuontienergian laskun maksamiseen). Ulkomailta ostaminen on kannattavaa silloin kun ei voida tuottaa jotain kotimaassa, esim. osaavan työvoiman puutteen takia.

Kai ymmärrät sen, että kotimaisella työllä on se etu, että siitä maksettu palkka jää kiertämään lokaaliin yhteisöön, eikä siis valu ulkomaille. Esimerkiksi jos sinä ostat minulta tuulimyllyn, niin minä käytän tuulimyllystä saamani rahani ostamalla sinulta kattopeltiä. Jos olisit ostanut tuulimyllysi kiinalaiselta toimittajalta, niin minä olisin työtön enkä voisi ostaa sinulta kattopeltiä, joten sinunkin firmasi menisi konkurssiin.

Kyse on siitä, että aina kannattaa preferoida lähellä tuotettua, jos lähellä voidaan tuottaa jotain. Suhteellinen etu astuu voimaan silloin kun ei ole tarjolla kotimaista osaamista. Tällöinkin pitkällä aikavälillä on parempi investoida kotimaisen osaamisen luomiseen, koska työttömät ja alityöllistetyt työläiset eivät ole Suomesta ihan heti loppumassa.

Koska sähköautoteollisuus on nopeimmin kasvava teollisuudenala seuraavina kahtena vuosikymmenenä, niin nyt olisi tärkeää, että Suomessa investoitaisiin aggressiivisesti kotimaiseen sähköautojen tuotantoon ja luotaisiin Suomeen vakaa osaamisen pohja sähköautojen tuotannossa, jotta voitaisiin viedä suomalaisia sähköautoja myös ulkomaille, erityisesti Kiinaan ja Yhdysvaltoihin. Toki tämä voidaan tehdä myös yhteistyössä ruotsalaisten kanssa, koska Suomi ja Ruotsi kuuluvat käytännössä samaan talousalueeseen. Ideaalista olisi hankkia esimerkiksi Saabin tai Volvon sähköautojen valmistusta Suomeen.

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

Kommentit (1)

molaine
Seuraa 
Viestejä2187
Liittynyt3.8.2011

Hep, ja pahoittelut pitkäksi venyneestä tauosta.

Olet aivan oikeassa, että Porter on tutkinut myös mikrotalouden ilmiöitä. Kirjaa on myös arvosteltu, ettei se tuo juurikaan uutta suhteellisen edun paradigmaan. Se ei kuitenkaan kumoa faktaa, että kyseessä on taloustieteissä erittäin pitkään ja laajalti tutkittu ja hyväksytty periaate.

Pähkinänkuoressahan se menee näin: kansakuntien kannattaa tuottaa sellaisia tuotteita ja palveluita joissa ne ovat suhteellisesti parhaita (kansakunnathan eivät varsinaisesti mitään tuota, vaan yritykset, mutta yksinkertaisuuden vuoksi näin). Vaikka joku kansakunta ei ole maailman paras tietyssä teollisuudessa, kannattaa sen silti tuottaa sitä mitä itse parhaiten osaa. Saamillaan vientituloilla sen kannattaa ostaa tuotteita ja palveluita, joita muut maat tuottavat suhteellisesti edullisemmin. Koska resurssit käytetään toimintaan jossa ollaan parhaita, saadaan kansantaloudelle suurin mahdollinen hyöty, mikä takaa kansalaisille parhaan elintason.

Vastakkainen ääriesimerkkihän on Pohjois-Korean Juche-aate, joka korostaa omavaraisuutta. Vaikka aate taitaa ollakin vain kosmeettinen kikka peittämään diktatuurin kykenemättömyys elättämään kansalaisiaan, voi PK:ta kuitenkin pitää esimerkkinä, mihin valtiojohtoisuus taloudessa pahimmillaan johtaa.

Makrotasolla sen sijaan vaikka globalisaatio on kutistanut maapalloa, niin siitä huolimatta se ei ole poistanut lainkaan kokonaan etäisyyksiä, että kaikki ihmiset asuisivat samassa kylässä.



Ei olekaan, senpä takia talousmaantiede onkin noussut jälleen varteenotettavaksi opintosuunnaksi. Tottakai etäisyyksillä on väliä taloudellisessa toiminnassa. Etäisyydet voidaan kuitenkin käytännössä redusoida kustannuksiksi, eikä niillä ole perustavanlaatuista vaikutusta suhteellisen edun periaatteeseen - ne vain tuovat uuden komponentin malleihin.

Ehkä päätät mielellään, mutta silti teollisuuteen investoiminen on paljon järkevämpää kuin että käyttäisit vähät rahasi jäätelön ostamiseen



Jos haluan jäätelön, on jäätelön ostaminen minulle järkevämpää, kuin teollisuuteen investoiminen. Olen tähän asti myös päättänyt itse, mihin (teollisuuteen) rahani investoin ja mieluummin asun yhteiskunnassa, jossa saan itse tämän päätöksen tehdä. Subventoinnin tarvehan tarkoittaa, että kyseinen teollisuudenala ei omillaan pärjää. Mikäli taas potentiaalia menestykselle on olemassa, löytyy maailmasta riskirahaa. Jos sitä ei heru, kannattaa miettiä miksei - yleensähän syy on se, että sijoittajat pitävät sijoituskohdetta huonona; riskit vs. potentiaalinen tuotto eivät kohtaa. Väkipakolla kuluttajilta nyhdettävä raha, joka kulutetaan kannattamattoman teollisuuden tukemiseen, kun edullisia vaihtoehtoja on tarjolla on silkkaa tyhmyyttä.

Ymmärän hyvin, että huoltovarmuus- ja ympäristönäkökohdat tietyillä aloilla ovat komponentteja päätöksenteossa. Subventoinnin tarve kuitenkin tarkoittaa, ettei kyseinen toimiala ole järkevä puhtaasti taloudellisessa mielessä. Valtiohan tukee nyt jo potentiaalisia yrityksiä ja tutkimusta, jotta Suomen teollisuuden kilpailukyky säilyy ja tämä on aivan oikein. Kuitenkin esim. tuulivoiman ostamiseen pakottaminen (termi, jota itse yllä käytät), on älytöntä siksi, että yhteiskunta maksaa huonommasta tuotteesta lisähintaa pitkän aikaa, ilman varmuutta siitä, että teknologia myöhemminkään tuottaa mitään lisäarvoa.

Esimerkiksi Kiina investoi teollisuuteen suhteessa BKT:seen yli kaksi kertaa enemmän kuin länsimaat. on aika paksua väittää ettei tällä olisi mitään vaikutusta Kiinan talouskasvuun, vaikka, Porterin teesien mukaan sillä ei ole mitään vaikutusta — päinvastoin sillä lienee hänen näkemyksensä mukaan haitallinen vaikutus koska kiinalaiset yksilöt eivät saa 'vapaasti' päättää mihin rahat tuhlataan, kun valtio päättää heidän puolestaan.



Ei kai kukaan tällaista ole väittänyt. Kiinan talouskasvuhan on perustunut alunperin halvan työvoiman ja jättimäisten potentiaalisten markkinoiden houkuttelemiin ulkomaisiin investointeihin. Kiinalla oli suhteellinen etu nimenomaan työvoimaintensiivisillä aloilla ja näillä kansan vaurastuminen on saatu aikaan. Kommunistien aikaansaamasta koulutuskuopastakin on alettu toipumaan ja maa voi nykyään satsata enemmän innovatiiviisiin teollisuudenaloihin. Tämä ei ole ristiriidassa suhteelisen edun periaatteen kanssa.

Sen sijaan haitallisia vaikutuksia toki kiinalaistenkin elämään on sillä, että valtion omistamat umpisurkeatkin yritykset saavat pankkijärjestelmältä rahoitusta, kun taas yksityiset firmat joutuvat rahoittamaan toimintansa harmailta markkinoilta. Parempi olisi sielläkin, että rahoitus- ja investointipäätökset tehtäisiin puhtaasti markkinalähtöisesti.

Kyse on siitä, että aina kannattaa preferoida lähellä tuotettua, jos lähellä voidaan tuottaa jotain. Suhteellinen etu astuu voimaan silloin kun ei ole tarjolla kotimaista osaamista.



Tämähän ei nimenomaan pidä paikkaansa. Ei aina kannata preferoida lähellä tuotettua. Jos lähellä tuotettu tuote on kalliimpi ja huonompi kuin kauempana tuotettu, ei ole mitään järkeä sitä ostaa. Kun toimimme globaaleilla markkinoilla, eivät kalliita ja paskoja tuotteita valmistavat firmat menesty. Näidenkin firmojen resurssit siis vapautuvat järkevään käyttöön (hyvien ja edullisten tuotteiden valmistukseen, karrikoidusti), jotka pystyvät tuotteitansa myös viemään Suomen ulkopuolisille markkinoille. Tällaisia yrityksiähän Suomessakin on vaikka kuinka ja ne luovat vaurautta maahamme ja tasapainottavat kauppatasetta. Mikäli vapaa kaupankäynti jollain säädöksillä ja verokikkailuilla estettäisiin (merkantilismi!), kärsijöinä olisivat nimenomaan suomalaiset kuluttajat, jotka joutuisivat vaihtoehtojen puuttuessa ostamaan kalliita ja paskoja laitteita --> vähää rahaa olisi vielä vähemmän käytettävänä. Henkilökohtaisena päätöksenä suomalaisen suosiminen on tietysti jopa kannatettavaa - kaikilla ei vain siihen ole varaa. Lisäksi tällainen politiikka aiheuttaa todella nopeasti vastareaktion kauppakumppaneissa, jolloin vientikin tyrehtyy. Mikä on siis etu yhteiskunnalle?

Itsellä ainakin on tupa täynnä Aasiassa valmistettua elektroniikkaa ja kodinkoneet pääosin euroopasta. Suunnittelu voi kaikissa laitteissa olla missäpäin vain maailmaa ja iso osa Aasiassa tuotetuista laitteista valmistetaan eurooppalaisia, (jopa suomalaisia) tuotantolinjoja käyttäen. Suomessa on erikoisosaamista, joka luo kilpailuedun meille tietyillä teollisuudenaloilla. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö kilpailuetua muillakin aloilla voisi syntyä, myös valtion tukemana.

Siitä olen samaa mieltä, että vaihtotaseen negatiivisuus on myrkkyä, josta pitää päästä eroon. Rajojen kiinnivetäminen ulkomaisilta tuotteilta kuitenkin takuuvarmasti vain kurjistaa suomalaista yhteiskuntaa. Keinot pitää löytyä jostain muualta.

Panterarosa: On selvää, että "Partitava kisaa kurupati-kuvaa" ei oikein aukene kehitysmaalaisille N1c- kalmukinperseille.

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat