Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Mikä on Jumala?
Miten te määrittelette Jumalan?
Voiko ateisti määritellä "kaikkein korkeimman ihanteen", ilman että määritelmä saa jumalaisia ominaisuuksia ja lopulta merkitsee samaa kuin Jumala joissain teologian suuntauksissa?

Teologinen konstruktivismi

Jumala on symboli – mielikuvituksen luoma konstruktio – joka tekee ihmisille mahdolliseksi nähdä maailma ja itsensä sellaisella tavalla, että toiminnasta ja moraalista tulee perimmäisessä mielessä merkityksellistä.
http://www.apologetiikkawiki.fi/wiki/Te ... ruktivismi

Miten se eroaa Platonin hyvän ideasta:

"Hyvän" idea on kaiken tiedon perimmäinen kohde, vaikkakaan se ei itsessään ole tietoa, ja olemassaolevat asiat saavat siitä arvonsa ja hyödyllisyytensä. Ihmiset tavoittelevat hyvää, mutta kukaan ei voi toivoa onnistuvansa tässä ilman filosofista toimintaa. Filosofisen tutkimuksen ja kaikkein perustavimman oppialan, dialektiikan, kohde on "Hyvän" idea.

"Hyvän" idea tekee kaikki muut universaalit käsitettäviksi ja eräällä tavalla tarjoaa olemassaolon kaikille muille ideoille, vaikka hyvä itsessään ylittääkin olemassaolon. "Hyvän" idea antaa tieteellisen tiedon kohteille niiden olemuksen (ousia) ja tekee niistä tiedettävissä olevia.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Hyv%C3%A4n_idea

Miten valaistuminen suhtautuu Jumalaan ja Hyvän ideaan:

'Valaistuminen' on länsimaisena filosofisena käsitteenä ihmisen korkein tiedon tai viisauden taso.

Täydellistyneet joogit Buddhan ajoista lähtien ovat kuvanneet nirvanaa olemukseltaan pelottomaksi ja kokemukseltaan iloiseksi tilaksi, joka näyttäytyy aktiivisen myötätuntoisena toimintana.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Valaistuminen

Mikä osuus uskonnollisella kokemuksella on valaistumisen, hyvän idean, ja jumalan kokemisen kohdalla? Kuinka lähellä nämä ilmiöt ovat toisiaan:

Such an experience often involves arriving at some knowledge or insight previously unavailable to the subject yet unaccountable or unforeseeable according to the usual conceptual or psychological framework within which the subject has been used to operating.[citation needed] Religious experience generally brings understanding, partial or complete, of issues of a fundamental character that may have been a cause (whether consciously acknowledged or not) of anguish or alienation to the subject for an extended period of time. This may be experienced as a form of healing, enlightenment or conversion.
http://en.wikipedia.org/wiki/Religious_experience

Käsittelin uskonnollista kokemusta pidemmin toisessa ketjussa: historia-kulttuurit-ja-yhteiskunta-f13/sekulaari-jumal-kokemus-t55901.html

Sivut

Kommentit (76)

eteenpäin
Seuraa 
Viestejä1591
Liittynyt25.6.2009
Arvuuttelija
Mikä on Jumala?
Miten te määrittelette Jumalan?
Mielekästä määritelmää ei ole tähän mennessä tullut vastaan, että jumalan olemassaoloon voisi ylipäätään vastata. Silloin kuin on ollut mahdollista vastata, niin vastaus on ollut tähän mennessä ei.

Joskus lukioiässä jaksoin vielä puhua jumalan mysteeristä puhtaasti runollisessa mielessä, kun pohdin yleisesti olemassaolon käsittämättömyyttä. Nykyään olen tullut tylsämieliseksi, teatraalisuus on kadonnut puheesta.

Arvuuttelija
Voiko ateisti määritellä "kaikkein korkeimman ihanteen", ilman että määritelmä saa jumalaisia ominaisuuksia ja lopulta merkitsee samaa kuin Jumala joissain teologian suuntauksissa?
Jaa siis että voiko kannattaa jonkin sortin moraalista objektivismia olettamatta jotain metafysiikkaa, jota on yhtä mahdoton todistaa kuin jonkin jumalan olemassaoloa? Mielestän ei, siksi olenkin jonkin sortin agnostikko eettisten totuuksien suhteen. Pohjimmiltaan kaikki etiikka on jäljitettävissä tunteisiin, oli periaatteet rationalisoitu kuinka hyvin tahansa. Mitään lopullisia moraalisia totuuksia näiden emootioiden ei voi varmuudella olettaa heijastavan. Käytännön elämän kannalta siitä ei juurikaan koidu ongelmia: kivun, kuoleman tai rakkaan menettämisen kokemista ikäväksi asiaksi ei oikein tartte problematisoida,

Jos ymmärsin tuon teologisen konstruktionismin oikein, niin se on jumalallisen oikeutuksen rakentamista omille näkemyksille, jotta eksistenziaalisesta epävarmuudesta pääsee eroon ja samalla voi lopettaa omien näkemysten kriittisen arvioimisen. Kyse ei siis ole minkään todellisen jumalallisen totuuden löytämisestä. Platonin hyvän idea on aikans eri asia. Se on metafyysinen oletus siitä, että tällainen ns. jumalallinen oikeutus on todella olemassa ja ehkäpä jopa saavutettavissa. Ihminen ei rakenna Platonin hyvän ideaa, vaan siitä kumpuaa ite asiassa koko todellisuus ja olemassaolo. Myös ihmiset saavat olemassaolonsa suhteessa hyvän ideaan.

Itämaalainen valaistumiskokemus on nähdäkseni niin kaukana jumalkokemuksesta ja kaikkien lopullisten totuuksien tajuamisesta kuin voi olla. Buddhalaisuus on ennenkaikkea skeptinen maailmankatsomus ja buddhalaisuuden ytimessä on kyky suhtautua perimmäiseen epävarmuuteen ja turvattomuuteen tyynesti. Jumaliin ja toisaalta myös esim. eri ideologioihin ja moraalisiin periaatteisiin kiinnittäytyminen on maailmaan ripustautumista, mikä estää valaistumisen ja osaltaan aiheuttaa kärsimystä. Valaistuminen on irroittamista.

HuuHaata
Seuraa 
Viestejä6116
Liittynyt8.11.2012

Teologinen konstruktionismi eroaa Platonin hyvä ideasta siinä, että Jumalan (tai jumalien) ei tarvitse olla teologisessa konstruktionismissa puhtaan hyviä. Polyteismisissä uskonnoissa eri jumalilla on usein heikkouksia ja ne edustavat vain vaikkapa jotain ammattiryhmää. Samoin monoteismissa uskonnoissa, jossa Jumala käsitetään kaikentietävänä hyvänä on saatananpalvojia, jotka siis hyväksyvät Platonin hyvän idean olemassaolon ja valitsevat vastapuolen.

Nykyajan valtavirtauskonto on tiedeuskovaisuus. Se on polyteistinen heikkouksien jumalaa palvova uskonto.

Vierailija
eteenpäin
Jaa siis että voiko kannattaa jonkin sortin moraalista objektivismia olettamatta jotain metafysiikkaa, jota on yhtä mahdoton todistaa kuin jonkin jumalan olemassaoloa? Mielestän ei, siksi olenkin jonkin sortin agnostikko eettisten totuuksien suhteen. Pohjimmiltaan kaikki etiikka on jäljitettävissä tunteisiin, oli periaatteet rationalisoitu kuinka hyvin tahansa. Mitään lopullisia moraalisia totuuksia näiden emootioiden ei voi varmuudella olettaa heijastavan. Käytännön elämän kannalta siitä ei juurikaan koidu ongelmia: kivun, kuoleman tai rakkaan menettämisen kokemista ikäväksi asiaksi ei oikein tartte problematisoida,

Jos ymmärsin tuon teologisen konstruktionismin oikein, niin se on jumalallisen oikeutuksen rakentamista omille näkemyksille, jotta eksistenziaalisesta epävarmuudesta pääsee eroon ja samalla voi lopettaa omien näkemysten kriittisen arvioimisen. Kyse ei siis ole minkään todellisen jumalallisen totuuden löytämisestä. Platonin hyvän idea on aikans eri asia. Se on metafyysinen oletus siitä, että tällainen ns. jumalallinen oikeutus on todella olemassa ja ehkäpä jopa saavutettavissa. Ihminen ei rakenna Platonin hyvän ideaa, vaan siitä kumpuaa ite asiassa koko todellisuus ja olemassaolo. Myös ihmiset saavat olemassaolonsa suhteessa hyvän ideaan.

Itämaalainen valaistumiskokemus on nähdäkseni niin kaukana jumalkokemuksesta ja kaikkien lopullisten totuuksien tajuamisesta kuin voi olla. Buddhalaisuus on ennenkaikkea skeptinen maailmankatsomus ja buddhalaisuuden ytimessä on kyky suhtautua perimmäiseen epävarmuuteen ja turvattomuuteen tyynesti. Jumaliin ja toisaalta myös esim. eri ideologioihin ja moraalisiin periaatteisiin kiinnittäytyminen on maailmaan ripustautumista, mikä estää valaistumisen ja osaltaan aiheuttaa kärsimystä. Valaistuminen on irroittamista.

Hyvää kommentointia.
Hyvän ideaa on pari vuosituhatta yritetty sovittaa kristillisen jumalan rooliin, vaikka Platonille itselleen jumala olikin eri asia, kuin hyvän idea. Platonin hyvän idean näkeminen ei myöskään ole kovin kaukana valaistumisen ideasta, jossa kaiken perimmäinen tieto voidaan saavuttaa. Kokemuksellisina asioina nämä eivät välttämättä poikkea kovin paljon toisistaan vaikka uskontokuntien dogmit perustelevat niitä eritavoin.
Onko kukaan muuten törmännyt buddhalaisten tekemiin tulkintoihin kristinuskosta? Olisi hyvin mielenkiintoista tietää miten he tulkitsevat "meidän" näkemyksiä omasta viitekehyksestään.

Vierailija

Uskonnollisesta kokemuksesta, joka joidenkin määritelmien mukaan lähestyy suuresti Hyvän ideaa sekä ideaa valaistumisesta:

Hengellisten elämäntarinoiden tarkastelua: uskonnollinen kokemus omaelämäkerrallisissa teksteissä. Antti Karkiainen
Pro gradu - tutkielma (s.22)

William Jamesin mukaan muita uskonnollista kokemusta määrittäviä piirteitä ovat
rajallinen kesto (vaikka kokemus itse ei jäsentyisikään arkikokemuksen mukaisesti
normaalin ajan mukaan), sekä kokijan passiivisuus. Henkilö ei koe kokemuksen olevan
hänen itsensä aiheuttama, vaan jonkin häntä suuremman voiman ansiota. Lisäksi
Jamesin mukaan uskonnolliseen kokemukseen kuuluu myös tiedollinen ulottuvuus.
Uskonnollisen kokemuksen myötä ihminen pääsee osalliseksi jostain
perustavanlaatuisesta informaatiosta. Hän oivaltaa jotain siitä, mistä elämässä on
pohjimmiltaan kysymys.
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/han ... sequence=1
Eikö valaistuminen nimenomaan ole tila, jossa "guru" saavuttaa perimmäistä tietoa elämästä ja todellisuudesta? Eikö tämä ole juuri se mitä Platon tarkoitti Hyvän idealla? Hänen ihannevaltiossaan filosofi on valmis filosofikuninkaaksi sen jälkeen kun hänen päänsä on "käännettty kohti valoa ja hän on nähnyt kaiken olevaisen takana ja syynä olevan Hyvän idean"

Kenshō is an initial insight or awakening, not full Buddhahood. It is to be followed by further training to deepen this insight, and learn to express it in daily life.
The term kenshō is often used interchangeably with satori, and means "comprehension; understanding"
http://en.wikipedia.org/wiki/Kensh%C5%8D

Onko Jumala konstruktio tästä kokemuksesta? Eli onko Jumala konstruoitu persoonalliseksi olennoksi, jonka tarkoitus on helpottaa vaikean abstraktin idean ymmärtämistä? Asialle on annettu nimi, joka on helppo ymmärtää?

HuuHaata
Seuraa 
Viestejä6116
Liittynyt8.11.2012
Arvuuttelija
Eikö valaistuminen nimenomaan ole tila, jossa "guru" saavuttaa perimmäistä tietoa elämästä ja todellisuudesta? Eikö tämä ole juuri se mitä Platon tarkoitti Hyvän idealla? Hänen ihannevaltiossaan filosofi on valmis filosofikuninkaaksi sen jälkeen kun hänen päänsä on "käännettty kohti valoa ja hän on nähnyt kaiken olevaisen takana ja syynä olevan Hyvän idean"



Valaistunut ihminen tuntee itsensä hyvin korkealla tasolla (mutta ei ole erehtymätön, täydellinen). Samoin hän pystyy hyvin helposti näkemään oman paikkansa.

Valaistuminen ei tarkoita kaiken tiedon hallitsemista. Toki valaistuneella on (useimmiten ainakin) hyvin nopea kyky oppia nopeasti haluamansa asia.

Arvuuttelija
Onko Jumala konstruktio tästä kokemuksesta? Eli onko Jumala konstruoitu persoonalliseksi olennoksi, jonka tarkoitus on helpottaa vaikean abstraktin idean ymmärtämistä? Asialle on annettu nimi, joka on helppo ymmärtää?



Jos Jumalalle pitäisi konstruktio tehdä, niin lähtisin rakentamaan hyvän ja pahan erottamisesta.

Jumala kaikkitietävänä abstraktiona on erehtymätön kaiken tiedon tietävä. Siis sen tiedon minkä ihmiset tietävät ja myös sen mitä ihmiset eivät tiedä.

Reifengas
Seuraa 
Viestejä3236
Liittynyt30.5.2010

Jumala oli oikeat vastaukset tehtäviin laskentokirjojen lopussa.

Siinä koko filosofia ja psykologia.

Rinnan rikkahat ajavat,
käsityksin köyhät käyvät.

eteenpäin
Seuraa 
Viestejä1591
Liittynyt25.6.2009
Arvuuttelija

Eikö valaistuminen nimenomaan ole tila, jossa "guru" saavuttaa perimmäistä tietoa elämästä ja todellisuudesta? Eikö tämä ole juuri se mitä Platon tarkoitti Hyvän idealla? Hänen ihannevaltiossaan filosofi on valmis filosofikuninkaaksi sen jälkeen kun hänen päänsä on "käännettty kohti valoa ja hän on nähnyt kaiken olevaisen takana ja syynä olevan Hyvän idean"
Yhtenevyyksiä on ehkä siinä määrin, että molemmissa on kyse jonkin sortin korkeamman tietoisuuden tason saavuttamisesta, mutta epäilen tällaisten niputusten mielekkyyttä. Saavutettu ns. perimmäinen tieto kun on luonteeltaan aikans erilaista.
Arvuuttelija

Onko kukaan muuten törmännyt buddhalaisten tekemiin tulkintoihin kristinuskosta? Olisi hyvin mielenkiintoista tietää miten he tulkitsevat "meidän" näkemyksiä omasta viitekehyksestään.
Muistaakseni Eckhart von Hochheimin teologiaa on joskus verrattu buddhalaisuuteen http://en.wikipedia.org/wiki/Meister_Eckhart#Buddhist_Modernism

jogger
Seuraa 
Viestejä2936
Liittynyt28.8.2011
Arvuuttelija

Teologinen konstruktivismi

Jumala on symboli – mielikuvituksen luoma konstruktio – joka tekee ihmisille mahdolliseksi nähdä maailma ja itsensä sellaisella tavalla, että toiminnasta ja moraalista tulee perimmäisessä mielessä merkityksellistä.
http://www.apologetiikkawiki.fi/wiki/Te ... ruktivismi

Tuohan kuulostaa enemmän vapaa-tahto -substanssilta.

Foorumin salainen sääntö #1: Pienellä alkukirjaimella kirjoitetut aiheet lukitaan.
Foorumin salainen sääntö #2: Älä kerro kenellekään säännöstä #1 tai tulee bannit!

Vierailija
Arvuuttelija
Mikä on Jumala?
Miten te määrittelette Jumalan?

Määrittelen Jumalan viimeisimmän Jumalan uskon Ilmaisijan opetusten perustalta:
Jumalan ydinolemus ylittää kaiken ihmisymmärryksen, mutta Jumalaa voidaan oppia tuntemaan Hänen nimiensä ja ominaisuuksiensa perusteella, jotka heijastuvat luomakunnasta ja puhtaimmillaan niitä ovat kaikkina aikoina heijastaneet kunkin aikakauden ilmoitususkon Ilmaisija.
Kuitenkin niin, että ne ominaisuudet eivät silti ole Jumala.

Arvuuttelija
Voiko ateisti määritellä "kaikkein korkeimman ihanteen", ilman että määritelmä saa jumalaisia ominaisuuksia ja lopulta merkitsee samaa kuin Jumala joissain teologian suuntauksissa?

Epäilen että siihen pystyttäisiin, mikäli edellytetään, että määritys olisi universaali.

Jokaisella ihmisellä voi tietysti olla oma käsityksensä korkeimmasta ihanteesta ja hyvästä, mutta luultavasti ne muuttuisivat hänellä itselläänkin elämän edetessä.

Jos ehtona olisi, että sen pitäisi merkitä samaa kuin ”Jumala joissain teologian suuntauksissa”, niin silloin siihen liittyisi jumalallisia ominaisuuksia, vaikka teologi olisi itsekin ateisti.

Korkeimman ihanteen määrittäminen olisi myös tarkoituksellista eikä aineelliseen evoluutioon kuulu tarkoituksellisuus, joten olisiko tuo ihanne silloin ristiriidassa aineellisen evoluutiokäsityksen kanssa?

Arvuuttelija
Teologinen konstruktivismi
Jumala on symboli – mielikuvituksen luoma konstruktio – joka tekee ihmisille mahdolliseksi nähdä maailma ja itsensä sellaisella tavalla, että toiminnasta ja moraalista tulee perimmäisessä mielessä merkityksellistä. http://www.apologetiikkawiki.fi/wiki/Te ... ruktivismi

Evoluutioon ei kuulu merkityksellisyyskään, joten tuo teologinen symboli olisi epäilemättä ihmisten mielikuvituksen tulos ja koska ihmisille ovat eri asiat merkityksellisiä, niin tällöin jokainen ateisti loisi itselleen oman mielensä mukaisen merkityksellisyyden.

Arvuuttelija
Miten se eroaa Platonin hyvän ideasta:
"Hyvän" idea on kaiken tiedon perimmäinen kohde, vaikkakaan se ei itsessään ole tietoa, ja olemassaolevat asiat saavat siitä arvonsa ja hyödyllisyytensä. Ihmiset tavoittelevat hyvää, mutta kukaan ei voi toivoa onnistuvansa tässä ilman filosofista toimintaa. Filosofisen tutkimuksen ja kaikkein perustavimman oppialan, dialektiikan, kohde on "Hyvän" idea.

"Hyvän" idea tekee kaikki muut universaalit käsitettäviksi ja eräällä tavalla tarjoaa olemassaolon kaikille muille ideoille, vaikka hyvä itsessään ylittääkin olemassaolon. "Hyvän" idea antaa tieteellisen tiedon kohteille niiden olemuksen (ousia) ja tekee niistä tiedettävissä olevia. http://fi.wikipedia.org/wiki/Hyv%C3%A4n_idea


Platon uskoi Jumalaan, kuten hänen oppi-isänsä Sokrateskin, joten hänen ”Hyvän ideansakin” on johdettu juutalaisuuden pohjalta kuten myös Pythagoraksen henkiset opetukset. He olivat tutustuneet pappien opetuksiin Lähi-idän matkoillaan.

Joten jos ollaan tinkimättömiä, niin tällöin historian suurten filosofien opitkin pitäisi poistaa listalta, jos etsitään ateistista hyvää ja oikeudenmukaisuutta, koska he johtivat filosofiansa jumalallisista hyveistä”.

Arvuuttelija
Miten valaistuminen suhtautuu Jumalaan ja Hyvän ideaan:
'Valaistuminen' on länsimaisena filosofisena käsitteenä ihmisen korkein tiedon tai viisauden taso.
Täydellistyneet joogit Buddhan ajoista lähtien ovat kuvanneet nirvanaa olemukseltaan pelottomaksi ja kokemukseltaan iloiseksi tilaksi, joka näyttäytyy aktiivisen myötätuntoisena toimintana. http://fi.wikipedia.org/wiki/Valaistuminen

Buddha oli Jumalan uskon Ilmaisija, joskaan hänen alkuperäiskirjoituksiaan ei ole saatavilla. Hänen opetustensa keskeisimmät periaatteensa muistuttavat paljolti Mooseksen Kymmentä käskyä, vaikka sivulla: http://fi.wikipedia.org/wiki/Buddhalainen_etiikka
tehdäänkin eroa niiden välillä.
1.Tulee pidättyä tuottamasta vahinkoa muille eläville olennoille
2.Tulee pidättyä ottamasta mitään mitä ei ole vapaaehtoisesti annettu
3.Tulee pidättyä sukupuolisesta väärinkäyttäytymisestä
4.Tulee pidättyä valheellisesta puheesta
5.Tulee pidättyä sumentamasta mieltä millään keinoin

Jos tarkastellaan nykyistä Intian tilaa uutisten välityksellä; kastilaitosta, köyhien, naisten ja lasten elämää siellä ja lukuisia mielikuvitusjumalia, niin uskontoon liittyvä valaistuminen ei ole muokkautunut myötätuntoiseksi toiminnaksi, vaan ennemminkin kääntynyt päinvastaiseksi, sillä monet joogit ja munkit tuntuvat elävän tavallisten köyhien ihmisten almujen varassa.

Arvuuttelija
Mikä osuus uskonnollisella kokemuksella on valaistumisen, hyvän idean, ja jumalan kokemisen kohdalla? Kuinka lähellä nämä ilmiöt ovat toisiaan?

Ihmisten uskonnolliset kokemukset eivät ole minkäänlainen Uskon Ilmaisijan opetusten mitta tai seuraus.
Buddha opetti kohtuutta, nirvanan saavuttaminen on sivutuote eikä päämäärä.

Laitan tähän loppuun otteen filosofi `Abdu'l-Bahán opetuksista kirjasta The Promulgation of Universal Peace. p. 360
http://reference.bahai.org/en/t/ab/PUP/pup-110.html
10 October 1912
Talk at Open Forum
San Francisco, California

” ...Furthermore, it is evident that in the world of nature conscious knowledge is absent. Nature is without knowing, whereas man is conscious. Nature is devoid of memory; man possesses memory. Nature is without perception and volition; man possesses both. It is evident that virtues are inherent in man which are not present in the world of nature. This is provable from every standpoint.

If it be claimed that the intellectual reality of man belongs to the world of nature—that it is a part of the whole—we ask is it possible for the part to contain virtues which the whole does not possess? For instance, is it possible for the drop to contain virtues of which the aggregate body of the sea is deprived? Is it possible for a leaf to be imbued with virtues which are lacking in the whole tree? Is it possible that the extraordinary faculty of reason in man is animal in character and quality? On the other hand, it is evident and true, though most astounding, that in man there is present this supernatural force or faculty which discovers the realities of things and which possesses the power of idealization or intellection. It is capable of discovering scientific laws, and science we know is not a tangible reality. Science exists in the mind of man as an ideal reality. The mind itself, reason itself, is an ideal reality and not tangible.

Tummennus minun tekemäni

Vierailija
kaksoispilari
Science exists in the mind of man as an ideal reality. The mind itself, reason itself, is an ideal reality and not tangible.

Tummennus minun tekemäni




That's crap.

1 By words and avidence on that what havee been said is the truth, Natural Science quote findings in The Universe in chronological order, according to Energy and Laws of Energy. The fact is, that when Scientists descibe an event in The Universe truthfully, they express knowledge they have received from Soul;

Energy + Laws of Energy = The Most High Soul.

2 Another fact is, that when we pollute air, land and water, we act agaist The Law of Soul. The Soul react to it, which mean that it have feelings, emotions etc just like human beings, protecting all life it rule over. The Soul is present in
every human being (1), and when a man hurt another man by words and/or works, the less connection there is to Soul.

The Gods of a Nation of Man, are The First Mother and Father of each Etnic Nation of Man. The Heritage from them through the history of Man Kind, is the Language of an Ethnic Nation of Man, to language connected Mind, that in turn is connected to Soul. A language of an Ethnic Nation of Man, has been taught by parents to their children generation after generation til present time - exatcly like it is done even present time. Present time, an Ethnic Nation of Man is not God(s), but are as "Images of Gods" and "Godlike" entitled and encouraged to use The Laws of God in order to protect themself and their "Land given by Gods".

kaksoispilari
Määrittelen Jumalan viimeisimmän Jumalan uskon Ilmaisijan opetusten perustalta:
Jumalan ydinolemus ylittää kaiken ihmisymmärryksen, mutta Jumalaa voidaan oppia tuntemaan Hänen nimiensä ja ominaisuuksiensa perusteella, jotka heijastuvat luomakunnasta ja puhtaimmillaan niitä ovat kaikkina aikoina heijastaneet kunkin aikakauden ilmoitususkon Ilmaisija.



Jos uskonnon ilmaisijalla ei ole reaali- ja käsitteelliseen tieteeseen perustuvaa järkeä ja ymmärrystä, ja hän siksi on fyysisesti ja/tai psyykkisesti epävakaa (teot ja/tai sanat), se ei tarkoita sitä että kaikki ihmiset ovat samanlaisia kuin hän. Hän puhuu vain itsestään kertoessaan kuinka tietämätön ja ymmärtämätön hän on. Henkilö joka häneen uskoo, voi parantua vahvistamalla tietonsa ja tietoutensa.

kaksoispilari
Määrittelen Jumalan viimeisimmän Jumalan uskon Ilmaisijan opetusten perustalta:



Määrittelet Jumalan uskon uskonnon imaisijan opetusten perusteella, joka ei niin yksinkertaista asiaa tiedä kuin Jumalain ydinolemus. Tiedoksi vaan, että Jumala ei ole uskovainen; Sellaista ei ole olemassa kuin "Jumalan uskonto".

Määrittele uskonnon ilmaisijasi oikeudet Jumalain Lain/Testamentin/Käskyjen/Ilmoituksen/Evankeliumin/* 1 § - 10 §, Jeesuksen Testamentin/Oppien/Lakien/Käskyjen/Evankeliumin/* 11 §, sekä Suomen perustuslain** 1 § - 10 § mukaisesti, jossa 11 § on oikeaoppinen uskonto, joka sanantarkasti sanoissaan ja teoissaan noudattaa 1§ - 10§.

* minkä tahansa uskonnon, lahkon, sektin, kultin käyttämä sana Laista.

** Suomen Perustuslaki, Valtiovallan laki, Etnisen Suomen Kansan Laki/Testamentti/ilmoitus/Evankeliumi/* joka tukee 100% Jumalan lakia/* ja Jeesuksen Lakeja/*

18 Ja Jeesus tuli heidän tykönsä ja puhui heille ja sanoi: "Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä.
19 Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen
20 ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti."

18 και προσελθων ο ιησους ελαλησεν αυτοις λεγων εδοθη μοι πασα εξουσια εν ουρανω και επι γης
19 πορευθεντες μαθητευσατε παντα τα εθνη βαπτιζοντες αυτους εις το ονομα του πατρος και του υιου και του αγιου πνευματος
20 διδασκοντες αυτους τηρειν παντα οσα ενετειλαμην υμιν και ιδου εγω μεθ υμων ειμι πασας τας ημερας εως της συντελειας του αιωνος αμην

Jeesuksen*** oppeja saa vahvistaa, tukea y m v Maailman loppuun saakka, mutta niitä ei saa heikentää tai kumota.

*** Jokainen nimi tarkoittaa jotain. "Jeesus" = viisas, älykäs, ymmärtäväinen y m v

Reifengas
Seuraa 
Viestejä3236
Liittynyt30.5.2010

Onhan se Sartre jo jumalan määritellyt.

Jumala häviää samalla kuin ihminenkin.

Jumala filosofisena ja psykologisena konstruktiona on rasite, joka on vain opetettua kulttuuria.

Rinnan rikkahat ajavat,
käsityksin köyhät käyvät.

Puuhevonen
Seuraa 
Viestejä5363
Liittynyt9.1.2011

Länsimaisen klassisen filosofian piirissä Jumala voitaneen määritellä absoluuttiksi eli se on jotain ääretöntä. Tämä seuraa suoraan klassisesta logiikasta ja äärettömästä kausaliteettiketjusta, eli klassisen logiikan mukaan kaikella mikä on täytyy olla jokin syy, joten Jumala samaistetaan tähän äärettömään kausaliteetin ketjuun — tai Jumala on ensimmäinen liikuttaja.

Kvanttilogiikka on sikäli kiinnostavaa, että se eroaa tässä klassisesta logiikasta eikä edellytä kaikelle mikä on olemassa erillistä syytä, koska kaikki mikä on olemassa on vain lopunperin todennäköisyyksiä. Näin ollen kvanttilogiikka katkaisee äärettömät kausaliteettiketjut jo hyvin lyheen. Kvanttilogiikka perustuu tämän vuoksi enemmän induktiiviselle kuin deduktiiviselle päättelylle.

Jos voidaan empiirisesti todentaa kvanttilogiikka todeksi ja siten klassinen logiikka epätodeksi, niin silloin länsimaisen filosofian käsitys Jumalasta falsifioituu, koska Jumala on käsitteenä klassisen logiikan konstruktio, mutta jos klassisen logiikan aksioomat eivät vastaakaan todellisuutta, niin silloin ei voi olla Jumalaakaan.

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

z
Seuraa 
Viestejä2918
Liittynyt8.9.2011
Arvuuttelija
Voiko ateisti määritellä "kaikkein korkeimman ihanteen", ilman että määritelmä saa jumalaisia ominaisuuksia ja lopulta merkitsee samaa kuin Jumala joissain teologian suuntauksissa?



Miksi pitäisi?

Voiko kristitty/hindu/muslimi/whatever määritellä Näkymättömän Vaaleanpunaisen Yksisarvisen "vaaleanpunaiseuuden", lentävän spagettihirviön "nuudelisuuden" tai Russelin teekannun "kannumaisuuden"?

zz

Mr. Smith
Seuraa 
Viestejä1316
Liittynyt15.3.2013
Puuhevonen
Länsimaisen klassisen filosofian piirissä Jumala voitaneen määritellä absoluuttiksi eli se on jotain ääretöntä. Tämä seuraa suoraan klassisesta logiikasta ja äärettömästä kausaliteettiketjusta, eli klassisen logiikan mukaan kaikella mikä on täytyy olla jokin syy, joten Jumala samaistetaan tähän äärettömään kausaliteetin ketjuun — tai Jumala on ensimmäinen liikuttaja.

Kvanttilogiikka on sikäli kiinnostavaa, että se eroaa tässä klassisesta logiikasta eikä edellytä kaikelle mikä on olemassa erillistä syytä, koska kaikki mikä on olemassa on vain lopunperin todennäköisyyksiä. Näin ollen kvanttilogiikka katkaisee äärettömät kausaliteettiketjut jo hyvin lyheen. Kvanttilogiikka perustuu tämän vuoksi enemmän induktiiviselle kuin deduktiiviselle päättelylle.

Jos voidaan empiirisesti todentaa kvanttilogiikka todeksi ja siten klassinen logiikka epätodeksi, niin silloin länsimaisen filosofian käsitys Jumalasta falsifioituu, koska Jumala on käsitteenä klassisen logiikan konstruktio, mutta jos klassisen logiikan aksioomat eivät vastaakaan todellisuutta, niin silloin ei voi olla Jumalaakaan.




Kapulakieltä parhaimmillaan. Sisältö jää sitten avoimeksi ja ei kerro mitään.
..jatketaan..

Yllä oleva tuntuu varsin käsittämättömältä, kun käsitellään argumenttien logiikkaa,varsinkin niiden premissejä( joita ei käsitellä) sillä Puuhevonen oli muotoillut argumenttinsa yksinkertaisiin deduktiivisiin muotoihin, esimerkiksi modus ponensiin ja disjunktiiviseen syllogismiin. Kuka voisi “kritisoida” esimerkiksi modus ponensin validisuutta?

Puuhevonen kuitenkin tekee näin, vedoten kvanttifysiikkaan.

Mikään kvanttimekaniikan löytö tai havainto ei pakota meitä hylkäämään klassista logiikkaa. Jotkut ei-klassilliset systeemit, kuten niin sanottu “kvanttilogiikka”, hylkäävät klassisen logiikan eräät peruspilarit kuten kahden totuusarvon käytön (”bivalenttisuuden”) sekä kolmannen poissuljetun lain (jokaiselle mielekkäälle lauseelle p, joko p on totta tai ei-p on totta; kolmatta vaihtoehtoa ei ole). Näitä lakeja kritisoivat ei-klassilliset logiikat ovat kuitenkin pienen pieni vähemmistökanta, eikä fysiikka sinänsä itse asiassa edes viittaa millään tavalla kolmannen poissuljetun lain pätevyyttä vastaan.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat