Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Hei!
Tietääkö kukaan mittaako mikään taho ilman happipitoisuuksia säännöllisesti? Suomessa tai muualla maailmassa? Onko mittausdataa nähtävillä jossain netissä?

Kommentit (9)

kfa
Seuraa 
Viestejä2517
Liittynyt13.3.2008

Aiheesta löytyi julkaisuja menneiltä vuosilta, joten kyllä happipitoisuutta seurataan. Tässä julkaisu vuodelta 1992 neljän vuoden ajalta:

"Seasonal and interannual variations in atmospheric oxygen and implications for the global carbon cycle"
R. F. Keeling, S. R. Shertz, (National Center for Atmospheric Rexearch, USA)
Global Biogeochemical Cycles Volume 7, Issue 1, pages 37–67, March 1993
http://132.239.121.69/publications/ralph/3_Seasonal.pdf

Ilmakehässä olevien happi- ja typpimolekyylien suhdeluku vaihteli vuotuisesti näköjään noin 20 ppm (parts per million) ja laski hiilidioksidin määrän vastaavasti noutessa nelivuotisen tarkkailujakson aikana.

http://adsabs.harvard.edu/abs/2001PhDT.......278M

Happipitoisuuden historiaa:
http://en.wikipedia.org/wiki/Geological ... _of_oxygen

Happipitoisuutta mitattaneen kaupunkien keskustoissa hengitysilman laadun tarkkailun yhteydessä. Jos pitäisi arvata niin arvaisin esimerkiksi http://ilmanlaatu.fi - sivuston kontakti-infosta tai http://ilmatieteenlaitos.fi/yhteystiedot löytyvän dataa sitä pyytämällä. Sieltä ja Työterveyslaitoksen suunnasta lähtisin kyselemään jos aikasarjoja kaipaisin.

Teollisuudessa ja työterveyteen liittyen tiettyjen rakennuksien ilman happipitoisuutta tarkkaillaan paikallisesti. Mittareita on kaupan, datasta ei tietoa. Tarkkuudesta joutuu maksamaan paljon eli ppm - tason muutoksia ei millään parinsadan euron halpismittarilla havaita.

MuroBBS:ssä keskustelua hiilidioksidi- ja happiantureista sekä -mittareista.
http://murobbs.plaza.fi/elektroniikka-j ... sessa.html

Kim Fallström kfa+news@iki.fi

myooppi
Seuraa 
Viestejä3521
Liittynyt20.7.2010

Voi tehdä laskelman, jossa kaikki ilmakehän hiilidioksidi hajotettaisiin hapeksi ja hiileksi. CO2 pitoisuus on 390 Vppm ja 592 Pppm. Neliömetrillä on CO2 siten 10000kg*592ppm = 5,92kg. Tässä on happea 4,3 kg. Muutoin happea on 21V% =23,2 P% = 2320 kg. Happimäärä nousisi siten 0,26% ja pitoisuus 23,46 Pprosenttiin. Uusi Vpitoisuus olisi 21,3%, lisäystä 0,3%.
(V vastaa tilavuussuhdetta ja P painosuhdetta.)

Tieteellisesti tutkittu ja todistettu - mutta silti voi olla totta.

kahannin
Seuraa 
Viestejä3784
Liittynyt6.3.2010
kfa

Tässä happipitoisuuden historian tarkastelussa on vakava puute: Siinä ei huomioida ollenkaan sitä, että ilmakehässä UV-valon vaikutuksesta vesimolekyyli hajoaa, jolloin muodostuu vety- ja happikaasua:

H2O + UV-valo ==> H2 + 0,5xO2

Vety haihtuu avaruuteen. Se toimii termosfäärissä ensimmäisenä sulkuna auringosta tulevalle gamma-,  röntgen- ja avaruus-UV-säteilylle. Absorptioita seuraavissa emissioissa vapautuu runsaasti lämpöä, mikä osaltaan auttaa termosfäärin lämpötilan nousemiseen jopa +3000 asteeseen. Maapallolla on siinä tehokas, ns. aktiivinen eriste, jolla avaruuden kylmyyttä torjutaan ensilinjassa. Ja kun eristeet on kunnossa, niin lämmityksellä on merkitystä.

Happi taas pysyy maapallon ilmakehässä. Alkumaapallon ilmakehässä on ollut runsassti vettä, joten happea ja vetyä on silloin muodostunut runsaasti.

Ilmakehässä nykyisin fotodissosiaatiossa hajoavan veden määräksi arvioidaan 4,8 x 10E-4 km3 eli 480 000 m3. Puolet siitä määrästä, minkä pääkaupunkiseutu ottaa Päijänteen Tehinselältä juomavettä. Tämä määrä vettä hajoaa siis vuosittain ja tuottaa 4,256 x 10E11 g happea. Tällä hetkellä happea on ilmakehässä 1,073 x 10E21 g. Jakolaskulla saadaan, että nykyinen happimäärä muodostuu nykyisellä veden fotodissosiaation vauhdilla 2,5 miljardissa vuodessa.

Toisin sanoen yhteyttämisen oppiminen maapallolla on tapahtunut happipitoisessa ilmakehässä. Happi on erittäin tärkeä ilmakehän komponentti, joten on tietenkin hyvä asia, että biologinen prosessi, kasvien fotosynteesi mukavasti täydentää abioottista hapentuotantoprosessia, vesimolekyylien fotodissosiaatiota

webster
Seuraa 
Viestejä1278
Liittynyt27.11.2013
kahannin
Jakolaskulla saadaan, että nykyinen happimäärä muodostuu nykyisellä veden fotodissosiaation vauhdilla 2,5 miljardissa vuodessa.

Toisin sanoen yhteyttämisen oppiminen maapallolla on tapahtunut happipitoisessa ilmakehässä. Happi on erittäin tärkeä ilmakehän komponentti, joten on tietenkin hyvä asia, että biologinen prosessi, kasvien fotosynteesi mukavasti täydentää abioottista hapentuotantoprosessia, vesimolekyylien fotodissosiaatiota

 

Ihanko oikein 0,00000004% vuodessa? Kuulostaapa tosi merkittävältä. Voithan sinä tämän Wikipediaan korjata, jos haluat. Ai niin, eihän sinne ihan kaikkia jorinoita huolita.

kahannin
Seuraa 
Viestejä3784
Liittynyt6.3.2010
webster
kahannin
Jakolaskulla saadaan, että nykyinen happimäärä muodostuu nykyisellä veden fotodissosiaation vauhdilla 2,5 miljardissa vuodessa.

Toisin sanoen yhteyttämisen oppiminen maapallolla on tapahtunut happipitoisessa ilmakehässä. Happi on erittäin tärkeä ilmakehän komponentti, joten on tietenkin hyvä asia, että biologinen prosessi, kasvien fotosynteesi mukavasti täydentää abioottista hapentuotantoprosessia, vesimolekyylien fotodissosiaatiota

 

Ihanko oikein 0,00000004% vuodessa? Kuulostaapa tosi merkittävältä. Voithan sinä tämän Wikipediaan korjata, jos haluat. Ai niin, eihän sinne ihan kaikkia jorinoita huolita.

Mielenkiintoinen lähestymistapa! Yhden happimolekyylin prosentuaalinen osuus ilmakehästä on vielä pienempi lukuarvo. Sitä ei kuitenkaan voitane pitää todisteena a) yksittäisen happimolekyylin merkityksettömyydestä ja siitä ekstrapoloituna b) kaikkien happimolekyylien merkityksettömyydestä.

Kommenttisi Wikipediasta kertoo syyn sihen, miksi se ei ole välttämättä mikään luotettava lähde, varsinkin mitä tulee ilmastonmuutokseen liittyviin asioihin.

Koska alkumaapallon olosuhteet ovat olleet kuumat ja kosteat, niin todennäköisesti nykyisen tasoinen happi-ilmakehä on saavutettu jo huomattavasti ennen 2,5 miljardia vuotta. Nykyisellä fotodissosiaation tasolla aerobinen ilmakehä (jossa on yli 1 % happea) olisi saavutettu jo 125 miljoonassa vuodessa.

 Aerobiset organismit eivät ole välittäneet prosenttilaskusta silloin, sen enempää kuin nytkään. Olennaista on, että niiden kehittymiselle tarpeellinen happi happi oli maapallon ilmakehässä abioottisesti muodostuneena, jotta ne pääsivät kehittymään.

MrKAT
Seuraa 
Viestejä2278
Liittynyt16.3.2005

/Juha Karhu:Hapellisen ilmakehän synty,Maailmankuvaa etsimässä,

toim.Jan Rydman, Tieteen päivät 1997,4p.,WSOY,1997/

JK,s.185:

"Ilmakehän happipitoisuuden indikaattorit perustuvat maankamaran ja ilmakehän rajaviivalla tapahtuviin kemiallisiin reaktioihin ja niiden tuotteisiin. Vaikka indikaattorit ilmeisesti reagoivat erilaiseen happi-tasoon, on yllättävää, että useimmat niistä viittaavat ilmakehän happipitoisuudessa tapahtuneeseen harppaukseen noin 2000 miljoonaa vuotta sitten(kuva1).

*Paleosolit*. Paleosolit ovat muinaisen kallioperän ja ilmakehän rajapintaan syntyneitä rapautumishorisontteja. Rapautumisen tapahtuessa hapettomissa olosuhteissa mineraaleista vapautuva rauta esiintyy helppoliukoisena ferrorautana(Fe2+), mikä uuttuu pois sadevesien mukana. Sen sijaan hapen läsnäollessa rauta saostuu uudelleen ferriraudan (Fe3+) niukkaliukoisina yhdisteinä ja jää paikalleen rapautumaan. Eri ikäisten paleosolien kemiallistenanalyysien perusteella Holland(1984) on laskenut, että ilmakehän happipitoisuus olisi välilllä 2200-2000 miljoonaa vuotta sitten noussut arvosta <2E-3 atm (alle1% nykyiseen ilmakehään nähden) arvoon >0.03 atm (yli 15% nykyiseen ilmakehään nähden).

*Punakerrostumat*. Punakerrostumat (red beds) ovat ferriraudan yhdisteiden punaiseksi värjäämiä sedimenttikiviä. Tällaisia sedimenttejä ei tunneta noin 2000 miljoonaa vuotta vanhemmissa geologisissa kerrostumissa(kuva 1). Ferrirauta osoittaa punakerrostumien syntyneen happipitoisessa ympäristössä.

 

Rautaköyhät paleosolit *******|2

Punakerrostumat +2|+++++++++++++++

Sedimenttiset uraanimalmit ********|2

Eukaryootit   2|+++++++++++++++

Sedimenttiset rautamalmit **************|2 *

Kuva 1. Geologisia indikaattoreita, jotka viittaavat ilmakehän happipitoisuuden harppaukseen 2000 miljoonaa vuotta sitten Hollandin (1984) mukaan. (2 tarkoittaa 2mrd "vuosipylvästä")

*Residuaalimineraalit*. Kivilajien rapautuessa vapautuu yhä uusia mineraaleja alttiiksi ilmakehän kemialliselle hyökkäykselle. Pyriitti (FeS2) ja uraniniitti (UO2) ovat mineraaleja, jotka nykyisessä ympäristössä hajoavat nopeasti hapen läsnäollessa, mutta voivat hapettomissa olosuhteissa rikastua jäännössoraan tai jokihiekkaan. Merkittävät aiemmin kuin 2000 miljoonaa vuotta sitten muodostuneet uraanimalmit, kuten Blind River Kanadassa ja Witwaterstrand Etelä-Afrikassa, koostuvat jokisoraan rikastuneesta uraniniitista.

Tämä viittaa siihen, että ilmakehä oli hapeton näiden malmien muodostumisen aikaan.

*Rautamuodostumat*. Sedimenttiset rautamuodostumat ovat maapallon  merkittävin raudan raaka-ainelähde. Iältään vanhin rautamuodostuma sisältyy Itsaqin gneissikompleksiin Grönlannissa ja nuorin on 1900 miljoonaa vuoden ikäinen Sokoman rautamuodostuma Kanadan koillisosassa.

Tällaiset raudan muodostumat ovat syntyneet meriveden kuljettaessa helppoliukoista ferrorautaa alueille, missä olosuhteet ovat suosineet raudan saostumista. Tämä oli mahdollista kuitenkin vain niin kauan kuin valtameret olivat hapettomia. ..."

Oleellisesti: Useat geologiset indikaattorit kertoo että happea tuli oleellisesti ilmakehään  (vasta)n. 2 mrd vuotta sitten.

Homeopatia-skandaali A-talkissa: https://www.youtube.com/watch?v=qXLTz5LhHMU

kahannin
Seuraa 
Viestejä3784
Liittynyt6.3.2010
MrKAT

/Juha Karhu:Hapellisen ilmakehän synty,Maailmankuvaa etsimässä,

toim.Jan Rydman, Tieteen päivät 1997,4p.,WSOY,1997/

JK,s.185:

"Ilmakehän happipitoisuuden indikaattorit perustuvat maankamaran ja ilmakehän rajaviivalla tapahtuviin kemiallisiin reaktioihin ja niiden tuotteisiin. Vaikka indikaattorit ilmeisesti reagoivat erilaiseen happi-tasoon, on yllättävää, että useimmat niistä viittaavat ilmakehän happipitoisuudessa tapahtuneeseen harppaukseen noin 2000 miljoonaa vuotta sitten(kuva1).

*Paleosolit*. Paleosolit ovat muinaisen kallioperän ja ilmakehän rajapintaan syntyneitä rapautumishorisontteja. Rapautumisen tapahtuessa hapettomissa olosuhteissa mineraaleista vapautuva rauta esiintyy helppoliukoisena ferrorautana(Fe2+), mikä uuttuu pois sadevesien mukana. Sen sijaan hapen läsnäollessa rauta saostuu uudelleen ferriraudan (Fe3+) niukkaliukoisina yhdisteinä ja jää paikalleen rapautumaan. Eri ikäisten paleosolien kemiallistenanalyysien perusteella Holland(1984) on laskenut, että ilmakehän happipitoisuus olisi välilllä 2200-2000 miljoonaa vuotta sitten noussut arvosta <2E-3 atm (alle1% nykyiseen ilmakehään nähden) arvoon >0.03 atm (yli 15% nykyiseen ilmakehään nähden).

*Punakerrostumat*. Punakerrostumat (red beds) ovat ferriraudan yhdisteiden punaiseksi värjäämiä sedimenttikiviä. Tällaisia sedimenttejä ei tunneta noin 2000 miljoonaa vuotta vanhemmissa geologisissa kerrostumissa(kuva 1). Ferrirauta osoittaa punakerrostumien syntyneen happipitoisessa ympäristössä.

 

Rautaköyhät paleosolit *******|2

Punakerrostumat +2|+++++++++++++++

Sedimenttiset uraanimalmit ********|2

Eukaryootit   2|+++++++++++++++

Sedimenttiset rautamalmit **************|2 *

Kuva 1. Geologisia indikaattoreita, jotka viittaavat ilmakehän happipitoisuuden harppaukseen 2000 miljoonaa vuotta sitten Hollandin (1984) mukaan. (2 tarkoittaa 2mrd "vuosipylvästä")

*Residuaalimineraalit*. Kivilajien rapautuessa vapautuu yhä uusia mineraaleja alttiiksi ilmakehän kemialliselle hyökkäykselle. Pyriitti (FeS2) ja uraniniitti (UO2) ovat mineraaleja, jotka nykyisessä ympäristössä hajoavat nopeasti hapen läsnäollessa, mutta voivat hapettomissa olosuhteissa rikastua jäännössoraan tai jokihiekkaan. Merkittävät aiemmin kuin 2000 miljoonaa vuotta sitten muodostuneet uraanimalmit, kuten Blind River Kanadassa ja Witwaterstrand Etelä-Afrikassa, koostuvat jokisoraan rikastuneesta uraniniitista.

Tämä viittaa siihen, että ilmakehä oli hapeton näiden malmien muodostumisen aikaan.

*Rautamuodostumat*. Sedimenttiset rautamuodostumat ovat maapallon  merkittävin raudan raaka-ainelähde. Iältään vanhin rautamuodostuma sisältyy Itsaqin gneissikompleksiin Grönlannissa ja nuorin on 1900 miljoonaa vuoden ikäinen Sokoman rautamuodostuma Kanadan koillisosassa.

Tällaiset raudan muodostumat ovat syntyneet meriveden kuljettaessa helppoliukoista ferrorautaa alueille, missä olosuhteet ovat suosineet raudan saostumista. Tämä oli mahdollista kuitenkin vain niin kauan kuin valtameret olivat hapettomia. ..."

Oleellisesti: Useat geologiset indikaattorit kertoo että happea tuli oleellisesti ilmakehään  (vasta)n. 2 mrd vuotta sitten.

 

Sedimentti viittaa merenpohjassa tapahtuvaan ilmiöön. Esittämistäsi raporteista voi päätellä, että happea tuli oleellisesti merien pohjiin n. 2 mrd vuotta sitten.

Ilmakehä on ollut hapellinen jo paljon aikaisemmin. Fotodissosiaatio, eli vesimolekyylin hajoaminen ilmakehässä UV-valon vaiktuksesta on näet  luonnoilmiö, jolla on todellista pakotetta (eng. forcing) (http://thesis.library.caltech.edu/3940/). Prosessi on alkanut heti, kun ilmakehässä on ollut vesimolekyylejä. Vapautuva happimolekyyli ei pääse karkuun maapallolta vaan jää tänne. Mikä on hyvä asia. Sellaisia olosuhteita ei maapalolla ole, etteikö vety karkaisi. Mikä on myös hyvä asia.

 

jussipussi
Seuraa 
Viestejä42466
Liittynyt6.12.2009

"Intelligent design" ...?

Ei se siltä näytä...

What the Heck Do you Mean - Oxygen is Harmful?? 

Molecular oxygen-carrying proteins (like hemoglobin) in our blood transfer the oxygen molecules (O2) to cells - where the O2 diffuses inside at relatively low concentrations. O2 can for example, oxidize -SH groups that may be present (important sulfur components of proteins) to form S-S interactions; however, our cells and other aerobic organisms' cells have lots of different enzymes which re-reduce S-S (disulfides) back to -SH. There are other enzymes which also can maintain reduced components which may have been oxidized by O2. Therefore, while the presence of O2 can be harmful - it is just that over evolution, many mechanisms have been developed which protect cellular constituents from the potentially harmful effects of O2. There are other things going on as well.

Yli kolme miljardia vuotta sitten RNA:lla oli nykyistäkin keskeisempi osa kaikkien eliöiden elintoiminnoissa, sillä se teki myös DNA-molekyylille kuuluvia tehtäviä. Perimämme säilytyksestä vastaavan DNA:n arvellaankin syntyneen vasta RNA:n jälkeen.
Tuolloin elinympäristöt olivat myös vähähappisia, mutta sisälsivät paljon rautaa. Yhteyttämisen myötä syntynyt vapaa happi kuitenkin ruostutti käytettävissä olleen raudan. Tutkimus viittaakin siihen, että elämä joutui raudan puutteen takia turvautumaan magnesiumiin, ja näin kehittyivät nykyiset eliöt.

http://www.avaruus.fi/uutiset/astrobiologia/elama-aloitti-raudalla-magnesiumin-sijaan.html

http://www.tiede.fi/keskustelu/55763/ketju/bakteerit_ja_rauta/sivu/2

kahannin
Seuraa 
Viestejä3784
Liittynyt6.3.2010
jussipussi

"Intelligent design" ...?

Ei se siltä näytä...

 

What the Heck Do you Mean - Oxygen is Harmful?? 

Molecular oxygen-carrying proteins (like hemoglobin) in our blood transfer the oxygen molecules (O2) to cells - where the O2 diffuses inside at relatively low concentrations. O2 can for example, oxidize -SH groups that may be present (important sulfur components of proteins) to form S-S interactions; however, our cells and other aerobic organisms' cells have lots of different enzymes which re-reduce S-S (disulfides) back to -SH. There are other enzymes which also can maintain reduced components which may have been oxidized by O2. Therefore, while the presence of O2 can be harmful - it is just that over evolution, many mechanisms have been developed which protect cellular constituents from the potentially harmful effects of O2. There are other things going on as well.

 

Yli kolme miljardia vuotta sitten RNA:lla oli nykyistäkin keskeisempi osa kaikkien eliöiden elintoiminnoissa, sillä se teki myös DNA-molekyylille kuuluvia tehtäviä. Perimämme säilytyksestä vastaavan DNA:n arvellaankin syntyneen vasta RNA:n jälkeen.
Tuolloin elinympäristöt olivat myös vähähappisia, mutta sisälsivät paljon rautaa. Yhteyttämisen myötä syntynyt vapaa happi kuitenkin ruostutti käytettävissä olleen raudan. Tutkimus viittaakin siihen, että elämä joutui raudan puutteen takia turvautumaan magnesiumiin, ja näin kehittyivät nykyiset eliöt.

http://www.avaruus.fi/uutiset/astrobiologia/elama-aloitti-raudalla-magnesiumin-sijaan.html

http://www.tiede.fi/keskustelu/55763/ketju/bakteerit_ja_rauta/sivu/2

Jos olisi, kuten väität, niin eläinkunta ei koskaan olisi voinut kehittyä! Selkärankaiset ovat kehittyneet varsin myöhään ja niillä veren kuljetuksesta vastaa rautaa sisältävä hemoglobiini (http://en.wikipedia.org/wiki/Hemoglobin). Evolutionäärinen valinta on lähtenyt eläinten elintoimintojen tarpeesta. Hemoglobiini näet kykenee kuljettamaan riittävästi happea, jota eliöt tarvitsevatkin paljon voidakseen liikkua.

Kasveilla magnesium on keskeinen alkuaine klorofyllissä (http://www.healthy.net/scr/article.aspx?ID=2060). Kasvien osalta evoluution tekemä valinta ei ole johtunut raudan puutteesta, vaan mieluumminkin siitä, että magnesium on kasvien elintoimintojen kannalta sopivampi alkuaine kuin rauta.

On ilmeistä, että silloin, kun ihminen on alkanut kehittyä lajina, ilmakehässä on ollut niin paljon happea, että se olisi jo silloin ruostuttanut autotkin, jos niitä olisi siihen aikaan ollut.

Näin ollen hapen ja/tai raudan puutteella ei ole ollut asiassa roolia, hapen runsaudella kylläkin. Ja onneksi abioottisen fotodissosiaation kautta happea on maapallolla ollut kaiken aikaa ilmakehässä. Ja fotosynteesin tuottaman täydentävän hapen jälkeen ilmakehän happipitoisuus on varsin vakaalla pohjalla.

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat