Seuraa 
Viestejä9265
Liittynyt10.12.2006

Juu tuli mieleen tuosta mökkiketjusta. Mutta olen ihmetellyt asiaa jo aiemminkin. Siis betoni raudoitetaan jotta se olisi tietyillä tavoilla kestävempää. En vain kykene hahmottamaan mielessäni, kuinka jokin betonin kaltainen kova ja "hauras" aine voi hyötyä sen sisällä menevistä rautatangoista. Jotenkin mieltäisin että sen betonin pitäisi ensin murtua, jotta se rauta voisi ikään kuin päästä vaikuttamaan. Jos on vaikka joku vaakasuora lattiataso, silta.. niin luulisi että ensin se betoni murtuu, halkee, ja vasta sitten se raudoitus pitäisi sen jossain määrin koossa..

くそっ!

Kommentit (12)

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005
Ronron
Juu tuli mieleen tuosta mökkiketjusta. Mutta olen ihmetellyt asiaa jo aiemminkin. Siis betoni raudoitetaan jotta se olisi tietyillä tavoilla kestävempää. En vain kykene hahmottamaan mielessäni, kuinka jokin betonin kaltainen kova ja "hauras" aine voi hyötyä sen sisällä menevistä rautatangoista. Jotenkin mieltäisin että sen betonin pitäisi ensin murtua, jotta se rauta voisi ikään kuin päästä vaikuttamaan. Jos on vaikka joku vaakasuora lattiataso, silta.. niin luulisi että ensin se betoni murtuu, halkee, ja vasta sitten se raudoitus pitäisi sen jossain määrin koossa..



Öh? No siis kun se raudoitus juurikin estää venymisen yli murtumisen. Rauta on valettu betonin sisään ja koko roska on yhtä kiinteää kappaletta. Rauta ei liiku suhteessa betoniin, jolloin betoni ei voi ensin itsekseen venyä, murtua ja liikkua ilman teräksen lujuusominaisuuksia. Se varmistetaan harjateräksen harjaksilla jotka sitovat teräksen betonin suhteen liikkumattomiksi pituussuunnassa. Betonikin toki sallii tietyn määrän venymistä tai taivutusta murtumatta. Puristuslujuushan sillä on hyvin hyvä.

Anekdootti: Lahen miitin yhteydessä kuulin sivusta tuntemattomien keskustelua kun yksi selitti kokeneensa suurmäen näkötornin huojuneen. Toinen kiisti tämän väittäen, että betonitorni ei voi huojua. Onneksi tiede-palstan delegaation rakennusfysiikkaekspertti korjasi välittömästi orastavan disinformaation huutamalla sivusta, että kyllä betonitorni voi huojua, muutoinhan se murtuisi.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Sementtin ja soran seos kestää hyvin puristusta mutta huonosti vetoa joita laatoissakin on. Rauta taas kestää vetoa hyvin ja noiden lämpölaajeneminenkin mätsää. Kovalla pinnalla olevalla sementtilaatassa teräksellä ei olisi mitään virkaa.

Hillman
Seuraa 
Viestejä1108
Liittynyt19.11.2010
Ronron
Juu tuli mieleen tuosta mökkiketjusta. Mutta olen ihmetellyt asiaa jo aiemminkin. Siis betoni raudoitetaan jotta se olisi tietyillä tavoilla kestävempää. En vain kykene hahmottamaan mielessäni, kuinka jokin betonin kaltainen kova ja "hauras" aine voi hyötyä sen sisällä menevistä rautatangoista. Jotenkin mieltäisin että sen betonin pitäisi ensin murtua, jotta se rauta voisi ikään kuin päästä vaikuttamaan. Jos on vaikka joku vaakasuora lattiataso, silta.. niin luulisi että ensin se betoni murtuu, halkee, ja vasta sitten se raudoitus pitäisi sen jossain määrin koossa..

Silloissa käytetäänkin toista menetelmää, siinä käytetään esijännitysteräksiä jotka on putkessa sillan rakenteissa irti valusta, nämä teräkset jännitetään äärimmäisen tiukalle joten silta jopa juoustaa vaikka betonia onkin.
Raudoitus muutoin estää pienen halkeaman lyhstyttämästä koko rakenelmaa, näin minä olen ajatellut, tuossa silta hommassa olen ollut mukanakin.
Siinä sillassa jolla olin töissä teräkset jännitettiin 400 000 kg jännitykseen, se on hyraulinen laite joka toimenpiteen tekee, ja homma on todella aikaa vievää koska teräksiä on valtava nippu ja niitä on jännitettävä kutakuinkin tasaisesti.

Donek eris felix, multos numerabilis amicos

JoukoA
Seuraa 
Viestejä622
Liittynyt15.7.2009

Tuhka voi toimia betonissa hienoaineksena. Sillä seostettuja betonirakenteita on olemassa muinaiskeikkalaisissa kapuginmuureissa. 2000 vuoden jälkeen vielä ryhdissään.

Lentotuhkaa syntyy kivihiilen poltosta voimalaitoksissa. Se erotetaan palokaasuista sähkösuotimin. Lentotuhkan käytöstä saadaan hyötyä sekä tuoreen että kovettuneen betonin ominaisuuksien hallintaan.

http://www.betoni.com/tietoa-betonista/ ... den-kaytto

Matinlaakson uimahallin rakenteet ovat joutuneet pikakorjaukseen ennenkin. Ilman kosteus tunketuu betoniin ja ruostuttaa teräkset.

Kiikkustuoliskeptikko

JoukoA
Tuhka voi toimia betonissa hienoaineksena. Sillä seostettuja betonirakenteita on olemassa muinaiskeikkalaisissa kapuginmuureissa. 2000 vuoden jälkeen vielä ryhdissään.

Lentotuhkaa syntyy kivihiilen poltosta voimalaitoksissa. Se erotetaan palokaasuista sähkösuotimin. Lentotuhkan käytöstä saadaan hyötyä sekä tuoreen että kovettuneen betonin ominaisuuksien hallintaan.

http://www.betoni.com/tietoa-betonista/ ... den-kaytto

Matinlaakson uimahallin rakenteet ovat joutuneet pikakorjaukseen ennenkin. Ilman kosteus tunketuu betoniin ja ruostuttaa teräkset.


Mitenkäs siltojen tukijalat ovat veden alla kaiken aikaa miksi ne ei ime kosteutta, syy leineekin uimahallin tapauksessa toisaalla!

JoukoA
Seuraa 
Viestejä622
Liittynyt15.7.2009
Wiiriäinen
JoukoA
Tuhka voi toimia betonissa hienoaineksena. Sillä seostettuja betonirakenteita on olemassa muinaiskeikkalaisissa kapuginmuureissa. 2000 vuoden jälkeen vielä ryhdissään.

Lentotuhkaa syntyy kivihiilen poltosta voimalaitoksissa. Se erotetaan palokaasuista sähkösuotimin. Lentotuhkan käytöstä saadaan hyötyä sekä tuoreen että kovettuneen betonin ominaisuuksien hallintaan.

http://www.betoni.com/tietoa-betonista/ ... den-kaytto

Matinlaakson uimahallin rakenteet ovat joutuneet pikakorjaukseen ennenkin. Ilman kosteus tunketuu betoniin ja ruostuttaa teräkset.


Mitenkäs siltojen tukijalat ovat veden alla kaiken aikaa miksi ne ei ime kosteutta, syy leineekin uimahallin tapauksessa toisaalla!

Justiinsa nii . . . Betonin laadusta on tingitty. Vedenpitävä betoni on ihan oma lukunsa, antamastani linkistä >> Raudoitus ei ole ollut ruostumatonta ja se on tuettu heikosti jolloin massan huolimaton kaato muottiin on painanut teräkset liian lähelle pintaa. Yleisohje on 30 mm massaa pinnasta teäksen pintaan. Ruoste laajenee ja paine halkaisee betonin, halkeama imee kosteutta ja happea -- ruostuminen laajenee. Soon menoa silloin. Pavekkeita ja parvekekaiteita putoilee merenratakaupungeissa suolaisen kosteuden syötyä patarautaiset kannattimet. mm. oman kämppäni parveke meni käyttökieltoon.

Rakennevalvonta Suomessa on iso vitsi.

Työnvalvonta on hoidettu maan tavalla -- konjakkipullolla. Ydivoimalatyömaan valupoukka järkyttyi kun STUKin valvojat olikin maitopoikia.

Kiikkustuoliskeptikko

JoukoA
Seuraa 
Viestejä622
Liittynyt15.7.2009

Sorke vaan - olinpa lukenut huonosti arvoisan lehtemme kirjoituksen aiheesta BETONI !
MATEIAALITEKNIIKKA osastolla heinäkuun nrssa. Kannattaa lukaista:
http://www.tiede.fi/lukijapaneeli

'jo muinaiset roomalaiset' tekivät parempaa sementtiä ekologisemmin. Kalkkikivi poltettiin 900 asteessa kun potlandsementti vaatii 1400 astetta. Käyttivät merivettä ja tulivuorentuhkaa joiden reaktioissa syntyi alumiini -tobermoriittikiteitä. Betonista tuli eittäin vahvaa ja kestävää. Portlandsementissä onkin alettu käyttää hiilivoimaloiden lentotuhkaa joka lähinnä vastaa tulivuorituhkaa. Siis muutenkin kuin sää- ja teveysvaikutuksiltaan.

Betonin raudoitus on myöhempi keksintö. Muinoin käytettiin kasvikuituja. Miten ois monikäyttöinen hamppukuitu - ei ruostu?

Kiikkustuoliskeptikko

Vanha jäärä
Seuraa 
Viestejä1567
Liittynyt12.4.2005

En ole mikään rakenne- tai betoniguru, mutta itse olen mieltänyt raudoituksen toiminnan seuraavasti: Betoni on hauras aine, eikä se kestä paljoakaan vetojännityksiä. Puristusta se taas kestää varsin hyvin. Tämän takia betonirakenteeseen syntyvät vetojännitykset pyritään vastaanottamaan betonia sitkeämmällä ja lujemmalla teräksellä. Teräkset pitäisi siksi myös sijoittaa rakenteeseen vetopääjännitysten suunnassa.

Käytännössä tilanne ei tietenkään ole noin yksinkertainen, koska kuormitusten suunta ja suuruus rakenteessa voi vaihdella, sekä lisäksi rakenteella on muitakin rajoitteita kuin pelkkä lujuus.

Vanha jäärä

Raspu
Seuraa 
Viestejä13878
Liittynyt12.7.2010
JoukoA

Betonin raudoitus on myöhempi keksintö. Muinoin käytettiin kasvikuituja. Miten ois monikäyttöinen hamppukuitu - ei ruostu?




Tiedän että esimerkiksi thaimaassa tungetaan halpoihin betonirakenteisiin tuoretta banbukeppiä.
Kestää ihan hyvin esimerkiksi lattiassa, mutta riesaksi saattaa saada termiitit.
Kuuleman mukaan tommosta lattiaa oltiin purettu niin vielä kolmenkin vuoden jälkeen banbu oli vihreetä sisällä.

You have to die few times before you really can live.
- Charles Bukowski

JoukoA
Seuraa 
Viestejä622
Liittynyt15.7.2009
SamikoKu
JoukoA

Betonin raudoitus on myöhempi keksintö. Muinoin käytettiin kasvikuituja. Miten ois monikäyttöinen hamppukuitu - ei ruostu?




Tiedän että esimerkiksi thaimaassa tungetaan halpoihin betonirakenteisiin tuoretta banbukeppiä.
Kestää ihan hyvin esimerkiksi lattiassa, mutta riesaksi saattaa saada termiitit.
Kuuleman mukaan tommosta lattiaa oltiin purettu niin vielä kolmenkin vuoden jälkeen banbu oli vihreetä sisällä.

Thaimaassa rakennetaan halvalla. Osassa uuden betonilähiön seiniä oli käytetty ydinvoimalan purkujätteistä tehtyä harjateästä. No GP & co mittasi ja kustansi oikeusprosessit joissa tuomittiin "säteilyyn"sairastuneille huomatavat korvaukset jotka myöhemmin peruutettin kun osoittautui että sairastuvuus "puhtaissa" taloissa oli suurempaa.

Bambu ei ole yhtä terveellistä. Hamppukuidusta haihtuisi terveysvaikutteisa aromeja.

Kiikkustuoliskeptikko

lokki
Seuraa 
Viestejä4969
Liittynyt3.1.2010
Ronron
Juu tuli mieleen tuosta mökkiketjusta. Mutta olen ihmetellyt asiaa jo aiemminkin. Siis betoni raudoitetaan jotta se olisi tietyillä tavoilla kestävempää. En vain kykene hahmottamaan mielessäni, kuinka jokin betonin kaltainen kova ja "hauras" aine voi hyötyä sen sisällä menevistä rautatangoista. Jotenkin mieltäisin että sen betonin pitäisi ensin murtua, jotta se rauta voisi ikään kuin päästä vaikuttamaan. Jos on vaikka joku vaakasuora lattiataso, silta.. niin luulisi että ensin se betoni murtuu, halkee, ja vasta sitten se raudoitus pitäisi sen jossain määrin koossa..

Betoni on kovaa ja jäykkää vain mielikuvissa. Todellisuudessa betonin kimmokerroin = materiaalijäykkyys on vain 1:10 - 1:5 teräksen jäykkyydestä. Tämä tarkoittaa, että jännityksen suuntaisesti betonin sisälle piilotetun teräksen jännitys kasvaa 5-10 kertaa nopeammin, kun teräsbetonirakennetta kuormitetaan. Pienikin kuormituksen aikaansaama esim. taipuma saa siis teräkset betonin sisällä kantamaan kuormaa betonin puolesta.

Voit asian havainnollistamiseksi kuvitella rakenteen vaikkapa kumiksi, jonka sisälle on ympätty tekstiilikuituja tai vaikka pullaksi, jonka sisälle on pudonnut leivontavaiheessa hius. Joustava perusaine joustaa vähemmän, eikä murru vetojännityksensä puolelta, kun sen sisällä on jäykempää ja lujempaa pitkänomaista lujitetta.

Helppo asiaa havainnollistava koe on myös vaahtomuovipalan teippaaminen. Muutamalla pätkällä teippiä vaahtomuovin päälle muuttuu se paljon jäykemmäksi esineeksi.

JoukoA
Seuraa 
Viestejä622
Liittynyt15.7.2009
lokki
Ronron
Juu tuli mieleen tuosta mökkiketjusta. Mutta olen ihmetellyt asiaa jo aiemminkin. Siis betoni raudoitetaan jotta se olisi tietyillä tavoilla kestävempää. En vain kykene hahmottamaan mielessäni, kuinka jokin betonin kaltainen kova ja "hauras" aine voi hyötyä sen sisällä menevistä rautatangoista.

Voit asian havainnollistamiseksi kuvitella rakenteen vaikkapa kumiksi, jonka sisälle on ympätty tekstiilikuituja tai vaikka pullaksi, jonka sisälle on pudonnut leivontavaiheessa hius. Joustava perusaine joustaa vähemmän, eikä murru vetojännityksensä puolelta, kun sen sisällä on jäykempää ja lujempaa pitkänomaista lujitetta.

Helppo asiaa havainnollistava koe on myös vaahtomuovipalan teippaaminen. Muutamalla pätkällä teippiä vaahtomuovin päälle muuttuu se paljon jäykemmäksi esineeksi.


Ehkä styrox -palan teippaaminen olisi havainnollisempaa -- betonin paras ominaisuus on puristuslujuus.

Kiikkustuoliskeptikko

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat