Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Usein olen kuullut sanottavan, että suomalaiset ovat kateellisia. Pitääkö tämä mielestänne paikkaansa?
Minusta se näkyy esim. siinä, miten monet valittavat tyhjänpäiväisistä asiosta, verhoten valittamisensa järkevyydeksi, mutta todellisuudessa kyse on kateudesta. Mistä kateus oikein johtuu? Onko sen taustalla ahneus, katkeruus vai vain pelko siitä, ettei muut vain saisi enemmän kuin itse saa? Eikö todella kateelliset ihmiset osaa iloita toisten puolesta? Miksi he kokevat, että toisen onni on jotenkin itseltä pois?

Sivut

Kommentit (21)

Vierailija

Yleensä tuo mainitsemani valitus koskee rahaa. Nyt oli jälleen yksi marjastaja kateissa, niin joku kommentoi että " tulipa taas marjoille hintaa", kun häntä etsittiin. Taannoin oli keskustelu siitä, kuinka jotkut vanhemmat jättävät lapsensa päiväkotiin hoitoon omien kesälomiensakin ajaksi. Yksi isä kommentoi keskustelua, että kun hän kuuluu tuloluokiltaan niihin jotka joutuvat maksamaan täyden päiväkotimaksun kaikilta kuukausilta, niin siksi hänen lapsensa on sitten hoidossa kaikkina kuukausina.
Uskomatonta.

Minun mielestäni ne, joiden elämän tarkoitus on valittaa siitä, kuinka Suomessa on niin korkeat verot ja kuinka on niin väärin että verovaroja käytetään yhteiskunnan palveluihin( muille kuin heille itselleen), voisivat sitten muuttaa johonkin sellaiseen maahan, jossa ei veroja juuri tarvitse maksaa. Menkööt sitten kokeilemaan, riittääkö omat tulot elämiseen maassa, jossa on todella pieni julkinen sektori ja korkeakoulut ja erikoissairaanhoito on maksettava reaalisissa kuluissa itse.

Vierailija
väläys

Minun mielestäni ne, joiden elämän tarkoitus on valittaa siitä, kuinka Suomessa on niin korkeat verot ja kuinka on niin väärin että verovaroja käytetään yhteiskunnan palveluihin( muille kuin heille itselleen), voisivat sitten muuttaa johonkin sellaiseen maahan, jossa ei veroja juuri tarvitse maksaa. .

Toki, mutta samahan pätee kaikkiin muihinkin epäkohtiin. "Ne jotka näkevät jotain vikaa Suomen politiikassa aiheen X suhteen tulisi muuttaa maahan jossa se on eri tavalla hoidettu!"

En oikein osaa sanoa. Tuttavapiirissäni en ole havainnut erityistä kateellisuutta enkä itsekään tunne olevani kateellinen. Olen lähinnä iloinen jos muilla menee hyvin. Oman kokemusten perusteella on puheet suomalaisten kateellisuudesta on liioiteltua. Saattaa jopa olla, että moni tahtoo leimata heidän valintojensa kritisointinsa kateudeksi. Heidän mielestään kukaan ei voi esimerkiksi uutta autoa kritisoida syystä, vaan kyse on aina kateudesta jne.

Marssilainen
Seuraa 
Viestejä3337
Liittynyt29.3.2005

On helpompi leimata kritiikki kateellisuudeksi, kuin myöntää itselleen, että paskan ostin. On tietenki oikeastikin kateellisia varmaan paljonkin, mutta en sanoisi sitä miksikään kansallisominaisuudeksi. Ehkä ennenvanhaan oltiin enemmän kateellisia, kun oli pula-aikaa ja muuta kenkkua.

Siinä se taas nähtiin, kuinka vilunki rehellistä huiputtaa...

HuuHaata
Seuraa 
Viestejä6116
Liittynyt8.11.2012
väläys
Minun mielestäni ne, joiden elämän tarkoitus on valittaa siitä, kuinka Suomessa on niin korkeat verot ja kuinka on niin väärin että verovaroja käytetään yhteiskunnan palveluihin( muille kuin heille itselleen), voisivat sitten muuttaa johonkin sellaiseen maahan, jossa ei veroja juuri tarvitse maksaa. Menkööt sitten kokeilemaan, riittääkö omat tulot elämiseen maassa, jossa on todella pieni julkinen sektori ja korkeakoulut ja erikoissairaanhoito on maksettava reaalisissa kuluissa itse.



Minkä mielentilojen yhdistelmänä näkisit itse tämän ajattelun? Kateellisuus en tiedä olisiko. Omien arvojen nostaminen muiden ihmisten arvojen yläpuolelle, ja täten muiden halveksiminen? Heikko itsetunto? Muita?

eskimo
Seuraa 
Viestejä1521
Liittynyt12.5.2009

Ovatko suomalaiset kateellista kansaa?

Voi sen ajatella niinkin, että jos ei ole kateellinen, on todennäköisesti kyvytön näkemään ympäristöään.

Kannattaa muistaa, että suomalaiset elävät paljon akselilla:

menestynyt – luuseri
arvostettu – hylkiö tms
oikeistolainen – vasemmistolainen
jne ...

Juha Myllärinen, Lappeenranta

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005
väläys
Taannoin oli keskustelu siitä, kuinka jotkut vanhemmat jättävät lapsensa päiväkotiin hoitoon omien kesälomiensakin ajaksi. Yksi isä kommentoi keskustelua, että kun hän kuuluu tuloluokiltaan niihin jotka joutuvat maksamaan täyden päiväkotimaksun kaikilta kuukausilta, niin siksi hänen lapsensa on sitten hoidossa kaikkina kuukausina.
Uskomatonta.



En ymmärrä kuinka tämän olisi tarkoitus kertoa kateudesta (raha-asioissa). Viittaatko kenties siihen, että muut ovat kateellisia isälle, jolla on varaa kustantaa päivähoito lapsilleen kesälomallakin? Jos, niin se ei oikein ilmennyt anekdootistasi.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005

Kateellisuus muuten jostain oudosta syystä nähdään usein ja varsinkin Suomessa yksinomaan negatiivisena tunteena. Tosiasiassa se voi olla myös erittäin hyödyllinen, kunhan sen hallitsee. Aivan kuten kaikki tunteensa pitäisi ymmärtää, hallita ja osata käsitellä. Kun jokainen joskus tuntee kateuden pistoksen, kannattaa miettiä hieman, miksi. Onko kyse siitä, että kokee oman elämänsä jotenkin epätyydyttäväksi ja haluaisi jotain mitä muilla on, muttei itsellä. Tätä kannattaa jatkaa pohtimalla, mitä asialle voisi tehdä. Täytyy myös suhteuttaa eli yrittää verrata jossain itselle oleellisessa viitekehyksessä muihin asioihin ja siten arvottaa kateuden kohteen relevanssi.

Positiivinen kateus saa ponnistelemaan omien unelmiensa eteen ja yrittämään kaikkensa, mikä poikkeuksetta myös johtaa parempaan lopputulokseen vaikka alkuperäinen unelma ei toteutuisikaan. Jos kateus kanavoituu negatiivisesti, saattaa se kuitenkin johtaa virheellisesti toisiin ihmisiin vihan ja kaunan tuntemuksiin vaikka kokoijan oma kateus onkin täysin hänen oman päänsä tuotos. Pahimmillaan kateellisuus motivoi toisen kiusaamista ja erilaista, jopa suorastaan rikollista haitantekoa, koska kateellinen harhaisesti kuvittelee olevansa oikeutettu tasaamaan tilejä kohteen kanssa tai kehittelee jotain epämääräisiä hyvän ja pahan tasapainolakeja, joilla kateuden kohde onkin ansainnut hieman lisävastuksia hyvän onnensa/elämänsä vastapainoksi.

Vastasin äänestkseen kyllä, koska uskoakseni suomalaisill tyypillisempää ainakin julkisesti ja stereotyyppisesti on negatiivinen kateus. Kateus on ihmisen perusominaisuus ja tunne jotla tuskin mikään kansa välttyy, mutta kulttuurista riippuen se saattaa olla paljon positiivisempi. Olennaista ei ole kateuden määrä vaan se, syntyykö siitä kaunaa ja eripuraa vai vilpitöntä myötäonnellisuutta ja oman toiminnan kannustimia. Ainakin keskustelu esimerkiksi tulonjaosta, veroista, sosiaaliturvasta jne pyörii vahvasti Suomessa sen ympärillä, että hyvätuloisilta ja vaurailta pitäisi ottaa pois kaikki liikenevä sen sijaan että keskityttäisiin siihen että kaikille ja varsinkin vähäosaisemmille riittäisi enemmän ja parempaa. Johtajien palkkatulot ja etuudet ovat kuuminta lööppien ja nettikeskusteluiden alkeismateriaalia ja vain epäonnistumisen vahingonilo on ainut tätä kaunaisuutta vahvempi julkisen keskustelun piirre.

Itse olen reivannut suhtautumistani vähittäisen aikuistumiseni kuluessa niin, että huomaan edelleen olevani kateellinen jollekulle jostakin asioista, mutta nykyään siitä ei jurikaan synny negatiivisia jatkoajatuksia enää, toisin kuin aiemmin. Olen ehkä päässyt kateuden riippakivestä enimmäkseen eroon ja nyt voin suhtautua suopeasti toisen menestykseen kokematta sen olevan jotenkin itseltäni pois.

Hallitsematon tunnemyrsky harvoin johtaa normaalielämässä mihinkään hyvään, mutta se ei tee tunteita olemattomiksi eikä tunteettomuudesta hyvää asiaa. Siksi kateutta pitää ymmärtää ja oppia elämään sen kanssa, sillä se on primitiivinen ja olennainen osa ihmisyyttä. Kun luolamies Grrm näki luolamies Ääääär:in kädessä mehukkaan hedelmän, sille iski kateus. Se oli primitiivinen selviytymisvaisto joka ohjasi Grrm:n hankkimaan käsiinsä samanlaisen herkun. Jatkotapahtumissa on kyse sosiaalisesta, kulttuurillisesta ja älyllisestä kehittyneisyydestä sekä omien toimien puntaroinnista. Iskeäkö toveri nuijalla hengiltä hedelmän saamiseksi, vai seuratako tätä hedelmäpuun äärelle josta voi itse poimia yhden tai useamman herkun? Kumman sinä valitsisit?

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

eskimo
Seuraa 
Viestejä1521
Liittynyt12.5.2009
Kosh
Jos kateus kanavoituu negatiivisesti, saattaa se kuitenkin johtaa virheellisesti toisiin ihmisiin vihan ja kaunan tuntemuksiin vaikka kokoijan oma kateus onkin täysin hänen oman päänsä tuotos.



Jos olisi vain oman pään tuotos, niin asia olisi kunnossa ja tilanne olisi normaali.

Uskon siihen, että puutteellisena oleminen on jotain häpeällistä ja sellaista, josta voi hyvin rokottaa. Ainakin omassa mielessä osattomuus kääntyy negatiiviseksi. Ei ihme, sillä näin siitä yleensä ajatellaan täällä.

Ole osaton ja ole onnellinen. Voisiko se mennä ihan noin vain?

Juha Myllärinen, Lappeenranta

eskimo
Seuraa 
Viestejä1521
Liittynyt12.5.2009

Ehkä jokainen vaatii arvostusta tasapuolisesti terveessä ja tasapainoisessa yhteisössä. Tätä tasapuolisuutta horjuttaa se, että tasapuolisuus on herkästi mennyt, mikäli toisella on enemmän jotain arvokasta. Kulttuuri voi olla tämä ja minkäs sille yksittäinen ihminen mahtaa olipa sitten osaton jostain arvokkaasta tai sen haltija.

On todennäköistä, että monet sodat ja konfliktit käydään suurelta osin em syyn takia. Joten kateutta ei tulisi väheksyä.

Avainkysymys on, että voiko olla kateellinen niin, että se on itseä (ja muita) hyödyttävä tunne sillä tavoin kuin tunteet yleensä hyödyttävät. Jo pelkkä kateus leimataan täällä ikävään leiman muotoon. Joten miten olla kateellinen jotenkin rakentavasti, ellei ole erityistaitoja?

Jokin tässä aiheesssa vaatii parempaa selvitystä. Tämä aihe voi johtaa ihan hyödyllisiin päätelmiin siitä, miten elämme.

Juha Myllärinen, Lappeenranta

kohe
Seuraa 
Viestejä1257
Liittynyt30.8.2009
Marssilainen
Ehkä ennenvanhaan oltiin enemmän kateellisia, kun oli pula-aikaa ja muuta kenkkua.



Minä luulen että se on päin vastoin. Puute saa ihmiset luonnostaan turvautumaan lajikumppaneihin ja silloin pidetään paremmin yhtä.
Yltäkylläisyydessä iskee vauhtisokeus ja kaikkimullehetinyt menttaliteetti joka tietysti poikii myös kateutta.

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009

Kyllä suomalaiset ovat kateellisia.

Kun itse olen sellainen valittaja joka valittaa siitä miten itsellä on päin persettä tai puuttuu se ja se ja se, koen oudoksi kohdata ihmisiä jotka valittavat siitä että toisilla on jotain mitä heillä ei ole, ja suhtautuvat avoimen vihamielisesti siihen toiseen ihmiseen (ainakin puheissaan). Olen usein hävennyt omaa valittamistani, sitä että kun en ole tyytyväinen tai on paha olla, en pysty pitämään kärsääni kiinni, mutta enempi ihmisten pitäisi hävetä silloin kun heidän valittamisensa on juurikin tuollaista toisiin ihmisiin kohdistuvaa vihaa.

Eihän se että jollakulla on jotakin ole jotenkin "minulta varastettua". Vaikka sillä toisella ei sitä olisi, mikään mahti maailmassa ei takaa että se olisi minulla. Mielestäni on aika lapsellista kuvitella että ihmisten välisiä "onnen siirtoja" voisi tehdä tuosta noin vaan. Ehkäpä jollekulle elämässä kuuluu ennemmin se talo, auto, kumppani jne. kuin juuri minulle? Jos siis karmisesti ajattelee. Jos taas ei usko oikein yhtään mihinkään, voi ainakin ajatella että sattuma korjaa satoa ja shit happens.

Osattomuuden tunne on kyllä inha. Erityisen inhottavaksi se käy silloin kun epäilyttää että joku ei osaa omasta onnestaan iloita. Esim. räksyttää kokoajan kumppanilleen, tai ei ikinä ole kotona hulppeassa huvilassaan. Silloin melkein tulee jo se tunne että jos minä saisin tuon niin MINÄ ainakin osaisin sitä arvostaa. Mutta mistä senkään voi tietää? Entä jos itse olisi samanlainan paska tyyppi parin vuoden päästä, eli sitä mitä itsellä on, ei arvosta?

Onneksi on asioita joista voi nauttia ilman että ne pitää olla juuri omalla itsellä omana. Mutta jos se huutava puute on kumppanista, niin sitten tietysti pistää, tökkää ja vihloo se ettei saa nauttia yhdessä toisen kanssa. Itse olen jonkun verran miettinyt sitä että on siltikään turha kadehtia muiden onnea, koska ei voi tietää paljonko surua siellä on takana piilossa tai mitä tuleva tuo. En ehkä olisi sitä ihmistyyppiä joka on onnesta lääpällään saatuaan yhden vuoden laatuaikaa toisen ihmisen kanssa, kunnes se toinen sitten kuolee syöpään! Ennemmin kuin moinen suuri ja dramaattinen rakkaus jotain vähän pienempää, kunhan kesto on pidempi.

No, sen verran olen kade kyllä perinteisellä nurjamielisellä tavalla että aina kun tulee tämä hemmetin marja- ja sieniaika, niin kovasti tuntuvat ihmiset tietävän hyviä paikkoja marjastaa ja sienestää, mutta jos minä sinne lähden niin siellä on väki perseet pystyssä mättäiden seassa ja se siitä - hyvin on putsattu.

Marssilainen
Seuraa 
Viestejä3337
Liittynyt29.3.2005

Mutta jos kaveri ostaa aifounin ja itekkin voisi sen ostaa, mutta tietää mokoman olevan paska vehje, eikä siksi osta. Sitten kun sanoo kaverille, että paskan ostit, niin se ei minusta ole kateutta, vaan huomaavaista neuvomista

Siinä se taas nähtiin, kuinka vilunki rehellistä huiputtaa...

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009
Marssilainen
Mutta jos kaveri ostaa aifounin ja itekkin voisi sen ostaa, mutta tietää mokoman olevan paska vehje, eikä siksi osta. Sitten kun sanoo kaverille, että paskan ostit, niin se ei minusta ole kateutta, vaan huomaavaista neuvomista



Ja mukana vahingonilo koska neuvo tuli kätevästi jälkijunassa.

Vierailija

Tällä keskustelupalstalla kaikki nettoveronmaksajat ovat kateellisia yhteiskunnan elättämille työnvieroksujille, joten kyllä, suomalaiset ovat kateellista kansaa.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat