Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Lohet ei pääse nousemaan kaikkiin jokiin ja lisääntymään, kun on nämä voimalaitospadot. Joihinkin paikkoihin on rakennettu ns. kalaporras padon ohittamiseen. Näissä on se huono puoli että ne huonontavat voimalaitoksen hyötyä päästämällä vettä ohi turbiinien. Lisäksi kalat eivät kai mielellään mene näihin kalaportaisiin.

Olisiko mahdollista rakentaa kalatie, joka nostaisi kalat padon ohi ilman virtaavaa vettä? Itse ajattelin jotain metalliverkosta kyhättyä häkkiä, joka nostaisi kalan padon yli. Laitteessa olisi jokin tunnistin joka havaitsi kalan ja alkaisi toimia. Mitä sanotte?

Sivut

Kommentit (120)

Sepi
Seuraa 
Viestejä3265
Liittynyt16.3.2005
Pentti Takola
...Olisiko mahdollista rakentaa kalatie, joka nostaisi kalat padon ohi ilman virtaavaa vettä? Itse ajattelin jotain metalliverkosta kyhättyä häkkiä, joka nostaisi kalan padon yli. Laitteessa olisi jokin tunnistin joka havaitsi kalan ja alkaisi toimia. Mitä sanotte?

Mieleen tulee kaksi ratkaistavaa ongelmaa:
Mikä houkuttelisi kalat metalliverkkohäkkiin? Voisiko kala loukata itseään rimpuillessaan katiskassa - varsinkin kun se nostettaisiin padon yli nähtävästi ilmateitse.

Vierailija
Sepi
Pentti Takola
...Olisiko mahdollista rakentaa kalatie, joka nostaisi kalat padon ohi ilman virtaavaa vettä? Itse ajattelin jotain metalliverkosta kyhättyä häkkiä, joka nostaisi kalan padon yli. Laitteessa olisi jokin tunnistin joka havaitsi kalan ja alkaisi toimia. Mitä sanotte?

Mieleen tulee kaksi ratkaistavaa ongelmaa:
Mikä houkuttelisi kalat metalliverkkohäkkiin? Voisiko kala loukata itseään rimpuillessaan katiskassa - varsinkin kun se nostettaisiin padon yli nähtävästi ilmateitse.



Aattelin että sitä häkkiä olisi koko joenuoman leveydeltä, vaikkakin jaettuna moneen pienempään yksikköön, jos olisi isompi joki. Kala siis uisi jokea ylös pahaa aavistamatta kunnes KLONKS, se olisi häkissä jonka seinät putosivat alas paineilmasylintereiden avulla. Tuo kalojen loukkaantuminen, sitä täytyisi miettiä.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

Kalaportaat toimivat vain sellaisissa joissa, jotka on valjastettu yhdellä padolla. Suomen entiset suuret lohijoet on kahlittu usean padon voimin, eikä käytännössä ole mahdollista, että lohet pystyisivät sellaisessa joessa kalaportaiden avulla nousemaan ja lisääntymään. Syy on helppo selittää, en tiedä onko helppo tajuta: Kalaportaat ovat kapeita rännejä, ja vain muutama prosentti kaloista löytää ne muiden jäädessä pyörimään patoaltaaseen. Jokaisen padon kohdalla tapahtuu tämä karsiutuminen. Mikäli muutama lohi onnistuisi ohittamaan kaikki padot - mikä on epätodennäköistä - niiden poikasten pitäisi selviytyä joesta takaisin alavirtaan ruhjoutumatta hengiltä voimalaitosten turbiineissa. Käytännössä tämä pitäisi järjestää niin, että lohet haalittaisiin kiinni yläjuoksulla ja kuljetettaisiin voimaloiden ohi tankkiautolla. Ei käytännössä mahdollista. Kahlittujen lohijokien ennallistaminen kalaportaiden tai vastaavien mekanismien avulla voidaan siis unohtaa.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Vierailija

Hyvä selitys tuosta karsiutumisesta pato padolta. Mutta joutuminen turbiineihin ei niitä kyllä välttämättä tapa. Siellä ne menee veden mukana kuin huvipuistossa. Jos kala joutuu lavan ja turbiinipesän väliin niin sitten ehkä. Käsittääkseni turbiinit eivät pyöri kovin nopeasti, ehkä 200 kierrosta minuutissa. Mutta turbiinien etupuolella on välppä, eräänlainen ritilä, joka estää isojen esineiden tai ihmisien joutumisen turbiineihin. Minkä kokoisina lohet aloittavat matkansa mereen, eli mahtuvatko välpän läpi?

Vierailija

Tekee sankokuljettimen johon ne hyppää siinä missä kosken portaisiinkin. Tekee sellaisen että siinä on läpivirtausta ja laaja pinta-ala. Se nostaa vettä takaisin ylös turbiineille ja muutenkin käyttöjakso on lyhyt. Ei maksa maltaita kokeilla.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005
Pentti Takola
Hyvä selitys tuosta karsiutumisesta pato padolta. Mutta joutuminen turbiineihin ei niitä kyllä välttämättä tapa. Siellä ne menee veden mukana kuin huvipuistossa. Jos kala joutuu lavan ja turbiinipesän väliin niin sitten ehkä. Käsittääkseni turbiinit eivät pyöri kovin nopeasti, ehkä 200 kierrosta minuutissa. Mutta turbiinien etupuolella on välppä, eräänlainen ritilä, joka estää isojen esineiden tai ihmisien joutumisen turbiineihin. Minkä kokoisina lohet aloittavat matkansa mereen, eli mahtuvatko välpän läpi?



Käytännössä aivan varmasti osa lohenpoikasista ruhjoutuisi hengiltä turbiineissa, ja kun pointti on, ettei niitä alun alkaenkaan olisi padoista johtuen kovinkaan monta yrittäjää, lopputulos olisi se, ettei ko. joessa olisi kalatuotantoa joen omasta lohikannasta.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005
tietää
Tekee sankokuljettimen johon ne hyppää siinä missä kosken portaisiinkin. Tekee sellaisen että siinä on läpivirtausta ja laaja pinta-ala. Se nostaa vettä takaisin ylös turbiineille ja muutenkin käyttöjakso on lyhyt. Ei maksa maltaita kokeilla.



Et vissiin ymmärrä millaisista kalamääristä puhutaan, jos puhutaan esim. Kemijoen muuttamisesta takaisin kalajoeksi. Siis tuhansista yksilöistä.

Käytännössä ainoa keino saada lohi takaisin Kemijokeen säilyttäen voimalat, olisi tarpeeksi leveä ja runsasvetinen kalaporras, sellainen, joka vastaisi pientä jokea ts. voimakasvirtaista puroa. Voimalaitos menettäisi kuitenkin liikaa tehoja. Täytyy siis valita joko sähkö tai lohet, ja olemme valinneet sähkön.

Maailmalla on toimivia lohiportaita yksipatoisissa joissa. Tiettävästi on onnistuttu jossain - en muista missä - saamaan lohi nousemaan seuraavastakin padosta kohtuullisen hyvällä prosentilla. Mutta kolmen padon yli lohea ei olla saatu missään. En muista kuinka monta voimalaitosta Kemijoessa on, mutta siinä ja sen valuma-alueilla on yhteensä 21 voimalaitosta.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Vierailija

Visualisoit sen äpäreiksikö? Minä tarkoitin usean metrin leveitä viistossa rungossa kulkevia joissa on läpivirtausta antamassa signaala kalalle joka kaikin keinoin pyrki ylävirtaan ja voi hypätä metrejäkin. Se ei tee mitään eroa sen mukaan mitä materiaalia pohja on. Voihan sen naamioida kiveksikin.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

Ei vaan visualisoin tuon näpertelyksi. Ja valtavia vesimassoja et pysty nostamaan riittävää tahtia ilman valtavaa sähkön kulutusta.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

Voihan sitä laittaa työttömät riviin joen töyräälle. Haavivat sieltä lohia ja kuljettavat juoksujalkaa voimalan ohi.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Vierailija
Aweb
Voihan sitä laittaa työttömät riviin joen töyräälle. Haavivat sieltä lohia ja kuljettavat juoksujalkaa voimalan ohi.



Periaatteessa asia on todella noin yksinkertainen. Ja noin yksinkertaista asiaako ei voida koneellistaa? Miettikää.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä12958
Liittynyt16.3.2005

Lainaus Keksintöjen kirjasta 1930-luvulta:

"Sellaiset esineet, jotka pääsevät karkeavälpän aukoista läpi, pidätetään ns. hienovälpän avulla, joka asetetaan mahdollisimman lähelle turbiineja. Sitä sanotaan myös kalavälpäksi, koska useimpien maiden lait määräävät sellaista käytettäväksi kalojen suojana, niin että ne eivät joutuisi turbiineihin. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että virta usein painaa kalat välppää vasten, niin että ne eivät enää pääse pois ja että verraten kookkaatkin kalat pääsevät vahingoittumattomina nykyisten suurten Kaplan- ja potkuriturbiinien läpi. Tämän takia ovatkin viranomaiset eräissä maissa, mm. meillä, vapauttaneet joitakin viime aikoina rakennettuja voimalaitoksia hienovälppiä käyttämästä, jolloin turbiinien eteen asetetaan karkeavälppä."

Tuo siis 1930-luvun tekstiä. Karkeavälppä on sellainen, jolla uppotukkien pääsy turbiiniin estetään.

Kalahissejäkin on joskus kokeiltu. Taitavat olla hmmm..

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Vierailija
o_turunen
ja että verraten kookkaatkin kalat pääsevät vahingoittumattomina nykyisten suurten Kaplan- ja potkuriturbiinien läpi.



Tuo kalojen selviäminen turbiineista on helppo ymmärtää kun ajattelee että se turbiini ei pyöri siellä vedessä ulkopuolisella voimalla vaan että se vesi sitä pyörittää. Näin ollen vesi (ja kala) pyörii jo valmiiksi lähes samalla nopeudella kuin se turbiinikin.

Astronomy
Seuraa 
Viestejä3976
Liittynyt12.6.2007

Miksi edes mietitään kalaportaita? Kun kalan kutureitti on tukittu ja tuhottu jollain turbiinilla, niin silloin se siitä. Ainakin kun puhutaan lohen noususta kutemaan "kotijokeensa". Heh. Kalaporras ilman vesihukkaa on jo teoriassakin täysin mahdoton. Käytännössä, jos tällasen idiotismin huippusaavutusta lähdetään kokeilemaan saatikka toteuttamaan, on se ihan mieletön. Jos joki padotaan, niin sitten siinä on pato jonka takana oleva vesi pyörittää turbiineja. Lohista tai muistakaan kaloista ei ole hevonhumpan väliä sen jälkeen, paitsi meillä hörhöillä jotka kuvittelevat pystyvänsä hallitsemaan luontoa.

"The universe is a big place, perhaps the biggest".
"Those of you who believe in telekinetics, raise my hand".
Kurt Vonnegut
"Voihan fusk." Minä

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat