Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Itsellänikin oli joku vuosi sitten veritulppa aivoissa ja sen seurauksena menetin joksikin aikaa mm. liikuntakykyni. Entä jos en kovan harjoittelun jälkeenkään olisi enää esim. kävellyt? Usein niin käykin. Aivohalvaukseen liittyy usein myös muunlaisia ongelmia, mm. ihon tunnottomuutta. Siksi saattaa olla edullista tiedostuttaa asiasta vastaavia tahoja siitä, että aivohalvauksen seuraamuksia voitaisiin uutta keksintöä käyttäen usein lievittää

http://unitedwithisrael.org/israeli-doc ... r-strokes/

Painekammiohoito perustuu keskeisesti siihen, että aivohalvauksen vaurioittamat aivosolut eivät aina olekaan kuolleita, vaan ainoastaan syvästi heikentyneitä, jolloin paineistettu happihoito voi saada ne vahvistumaan.

Sama hoito voi auttaa myös esim. Alzheimer-potilaita sairauden alkuvaiheessa.

Lisää referaatteja ja lehtiartikkeleita löytyy haulla eshel ben jacob stroke pressure

Sivut

Kommentit (16)

Ronron
Seuraa 
Viestejä9265
Liittynyt10.12.2006

Ja mieluiten jo ensimmäisestä ikävuodesta alkavalla statiinihoidolla. Onhan esim äidinmaidossa niin paljon rasvaa että voi olettaa jo 1 vuotiaalla olevan alkanut ateroskleroosi.

くそっ!

Ronron
. Onhan esim äidinmaidossa niin paljon rasvaa että voi olettaa jo 1 vuotiaalla olevan alkanut ateroskleroosi.

Päinvastoin, äidinmaidosta terveydellistä hyötyä.

Aivohalvauksen aiheuttamat vauriot eivät siis usein perustukaan aivosolujen kuolemaan, vaan niiden toimintatehon olennaiseen heikkenemiseen. Paineistetun hapekkaan ilman syöttö voi aktivoida kyseiset aivosolut ja vähentää aivohalvauksen aiheuttamia vaurioita

http://www.sciencedaily.com/releases/20 ... 144218.htm

Theorizing that high levels of oxygen could reinvigorate dormant neurons, Dr. Efrati and his fellow researchers, including Prof. Eshel Ben-Jacob of TAU's School of Physics and Astronomy and the Sagol School of Neuroscience, recruited post-stroke patients for hyperbaric oxygen therapy (HBOT) -- sessions in high pressure chambers that contain oxygen-rich air -- which increases oxygen levels in the body tenfold.

Niinpä tuli mieleen, voisiko paineen keuhkoissa aiheuttaa itse lukitsemalla hengityksen ja puristamalla ilmaa palleallaan. Jos ilma olisi lisäksi hieman tavallista hapekkaampaa, voisiko kuvatun toiminnan vaikutus olla likimain sama kuin Eshel Ben Jacobin ja muiden laitteistolla saavutettava? Mitähän mieltä lääkärit ovat?

Vierailija

Jos kyse on hapesta niin angiogeneesi hoitaa ja sitä odotellessa vetelen happoja. (Sillä niitä tukkeutuneita suonia on menestyksekkäästi hoidettu. Siis verisuonten kasvutekijöillä.)

Sitä en tosin tiedä, revitäänkö se tukkeutunut suoni lopulta irti/tikataan umpeen, mutta infarktin pelossa kyllä toivoisin, jos on mahdollista. Kyllähän se paine siinä laskee ja infarktin riski jo sitä kautta laskee, mutta siitä huolimatta ei oo kivaa ajatella että on joku pommi suonessa. Luulis että hirttokin riittäisi.

Simplex
Seuraa 
Viestejä3033
Liittynyt26.1.2010

On myös hyvä tunnistaa TIA-kohtauksen eli aivohalvauksesta varoittavat oireet:


Yleensä oireet alkavat äkisti. Niihin ei liity päänsärkyä eikä muitakaan kipuja. Yleisimpiä, ohimeneviä oireita ovat

- toisen puolen ylä- tai alaraajan ohimenevä heikkous
- toisen kasvopuoliskon alaosan halvausoire (esimerkiksi toinen suupieli roikkuu)
- vaikeus puhua tai ymmärtää puhetta
- toisen silmän näön hämärtyminen
- huimaus, johon liittyy näkeminen kahtena (kaksoiskuvat), nielemisvaikeus tai vaikeus muodostaa sanoja.

Pelkkä äkillinen huimaus ei viittaa verenkiertohäiriöön.


Lähde: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyski ... i=dlk00591

Vaikka ensimmäisen TIA-kohtauksen oireet yleensä menevät ohi nopeasti, asiaa ei pidä jättää siihen, vaan tulisi hakeutua mahdollisimman nopeasti hoitoon. Seuraavat verenkiertohäiriö voi olla jo fataali, tai aiheuttaa pysyvän halvaantumisen.


- Usein myös oire aivoinfarktista
- Lisää aivohalvausriskiä 10-kertaiseksi
- Joka kolmas TIA-kohtauksen saanneista saa aivoinfarktin, suurin osa jo lähiviikkojen kuluessa
- Ohimenevät TIA-kohtaukset ovat jo oire aivovaltimotaudista eikä niitä näin ollen voi pitää varsinaisena riskitekijänä.

Lähde: http://terveysnetti.turkuamk.fi/Tyoikai ... htaus.html

Aivoverenvuodon tuloksena olevia aivosoluvaurioita voidaan usein HBOT-menetelmällä arvaamattoman paljon korjata, koska aivosolut eivät useinkaan ole kokonaan kuolleita, vaan ainoastaan vajonneita syvään voimattomuuden tilaan

http://www.plosone.org/article/info%3Ad ... ne.0053716

Recovery after stroke correlates with non-active (stunned) brain regions, which may persist for years. The current study aimed to evaluate whether increasing the level of dissolved oxygen by Hyperbaric Oxygen Therapy (HBOT) could activate neuroplasticity in patients with chronic neurologic deficiencies due to stroke.

The results indicate that HBOT can lead to significant neurological improvements in post stroke patients even at chronic late stages. The observed clinical improvements imply that neuroplasticity can still be activated long after damage onset in regions where there is a brain SPECT/CT (anatomy/physiology) mismatch.

Jos menetelmää voisi tuloksekkaasti jäljitellä lukitsemalla uloshengityksen ja paineistamalla hapekasta ilmaa keuhkoissaan pallean avulla, voisi harjoitteita tehdä useampi henkilö samassa, hapekkaalla ilmalla täytetyssä huoneessa.

Sitten muistin, kun ennen tein mm. uimanäytöksissä pitkiä sukelluksia, joita ennen hengittelin kiivaasti kunnes tunsin kihelmöintiä, minkä luulen johtuvan veren suuresta happipitoisuudesta. Tämä teki pinnan alla kauan pysymisen paljon helpommaksi. Tästä juolahti mieleeni, että pelkkä hapekkaan ilman kiivas hengittely voisi ehkä virkistää joitakin "nukkuvia" aivosoluja.

Mutta mitä mieltä lääkärit ovat?

Simplex
Seuraa 
Viestejä3033
Liittynyt26.1.2010

miten olisi ihan tavallinen ylipainehuone, missä hengitellään puhdasta happea maskista. Tällöin saadaan aikaan tarvittavat ylipaine, mutta kuitenkin niin ettei happirikas ilma aiheuta räjähdysvaaraa (vrt. Apollo 1).

RedTwilight
Seuraa 
Viestejä349
Liittynyt29.12.2010
Ronron
Ja mieluiten jo ensimmäisestä ikävuodesta alkavalla statiinihoidolla. Onhan esim äidinmaidossa niin paljon rasvaa että voi olettaa jo 1 vuotiaalla olevan alkanut ateroskleroosi.



Tuolloin ollaan jo hivenen myöhässä. Parempi olisi aloittaa statiini-kuuri jo varhaisemmin. Suositeltavaa onkin injektoida statiinia suoraan kohdun läpi istukkaan ihmisalkion ollessa noin 5 viikon ikäinen.

P.S.V.
Aivoverenvuodon tuloksena olevia aivosoluvaurioita voidaan usein HBOT-menetelmällä arvaamattoman paljon korjata, koska aivosolut eivät useinkaan ole kokonaan kuolleita, vaan ainoastaan vajonneita syvään voimattomuuden tilaan

http://www.plosone.org/article/info%3Ad ... ne.0053716

Recovery after stroke correlates with non-active (stunned) brain regions, which may persist for years. The current study aimed to evaluate whether increasing the level of dissolved oxygen by Hyperbaric Oxygen Therapy (HBOT) could activate neuroplasticity in patients with chronic neurologic deficiencies due to stroke.

The results indicate that HBOT can lead to significant neurological improvements in post stroke patients even at chronic late stages. The observed clinical improvements imply that neuroplasticity can still be activated long after damage onset in regions where there is a brain SPECT/CT (anatomy/physiology) mismatch.

Jos menetelmää voisi tuloksekkaasti jäljitellä lukitsemalla uloshengityksen ja paineistamalla hapekasta ilmaa keuhkoissaan pallean avulla, voisi harjoitteita tehdä useampi henkilö samassa, hapekkaalla ilmalla täytetyssä huoneessa.

Sitten muistin, kun ennen tein mm. uimanäytöksissä pitkiä sukelluksia, joita ennen hengittelin kiivaasti kunnes tunsin kihelmöintiä, minkä luulen johtuvan veren suuresta happipitoisuudesta. Tämä teki pinnan alla kauan pysymisen paljon helpommaksi. Tästä juolahti mieleeni, että pelkkä hapekkaan ilman kiivas hengittely voisi ehkä virkistää joitakin "nukkuvia" aivosoluja.

Mutta mitä mieltä lääkärit ovat?





simplex
miten olisi ihan tavallinen ylipainehuone, missä hengitellään puhdasta happea maskista. Tällöin saadaan aikaan tarvittavat ylipaine, mutta kuitenkin niin ettei happirikas ilma aiheuta räjähdysvaaraa (vrt. Apollo 1)



Puheenaolevaa ilmiötä on esitelty julkisuudessa jo tammikuusta alkaen (ainakin), joten jossain jo lienee pantu toimeksi myös. Ei kai tarvitse odottaa viittä vuotta ennenkuin lääketiede hyväksyy menetelmän niinkuin joku amerikkalainen lääkäri sanoi kirjoittaessaan muistaakseni suoliston mikrobiotan hoidosta.

Olen pari kertaa kokeillut HBOT-terapian muunnosta ja iltalenkilläni hengitellyt tavallista ilmaa kihelmöintiin saakka (niin kuin nuorena valmistautuessani pituussukellukseen). En edes tiedä, onko se terveellistä, mutta aivohalvauksen jälkitilana olevassa näköpuutos-alueessa, jossa aluksi näkyi toimeliaisuutta, jonkinlaisia abstrakteja konfiguraatioita, on alkanut jälleen näkyä jotain, vaikka vuoteen ei ole näkynyt juuri mitään.

HBOT-terapiassahan nukkuvien aivosolujen täytyisi virota jälleen toimiviksi.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä42604
Liittynyt6.12.2009
P.S.V.
Olen pari kertaa kokeillut HBOT-terapian muunnosta ja iltalenkilläni hengitellyt tavallista ilmaa kihelmöintiin saakka (niin kuin nuorena valmistautuessani pituussukellukseen). En edes tiedä, onko se terveellistä, mutta aivohalvauksen jälkitilana olevassa näköpuutos-alueessa, jossa aluksi näkyi toimeliaisuutta, jonkinlaisia abstrakteja konfiguraatioita, on alkanut jälleen näkyä jotain, vaikka vuoteen ei ole näkynyt juuri mitään.

HBOT-terapiassahan nukkuvien aivosolujen täytyisi virota jälleen toimiviksi.




Lykkäsin C ketjuun pari tutkimusta sukeltamisen vaikutuksesta sydän ja verenkertoelimistöön

Happihoitoa 1,5 bar ylipaineella (HBOT) on annettu Suomessa jo 50 vuotta hyvällä menestyksellä mitä erilaisimpiin sairauksiin. Hoito on keskittynyt Turun yliopistolliseen sairaalaan. Yksi hoitokerta kestää noin tunnin ja maksaa n. 400 euroa. Monissa sairauksissa tarvitaan useita, jopa kymmeniä hoitokertoja

http://www.tyks.fi/fi/5544

Hoidettuja tapauksia lueteltaessa ei kuitenkaan ole mainittu (ainakaan selkeästi) aivoinfarktin viivästynyttä happihoitoa, jossa infarktin johdosta syvään uneen (tai tajuttomuuteen) vaipuneet, toimintakyvyttömät aivosolut voivat virkistyä toimiviksi vielä vuosia, jopa vuosikymmenia infarktin tapahtumahetken jälkeen. Pysyvä virkistyminen voi usein vaatia kymmeniä hoitokertoja.

http://www.plosone.org/article/info%3Ad ... ne.0053716

The results indicate that HBOT can lead to significant neurological improvements in post stroke patients even at chronic late stages. The observed clinical improvements imply that neuroplasticity can still be activated long after damage onset

Itse olen "soveltanut" happihoitoa kävelymatkallani hengittelemällä kiivaasti liki tunnin ajan ylläpitäen koko ajan liikahapesta (olettaisin) johtuvaa kihelmöintiä mm. käsissä, jaloissa ja päässä. Muutaman kerran olen ollut vähällä pyörtyä ja kävely on ollut hetken aikaa liki mahdotonta.

Olen yrittänyt tarkkailla mahdollisia muutoksia ja mielestäni huomannutkin kaksi vähäistä muutosta. Tietenkin kaikki voi olla vain kuvittelua. Ensinnäkin aika pienessä näköpuutosalueessa ja sen ympärillä on ruvennut tapahtumaan vähän enemmän toimeliaisuutta näkemättömään näkökentän alueeseen muodostuvien liikkuvien abstraktien kuvioiden muodossa. Näköpuutoksen juuri tultua tämä toimeliaisuus oli hyvinkin kiivasta, mutta laantui sitten.

Toinen havainto koskee kännykän taskusta ottamista. Vaikka aluksi heikosti toiminut oikea käteni toimiikin moitteettomasti, niin esimerkiksi kännykän otto taskusta vaatii hieman enemmän keskittyneisyyttä. Tehtyäni hengitysharjoituksia olin havaitsevinani kännykän oton muuttuneen luontevammaksi.

Olisiko niin, että infarktin jälkihoitoa voitaisiin antaa "kevennettynä" esim. hengittelemällä happea pullosta jonkin pienellä ylipaineella toimivan maskin kautta ilman raskasta painekammiota, jollaista moni sairaus vaatii. Tällaista hoitoa voisi antaa suurelle joukolle samanaikaisesti paljon pienemmillä kustannuksilla.

Tuli mieleen, että diabeetikon jalkojen vaikeasti parannettavia haavoja voidaan hoitaa HBOT:lla. Vähän aikaa sitten muistaakseni norjalaiset keksivät aineen, joka näihin haavoihin siveltynä parantaa ne nopeasti. Laitoin siitä heti "tiedonannon" tälle lääketiede-palstalle, josta se kyllä löytyy.

P.S.V.
Happihoitoa 1,5 bar ylipaineella (HBOT) on annettu Suomessa jo 50 vuotta hyvällä menestyksellä mitä erilaisimpiin sairauksiin. Hoito on keskittynyt Turun yliopistolliseen sairaalaan. Yksi hoitokerta kestää noin tunnin ja maksaa n. 400 euroa. Monissa sairauksissa tarvitaan useita, jopa kymmeniä hoitokertoja

http://www.tyks.fi/fi/5544

Hoidettuja tapauksia lueteltaessa ei kuitenkaan ole mainittu (ainakaan selkeästi) aivoinfarktin viivästynyttä happihoitoa, jossa infarktin johdosta syvään uneen (tai tajuttomuuteen) vaipuneet, toimintakyvyttömät aivosolut voivat virkistyä toimiviksi vielä vuosia, jopa vuosikymmenia infarktin tapahtumahetken jälkeen. Pysyvä virkistyminen voi usein vaatia kymmeniä hoitokertoja.

http://www.plosone.org/article/info%3Ad ... ne.0053716

The results indicate that HBOT can lead to significant neurological improvements in post stroke patients even at chronic late stages. The observed clinical improvements imply that neuroplasticity can still be activated long after damage onset

Itse olen "soveltanut" happihoitoa kävelymatkallani hengittelemällä kiivaasti liki tunnin ajan ylläpitäen koko ajan liikahapesta (olettaisin) johtuvaa kihelmöintiä mm. käsissä, jaloissa ja päässä. Muutaman kerran olen ollut vähällä pyörtyä ja kävely on ollut hetken aikaa liki mahdotonta.

Olen yrittänyt tarkkailla mahdollisia muutoksia ja mielestäni huomannutkin kaksi vähäistä muutosta. Tietenkin kaikki voi olla vain kuvittelua. Ensinnäkin aika pienessä näköpuutosalueessa ja sen ympärillä on ruvennut tapahtumaan vähän enemmän toimeliaisuutta näkemättömään näkökentän alueeseen muodostuvien liikkuvien abstraktien kuvioiden muodossa. Näköpuutoksen juuri tultua tämä toimeliaisuus oli hyvinkin kiivasta, mutta laantui sitten.

Toinen havainto koskee kännykän taskusta ottamista. Vaikka aluksi heikosti toiminut oikea käteni toimiikin moitteettomasti, niin esimerkiksi kännykän otto taskusta vaatii hieman enemmän keskittyneisyyttä. Tehtyäni hengitysharjoituksia olin havaitsevinani kännykän oton muuttuneen luontevammaksi.

Olisiko niin, että infarktin jälkihoitoa voitaisiin antaa "kevennettynä" esim. hengittelemällä happea pullosta jonkin pienellä ylipaineella toimivan maskin kautta ilman raskasta painekammiota, jollaista moni sairaus vaatii. Tällaista hoitoa voisi antaa suurelle joukolle samanaikaisesti paljon pienemmillä kustannuksilla.

Tuli mieleen, että diabeetikon jalkojen vaikeasti parannettavia haavoja voidaan hoitaa HBOT:lla. Vähän aikaa sitten muistaakseni norjalaiset keksivät aineen, joka näihin haavoihin siveltynä parantaa ne nopeasti. Laitoin siitä heti "tiedonannon" tälle lääketiede-palstalle, josta se kyllä löytyy.




Vaikeasti parantuviin haavoihin tehoava (Ruotsissa kehitetty) lääke oli tämä:

laaketiede-ja-terveys-f11/uusi-laake-kroonisiin-haavaumiin-t55152.html

Jees: Eräs tuttavani hoiti sääriään pihkavalmisteella, jonka ohjeet annettiin radiossa, ja hän joutui tämän seurauksena pitkäaikaiseen sairaalahoitoon.

Aivoinfarktin lamaannuttavat aivosolut janoavat lisähappea. Tähän päädyin kun lenkillä käydessä pidin kiivaasti hengittelemällä kihelmöintitasoa yllä noin tunnin. Ottaessani välillä muutaman kymmenen askeleen pikakävelyspurtteja sydämen lyöntitiheys hetkellisesti kasvoi ja aivoihin virtasi enemmän hapekasta verta. Niin ainakin luulen. Tällöin näköpuutoksen alueessa aivosolujen toimeliaisuus kasvoi päätellen siitä, että siellä kulki enemmän himmeävaloisia viivakuvioita ja muitakin kuvioita sekä muodostui jopa siniharmaita pintoja. (Ne eivät kuitenkaan ole mitenkään verrattavissa normaaleihin näkökuviin.)

Nämä kuviot olivat samoja, joita heti aivoinfarktin jälkeen oli esiintynyt hyvin runsaasti näköpuutosalueen tienoilla, mutta vähitellen vähentyneet. Ajattelin jo alussa kuvioiden merkitsevän, että solut ehkä ponnistelevat toipuakseen toimimaan. Vaikka näköpuutosalue pienenikin alussa, siihen jäi sopiva alue kokeiden tekemistä varten.

Mieleen tuli, että jos olen oikeassa, aivoinfarktin jälkitilan hoitoon voisi joskus riittää painekammiota kevyempikin HBOT. Tämä saataisiin aikaan pukemalla päälle muutaman kymmenesosabarin ylipaineen pitävä puku ja hapen hengitysmaski. Näitä pukuja voisi olla useita eri sairaaloissa, joissa nyt voitaisiin antaa hoitoa monelle yhtä aikaa oletettavasti paljon neljääsataa euroa pienemmillä kustannuksilla. Koehenkilöitäkään ei saattaisi olla vaikea löytää; sairastuuhan maassamme aivohalvaukseen joka vuosi 10 000 ihmistä (joista tosin osa menetetään heti).

Lisätietoa painehoidosta aivohalvausten jälkihoitona löytyy esim. haulla

HBOT eshel ben-jacob

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat