Seuraa 
Viestejä45973

Tuli mieleen, kun juuri katselen MM-kisojen 10-ottelun keihäänheittoa:
Hidastuskuvassa näkyy aina, kuinka keihäs taipuu ilmalennon aikana. Miten voi metallinen keihäs noin taipua? Kumpi vaikuttaa enemmän - heittäjän lihasvoima vai ilmanvastus? Vai onko jotain muuta tekijää?

Sivut

Kommentit (28)

Simplex
Seuraa 
Viestejä3231
skeppana
Vai onko jotain muuta tekijää?



Einsteinin suhteellisuusteorian mukaan nopeasti taivasta halkova keihäs aiheuttaa aika-avaruuteen anomalian, mikä näkyy hidastuskuvassa keihään taipumisena.

Vanha jäärä
Seuraa 
Viestejä1578

Kai suurin syy on siinä, ettei heittäjän veto kohdistu kokonaan keihään akselin suuntaan, vaan siinä on poikittaiskomponentti, joka saa keihään värähtelemään. Värähtely osoittaa, ettei heitto ole optimaalinen, vaan siinä on parantamisen varaa.

Vanha jäärä

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanha jäärä
Seuraa 
Viestejä1578
skeppana
Kenenkään veto siis tuskin on optimaalinen... Kuinkahan monta metriä se väpätys vie pituudesta?

Luultavimmin joku urheilufyysikko on jo tehnyt asiasta tutkimusta. Likiarvon saisi siitä, kuinka suuri osuus vetoimpulssista tarvitaan minkin laajuisen värähtelyn synnyttämiseen ja mikä olisi tämän vaikutus heiton pituuteen. Hatusta vedetty arvioni on, että vaikutus on kuitenkin helposti useissa metreissä.

Vanha jäärä

Vanha jäärä
Seuraa 
Viestejä1578
Vanha jäärä
Luultavimmin joku urheilufyysikko on jo tehnyt asiasta tutkimusta.

Yllättävän vähän kvantitatiivista tietoa oli asiasta, mutta tässä yksi pikaisesti löydetty artikkeli. Katsopa siellä sivun 8 alalaitaa.

Tässä taas toinen tarina keihään jäykkyyden ja materiaalin vaikutuksesta.

Vanha jäärä

pöhl
Seuraa 
Viestejä966

Minusta syy on ilmanvastuksessa. Jos keihästä heitettäisiin tyhjiössä, niin Newtonin ensimmäisen lain perusteella se ei väpättäisi. Mutta koska keihäs halkoo ilmaa, keihääseen kohdistuu voimia, jotka kääntää sitä jostain kohdasta. Tämä sitten resonoituu koko keihääseen. En kuitenkaan ole mikään fysiikan asiantuntija.

vihertaapero
Seuraa 
Viestejä6081

Esitän vastakysymyksen:

Aiheuttaako urheilijan käsi sivuttaissuuntaisia komponentteja heiton aikana vai onko ranteen liike täsmälleen paraabeliradan suuntainen?

Konsta: ...joten jäähdytysvesi on varmasti erittäin korkeaktiivista.
Brainwashed: En tosiaankaan pidä itseäni minään asiantuntijana...

Sepi
Seuraa 
Viestejä3265
Puuhikki
Minusta syy on ilmanvastuksessa. Jos keihästä heitettäisiin tyhjiössä, niin Newtonin ensimmäisen lain perusteella se ei väpättäisi. Mutta koska keihäs halkoo ilmaa, keihääseen kohdistuu voimia, jotka kääntää sitä jostain kohdasta. Tämä sitten resonoituu koko keihääseen. En kuitenkaan ole mikään fysiikan asiantuntija.

Tyhjiössä heittäminen ei estäisi resonointia, mutta muuttaisi heittorataa ja keihään asentoa ilmassa heittämiseen verrattuna.

Astronomy
Seuraa 
Viestejä3976
Sepi
Puuhikki
Minusta syy on ilmanvastuksessa. Jos keihästä heitettäisiin tyhjiössä, niin Newtonin ensimmäisen lain perusteella se ei väpättäisi. Mutta koska keihäs halkoo ilmaa, keihääseen kohdistuu voimia, jotka kääntää sitä jostain kohdasta. Tämä sitten resonoituu koko keihääseen. En kuitenkaan ole mikään fysiikan asiantuntija.

Tyhjiössä heittäminen ei estäisi resonointia, mutta muuttaisi heittorataa ja keihään asentoa ilmassa heittämiseen verrattuna.

Voisiko resonointia minimoida siten että tekee keihäästä "äärimmäisen jäykän"? Massa pitäisi ilmeisesti olla joku minimi, mutta onko keihään materiaalille säännöksiä?

"The universe is a big place, perhaps the biggest".
"Those of you who believe in telekinetics, raise my hand".
Kurt Vonnegut
"Voihan fusk." Minä

Sepi
Seuraa 
Viestejä3265
Astronomy
Sepi
Puuhikki
Minusta syy on ilmanvastuksessa. Jos keihästä heitettäisiin tyhjiössä, niin Newtonin ensimmäisen lain perusteella se ei väpättäisi. Mutta koska keihäs halkoo ilmaa, keihääseen kohdistuu voimia, jotka kääntää sitä jostain kohdasta. Tämä sitten resonoituu koko keihääseen. En kuitenkaan ole mikään fysiikan asiantuntija.

Tyhjiössä heittäminen ei estäisi resonointia, mutta muuttaisi heittorataa ja keihään asentoa ilmassa heittämiseen verrattuna.

Voisiko resonointia minimoida siten että tekee keihäästä "äärimmäisen jäykän"? Massa pitäisi ilmeisesti olla joku minimi, mutta onko keihään materiaalille säännöksiä?

Vanhan jäärän viime viestin viimeinen linkki kuvaa komposiittikeihästä, jossa alumiinikeihäs on päällystetty hiilikuidulla. Se vaimentaa resonointia nopeasti.

Eusa
Seuraa 
Viestejä18613
Astronomy
Sepi
Puuhikki
Minusta syy on ilmanvastuksessa. Jos keihästä heitettäisiin tyhjiössä, niin Newtonin ensimmäisen lain perusteella se ei väpättäisi. Mutta koska keihäs halkoo ilmaa, keihääseen kohdistuu voimia, jotka kääntää sitä jostain kohdasta. Tämä sitten resonoituu koko keihääseen. En kuitenkaan ole mikään fysiikan asiantuntija.

Tyhjiössä heittäminen ei estäisi resonointia, mutta muuttaisi heittorataa ja keihään asentoa ilmassa heittämiseen verrattuna.

Voisiko resonointia minimoida siten että tekee keihäästä "äärimmäisen jäykän"? Massa pitäisi ilmeisesti olla joku minimi, mutta onko keihään materiaalille säännöksiä?

Mulla on tällainen tekstipätkä tallessa:
"The javelin consists of three main parts: a metal head, a solid or hollow shaft and a cord grip. The men’s javelin weighs at least 800 grams and is between 2.6-2.7 meters long. The shaft can be made of either wood or metal. The women’s javelin weighs at least 600 grams and measures between 2.2-2.3 meters long. "

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Vanha jäärä
Seuraa 
Viestejä1578
Puuhikki
Minusta syy on ilmanvastuksessa. Jos keihästä heitettäisiin tyhjiössä, niin Newtonin ensimmäisen lain perusteella se ei väpättäisi. Mutta koska keihäs halkoo ilmaa, keihääseen kohdistuu voimia, jotka kääntää sitä jostain kohdasta. Tämä sitten resonoituu koko keihääseen. En kuitenkaan ole mikään fysiikan asiantuntija.

Jos keihästä vetäistään tyhjiössäkin keskeltä poikkisuuntaan, niin hitausvoimien vaikutuksesta se taipuisi ja jäisi värähtelemään. Tyhjiössä vain materiaalin sisäinen vaimennus hävittäisi värähtelyn, ilmakehässä myös aerodynaamiset vastusvoimat vaikuttavat asiaan.

Tietysti ilmanvastus voi lisätä keihään taipumaa hitausvoimien aiheuttamasta.

Vanha jäärä

Vanha jäärä
Seuraa 
Viestejä1578
vihertaapero
Esitän vastakysymyksen:

Aiheuttaako urheilijan käsi sivuttaissuuntaisia komponentteja heiton aikana vai onko ranteen liike täsmälleen paraabeliradan suuntainen?


Optimissa heitossa heittäjän koko voima kohdistuisi tietysti keihään akselin suuntaan ja vielä mieluummin myös maksimipituuden tuovassa kulmassa. Jan Železnýn parhaina aikoina hänen heittonsa olivat lähellä optimia: keihäs ei väpättänyt, ja se lensi pitkälle. Lisäksi kaveri jäi heittonsa jälkeen pystyyn eikä ollut turvallaan tartanissa.

Vanha jäärä

vihertaapero
Seuraa 
Viestejä6081
Vanha jäärä
vihertaapero
Esitän vastakysymyksen:

Aiheuttaako urheilijan käsi sivuttaissuuntaisia komponentteja heiton aikana vai onko ranteen liike täsmälleen paraabeliradan suuntainen?


Optimissa heitossa heittäjän koko voima kohdistuisi tietysti keihään akselin suuntaan ja vielä mieluummin myös maksimipituuden tuovassa kulmassa. Jan Železnýn parhaina aikoina hänen heittonsa olivat lähellä optimia: keihäs ei väpättänyt, ja se lensi pitkälle. Lisäksi kaveri jäi heittonsa jälkeen pystyyn eikä ollut turvallaan tartanissa.



Eiköhän tämä sitten vastannutkin ketjun aloittajan kysymykseen.

Konsta: ...joten jäähdytysvesi on varmasti erittäin korkeaktiivista.
Brainwashed: En tosiaankaan pidä itseäni minään asiantuntijana...

Vanha jäärä
vihertaapero
Esitän vastakysymyksen:

Aiheuttaako urheilijan käsi sivuttaissuuntaisia komponentteja heiton aikana vai onko ranteen liike täsmälleen paraabeliradan suuntainen?


Optimissa heitossa heittäjän koko voima kohdistuisi tietysti keihään akselin suuntaan ja vielä mieluummin myös maksimipituuden tuovassa kulmassa. Jan Železnýn parhaina aikoina hänen heittonsa olivat lähellä optimia: keihäs ei väpättänyt, ja se lensi pitkälle. Lisäksi kaveri jäi heittonsa jälkeen pystyyn eikä ollut turvallaan tartanissa.

Se että heittäjä "kaatuu" heittonsa jälkeen ei kerro tekniikan heikkoudesta mitään, jos kaatuminen tarkoittaisi huonoa heittoa huonon tekniikan takia ei kukaan kaatuisi paitsi äärimmäisen harvoin. Maailman kaikkien aikojen paras keihäänheittäjä (Räty) kaatuili tuon tuosta, ei ollu moksiskaan.

Vanha jäärä
Seuraa 
Viestejä1578
Endziel

Se että heittäjä "kaatuu" heittonsa jälkeen ei kerro tekniikan heikkoudesta mitään, jos kaatuminen tarkoittaisi huonoa heittoa huonon tekniikan takia ei kukaan kaatuisi paitsi äärimmäisen harvoin. Maailman kaikkien aikojen paras keihäänheittäjä (Räty) kaatuili tuon tuosta, ei ollu moksiskaan.

Olen joskus harrastanut robotiikkaa sen verran, että tiedän sen totuuden, että mitä useamman akselin liikettä pitää ohjata, sen vaikeampaa homma on. Sama pätee keihäänheittoonkin: rähmälleen päätyvässä heitossa sekä heiton asento että ajoitus ovat vaikeampia hallita, ja siksi tekniikkavirhe voi helpommin yllättää heittäjän. Muistelenpa, että Rädylläkin keihäs kaartui välillä jopa ulos sektorista.

Joka tapauksessa keihäs lähtee huippuheittäjillä nopeudella yli 30 m/s, mikä edellyttää sellaisia voimia, että ei ole yhtään kumma, etteivät paikat kestä.

Vanha jäärä

Astronomy
Seuraa 
Viestejä3976

Onko tietoa, että miten keihäänheiton heittotyylit ovat jakautuneet? Tarkoitan suhdelukua missä rähmälleen heittäytyjät, kompastujat ja pystyssä pysyvät olisi jotenkin kirjattu kisojen, tulosten, jne. suhteen? Ja onko millaisia korrelaatioita tulosten ja heittotyylien välillä?

"The universe is a big place, perhaps the biggest".
"Those of you who believe in telekinetics, raise my hand".
Kurt Vonnegut
"Voihan fusk." Minä

Astronomy
Onko tietoa, että miten keihäänheiton heittotyylit ovat jakautuneet? Tarkoitan suhdelukua missä rähmälleen heittäytyjät, kompastujat ja pystyssä pysyvät olisi jotenkin kirjattu kisojen, tulosten, jne. suhteen? Ja onko millaisia korrelaatioita tulosten ja heittotyylien välillä?

Tuskinpa kompastuminen on kenenkään heittäjän tavoitteena. Joten miksi tilastoista pitäisi tutkiä juuri tätä, mutta vain tätä tapaa epäonnistua aikomuksissaan? Tahaton kompastuminen ei ole yksi heittotyyli, vaan silloin homma on mennyt ihan eri malliin kuin tyylipuhtaasti.

Muistelen, että tuota lopetusta maahan on ruvettu suosimaan siksi, että se äkkipysäys tönkköjalalle yhdistettynä kovaan riuhtaisuun, on keholle rasittavampi tapa. Paikat siis joillakin kestää paremmin tuota kädet maahan -lopetusta.

Astronomy
Seuraa 
Viestejä3976
emp
Astronomy
Onko tietoa, että miten keihäänheiton heittotyylit ovat jakautuneet? Tarkoitan suhdelukua missä rähmälleen heittäytyjät, kompastujat ja pystyssä pysyvät olisi jotenkin kirjattu kisojen, tulosten, jne. suhteen? Ja onko millaisia korrelaatioita tulosten ja heittotyylien välillä?

Tuskinpa kompastuminen on kenenkään heittäjän tavoitteena. Joten miksi tilastoista pitäisi tutkiä juuri tätä, mutta vain tätä tapaa epäonnistua aikomuksissaan? Tahaton kompastuminen ei ole yksi heittotyyli, vaan silloin homma on mennyt ihan eri malliin kuin tyylipuhtaasti.

Muistelen, että tuota lopetusta maahan on ruvettu suosimaan siksi, että se äkkipysäys tönkköjalalle yhdistettynä kovaan riuhtaisuun, on keholle rasittavampi tapa. Paikat siis joillakin kestää paremmin tuota kädet maahan -lopetusta.


Sorry, kompastumis-termi ei ollut mun tarkoitus, mietin siinäkin kilpailijan heittäytymistä heiton jälkeen eteenpäin maahan toisen käden varaan.
Olisi silti mielenkiintoista saada tietoa, miten heittotyyli on vaikuttanut tuloksiin. Jos on?

"The universe is a big place, perhaps the biggest".
"Those of you who believe in telekinetics, raise my hand".
Kurt Vonnegut
"Voihan fusk." Minä

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat