Pollen teho?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Kuulin sivukorvalla hevosmiestä tv:stä tänään tv2:ssa.
Sanoi suomenhevosen vetävän 8 kuution tukkikuormaa
tukireessä lumella.
Tuostahan saisi kaiketi laskettua pollen todelliset hevosvoimat eli
hevosen tehon? Pitänee olettaa vielä sille joku vetonopeus?

Sivut

Kommentit (19)

Wolf
Seuraa 
Viestejä820
Liittynyt29.5.2005

Kitkan osuus on huomioitava, ja sehän vaihtelee aika suuresti lumella ja maaston muodolla.
Sitten on otettava huomioon että liikkeellelähtö vaatii enemmän tehoa kuin liikkeen jatko, sillä se on näitä fysiikan peruslakeja.

Navigare necesse est, vivere non necesse (Cicero)

Vierailija
Wolf
Kitkan osuus on huomioitava, ja sehän vaihtelee aika suuresti lumella ja maaston muodolla.
Sitten on otettava huomioon että liikkeellelähtö vaatii enemmän tehoa kuin liikkeen jatko, sillä se on näitä fysiikan peruslakeja.

Niin tietysti kitka. Ja eikös tasaisella pienellä nopeudella
P=Fv,kun ei tarvii huomioida ilman vastusta.

Ja F=umg, U=liikekitkakerroin

Mutta paljonkohan ois suunnilleen toi 8 kuutiota tukkeja kiloina
kun väliin jäänee ilmaakin? Ja paljon ois suunnilleen u.

Entäs sitten hetkellinen maksimiteho liikkeelle lähtiessä?

Jyde
Seuraa 
Viestejä594
Liittynyt29.8.2005

Tekniikan Maailmassa mittasivat sen jokunen vuosi sitten, ja tulokseksi tuli jotain 20 ja 30 hv:n väliltä. Siis hetkellistä tehoa. Joku ehkä tuon artikkelin paremmin muistaa.

Kunhan yritän joskus olla asiallinen...

o_turunen
Seuraa 
Viestejä10596
Liittynyt16.3.2005

Taitaa olla aika vaikeaa tehon määrittäminen tuolla perusteella.
Minulla on kotona vanha keksintöjen kirja, jonka kuvassa yksi ainoa heppa vetää 30 m3 puukuormaa jäällä.
Jonkin vanhan tarinan mukaan James Watt mittasi hevosen kehittämän tehon, ja päätyi tuonne hevosvoiman seutuville.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi.
Korant: Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Jyde
Seuraa 
Viestejä594
Liittynyt29.8.2005

Taisipa James mittailla tehoa, joka tarvitaan sen kuorman liikuttamiseen, mitä hevonen jaksoi koko päivän vetää, koska höyrykone korvasi hevosen tietyissä käytöissä. Lähinnä siis kyseessä joku pyöritettävä "pumpunaisa" tms. Tätä myöten hevosen hetkellinen anti on luonnollisesti ihan toista luokkaa kun 1hv.

Kunhan yritän joskus olla asiallinen...

o_turunen
Seuraa 
Viestejä10596
Liittynyt16.3.2005

Aivan varmasti hevosesta lähtee hetkellisesti enemmän voimaa kuin jatkuvasti, ellei nyt sitten kupsahda tai muuten sano työsopimusta irti.
Ihan oikeasti hevosvoima määritellään sen Pariisissa (vai oliko se Sevres) mittanormaalilaboratorion kellarissa +4C lämpötilassa säilytettävän standardihevosen voimana.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi.
Korant: Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Vierailija
Tekniikan Maailmassa mittasivat sen jokunen vuosi sitten, ja tulokseksi tuli jotain 20 ja 30 hv:n väliltä. Siis hetkellistä tehoa. Joku ehkä tuon artikkelin paremmin muistaa.

Olikos siinä se kun ne vedätti hepalla henkilöautoa tienpätkällä? Veto tapahtui köyden pätkällä ja siinä puolivälissä oli vetojännitysmittari. Ne olivat sen vetovoiman ja auton nopeuden perusteella laskeneet aika tarkasti tarvittavan tehon.

Jyde
Seuraa 
Viestejä594
Liittynyt29.8.2005
jussipaita
Tekniikan Maailmassa mittasivat sen jokunen vuosi sitten, ja tulokseksi tuli jotain 20 ja 30 hv:n väliltä. Siis hetkellistä tehoa. Joku ehkä tuon artikkelin paremmin muistaa.



Olikos siinä se kun ne vedätti hepalla henkilöautoa tienpätkällä? Veto tapahtui köyden pätkällä ja siinä puolivälissä oli vetojännitysmittari. Ne olivat sen vetovoiman ja auton nopeuden perusteella laskeneet aika tarkasti tarvittavan tehon.

Kyllä, nimen omaan juuri tämä juttu.

Kunhan yritän joskus olla asiallinen...

o_turunen
Seuraa 
Viestejä10596
Liittynyt16.3.2005

Oliko tuossa testissä selvitetty pitempiaikaista tai keskimääräistä tehoa?

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi.
Korant: Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

totinen
Seuraa 
Viestejä4876
Liittynyt16.3.2005
o_turunen

Jonkin vanhan tarinan mukaan James Watt mittasi hevosen kehittämän tehon, ja päätyi tuonne hevosvoiman seutuville.

Hänellä oli oma polle ojassa, nimittäin patentin suoma 25:n vuoden monopoli höyrykoneisiin. Niinpä hevosvoiman mittayksikkö kuvaa hyvin heiveröisen ja heikon hevosen voimia, mikä korosti mukavasti höyrykoneen voimaa.

Schoolnet
Watt charged his customers a premium for using his steam engines. To justify this he compared his machine to a horse. Watt calculated that a horse exerted a pull of 180 lb., therefore, when he made a machine, he described its power in relation to a horse, i.e. "a 20 horse-power engine". Watt worked out how much each company saved by using his machine rather than a team of horses. The company then had to pay him one third of this figure every year, for the next twenty-five years. When James Watt died in 1819 he was a very wealthy man.
http://www.spartacus.schoolnet.co.uk/SCwatt.htm

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Ihmisen teho on suuruusluokassa 100W. Lihasmassojen suhteessa hevoselle saa suuruusluokan 1 kW.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Vierailija
Paul M
Ihmisen teho on suuruusluokassa 100W. Lihasmassojen suhteessa hevoselle saa suuruusluokan 1 kW.

Laitetaanpas tämäkin oletus uusiksi. Normaali sohvaperuna jaksaa tuottaa tuon 100w yhtäjaksoisesti suht kivuttomasti, vähänkin urheillut jaksaa tuottaa helposti < 200w jatkuvaa tehoa. Hetkittäiset tehot menee helposti 1kw luokkaan. Kaikki tietysti riippuun henkilön painosta ja sanottakoon se että ei-urheillut tuottaa > 10w/kg ja urheillut tuottaa < 10w/kg, esim. kilpaluistelijat tuottaa sen 16-17 w/kg.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26835
Liittynyt16.3.2005

Tehon tietämiseen tarvitaan vetovoima ja nopeus. Tuossa tehtävänannossa ei käy ilmi kumpikaan.

Hevosvoima on jonkinlainen karkea arvio teholle, jolla hevonen pystyy työskentelemään pitkiä aikoja. Hevonen on kuitenkin aukeilla alueilla elävänä kasvinsyöjänä "mitoitettu" koviin hetkellisiin spurtteihin, joten sen hetkellinen ylikuormitettavuus on hyvä. Kauaa hevonen ei kuitenkaan jaksa juosta, hevosurheilussakin matkat ovat yleensä vain muutamia kilometrejä.

Kumpiko muuten voittaa maratonilla, hevonen vai ihminen? Joko hevonen hyytyy siinä ajassa?

Ai niin, tuosta jonkun liikkeelle saamasta massasta ei voi päätellä mitään. Olen kuullut väitettävän, että roteva ratavartija työntää tasamaalla 45 tonnin neliakselista vaunua lihasvoimin. Kyse on vain laitteen laakeroinneista, ei voimasta sinänsä.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Jep. Jonkun valtamerilaivan saa irti laiturista työntämällä tyynellä. Menee siinä toki hetken. Tuo tyyni on tietenkin sen takia, että pienikin tuulenvire riittää voittamaan hepun ponnistelut tai siirtää ponnisteluitta purren irti laiturista.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Vierailija
Neutroni
Ai niin, tuosta jonkun liikkeelle saamasta massasta ei voi päätellä mitään. Olen kuullut väitettävän, että roteva ratavartija työntää tasamaalla 45 tonnin neliakselista vaunua lihasvoimin. Kyse on vain laitteen laakeroinneista, ei voimasta sinänsä.



Tuostapa muistuikin mieleen tempaus jolla eräs laakereita valmistava yhtiö mainosti laakereitaan... No mitäpä sitä tämän enempää selittämään hataria muistikuvia, googlen avulla löytyi parempaakin tietoa:

Timken
The History of Timken Rail Bearings
During the early 1930's, the competitive advantages of tapered roller bearings had been proven on automotive passenger cars; however, locomotives remained a challenge for Timken. To demonstrate that tapered roller bearings could be successfully used on locomotive axles, Timken commissioned the "Four Aces" -- the first steam locomotive equipped with Timken tapered roller bearings. Using three women to pull the locomotive with a rope


En tiedä tarkkaan mitä juuri tuo veturi painaa, mutta 45 tonnia ei ole paljon veturille, joten on mahdollista että tuo painaa reilusti enemmänkin...

Muutaman haun jälkeen löysin veturin tekniset tiedot:

Builder-American Locomotive Co.
Fuel-21 tons
Cylinders-27" x 30"
Weight, total-711,500 lb.
Steam Pressure-250 lb.
Water-14,550 gal.
Dia. Drivers-73"
Tractive Effort-63,700 lb.
N.P. R.R. Class-A1

Tuossa sanotaan kokonaispainoksi 711'500 lb, eli nopeasti laskettuna sellaiset 320 tonnia, mutta se on kokonaispaino, eli se on varmaankin koko veturi + tenderi yhdistelmän paino työkunnossa... Enkä ole ihan varma siitä oliko tuossa vedossa mukana tenderia ollenkaan, se saattoi olla, mutta varmaa se ei ole. No tuskin se kuitenkaan ihan työkunnossa ainakaan oli, joten ainakin veden ja polttoaineen voisi vähentää, polttoainetta on tuon mukaan 21 tonnia, ilman polttoainetta jää siis painoksi noin. 300 tonnia. 14550 gallonaa (US?) vettä, painaa minun laskelmieni mukaan noin 55 tonnia, mutta sittenkin jää painoksi vielä n. 245 tonnia. Tenderi toki painaa jonkin verran, mutta ei mitään mahdottomia, höyrykattila on kuitenkin jo itsessäänkin niin painava, että tuota veturia tuskin saa alle 200 tonniseksi poistamatta näkyviä osia.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat