Seuraa 
Viestejä1647
Liittynyt16.11.2005

Selittäkääpäs mulle kumpi nyt on parempi teoria. Jotkut kannattavat sitä, että kaikki rajat pitäisi avata ja saada samanlainen säätely joka paikkaan, jotta ei voisi enää pelailla siirtämällä tuotantoa halpoihin paikkoihin jos se maksaisi joka paikassa kerta saman verran. Mutta onko tuo käytännössä mahdollista, kun toisaalla nyt vaan ei tarvitse talvella lämmitystä niin kuin täällä esim.

Vastakkainen vaihtoehto taas olisi, että pistetään niin korkeat tullit, ettei mitään kannata enää siirrellä paikasta toiseen ja päästäisi paikallistalouteen, jossa suurfirmat eivät voi keinotella käyttäen hyväksi köyhien maiden väljempiä lainsäädäntöä.

Every man is guilty of all the good he did not do. (http://www.youtube.com/watch?v=xaTKDMYOBOU)-Voltaire

Kommentit (7)

Toope
Seuraa 
Viestejä24864
Liittynyt23.7.2006

Vähän vallaton kysymyksenasettelu...

"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope

Peili olisi se keksintö, jota arabialainen ja islamilainen maailma tarvitsisi. He voisivat sen kautta nähdä syyllisen siihen, miksi omat yhteiskunnat eivät toimi.

http://tinyurl.com/jbs6kqp

o
Seuraa 
Viestejä1647
Liittynyt16.11.2005

Noh vähän vallattomasti lähti, kun väsyneenä kirjoittaa. Vielä olisi pitänyt lisätä vaihtoehto, että "kaikki on ihan hyvin".

Mutta sanokaapas nyt jotain. Yksi maailmanvaltio vai protektionismi? Vai onko muita suuntia kovasti edes tarjolla? Eikö maailmanvaltiossa olisi kuitenkin sellainen ongelma, jotka paikallishallintojärjestelmät voisivat tarjota etuisuuksia ja houkutella rikkaita puoleensa, kun taas köyhät voisivat jäädä toisaalle kärsimään. Eli estäisikö globaalisti yhtenäinen säädäntö kuitenkin paikallista korruptiota tai eriarvoistumista?

Every man is guilty of all the good he did not do. (http://www.youtube.com/watch?v=xaTKDMYOBOU)-Voltaire

o
Eli estäisikö globaalisti yhtenäinen säädäntö kuitenkin paikallista korruptiota tai eriarvoistumista?



Korvaa sana estää sanalla edistää.

Thomas Jefferson katseli Ranskan vallankumousta paikan päällä ja pohdiskeli hallitsijoiden ja alamaisten valtasuhdetta mm. seuraavasti:

And what country can preserve its liberties, if its rulers are not
warned from time to time, that this people preserve the spirit of
resistance? Let them take arms. The remedy is to set them right as
to the facts, pardon and pacify them. What signify a few lives lost
in a century or two? The tree of liberty must be refreshed from
time to time, with the blood of patriots and tyrants.
It is its natural manure.
Autoritäärisyydellä ja harvojen käsiin pysyvästi valuvalla vallalla ei todennäköisesti ole tulevaisuutta, muuten kuin ehdottoman fasisitisessa maailmassa.

Ylimääräiset rakenteet pitäisi purkaa ja yleiset lait ja valvonta ulottaa ympäri maailman. Demokratiaa pitäisi toteuttaa maailman laajuisesti muutoin, kuin kansallisvaltioiden perustalta. Demokraattinen maailma jossa äänet painottuisivat valtion populaation mukaan, ei johtaisi parempaan lopputulokseen kuin ääni/dollari järjestelmäkään. Populaatiolla painotettu äänivalta yllyttäisi vain väestönkasvun suosimiseen. Vatioilla olisi toki paikallista merkitystä infrastruktuurin ylläpidon koordinoijana.

the United Nations projects a variety of future population scenarios, with the three principal ones suggesting that world population will be somewhere between 6.8 billion and 16.6 billion at the end of this century.
http://vitalsigns.worldwatch.org/vs-tre ... ous-future

Planetaarinen vaihe on väistämättä(tai hyvin korkealla todennäköisyydellä) edessä, mutta sen rakenteeseen ja valtasuhteisiin pitää kiinnittää huomiota, ennenkuin käytännön toimenpiteisiin ryhdytään. "Bisness as usual" johtaa myös globaaliin hallintaan.

Eräs ajatusmylly aiheen tiimoilta:
The Great Transition Initiative
http://gtinitiative.org/

Launched in 2003, GTI is a global network of several hundred scholars, intellectuals, civil society leaders, and activists working to develop visions and pathways for a “Great Transition” to a future of equity, solidarity and ecological sustainability. The Initiative is hosted and coordinated by the Tellus Institute, under the direction of Paul Raskin and the coordination of Orion Kriegman.




Essee: http://gtinitiative.org/documents/Great_Transitions.pdf
The development of the global system can branch in different directions, depending on the ways ecological systems respond to anthropogenic stresses, such as climate change and how social institutions evolve and conflicts are resolved. Most fundamentally, the form of twenty-first century society that emerges will depend on human consciousness and the choices people make in the critical years ahead. The essay envisions three broad types of possible twenty-first century scenarios — Conventional Worlds, Barbarization, and Great Transitions — and a number of variations within each category.

Conventional Worlds (Market Forces and Policy Reform)assume the global system in the twentyfirst century evolves without major surprise, sharp discontinuity, or fundamental transformation in the basis of human civilization. The dominant forces and values currently driving globalization shape the future. Incremental market and policy adjustments are able to cope with social, economic and environmental problems as they arise.

Barbarization (Breakdown and Fortress World) foresees the possibilities that these problems are not managed. Instead, they cascade into self-amplifying crises that overwhelm the coping capacity of conventional institutions. Civilization descends into anarchy or tyranny.

Great Transitions (Eco-communalism and New Sustainability Paradigm.), envision profound historical transformations in the fundamental values and organizing principles of society. New values and development paradigms ascend that emphasize the quality of life and material sufficiency, human solidarity and global equity, and affinity with nature and environmental sustainability.

Ja vielä tuo GTI:n agenda

New Sustainability Paradigm, by contrast, sees globalization not as a threat to be resisted, but as an opportunity for forging a new category of consciousness – a global citizenship that understands humanity's place in the web of life and its link to the fate of the earth.
The New Sustainability Paradigm encompasses many of the ideals of Eco-Communalism, rejecting rampant consumerism and seeking improved human well-being through material sufficiency rather than continuous economic growth. However, it also seeks to shape the character of global civilization. It sees the planetary phase of civilization as an opportunity. Rather than retreat into localism, it validates global solidarity, cultural cross-fertilization and economic interdependence.

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat