Seuraa 
Viestejä45973

Minä olen monta kertaa uhrannut ajatuksia sellaiselle kysymykselle, että mikä varhaisista korkeakulttuureista oli kukoistuskaudellaan kaikkein teknisesti ja tieteellisesti kehittynein suhteutettuna niiden kukoistusajan paikkaan aikajanalla, ja että mikä varhaisista korkeakulttuureista on ollut aikoinaan kaikkein vaikuttavin nykyihmisen näkökulmasta ajateltuna.

Tietysti tätä ajatusleikkiä pitää rajoittaa tietyillä tavoilla jotka jokaiselle varmasti tulevat oikeastaan ihan itsestäänkin mieleen - kyse siis todellakin on varhaisten korkeakulttuureiden kukoistusvaiheista, mukaan ei ole tarkoitus ottaa vaikkapa nykyistä länsimaista kulttuuria.

Vaihtoehtojahan on useita.

Ensimmäiseksi mieleen tulevat minusta kaikkein mielenkiintoisimmat sivilisaatiot, eli Amerikan korkeakulttuurit: mayat, inkat, asteekit ja ehkä jopa tolteekit.

Asteekit elivät Keski-Amerikassa 1300-luvulta 1500-luvun puoleen väliin, jolloin espanjalaiset tuhosivat asteekkien valtakunnan ja alistivat sen kansan. Monelle historiaa lukeneelle asteekeista ensimmäiseksi mieleen tulevat lukuisat ihmisuhrit (jotkut kirjat sanovat, että eurooppalaisten silminnäkijöiden mukaan he saattoivat uhrata jopa 100 000 ihmistä päivässä varmistaakseen, että aurinko nousee seuraavanakin päivänä) ja hurja sotaisuus, mutta vastapainona asteekit olivat hyvin edistyksellisiä monilla muilla saroilla.

Asteekkien valtakunta koostui lukuisista kaupungeista, jotka olivat kooltaan hyvin massiivisia. Heidän pääkaupunkinsa Tenochtitlan oli jopa 300 000 asteekin asuttama sen viimeisinä vuosina, asteekit tunnetaankin kätevinä rakentajina. Asteekeilla oli myös koululaitos, johon miespuoliset henkilöt menivät 15 vuotta täytettyään.

Mayat elivät hieman eteläisemmässä Meksikossa ja heidän kulttuurinsa kukoistuskausi ajoittuu 250-900 -luvuille (nk. "vanha valtakunta"). Mayat toki elivät huomattavasti pidempään ja taistelivat asteekkien kanssa samoihin aikoihin myös espanjalaisten kanssa. Vaikka usein niin sanotaan, mayat eivät koskaan oikeastaan kadonneet, vaan Etelä-Meksikon alueella elää yhä tänäpäivänäkin lukuisia mayoja, vaikkakin heidän alkuperäinen kulttuurinsa on periaatteessa kokonaan romahtanut Espanjalaisten tuhottua Tayasalin, viimeinen mayakaupungin 1697.

Mayat tunnetaan erityisesti heidän erittäin tarkasta kalenterista ja tähtitieteestään, jonka sanotaan olevan kaikkia muita paljain silmin taivasta tarkastelleita sivilisaatioita tarkempaa. Mayat kehittivät kirjoitustaidon ajanlaskun alun paikkeilla ja heidän matematiikkansa ja taiteensa olivat edityksekästä.

Inkat olivat Etelä-Amerikassa elänyt intiaaniheimo jonka valtakunta kukoisti aina 1500-luvulle saakka, kunnes Espanjalaiset valloitajat saapuivat Etelä-Amerikan inka-alueille ja tuhosivat inkojen kulttuurin. Inkojen viimeinen hallitsija, Tupac Amarú, teloitettiin vuonna 1572, ja tähän tapahtumaan päättyi inkojen valtakunnan olemassaolo. Kuitenkin, yhä nykyäänkin Perun alueella elää ihmisiä, joiden voidaan katsoa olevan suoraan alenevassa polvessa inkoja.

Inkoilla ei ollut varsinaista kirjoitusta, vaan nk. solmukirjoitus. Inkat ehtivät loistonsa aikana rakentaa suuria kaupunkeja, joista varmasti kuuluisin on vasta 1900-luvun alussa löytynyt (vaikean pääsyn vuoksi) Machu Piccu, joka löytyi lähes täysin koskemattomana ja hyväkuntoisena - mutta hylättynä. Inkat rakensivat myös laajan tieverkoston ja käyttivät mm. riippusiltoja ylittämään vaikeapääsyisiä paikkoja.

Tolteekit olivat asteekkien tapainen sotaisa kansa, joka harrasti ihmisuhreja. Tolteekkeja pidettiin myös taitavina rakentajina ja he kävivät jatkuvasti sotia.

Amerikan intiaanikansojen jälkeen seuraavaksi mieleen nousee pitkä ja perinteikäs muinainen Egypti kansoineen ja kulttuureineen. Myös antiikin Kreikka (erityisesti Alexandria), antiikin Rooma, Sumer, Babylonia ja Assyria ovat mielenkiintoisia kulttuureita, jotka kaikki olivat varsin edistyksellisiä tietyillä aloilla. Lisäksi Kiinan, Intian ja Persian varhaiset kulttuurit kukoistivat aikoinaan varsin hienona.

Kannanottoja korkeakulttuurien suhteisiin? Kuka teki ensin mitä, kuka oli merkittävin tieteen edistäjä, minkä nähtävissä olevat saavutukset ovat uskomattominta katseltavaa jne?

Sivut

Kommentit (26)

L
Seuraa 
Viestejä7979

Janne Mikola

Kirjoitat:

Minä olen monta kertaa uhrannut ajatuksia sellaiselle kysymykselle, että mikä varhaisista korkeakulttuureista oli kukoistuskaudellaan kaikkein teknisesti ja tieteellisesti kehittynein suhteutettuna niiden kukoistusajan paikkaan aikajanalla, ja että mikä varhaisista korkeakulttuureista on ollut aikoinaan kaikkein vaikuttavin nykyihmisen näkökulmasta ajateltuna.

Ei pysy kärryillä. Tai siis pääsyt kyytiin ollenkan. Vai pitiko mennä: "on ollut aikoinaan kaikkein vaikuttavin sen ajan ihmisten keskimäärisestä näkökulmasta ajateltuna".

Ja:

Amerikan intiaanikansojen jälkeen seuraavaksi mieleen nousee pitkä ja perinteikäs muinainen Egypti kansoineen ja kulttuureineen.

Yleisemmin käsittääkseni pohditaan kuitenkin lähinnä sitä, että miksi Amerikan kulttuurit kehittyivät niin paljon hitaammin, kuin Kaksoisvirtojen, Induksen ja Niilin varsilla. Mikä tämä intiaanivimma nyt oikein on?

L
Ei pysy kärryillä. Tai siis pääsyt kyytiin ollenkan. Vai pitiko mennä: "on ollut aikoinaan kaikkein vaikuttavin sen ajan ihmisten keskimäärisestä näkökulmasta ajateltuna".

Yleisemmin käsittääkseni pohditaan kuitenkin lähinnä sitä, että miksi Amerikan kulttuurit kehittyivät niin paljon hitaammin, kuin Kaksoisvirtojen, Induksen ja Niilin varsilla. Mikä tämä intiaanivimma nyt oikein on?

Ei, vaan tarkoitin nimenomaan sitä mitä sanoin. Tarkoitin sitä, että haluaisin mielipiteitä siitä, että mikä nykyään jo tuhoutuneista - tai uudempiin kulttuureihin sulautuneista - varhaisista korkeakulttuureista on nykyihmisen (eli tähän threadiin vastaajan) mielestä kaikkein vaikuttavimpia saavutuksia omalla aikakaudellaan aikaansaanut kulttuuri.

Lisäksi minä en missään kohtaa tekstiäni ilmaissut, että minusta Amerikan intinaanikulttuurit olisivat suhteutettuna kaikkein kehittyneimpiä korkeakulttuureja; sanoin vain, että ne ovat minusta kaikkein mielenkiintoisimpia - lähinnä ehkä siksi, että tiedän niistä vähiten. Kyllä kuitenkin sielläkin päin maapalloa tietyillä tieteenalueilla, kuten juuri vaikkapa tähtitieteessä, oltiin erittäin edistyksellisiä.

Intiaanivimmasta en tiedä yhtään mitään, eikä tiennyt mikään hakuteoksenikaan. Tarkoitukseni ei ole nostaa Keski- ja Etelä-Amerikan vanhoja intiaanikulttuureita erityisemmin jalustalle; kirjoitin niistä vain lyhyehköt esittelyt ihan vain siksi, että ne ovat keskimäärin suomalaiselle ihmiselle varmasti tuntemattomampia kuin Eurooppalaiset tai Mesopotamialaiset korkeakulttuurit, koska näitä opiskellaan kouluissakin.

Kyseessä oli keskustelun alustus. Minä en vielä edes omaa mielipidettäni kysymyksiini ilmaissut.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vaikuttavimpia saavutuksia ovat mielestäni Libanonin setrien hävittäminen ja Pääsiäissaarten luonnon totaalinen muuttaminen. Nykyisin vastaava saavutus on Aral- järven otto tuottavaan puuvillan kasvatukseen.

Eikös tolteekit ollu etelä-amerikan edistyksellisin kansa? muistaakseni juuri heidän perintöään on huima arkkitehtuuri ja taide. korjatkaa jos muistin väärin...

Mutta vaikuttavimmat saavutukset tehtiin ehdottomasti Intiassa ja Kiinassa hengellisellä puolella, meditaatio ja jooga -tekniikoiden kehittäminen ja filosofia/maailmankatsomus joka lähentelee uusinta teoreettista tiedettä.
Hyvin edistyksellistä!!!

Euroopassa atlannin rannikoilla vaikuttanut Megaliittikulttuurin saavutukset ovat ainakin mitä tulee rakennustaitoon ja ehkäpä astronomiaankin vaikuttva. Tämän kulttuurin tunnetuimpia artifakteja on Stonehenge Englannissa noin 5000 vuoden takaa sekä hieman vanhempi ja suurempi New Grange Irlannissa. Jälkimmäinen rakennelma on varmast toiminut myös eräänlaisena astronomisena observatoriona mutta Stonehengen suhteen asiasta ei ole varmuutta.

DedMoroz
Seuraa 
Viestejä18401

Kaikkihan ne on hienoja keksineet - mutta kuolleet liki kaikki. Eräs on hengissä ja voi, jos pääluvun mukaan lasketaan, tosi hyvin. Tainneet keksiä kuinka säilyä hengissä.

Kiinalaiset... Tai lainaan wikipediaa:
Kiina on maailman vanhin jatkuva merkittävä sivilisaatio, ja sen kirjalliset lähteet ulottuvat yli 3 500 vuotta ajassa taaksepäin. Maassa on ollut ihmisasutusta jo noin 650 000 vuotta sitten ja riisinviljelyä siellä on harjoitettu jo 6000-luvulla eaa. Varsinainen kiinalainen sivilisaatio arvioidaan kuitenkin tavallisesti vain noin 5000 vuotta vanhaksi ja useimmiten historiankertomus aloitetaan ensimmäisestä dynastiasta, eli ajasta jolloin hallitsijavalta siirtyi suvussa tavallisesti isältä pojalle. Kiinan ensimmäinen dynastia, Xia-dynastia, alkoi noin vuonna 2100 eaa.

Musta ruuti ja ilotulitusraketit ovat kiinalainen keksintö 900-luvun puolimaista jKr.
Lumppupaperi on vanha kiinalainen keksintö. Ennen puusta valmistettua paperia.
Rakennustöissä suurena apuna oli huomattava kiinalainen keksintö – kottikärry!

tuommoisia keksintöjä löysin,

(mutta sitten osui eteeni keksintöjen keksintö:

http://www.mallastupa.com/abc/historia.html

Jännä, miten tuo juoma on löytynyt eripuolilta maailmaa. Kulttuurijuoma sanoisin. Vaalikaamme perinteitä ja sanokaamme kippis.)

I usually give people more chances than they deserve but once I'm done, I'm done.

H
Seuraa 
Viestejä2622
DedMoroz
Kiina on maailman vanhin jatkuva merkittävä sivilisaatio

OLet valitettavasti väärässä. Kiinan vanha sivilisaatio hävisi viime vuosisadalla. Maon valta katkoi yhteydet vanhaan ja nyt kapitalismi hoitaa viimeisetkin reliikit.

DedMoroz
Seuraa 
Viestejä18401
H
OLet valitettavasti väärässä. Kiinan vanha sivilisaatio hävisi viime vuosisadalla. Maon valta katkoi yhteydet vanhaan ja nyt kapitalismi hoitaa viimeisetkin reliikit.

Käypä sitten, ole hyvä, korjaamassa tuo osuus wikipediaan.

Lisäisin nyt kuitenkin, että kielellä ja sivilisaatiolla on aika vahva yhteys. On ne hallitsijat ennenkin vaihtuneet. Vaikka Mao harrastikin melkoista kulttuuriraiskausta, niin tuskin nyt kuitenkaan sivilisaatiota hävitti.

I usually give people more chances than they deserve but once I'm done, I'm done.

H
Seuraa 
Viestejä2622

"DedMoroz kirjoitti:
Lisäisin nyt kuitenkin, että kielellä ja sivilisaatiolla on aika vahva yhteys. On ne hallitsijat ennenkin vaihtuneet. Vaikka Mao harrastikin melkoista kulttuuriraiskausta, niin tuskin nyt kuitenkaan sivilisaatiota hävitti.

Olen tuosta kyllä eri mieltä. Jos olet nähnyt viime vuosisadan alussa filmattuja pätkiä kiinasta, dokumentteja Maon ajasta ja nykykiinasta, et voi muuta kuin todeta, että vanha kultuuri on tuhottu. Myös kiinankieltä tai paremminkin kirjoitusta on "tuhottu" eli merkkejä yksinkertaistettu ja käytössä olevien määrä pienennetty 1/3 (muistaakseni).

Kielen ja sivilisaation yhteys on josku vahva joskus heikko. Sillä ei voi jatkuvuutta perustella. Oletko esim. sitä mieltä, että espanjalaiset eivät tuhonneet inkojen sivilisaatiota, koska intiaanit edelleen puhuvat samaa kieltä?

lierik
Seuraa 
Viestejä4922

Afrikasta on myös löytynyt suuren valtion, ilmeisesti pääkaupungin, jäännökset. Kulttuurille annettua nimeä en muista. Mutta ensimmäiset eurooppalaiset löytäjät eivät jäänteitä uskoneet afrikkalaisten aikaansaanoksiksi, vaan kehittivät mielikuvitusteorioita rakentajiksi. Kuinkas muuten.

Kiinan muinaiskulttuuri on hävinnyt, mutta tilalla on nykyään uusi. Teknisesti ja moraalisesti (verrattuna vanhaan) kehittyneempi. Muinaisia kulttuurisaavutuksia taiteen osalta, elvytetään kiinalaiseen yhteiskuntaan soveltuvin osin. Monet käyttäytymistavat ja suhteet auktoriteetteihin lienevät ikivanhoja kiinalaisilla. Ei juuri mikään kulttuuri ole lopullisesti hävinnyt, jolleivät jäkeläisetkin ole kuolleet sukupuuttoon, eikä mitään kirjallista tai muistitietoutta ole säilynyt nykypäivään. Druidit varjelevat Megaliitiikultuurin perintöä Englannissa näkemyksensä mukaan.

Lierikki Riikonen

DedMoroz
Seuraa 
Viestejä18401
H
Olen tuosta kyllä eri mieltä. Jos olet nähnyt viime vuosisadan alussa filmattuja pätkiä kiinasta, dokumentteja Maon ajasta ja nykykiinasta, et voi muuta kuin todeta, että vanha kultuuri on tuhottu. Myös kiinankieltä tai paremminkin kirjoitusta on "tuhottu" eli merkkejä yksinkertaistettu ja käytössä olevien määrä pienennetty 1/3 (muistaakseni).

Kielen ja sivilisaation yhteys on josku vahva joskus heikko. Sillä ei voi jatkuvuutta perustella. Oletko esim. sitä mieltä, että espanjalaiset eivät tuhonneet inkojen sivilisaatiota, koska intiaanit edelleen puhuvat samaa kieltä?

Olen minä noita filmejä nähnyt. Niinhän minä totesin - kultturiraiskausta. Minulle kulttuuri ja sivilisaatio ovat kuitenkin hieman eri asioita. Minulle kulttuuri on sivilisaation osa.

Tämä oli nyt sellainen asia, mikä tuli selkäytimestä. Jouduin tosissani pohtimaan tarkennusta. Saakohan siitä mitään selvää, en tiedä, mutta yritetään.

Se että kieli elää (siis yksi kieli (vrt. suomi) muuttuu ajan kanssa), ei mielestäni ole merkki sivilisaation katoamisesta. Mutta jos valloittajan kieli tulee valtion pääkieleksi, niin silloin voidaan jo puhua sivilisaation tukahduttamisesta. Kun mukaan tulee ulkopuolelta sellaisia elementtejä (uskonto, hallintotavat, tapa-,ruoka- ja pukeutumiskulttuuri jne.), jotka eivät kuulu alkuperäisväestön maailmaan, ja ne alkavat hallita, niin silloin on jo melkoisen tehokkaasti tuhottu entinen sivilisaatio.

Kiinassa on käsittääkseni ollut kyse kiinalaisten omasta muuttumisesta, joka äkkiseltään vaikuttaa melko hätäiseltä toiminnalta. Taustalla on kuitenkin pitkän kehityksen tulos.

Saatan tietysti puhua vallan läpiä ohtaani, joten ole ystävällinen ja oikaise.

I usually give people more chances than they deserve but once I'm done, I'm done.

Mutta vaikuttavimmat saavutukset tehtiin ehdottomasti Intiassa ja Kiinassa hengellisellä puolella, meditaatio ja jooga -tekniikoiden kehittäminen ja filosofia/maailmankatsomus joka lähentelee uusinta teoreettista tiedettä.

Käsittääkseni jooga ja meditaatio sellaisina filosofisina systeemeinä, joina me ne tunnemme, ovat peräisin paljon myöhemmältä ajalta kuin esim. Intian varhainen sivilisaatio, Indus-joen varrella kehittynyt kulttuuri. Tosin Indus -kulttuurin ihmisten on arveltu tuntevan jonkinlaisen joogan (mm. eräässä Indus-sinetissä kuvataan lootusasentoinen hahmo), mutta filosofisena systeeminä (yksi hindulaisuuden kuudesta ortodoksisesta suuntauksesta) jooga kehittyi vasta paljon myöhemmin.
Samoin meditaatio tekniikkana ja filosofisena systeeminä on kehittynyt muistaakseni vasta 500 eaa tienoilla.

Varhaisilla korkeakulttuureilla tarkoitetaan kivikautisia korkeakulttuureja, joiden jatke mm. Egyptissä ja Kaksoisvirtain maassa oli pronssikivikausi.
Nämä kaksi maata ovat sikäli vaikuttavimpia, että olivat ensimmäisiä.

Kiinassa sen suuriksi katsottujen monien saavutusten aikaan oli jo rautakausi. Intialainen suuri saavutus samoilta ajoilta on käyttämämme
numerojärjestelmä.

lierik
Seuraa 
Viestejä4922
ArKos itse
Varhaisilla korkeakulttuureilla tarkoitetaan kivikautisia korkeakulttuureja, joiden jatke mm. Egyptissä ja Kaksoisvirtain maassa oli pronssikivikausi.
Nämä kaksi maata ovat sikäli vaikuttavimpia, että olivat ensimmäisiä.

Kiinassa sen suuriksi katsottujen monien saavutusten aikaan oli jo rautakausi. Intialainen suuri saavutus samoilta ajoilta on käyttämämme
numerojärjestelmä.

Olipas siinä määritelmiä, tuulesta temmattuja. Varhaisilla korkeakulttuureilla tarkoitetaan yleisessä keskustelussa pääasiassa kivikauden jälkeisiä vanhoja kulttuureja. Käsitettä "pronssikivikausi" ei edes Google tunne.

Jostain syystä käyttämäämme numerojärjestelmää nimitetään arabialaiseksi.

Lierikki Riikonen

lierik
ArKos itse
Varhaisilla korkeakulttuureilla tarkoitetaan kivikautisia korkeakulttuureja, joiden jatke mm. Egyptissä ja Kaksoisvirtain maassa oli pronssikivikausi.
Nämä kaksi maata ovat sikäli vaikuttavimpia, että olivat ensimmäisiä.

Kiinassa sen suuriksi katsottujen monien saavutusten aikaan oli jo rautakausi. Intialainen suuri saavutus samoilta ajoilta on käyttämämme
numerojärjestelmä.




Olipas siinä määritelmiä, tuulesta temmattuja. Varhaisilla korkeakulttuureilla tarkoitetaan yleisessä keskustelussa pääasiassa kivikauden jälkeisiä vanhoja kulttuureja. Käsitettä "pronssikivikausi" ei edes Google tunne.

Jostain syystä käyttämäämme numerojärjestelmää nimitetään arabialaiseksi.

Intialaiset numerot tulivat arabialaisten välityksellä.

Varhaiset korkeakulttuurit olivat nimenomaan kivikautisia kulttuureja, eivä kivikauden jälkeisiä. Egyptin kuulut pyramidit rakensivat varsin tyypillisenkin kivikauden ihmiset. " Pronssikaudellakaan" pronssi ei
syrjäyttänyt kiveä, niin ovat todenneet tutkijat, eikä vain ArKos. Suurin osa maatalousväestön työkaluista oli yhä kiveä. Sen sijaan rauta
alkaen 500 eaa kehittyneimmissä maissa, kuten Kreikassa, syrjäyttää kiven kokonaan. Rooman imperiumi oli nimenomaan rautakautinen sotilasimperiumi, siitäkin on vanhoissa keskusteluissa avaamani aihe.

Joki Google, se tarjoilee kansalle paketoitua standardimuroa, nettiverkon hampurilaisia.

lierik
Seuraa 
Viestejä4922

ArKos itse kirjoitti

Intialaiset numerot tulivat arabialaisten välityksellä.

Varhaiset korkeakulttuurit olivat nimenomaan kivikautisia kulttuureja, eivä kivikauden jälkeisiä. Egyptin kuulut pyramidit rakensivat varsin tyypillisenkin kivikauden ihmiset. " Pronssikaudellakaan" pronssi ei
syrjäyttänyt kiveä, niin ovat todenneet tutkijat, eikä vain ArKos. Suurin osa maatalousväestön työkaluista oli yhä kiveä. Sen sijaan rauta
alkaen 500 eaa kehittyneimmissä maissa, kuten Kreikassa, syrjäyttää kiven kokonaan. Rooman imperiumi oli nimenomaan rautakautinen sotilasimperiumi, siitäkin on vanhoissa keskusteluissa avaamani aihe.

Joki Google, se tarjoilee kansalle paketoitua standardimuroa, nettiverkon hampurilaisia.

Varsin tyypillisen kivikauden ihmiset asuivat luolissa, myöhemmin majoissa. Eivätkä olleet sillä tavoin organisoituja ottä olisivat kyenneet pyramidien kaltaisiin rakennussuorituksiin.

Nuo työkalujen materiaaleista saadut ajanjaksojen nimitykset ovat häilyviä ja epäoleellisia. Pronssia ja kiveä kuten myös rautaa käytetään edelleenkin. Ensimmäiset rautaesineet saatiin taivaalta tippuneiden meteoriittien raudasta, mitä ihmiset keräilivät, ja huomasivat sen erinomaisuuden. Siksi rautameteoriittejä löytyy edelleenkin vähän, kun ovat kerätyt parempiin tarpeisiin. Väitetäämpä että esi-isiemme Sampokin olisi ollut tällainen Saarenmaalle pudonnut rautameteoriitti, josta sitten taisteltiin. (Lennart Meri: Hopeanvalkea)

Myöhemmin opittiin valmistamaan rautaa esim järvimalmista täällä Suomessakin. Tarvittiin ahjo jolla hiilen avulla pelkistetystä malmista saadusta raakaraudasta poltettiin liika hiili pois. Tämän keksivät muistaakseni Heettiläiset, en ole ihan varma.

Roomalaisten sotilasmahti ei perustunut yksinomaan rautaan, sitä oli muillakin käytössä jo pitkän aikaa. Rooman vallan perusteena oli suuri taloudellinen menestys, joka perustui orjatyövoimaan ja valloitetuilta kansoilta perittyihin veroihin. Sotilaillaan Rooma tarjosi näille suojelusta, vaikka sitten väkisin. Näin valta keskittyi yhä enemmän Roomaan. Valloitetuilta alueilta saatiin taas lisää sotilaita ja vaurautta jne.

Hampurilaiset ja murot täydentävät ruokavaliota, vaikkeivat niin hyvää ruokaa olisikaan

Tervetuloa tänne, monet sinua kaipasivat. Itselläni tuo liittymispäivämäärä on ihan oikeesti oikee.

Lierikki Riikonen

Yleinen luulo on, että numerot tulivat Intiaan arabialaisilta mutta totuus kuitenkin on, että numeromme ovat peräisin intialaisilta ja arabien kautta ne välittyivät Eurooppaan.

Kivikausi alkoi jo miljoonmia vuosia sitten Afrikassa ja siis on varsin pitkä vaihe ihmiskunnan historiassa. Se päättyi vasta kun rautkausi koitti.
Kyse tietenkin on työkaluista ja esineitä. Kivi ynnä kivaines tietenkin ovat nykyäänkin ja varsinikin nykyään tärkeitä rakennusmateriaaleja.

Yleisesti luolissa asuminen on melko pieni osa kivikauden koko elämää.
Neandereilla ne varsinkin talvisin olivat toki ensisijaisen tärkeitä. Vaan on luolissa toisinaan asuttu rautakaudellakin. Varsinkin niillä on ollut sotilaallista merkitystä.

Rauta sinänsä lie ollut ehkä yhtä kauna tunnettu kuin kupari, jota aletaan käyttää jo 3000 eaa. Silloisessa muodossaan sille ei ollut käyttöä, eikä pelkistettynäkään. Vasta kun keksittiin sen kuumentamine hiilten kera, jolloin siitä tuli terästä. Pitkään rauta olikin valmiina aina terästä. Takomisen alkuvaihe ennenkaikkea oli kuonan poistamista taottavasta aihiosta, sen loppuvaihe sitten olikin esineen valmistamista. Menetelmää käytetäessä rauta koskaan ei ollut sulaa.

Valuraudan tuottaminen, masuuneissa, keksittiin kai 1300-luvun lopussa
Italiassa. Erittäin nopeasti valuraudan tuottamine otettiin käyttöön Saksassa. Pian sakslaiset toivat sen myös Ruotsiin Taalainmaalle.
Kalevalassa myös Ilmariselle, jonka Väinämöinen lenätti Pohjolaan, takoo
rautasammon. Ja masuuneissa rauta ensi kerran muuttui sulaksi, ja sitä voidaan valaa. Masuuniraudassa hiilipitoisuus kuitrenkin oli suuri. Täten teräksen tuottamiseksi sitä oli vähennettävä. Nyt ei teräs enää ole raudan synonyymi, vaan raudalla aletaan tarkoittaa raakarautaa ja yleensä valurautaa.

lierik
Seuraa 
Viestejä4922

ArKos:

Rauta sinänsä lie ollut ehkä yhtä kauna tunnettu kuin kupari, jota aletaan käyttää jo 3000 eaa. Silloisessa muodossaan sille ei ollut käyttöä, eikä pelkistettynäkään. Vasta kun keksittiin sen kuumentamine hiilten kera, jolloin siitä tuli terästä. Pitkään rauta olikin valmiina aina terästä. Takomisen alkuvaihe ennenkaikkea oli kuonan poistamista taottavasta aihiosta, sen loppuvaihe sitten olikin esineen valmistamista. Menetelmää käytetäessä rauta koskaan ei ollut sulaa.

Valuraudan tuottaminen, masuuneissa, keksittiin kai 1300-luvun lopussa
Italiassa. Erittäin nopeasti valuraudan tuottamine otettiin käyttöön Saksassa. Pian sakslaiset toivat sen myös Ruotsiin Taalainmaalle.
Kalevalassa myös Ilmariselle, jonka Väinämöinen lenätti Pohjolaan, takoo
rautasammon. Ja masuuneissa rauta ensi kerran muuttui sulaksi, ja sitä voidaan valaa. Masuuniraudassa hiilipitoisuus kuitrenkin oli suuri. Täten teräksen tuottamiseksi sitä oli vähennettävä. Nyt ei teräs enää ole raudan synonyymi, vaan raudalla aletaan tarkoittaa raakarautaa ja yleensä valurautaa.

Ei raudan valamisella ole mitään merkitystä sellaisenaan, jos tarkoitat masuunista saatavaa raakarautaa. Se on haproa, siitä ei voi tehdä edes koriste-esineitä. Eri asia on kehitetyt ns. harmaa valurauta, jossa hiili on juonteina, sitä käytetään edelleenkin. Myöhemmin kehitettiin pallografiitti-valurauta, nimi kertoo. Näitä ei saa masuuneista.

Kuona syntyy nimenomaa ahjossa siitä hiilestä joka raudan amorfisessa muodossa yhtyy happeen, takomalla vain poistetaan liikaa hiiltä, toki siinä menee jokunen rauta-atomikin mukana. Taottavan esineen lopullista muotoa on helppo muovata samalla. Valuteräkset ovat taas 1900-luvun totteita. Harva meistä on rautaa, laulaa Frederik.

Lierikki Riikonen

Varhaisessa takomismenetelmässä, jossa sulaa rayutaa ei t7unnettu, rautaan lisättiin hiiltä samalal kun sitä pelkistettiin. Takomispoisto oli nimenomana silikaattien ym. kuona-ainene poistamista.

Masuunivalurauta on kovaa mutta haurasta. Sekoitat toiseen asiaan, monissa malmeissa olevaan fosforiin. Se tekee valuraudankin mutta varsinkin taottavan teräksen hauraaksi. Aolkuvuosisatojen pienissä kalkivellä vuoratyuissa masuuneissa fosfori sinakin osaksi liitettiin kuonaan. Suuremmat masuunit 1700-vluvulta eivät poistaneet fosforia, koska vuoraus oli toisenlainen. Thomasin - Gilchristin menetelmässä
vuodelta 1879 fosfori poistettiin teräksenvalmistuksessa, käyttäen
vaikkapa magnesiittivuorausta. Tuomaskuona kelpasi fosforilannoitteeksi.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat