Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Nyt ovat IPCC:n ilmastomallit saaneet hyvän kilpailijan.
Toivottavasti Yle ja suomalainen lehdistö seuraavat tätä uutta mallinnusta yhtä innokkaasti kuin edellisiä.

Nämä tutkijat eivät ole korostaneet hiilidioksidin vaikutusta.

Auringon aktiivisuuden vaihtelut määräävät ilmastomme muutoksia.
Artikkelissa on mainittu seuraavaa jaksollisuutta 69, 148, 21 and 9,2 vuoden välein. Nämä eivät aivan käy yksiin auringossa havaittujen jakson kanssa, joten tutkittavaa riittää

Auringon aktiivisuusvaihtelut

11 vuotta, Schwaben, ilmenee lähinnä auringonpilkkujen vaihteluna
22 vuotta, Halen
87 vuotta, Gleisberg
210 vuotta, Suess/de-Vries
900-1.100 ”Tuhatvuotinen jakso”, joka on aiheuttanut Minoan-, Rooman- ja Keskiajan lämpöjaksot, jotka ovat seuranneet toisiaan noin tuhannen vuoden välein.
Nyt elämme 2000-luvun lämpöjaksoa, jonka aikana lämpötilat noussevat edellisten tasolle, noin 1C, seuraavien satojen vuosien aikana.

http://ilmastorealismia.blogspot.fi/201 ... ittaa.html

Tässä kirjoitus, kuvat pitää katsoa linkistä.

perjantai 16. elokuuta 2013
Yksinkertainen ilmastomalli pelittää monimutkaisia paremmin
Oslon yliopiston geofysiikan professori Ole Humlum ja astrofysiikan emeritusprofessori Jan-Erik Solheim ovat esitelleet yksikertaisen ilmastomallinsa.

Malli perustuu pääosiltaan niihin syklisiin muutoksiin, joita globaalissa ilmastossa on havaittu lyhyen mittaushistorian aikana. Erikoista mallinnuksessa on se, että toisin kuin useimmissa jokseenkin poikkeuksetta väärin ennustaneissa malleissa Humlumin malli ei laske hiilidioksidille havaittavissa olevaa lämpötilaa nostavaa vaikutusta. Mutta tuon asian merkityksestä esitän pari ajatusta kirjoituksen lopussa. Katsotaanpa ensin, miten Humlumin malli on kyennyt simuloimaan menneen ilmaston.

Humlum ja Solheim ottavat lähtökohdaksi globaalin HadCRUT4-lämpöaikasarjan vuodesta 1850 alkaen. Sen kuvaaja ja sinisellä merkitty lineaarinen trendi - +0,47 astetta sadassa vuodessa..

Kun tuo koko mittaushistorian aikainen lämpeneminen poistetaan kuvaajasta, saadaan näkyviin viimeisen 160 vuoden aikainen lämpötilan oskillointi, joka on esitetty kuvassa 2. Tuossa kuvaajassa näkyvät selvästi lämpöhuiput noin vuosina 1880, 1945 ja 2005 sekä kylmimmät jaksot, jotka ajoittuvat 1910- ja 1970-luvuille. Kun kuvaajan datalle vuoteen 2000 asti tehdään silmämääräistä syvempi taajuusanalyysi, havaitaan että lämpötilassa näyttää esiintyvän merkitsevää jaksollisuutta 69, 148, 21 and 9,2 vuoden välein.
Noiden useimmin esiintyvien lämpötilavaihtelujen ja em. lineaarisen trendin perusteella Humlum ja Solheim laskevat, miten lämpötila kehittyisi vuodesta 2001 alkaen, jos se käyttäytyisi samalla tavalla harmonisesti, kuin se on menneisyydessä tehnyt. On tietysti selvää, että kuvassa 3 punaisella viivalla esitetty mallin tulos kuvaa hyvin mennyttä lämpötilahistoriaa vuoteen 2000 asti, sillä sen oskillaatiothan kuvaajaan on laskettu. Mutta kuvaaja kykenee ennustamaan myös vuosien 2001-2013 globaalin keskilämpötilan varsin hyvin, mikä on harvinaislaatuinen poikkeus ilmastomallien maailmassa.
Humlum ja Solheim tunnustavat, että monia askarruttaa se, että heidän yksinkertaisessa mallissaan ei ole huomioitu hiilidioksidin ja aerosolien vaikutusta lämpötilaan, ja siitä huolimatta sen ennustuskyky on tällä vuosituhannella selvästi em. tekijöiden merkittävään vaikutukseen perustuvia ilmastomalleja vahvempi. Jos hiilidioksidilla olisi merkittävä vaikutus, sen pitäisi näkyä kuvassa 2 noin vuoden 1950 jälkeen tapahtuvana lämmön nousuna. Sellaista ei kuitenkaan näy, kuten voi havaita kuvasta 4, jossa toteutuneesta lämpötilasta on vähennetty mallin simuloima lämpötila. Jäljelle ovat jääneet ne lämpötilamuutokset, joita malli ei pysty selittämään. Tästä tutkijat päättelevät hallitusten välisen ilmastopaneelin, IPCC:n, raporteissa esitetyn ilmaston suuren hiilidioksidiherkkyyden olevan vahvasti liioiteltua, sillä sen lämmittävää vaikutusta ei ainakaan tuosta kuvasta pysty havaitsemaan.

Viimeisessä kuvassaan Humlum ja Solheim vertaavat IPCC:n käyttämien ilmastomallinnusten tuloksia oman HM2000-mallinsa tuloksiin (kuva 5). He toteavat, että yleisimmät mallit ennustavat noin 0,8 asteen lämpenemistä vuosien 2000-2025 välillä, kun heidän mallinsa ennustaa nousua vuoteen 2005 asti ja sitten lievää laskua seuraavan parin vuosikymmenen aikana. Jo kuluvan vuoden osalta IPCC:n mallit käyvät noin 0,4 astetta liian kuumina, kun HM2000 on asteen kymmenesosan tarkkuudella kohdallaan.
Pidemmän aikavälin suhteen HM2000 ennustaa pientä lämpenemistä vuosisadan loppuun mennessä, jolloin paleoklimatologian keinojen avulla rekonstruoidun ilmastohistorian mukainen noin 1000 vuoden taajuudella sykkivä vaihtelu saavuttaa huippunsa ja tuo nouseva lineaarinen trendi kääntyy laskevaksi usean vuosisadan ajaksi.

HM2000-mallin sykleihin vaikuttavat eniten vaihtelut auringon, kuun ja planeettojen keskinäisessä vuorovaikutuksessa.

Tiedän hyvin, että hiilidioksidin, aerosolien ja muunkin ihmisperäisen ilmastovaikutuksen kannattajat kritisoivat Humlumin ja Solheimin mallia käyränsovituksena. Kyllähän se sitä onkin, ei sitä kannata kiistää. Siksi en julkaise kommentteja, joissa esitetään vain em. kritiikkiä. Relevantti kysymys nimittäin kuuluu, miksi HM2000-malli pystyy toistamaan sekä 1900-luvun että 2000-luvun ilmaston ilman hiilidioksidi- ja aerosoliselityksiä. Senhän on pitänyt olla hiilidioksidimallintajien mukaan mahdotonta, mikä on ollut yksi keskeisimmistä argumenteista hiilidioksidipitoisuuden määräävälle asemalle ilmakehän lämpötilan säätäjänä.

Kommentit (8)

henkka50
Seuraa 
Viestejä925
Liittynyt25.6.2011

Kerrankin jotkut ymmärtävät käyttää CO2:lle oikeaa absorptiokerrointa joka on ilmakehän lämpötiloissa noin 0,002. Tätähän ei ilmastoalarmistit ymmärrä yhtään, koska tuolla absorptio/emissiokertoimella: meret kiehuvat, 50 M ilmastopakolaista, jääkarhut kuolevat sukupuuttoon, merien pinnat nousevat useita metrejä, kaikki jäätiköt sulaa, ekosysteemi muuttuu ihmiselle tuhoisaksi, sää on katastrofaalista, lämpöenergiaa siirtyy kylmästä kuumaan, termodynamiikan lait ei päde, hirmumyrskyt tappavat miljoonia, menemme yli tipping-pointin josta ei ole paluuta ellei heti lopeteta hiilivoimalaloita, jotka ovat mahdollistaneet taloudellisen kasvun ja oikean luonnonsuojelun, eläimet pienenvät vai suureniko ne, naisilta ei enää saa mitään, jne.. On se vaan aika ihme kun lämpötila muuttuu siihen tuotavan energiamäärän mukaan, aivan käsittämätöntä miten noin voikaan olla.

IPCC'n käyttämät ilmastomallit saavat yhä voimakkaampaa kritiikkiä.
Hiilidioksidin määrä ilmakehässä on noussut 1900-luvun aikana samalla, kun ilmasto on hitaasti lämmennyt. Valtameriin sitoutuu CO2:n ja määrä on riippuvainen vesien lämpötiloista.
Ilmaston nyt alkaessa viilentyä, voimme odottaa CO2-pitoisuuden ilmakehässä kääntyvän laskuun.

http://ilmasto.wordpress.com/2013/08/16/392/

Onko ilmasto sittenkin vain toipumassa pienestä jääkaudesta?
Boris Winterhalter August 16, 2013

Tässä kirjoitus

Maapallomme ilmasto on vaihdellut rajustikin aikojen saatossa. Ajanlaskumme alkuun ajoittuneet Rooman kukoistuksen ja keskiajan (n. 900-1300) lämpökaudet poikkesivat niiden väliin osuvista kehnoista ilmasto-oloista aivan kuten nykyinen vajaan asteen lämmennyt jakso on vain toipumista pienen jääkauden (1300 – 1800) surkeista ilmoista.

Koska näille ilmastossa tapahtuville vaihteluille ei oikein löydy pätevää tieteellistä selitystä, IPCC ja sen taustavoimat ovat virallisen näkemyksen mukaan väittäneet ilmastotapahtumien olleen eriaikaisia – toisin sanoen maapallon ilmasto on vaihdellut “epätahdissa” eikä suurempia vaihteluita ole ollut ennen kuin ihminen ryhtyi kiihtyvällä vauhdilla käyttämään fossiilisia polttoaineita hiilidioksidipäästöineen.

IPCC ei kiellä, että Euroopan kukoistuksen aikoihin keskiajan ilmasto oli vähintään yhtä lämmin kuin nyt 2000-luvulla. Vielä1960-luvulla Pienen jääkauden aikoina ihmisen kannalta ilmaston huonontuminen tulkittiin enteenä tulevasta uudesta jääkaudesta. Kun lämpeneminen kuitenkin “voimistui” ennen 2000-lukua, IPCC päätyi esittämään varmana tietona, että ihmisperäiset kasvihuonekaasupäästöt ovat suistamassa planeettaamme kohti katastrofia ellei päästöjä rajoiteta välittömästi. Tässä kohtaa rohkenen todeta, että vaikka hiilidioksidi eräiden muiden vähäisten kaasujen ohella saattaa hidastaa auringon lämmittämän maanpinnan lämmön menetystä avaruuteen, tämän ilmiön merkitys jää vähäiseksi verrattuna luonnollisiin ilmastoa sääteleviin voimiin.

Näkemykseni perustuu kahteen tärkeään päätelmään.
1. IPCC perustaa koko ilmaston lämpenemisuhkansa monimutkaisista, mutta puutteellisista tietokonemallinnuksista johdettuihin “ennustuksiin”.
2. Koska nämä ilmastomallit eivät kykene selittämään edellä mainitsemiani ilmaston vaihteluihin johtaneita syitä, IPCC tukeutuu väitteeseen, että p.o. vaihtelut ovat vain paikallisia tai peräti kotikutoisia eurooppalaisia tapahtumia. Vaikeudet menneiden aikojen tapahtumien tarkassa ajoittamisessa voi selittää vaihteluiden näennäisen eriaikaisuuden, joskin ilmiöiden samanaikaisuudesta saadut viitteet näyttävät lisääntyvän.

Uusin huomio liittyy Yhdysvalloissa, Kalliovuoriin kuuluvassa Grand Teton kansallispuistoon. Siellä keskiajalla huvenneet vuoristojäätiköt alkoivat jälleen muodostua ja kasvaa vajaat tuhat vuotta sitten kuten Euroopassakin. Nyt viimeisen puolen vuosisadan jälkeen nämä jäätiköt ovat jälleen sulamassa, kuten Alpeillakin on todettu. Voidaan siis päätellä, että ilmasto on toipunut Pienestä jääkaudesta ja luonnolle normaalit, ympäristön kannalta otolliset, olot ovat tilapäisesti vakiintuneet, mutta…
Uusimmat tutkimukset osoittavat Auringon aktiivisuuden hiipuvan mikä on herättänyt tutkijoiden keskuudessa ajatuksia ehkä tulevista kylmemmistä ajoista, kuten kirjoitin jo viime vuonna

http://ilmasto.wordpress.com/2012/02/22 ... pumisesta/

Muutosta on ennakoimassa myös auringon magneettisen napaisuuden vaihtuminen, “flippaus”:

http://www.space.com/22271-sun-magnetic-field-flip.html

Vaikuttaa siltä, että napaisuuden vaihtuminen ja aktiivisuuden hiipuminen on askel kohti pitempään uinuvaa aurinkoa ja kylmiä aikoja. Näin oli asianlaita Maunder-minimin aikoina 1645 to 1715

http://www.kolumbus.fi/boris.winterhalt ... muutos.htm

On mielenkiintoista, että tulee erillaisia mallinnuksia. Tuolla kommenteissa kritiikissä tulee esille, että sovitus historiaan saadaan aina kunhan vain muuttujia on riittävästi. Tämäkin pitää paikkansa, mutta oleellista on, että esim. hyvät ekonometriset mallit selittävät niin historiaa kuin tulevaisuutta. Matemaattisesti asia on kaiketi niin, että historiaa voi selittää monenmoisilla sovituksilla, joista vain harvat pätevät tulevaisuuteen, mutta niitäkin tulevaisuuten päteviäkin on, joten kaikki sovitukset eivät ole huonoja. Ongelma on vain se, miten tunnistamme hyvät sovitukset huonoista.

Toisaalta hyvä ja paras simulointi malli on yleensä se, joka kykenee todellisuuden yksinkertaistamiseen vähillä muuttujilla. Monimutkaisessa simuloinnissa vähämerkitykselliset tekijät aiheuttavat vain kohinaa, jolla ei ole juuri merkitys todellisuuden jäljettelemisen suhteen. Ylipäätänsä simulointi jo määrittelynkin mukaan on yksinkertaistus todellisuudesta.

Mielestäni mielenkiintoisinta on kuitenkin se, että nk. IPCC:n mallia ei ole koskaan kuvattu missään. On ainoastaa esitetty saatuja tuloksia. Selityksenä on, että ei ole olemassa mitään yhtä mallia, vaan palasina ajettu jokin kokonaisuus. Sen verran kun itse olen käyttänyt simulointeja on ne tehty aina kokonaisina ja toteutettuna kaupallisilla simulointiohjelmistoilla, jotka antavat jotakuinkin rajattomat matemaattiset mahdollisuudet.

Selitykset huonoista malleista yleensä vaihtelee hetkestä toiseen. Tämän kesän selitys IL suunnasta oli, että IPCC:n mallit eivät näytä oikein, koska lämpö menee mereen. Tietenkin noita juttuja lukiessa jäi ihmettelemään, että jos on tehty hieno malli, niin kas kun merien osuutta ei oltu siihen rakennettu mukaan, jos sitä kerran halutaan käyttää selityksenä. Ja jos sitä käytetään selityksenä, pitäisi ottaa huomioon myös se, että lämpenevästä merestä vapautuu hiilidioksidia.

Joka tapauksessa merten harppauskerros (lämpökerros ) on nykyisin keskimäärin noin 200-300 metriä ja merten keskisyvyys on 3.000 metriä. Merilssä on siten kapasiteettia säilöä melkoisia lämpömääriä, mikäli lämpö ajautuisi sinne. Mitään mittaustuloksia harppauskerroksen keskimääräisestä paksuuntumisesta ei kuitenkaan ole.

Joka tapauksessa kaikki mallit maapallon lämpötilan suhteen ovat kiinnostavia. Venäläiset tiedemiehet tuntuvat olevan sitä mieltä, että edessämme on kylmäjakso. Johonkin mallinhan sekin perustuu, mutta en ole nähnyt asiatsta kuin graaffeja.

IPCC:n 5. arviointiraportin draftissa sanotaan, ettei heidän käyttämiään malleja voi julkaista, koska niitä tuunataan ("manipuloidaan") kaiken aikaa, jota ne sopisivat (edes) tämän hetken todellisuuteen. Miten ihmeellä tällaiset mallit voivat ennustaa 100 vuoden päähän?

Malleja olsi parasta viilata siihen suuntaan, että mukaan otettaisiin siitä puuttuvia prosesseja kuten esimerkiksi Aurinkomme aktiivisuuden vaihtelut 11 vuoden kammiovärinää muistuttavaa vaihtelua pidemmiltä jaksoilta (esim. Gleissberg, DeVries- ym...).

juakola
Seuraa 
Viestejä2776
Liittynyt10.11.2009
henkka50
Kerrankin jotkut ymmärtävät käyttää CO2:lle oikeaa absorptiokerrointa joka on ilmakehän lämpötiloissa noin 0,002.

Ei tuossa ole mitään absorptiokerrointa käytetty, eikä malli edes ole millään tavalla fysikaalinen vaan perustuu puhtaasti statistiikkaan. Kannattaisi edes lukea juttu mitä on kommentoimassa, ettei toisten tarvitsisi korjailla sitten tällaisia räikeitä asiavirheitä.

Asia mitä tämän mallinnuksen pohjalta olisi syytä pohtia on, että mikä on ilmastoherkkyys [deltaC / (W/m2)], ei absorptiokerrointa, joka on kyllä hyvin tunnettu.

On olemassa 10:n tyyppisiä ihmisiä: Niitä, jotka ajattelevat binäärisesti ja niitä, jotka eivät.

henkka50
Seuraa 
Viestejä925
Liittynyt25.6.2011
juakola
henkka50
Kerrankin jotkut ymmärtävät käyttää CO2:lle oikeaa absorptiokerrointa joka on ilmakehän lämpötiloissa noin 0,002.

Ei tuossa ole mitään absorptiokerrointa käytetty, eikä malli edes ole millään tavalla fysikaalinen vaan perustuu puhtaasti statistiikkaan. Kannattaisi edes lukea juttu mitä on kommentoimassa, ettei toisten tarvitsisi korjailla sitten tällaisia räikeitä asiavirheitä.

Asia mitä tämän mallinnuksen pohjalta olisi syytä pohtia on, että mikä on ilmastoherkkyys [deltaC / (W/m2)], ei absorptiokerrointa, joka on kyllä hyvin tunnettu.


Mikäs sun mielestä se CO2:n absorptio/emissiokerroin on, joka on tunnettu? Mun tietämyksen mukaan se on noin 0,002 ilmakehän lämpötiloissa, jolloin sillä ei ole mitään merkitystä ilmakehän lämpenemisen suhteen. Jos mallit ei perustu fysiikan/termodynamiikan lainalaisuuksiin niin niillä tulosteilla voi pyyhkiä persettä ihan hyvällä omallatunnolla, sen arvoisia ne on.

myooppi
Seuraa 
Viestejä3521
Liittynyt20.7.2010
henkka50

Mikäs sun mielestä se CO2:n absorptio/emissiokerroin on, joka on tunnettu? Mun tietämyksen mukaan se on noin 0,002 ilmakehän lämpötiloissa, jolloin sillä ei ole mitään merkitystä ilmakehän lämpenemisen suhteen. Jos mallit ei perustu fysiikan/termodynamiikan lainalaisuuksiin niin niillä tulosteilla voi pyyhkiä persettä ihan hyvällä omallatunnolla, sen arvoisia ne on.

Muistan suomalaisen videon, jossa oli laskettu hiilidioksidin mahdollinen osuus ilmakehän lämpösäteilyn pidättämisessä. Senhän voisi laskea itsekin, kun tietäisi hapen, typen ja vesihöyryn absorptiokertoimet. Sitten vain kokonaiskerroin mooliosuuksien avulla ja lopuksi CO2 osuus kokonaisuudesta. Näin voisi laskea paljonko maan pinnan säteilystä jää ilmakehään selkeällä säällä. Jos on ohuttakin pilveä, kaikki pinnasta lähtevä lämpösäteily jää ilmakehään, josta pilvet säteilevät lämmön pois pienellä teholla, kun niiden lämpötila on pakkasen puolella. Maantieteen yliopistokirjan mukaan 60% ilmakehästä on pilvessä, joten CO2:lle jäänee karvan verran osuutta.

Jossain muualla laskin, jos säteilypakote on 1,5 W/m2 (uusin tieto kai 1,7 W/m2), tämä nostaisi merien lämpötilaa 0,004 astetta vuodessa. (Oletan, että säteilypakotteella tarkoitetaan lisälämpöä, joka jää joka vuosi maapallolle.) 50 vuoden aikana meriin olisi kadonnut lämpöä ja merien lämpötila olisi pohjia myöten noussut 0,2 astetta. Olisi varmasti havaittu. Säteilypakote on käsittääkseni huijausta.

Tieteellisesti tutkittu ja todistettu - mutta silti voi olla totta.

myooppi
Seuraa 
Viestejä3521
Liittynyt20.7.2010

Kiinnostava kuva, kun pohtii hiilidioksidin julistettua pahuutta. Vaaka-akseli on logaritminen, joten radioaaltoikkuna on miljoonakertainen IR-ikkunaan nähden. Tulee mieleen hallitsevatko ilmastomallien tekijät maapallon pitkäaaltoista ulossäteilyä ja mikä osuus on kaikessa säteilyssä hiilidioksidin absorptiolla. Hiilidioksidille jää pieni osuus lähi IR-alueella, keski-IR-alueella kaikki säteily jää ilmakehään. Mistä 20µm-1cm peittoalue syntyy? Oletan, että peittoalue syntyy ilmakehän vesipisaroista ja jääkiteistä. Ei taida paljoa tietoa olla, koska mittaukset tällä alueella ovat miltei mahdottomia heikon energian tähden. Radioalueella energia on vielä pienempi, mutta taajuus alkaa olla pieni ja voidaan rakentaa näille taajuuksille resonaattoreita (antenneja) ja vahvistimia säteilyn havaitsemiseen, mikä ei kauko-IR-alueella ole mahdollista.

Tieteellisesti tutkittu ja todistettu - mutta silti voi olla totta.

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat