Seuraa 
Viestejä14796
Liittynyt16.2.2011

Itse kannatan vaihtoehtoa a. Todellinen kiihtyvyys on sitä, että kiihdytettävä tuntee rakenteissaan mihin suuntaan kiihdytetään. Vapaasti putoavat eivät tunne, vaan ovat näennäisessä kiihtyvyydessä jonkin muun todellisesti kiihtyvän suhteen, tässä maanpinnan. Vastaavasti keskeiskiihtyvyydessä oleva tuntee, että häntä kiihdytetään kohti kiertokeskipistettä keskihakuvoimalla - näennäinen kiihtyvyys on näennäisestä keskipakoisvoimasta johtuvaa.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Sivut

Kommentit (140)

Ertsu
Seuraa 
Viestejä6801
Liittynyt8.11.2007

Kun roikotan kilon punnusta parvekkeen kaiteen ulkopuolella ja päästän sen putoamaan, niin sen nopeus kasvaa kiihtyvyydellä 9,81m/s². Kiihtyvyys on silloin 1 gee. Jos en päästäkään sitä putoamaan, niin sen kiihtyvyys on silloinkin 1 gee.
Kiihtyvyys on siis olemassa ilman kiihtyvää liikettä.

Se, että oot eri mieltä, ei oo mikään ylläri.

Ertsu
Seuraa 
Viestejä6801
Liittynyt8.11.2007
Eusa
näennäinen kiihtyvyys on näennäisestä keskipakoisvoimasta johtuvaa.

Kun lentäjiä koulutetaan sentrifugissa, niin heidät altistetaan jopa 6-7 geen kiihtyvyydelle. Jos keskipakovoimaa ei ole, niin sentrifugikaan ei silloin toimi.

Eusa
Seuraa 
Viestejä14796
Liittynyt16.2.2011
Ertsu
Kun roikotan kilon punnusta parvekkeen kaiteen ulkopuolella ja päästän sen putoamaan, niin sen nopeus kasvaa kiihtyvyydellä 9,81m/s². Kiihtyvyys on silloin 1 gee. Jos en päästäkään sitä putoamaan, niin sen kiihtyvyys on silloinkin 1 gee.
Kiihtyvyys on siis olemassa ilman kiihtyvää liikettä.

Se, että oot eri mieltä, ei oo mikään ylläri.


Kun punnus on kädessä, sillä ON kiihtyvää liikettä ylöspäin. Kun päästät irti, punnus jatkaa saavuttamaansa liiketilaa ja alta kiihtyvä maanpintaa tavoittaa sen jossain vaiheessa.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Eusa
Seuraa 
Viestejä14796
Liittynyt16.2.2011
Ertsu
Eusa
näennäinen kiihtyvyys on näennäisestä keskipakoisvoimasta johtuvaa.

Kun lentäjiä koulutetaan sentrifugissa, niin heidät altistetaan jopa 6-7 geen kiihtyvyydelle. Jos keskipakovoimaa ei ole, niin sentrifugikaan ei silloin toimi.

Virheajatus. Sentrifugin pinta kiihdyttää kohti kiertokeskipistettä. Jos lentäjän selkä on sentrifugin seinämää vasten, tuntee hän kuinka häntä kiihdytetään kohti keskustaa, selässä tuntuu työntö.

Myös separaattorissa raskain aines asettuu pohjaan ja kevein pintaan lähemmäs keskustaa. Näin voimme todeta kiihtyvyyden todellisen suunnan.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Ertsu
Seuraa 
Viestejä6801
Liittynyt8.11.2007

Joskus nuorena kävin laskuvarjohyppykurssin. Kokeneilta hyppääjiltä kysyin, että "paljon siinä tulee kiihtyvyyttä, kun vedät sen varjon auki". Kaikki ymmärsivät, mistä on kysymys ja vastasivat, että "hetkellinen 6 geetä". Tuntui aika mahdottomalta, kun mulla joku 2 geetä tuntui vaikealta kestää lentokoneessa. Kaverilla oli lentolupakirja ja hänen kanssa käytiin lentämässä. Se syöksyn oikaisussa tuntuva 2-3 geetä tuntui tosi inhottavalta. No, siihen kyllä tottuu, niinkuin kaverikin oli tottunut.

Eusa
Seuraa 
Viestejä14796
Liittynyt16.2.2011
Ertsu
Joskus nuorena kävin laskuvarjohyppykurssin. Kokeneilta hyppääjiltä kysyin, että "paljon siinä tulee kiihtyvyyttä, kun vedät sen varjon auki". Kaikki ymmärsivät, mistä on kysymys ja vastasivat, että "hetkellinen 6 geetä". Tuntui aika mahdottomalta, kun mulla joku 2 geetä tuntui vaikealta kestää lentokoneessa. Kaverilla oli lentolupakirja ja hänen kanssa käytiin lentämässä. Se syöksyn oikaisussa tuntuva 2-3 geetä tuntui tosi inhottavalta. No, siihen kyllä tottuu, niinkuin kaverikin oli tottunut.

Niin, sehän tuntuu siinä vaiheessa, kun varsinaisesti otetaan otetta ylöspäin keskeiskiihtyvään, maapallon materiaaliin tukeutuvaan ainekseen.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Ertsu
Seuraa 
Viestejä6801
Liittynyt8.11.2007
Eusa

Virheajatus. Sentrifugin pinta kiihdyttää kohti kiertokeskipistettä. Jos lentäjän selkä on sentrifugin seinämää vasten, tuntee hän kuinka häntä kiihdytetään kohti keskustaa, selässä tuntuu työntö.

Myös separaattorissa raskain aines asettuu pohjaan ja kevein pintaan lähemmäs keskustaa. Näin voimme todeta kiihtyvyyden todellisen suunnan.


Unohda koko juttu. En jaksa sun kanssa enempää vääntää. Sovitaan vaan, että mitään keskipakovoimaa ei ole olemassakaan ja sentrifugi ei toimi. Mua alkaa jo kyllästyttään tää vääntäminen. Lopetettaisko jo?

Ertsu
Seuraa 
Viestejä6801
Liittynyt8.11.2007
Eusa
Ertsu
Joskus nuorena kävin laskuvarjohyppykurssin. Kokeneilta hyppääjiltä kysyin, että "paljon siinä tulee kiihtyvyyttä, kun vedät sen varjon auki". Kaikki ymmärsivät, mistä on kysymys ja vastasivat, että "hetkellinen 6 geetä". Tuntui aika mahdottomalta, kun mulla joku 2 geetä tuntui vaikealta kestää lentokoneessa. Kaverilla oli lentolupakirja ja hänen kanssa käytiin lentämässä. Se syöksyn oikaisussa tuntuva 2-3 geetä tuntui tosi inhottavalta. No, siihen kyllä tottuu, niinkuin kaverikin oli tottunut.

Niin, sehän tuntuu siinä vaiheessa, kun varsinaisesti otetaan otetta ylöspäin keskeiskiihtyvään, maapallon materiaaliin tukeutuvaan ainekseen.

Ei, kun se tuntuu siinä vaiheessa, kun lentokoneen n.s. sauvaa vedetään itseen päin.

Ertsu
Seuraa 
Viestejä6801
Liittynyt8.11.2007

"Niin, sehän tuntuu siinä vaiheessa, kun varsinaisesti otetaan otetta ylöspäin keskeiskiihtyvään, maapallon materiaaliin tukeutuvaan ainekseen."

Toihan kuin suoraan puppulausegeneraattorista.

Tilastot osoittavat, että ylöspäin keskeiskiihtyvään johdattelee meidät ja tukiryhmämme kohti ongelmanratkaisukyvyn huipentumaa.

Volta
Seuraa 
Viestejä123
Liittynyt19.7.2012
Eusa
Itse kannatan vaihtoehtoa a. Todellinen kiihtyvyys on sitä, että kiihdytettävä tuntee rakenteissaan mihin suuntaan kiihdytetään. Vapaasti putoavat eivät tunne, vaan ovat näennäisessä kiihtyvyydessä jonkin muun todellisesti kiihtyvän suhteen, tässä maanpinnan. Vastaavasti keskeiskiihtyvyydessä oleva tuntee, että häntä kiihdytetään kohti kiertokeskipistettä keskihakuvoimalla - näennäinen kiihtyvyys on näennäisestä keskipakoisvoimasta johtuvaa.

Onko tämä joku kompakysymys? Kohta a on se mitä suhteellisuusteoria sanoo ja kohta b on Newtonin mekaniikan mukainen. Kumpikin on siis oikein.

Ertsu
Seuraa 
Viestejä6801
Liittynyt8.11.2007

Jos vertailemme lyhyesti asiaankuuluvia ilmiöitä, huomaamme, että Niin, sehän tuntuu siinä vaiheessa, kun varsinaise järkeistää käsitystämme kyseisestä asiakokonaisuudesta, mihin tavallaan liittyy myös runsain määrin esiintyvää suurpiirteisyyttä sekä rauhattomuutta.

Ertsu
Seuraa 
Viestejä6801
Liittynyt8.11.2007
Eusa

Kun punnus on kädessä, sillä ON kiihtyvää liikettä ylöspäin. Kun päästät irti, punnus jatkaa saavuttamaansa liiketilaa ja alta kiihtyvä maanpintaa tavoittaa sen jossain vaiheessa.

On hyvin vaikea johdatella asioita siten, että jatkaa saavuttamaansa liiketilaa todistaa oikeaksi yleisesti sovittuja ja toimiviksi todettuja organisaatio- ja johtamismallin muodollisuuksia. Me emme tiedä mitä tapahtuu todella, jos kiihtyvää liikettä ylöspäin mallintaa kokonaiskuvaa käyttäen hyödykseen esimerkiksi viimeaikaisia absurdeja väittämiä.

Ertsu
Seuraa 
Viestejä6801
Liittynyt8.11.2007

Vaikka usein kuuleekin aivan järjettömiä mielipiteitä, on kuitenkin tosiasia, että alta kiihtyvä maanpintaa panostaa interaktiivisuuteen ajattelematta tulevaa taloudellista ja teollista behaviorismia.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat