Seuraa 
Viestejä18661

Itse kannatan vaihtoehtoa a. Todellinen kiihtyvyys on sitä, että kiihdytettävä tuntee rakenteissaan mihin suuntaan kiihdytetään. Vapaasti putoavat eivät tunne, vaan ovat näennäisessä kiihtyvyydessä jonkin muun todellisesti kiihtyvän suhteen, tässä maanpinnan. Vastaavasti keskeiskiihtyvyydessä oleva tuntee, että häntä kiihdytetään kohti kiertokeskipistettä keskihakuvoimalla - näennäinen kiihtyvyys on näennäisestä keskipakoisvoimasta johtuvaa.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Sivut

Kommentit (140)

Ertsu
Seuraa 
Viestejä7419

Kun roikotan kilon punnusta parvekkeen kaiteen ulkopuolella ja päästän sen putoamaan, niin sen nopeus kasvaa kiihtyvyydellä 9,81m/s². Kiihtyvyys on silloin 1 gee. Jos en päästäkään sitä putoamaan, niin sen kiihtyvyys on silloinkin 1 gee.
Kiihtyvyys on siis olemassa ilman kiihtyvää liikettä.

Se, että oot eri mieltä, ei oo mikään ylläri.

Ertsu
Seuraa 
Viestejä7419
Eusa
näennäinen kiihtyvyys on näennäisestä keskipakoisvoimasta johtuvaa.

Kun lentäjiä koulutetaan sentrifugissa, niin heidät altistetaan jopa 6-7 geen kiihtyvyydelle. Jos keskipakovoimaa ei ole, niin sentrifugikaan ei silloin toimi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eusa
Seuraa 
Viestejä18661
Ertsu
Kun roikotan kilon punnusta parvekkeen kaiteen ulkopuolella ja päästän sen putoamaan, niin sen nopeus kasvaa kiihtyvyydellä 9,81m/s². Kiihtyvyys on silloin 1 gee. Jos en päästäkään sitä putoamaan, niin sen kiihtyvyys on silloinkin 1 gee.
Kiihtyvyys on siis olemassa ilman kiihtyvää liikettä.

Se, että oot eri mieltä, ei oo mikään ylläri.


Kun punnus on kädessä, sillä ON kiihtyvää liikettä ylöspäin. Kun päästät irti, punnus jatkaa saavuttamaansa liiketilaa ja alta kiihtyvä maanpintaa tavoittaa sen jossain vaiheessa.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Eusa
Seuraa 
Viestejä18661
Ertsu
Eusa
näennäinen kiihtyvyys on näennäisestä keskipakoisvoimasta johtuvaa.

Kun lentäjiä koulutetaan sentrifugissa, niin heidät altistetaan jopa 6-7 geen kiihtyvyydelle. Jos keskipakovoimaa ei ole, niin sentrifugikaan ei silloin toimi.

Virheajatus. Sentrifugin pinta kiihdyttää kohti kiertokeskipistettä. Jos lentäjän selkä on sentrifugin seinämää vasten, tuntee hän kuinka häntä kiihdytetään kohti keskustaa, selässä tuntuu työntö.

Myös separaattorissa raskain aines asettuu pohjaan ja kevein pintaan lähemmäs keskustaa. Näin voimme todeta kiihtyvyyden todellisen suunnan.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Ertsu
Seuraa 
Viestejä7419

Joskus nuorena kävin laskuvarjohyppykurssin. Kokeneilta hyppääjiltä kysyin, että "paljon siinä tulee kiihtyvyyttä, kun vedät sen varjon auki". Kaikki ymmärsivät, mistä on kysymys ja vastasivat, että "hetkellinen 6 geetä". Tuntui aika mahdottomalta, kun mulla joku 2 geetä tuntui vaikealta kestää lentokoneessa. Kaverilla oli lentolupakirja ja hänen kanssa käytiin lentämässä. Se syöksyn oikaisussa tuntuva 2-3 geetä tuntui tosi inhottavalta. No, siihen kyllä tottuu, niinkuin kaverikin oli tottunut.

Eusa
Seuraa 
Viestejä18661
Ertsu
Joskus nuorena kävin laskuvarjohyppykurssin. Kokeneilta hyppääjiltä kysyin, että "paljon siinä tulee kiihtyvyyttä, kun vedät sen varjon auki". Kaikki ymmärsivät, mistä on kysymys ja vastasivat, että "hetkellinen 6 geetä". Tuntui aika mahdottomalta, kun mulla joku 2 geetä tuntui vaikealta kestää lentokoneessa. Kaverilla oli lentolupakirja ja hänen kanssa käytiin lentämässä. Se syöksyn oikaisussa tuntuva 2-3 geetä tuntui tosi inhottavalta. No, siihen kyllä tottuu, niinkuin kaverikin oli tottunut.

Niin, sehän tuntuu siinä vaiheessa, kun varsinaisesti otetaan otetta ylöspäin keskeiskiihtyvään, maapallon materiaaliin tukeutuvaan ainekseen.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Ertsu
Seuraa 
Viestejä7419
Eusa

Virheajatus. Sentrifugin pinta kiihdyttää kohti kiertokeskipistettä. Jos lentäjän selkä on sentrifugin seinämää vasten, tuntee hän kuinka häntä kiihdytetään kohti keskustaa, selässä tuntuu työntö.

Myös separaattorissa raskain aines asettuu pohjaan ja kevein pintaan lähemmäs keskustaa. Näin voimme todeta kiihtyvyyden todellisen suunnan.


Unohda koko juttu. En jaksa sun kanssa enempää vääntää. Sovitaan vaan, että mitään keskipakovoimaa ei ole olemassakaan ja sentrifugi ei toimi. Mua alkaa jo kyllästyttään tää vääntäminen. Lopetettaisko jo?

Ertsu
Seuraa 
Viestejä7419
Eusa
Ertsu
Joskus nuorena kävin laskuvarjohyppykurssin. Kokeneilta hyppääjiltä kysyin, että "paljon siinä tulee kiihtyvyyttä, kun vedät sen varjon auki". Kaikki ymmärsivät, mistä on kysymys ja vastasivat, että "hetkellinen 6 geetä". Tuntui aika mahdottomalta, kun mulla joku 2 geetä tuntui vaikealta kestää lentokoneessa. Kaverilla oli lentolupakirja ja hänen kanssa käytiin lentämässä. Se syöksyn oikaisussa tuntuva 2-3 geetä tuntui tosi inhottavalta. No, siihen kyllä tottuu, niinkuin kaverikin oli tottunut.

Niin, sehän tuntuu siinä vaiheessa, kun varsinaisesti otetaan otetta ylöspäin keskeiskiihtyvään, maapallon materiaaliin tukeutuvaan ainekseen.

Ei, kun se tuntuu siinä vaiheessa, kun lentokoneen n.s. sauvaa vedetään itseen päin.

Ertsu
Seuraa 
Viestejä7419

"Niin, sehän tuntuu siinä vaiheessa, kun varsinaisesti otetaan otetta ylöspäin keskeiskiihtyvään, maapallon materiaaliin tukeutuvaan ainekseen."

Toihan kuin suoraan puppulausegeneraattorista.

Tilastot osoittavat, että ylöspäin keskeiskiihtyvään johdattelee meidät ja tukiryhmämme kohti ongelmanratkaisukyvyn huipentumaa.

Volta
Seuraa 
Viestejä123
Eusa
Itse kannatan vaihtoehtoa a. Todellinen kiihtyvyys on sitä, että kiihdytettävä tuntee rakenteissaan mihin suuntaan kiihdytetään. Vapaasti putoavat eivät tunne, vaan ovat näennäisessä kiihtyvyydessä jonkin muun todellisesti kiihtyvän suhteen, tässä maanpinnan. Vastaavasti keskeiskiihtyvyydessä oleva tuntee, että häntä kiihdytetään kohti kiertokeskipistettä keskihakuvoimalla - näennäinen kiihtyvyys on näennäisestä keskipakoisvoimasta johtuvaa.

Onko tämä joku kompakysymys? Kohta a on se mitä suhteellisuusteoria sanoo ja kohta b on Newtonin mekaniikan mukainen. Kumpikin on siis oikein.

Ertsu
Seuraa 
Viestejä7419

Jos vertailemme lyhyesti asiaankuuluvia ilmiöitä, huomaamme, että Niin, sehän tuntuu siinä vaiheessa, kun varsinaise järkeistää käsitystämme kyseisestä asiakokonaisuudesta, mihin tavallaan liittyy myös runsain määrin esiintyvää suurpiirteisyyttä sekä rauhattomuutta.

Ertsu
Seuraa 
Viestejä7419
Eusa

Kun punnus on kädessä, sillä ON kiihtyvää liikettä ylöspäin. Kun päästät irti, punnus jatkaa saavuttamaansa liiketilaa ja alta kiihtyvä maanpintaa tavoittaa sen jossain vaiheessa.

On hyvin vaikea johdatella asioita siten, että jatkaa saavuttamaansa liiketilaa todistaa oikeaksi yleisesti sovittuja ja toimiviksi todettuja organisaatio- ja johtamismallin muodollisuuksia. Me emme tiedä mitä tapahtuu todella, jos kiihtyvää liikettä ylöspäin mallintaa kokonaiskuvaa käyttäen hyödykseen esimerkiksi viimeaikaisia absurdeja väittämiä.

Ertsu
Seuraa 
Viestejä7419

Vaikka usein kuuleekin aivan järjettömiä mielipiteitä, on kuitenkin tosiasia, että alta kiihtyvä maanpintaa panostaa interaktiivisuuteen ajattelematta tulevaa taloudellista ja teollista behaviorismia.

Eusa
Seuraa 
Viestejä18661
Ertsu
Vaikka usein kuuleekin aivan järjettömiä mielipiteitä, on kuitenkin tosiasia, että alta kiihtyvä maanpintaa panostaa interaktiivisuuteen ajattelematta tulevaa taloudellista ja teollista behaviorismia.

Ertsu hyvä, ei ollut suinkaan tarkoitus, että tekee noin kipeää. Mitään dramaattista ei tapahdu valitsipa kumman vaihtoehdon tahansa.

Kiihtyvyyksien suunnista on ollut kahta mielipidettä joten kiinnostaa tietää miten ne jakautuvat. Newtonin fysiikassakin yleensä voima kiihdyttää a-kohdan mukaisesti, mutta juuri tuo painovoima nurinpäin...

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Ei a eikä b. Eusa osaa laatia kysymykset niin ettei kumpikaan toteudu. No, kaipa sellaisia voi kehitellä kuka hyvänsä jos haluaa. Painovoima kiihdyttää kappaleita kohti maan pintaa tietenkin Maahan nähden. Liiketilaa on tarkasteltava aina jonkin suhteen eli on sovittava koordinaatisto minkä suhteen kiihtyyttä ja liiketilaa tarkastellaan. Yleensä täällä maanpinnalla koordinaatisto on inertiaalinen riittävällä tarkkuudella maanpintaan sidottu koordinaatisto. Kiihtyvyyden suunta on siis sama kuin painovoiman suunta eli alas.
Kun olermme maanpinnalla emme kiihdy ylös emmekä alas mutta ilmasta putoavat kappaleet kiihtyvät alas vaikka ilmanvastus tosin rajoittaa nopeutta.

Goswell
Seuraa 
Viestejä15789

Alaspäin on pyrkyä kovasti, sen huomaa kun kompastuu ja tasapaino häiriintyy, kissa ei kerkiä sanoa kun on turpa turpeessa.
Voi koittaa vaikka vesiämpäriä kannatella suoran käsivarren päässä, kyllä huomaa melkoisen nopeasti minne se vesiämpäri tahtoisi mennä. Ei siinä kiihdy maa eikä vesiämpäri aluksi, mutta gravitonisäteily aiheuttaa vastaavan epätasapainon kaikkiin molekyyleihin kuin todellinen kiihtyvyys, aivan kuin siinä raketissa abaruudessa g:n kiihtyvyydessä, joten lopuksi käsivarsi menee kovaltakin jätkältä maitohapoille, ämpäri laskeutuu sinne minne tahtoo ja kyllä nolottaa, olematon voimako minut selätti, ole huoleti ei selättänyt, vaan ihan todellinen voima..

Jotenkin hämmästyttää, kummastuttaa minä ihmeenä sitä gravitaatiota oikein pidetään, aika-avaruuden kaareutumisena, kuoppana tms. Totuus on että kuoppa sinällään ei selitä yhtään mitään, kuopasta mennään suoraan yli jos jokin ei vedä sinne kuoppaan ja mikä luo kuopan alaunalkaen.
Aika-avaruuden kaareutuminen on sama juttu, olematon äärettömyys ei kyllä millään järjellä ajatellen kaareuta materian liikettä, olematon kun ei vaikura olevaiseen.Ottakaa tyhjyyttä tutkittavaksi ja kertokaa minulle kuinka se muuttaa meterian suuntaa, tekee "geodeesin" jota seurata, uskon kun järkevästi perustelette ja kerrotte loogisen mekanismin, siihen asti gravitoni hoitaa homman, jookos..

Kappaleesta on tultava jotakin joka kertoo sen kappaleen massan määrän, kait tuon nyt jokainen ajatteleva tajuaa..
Gravitoni on annettu nimeksi sille joka tuon kertoo, olkoon siis gravitoni. Ajattele gravitoni hiukkaseksi joka siirtää energiaa materian välillä aivan kuin fotoni, se tuo ylimääräistä energiaa molekyylin sisäiseen vuorovaikutukseen, aiheuttaa sitovaan voimaan ylimääräisen "napsun", sen epätasapainon joka siirtää molekyyliä kohti gravitonisäteilyn lähdettä.

Kappale maan pinnalla on kiihtyvyyttä vastaavassa tilassa ilman todellista kiihtyvyyttä, minäkin tässä tuolissa istun ja persessä tuntuu paine kun kroppa tahtoisi lattialle vaan tuoli pistää hanttiin.

Joten vastaus Eusan kysymykseen on C.

Minun mielestä noin.

Astronomy
Seuraa 
Viestejä3976

Voiko gravitonisäteily aiheuttaa sen että putoamme jos emme istu tuolilla tai seiso maan pinnalla?

"The universe is a big place, perhaps the biggest".
"Those of you who believe in telekinetics, raise my hand".
Kurt Vonnegut
"Voihan fusk." Minä

Astronomy
Seuraa 
Viestejä3976
Ertsu
Kun roikotan kilon punnusta parvekkeen kaiteen ulkopuolella ja päästän sen putoamaan, niin sen nopeus kasvaa kiihtyvyydellä 9,81m/s². Kiihtyvyys on silloin 1 gee. Jos en päästäkään sitä putoamaan, niin sen kiihtyvyys on silloinkin 1 gee.
Kiihtyvyys on siis olemassa ilman kiihtyvää liikettä.

Se, että oot eri mieltä, ei oo mikään ylläri.


Edellinen boldaus minun tekemä.Jännä juttu mutta näin se vaan menee kuten Ertsu kirjoittaa. Tätä samaa tilannetta selvittelin (ja koetin tajuta) ammattilaisfyysikon kanssa jutellessa pari vuotta sitten, hän kertoi samaa. Koordinaatistoihin voi toki mennä, samoin avaruuden "painottomuuteen"...

"The universe is a big place, perhaps the biggest".
"Those of you who believe in telekinetics, raise my hand".
Kurt Vonnegut
"Voihan fusk." Minä

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat