Seuraa 
Viestejä18650

Mikä argumentaatio on mielestäsi ollut onnistuneinta keskipakoisvoimasta käydyssä väittelyssä?

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Sivut

Kommentit (35)

Eusa
Seuraa 
Viestejä18650

Vaihtoehtojen luonnetta voi kategorisoida, esim:

1) Antropologinen arkimekaniikka

2) Klassinen järjestelmämekaniikka

3) Suhteellinen vuorovaikutusmekaniikka

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

JPI
Seuraa 
Viestejä29831
Eusa
Mikä argumentaatio on mielestäsi ollut onnistuneinta keskipakoisvoimasta käydyssä väittelyssä?

Kohta 2) on oikein. Toisaalta kohdassa 3) on ihan omituisia sanakäänteitä, kuten: "asetelma pysyy inertiaalissa", mikä ei tarkoita yhtään mitään, sillä inertiaalihan valitaan ja se on silloin kokonaan riippumaton tarkasteltavasta systeemistä

3³+4³+5³=6³

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Jälleen on Eusa muotoillut vaihtoehtonsa siten, ettei yksikään pidä paikkaansa. Ei keskipakovoima ole ekvivalentti painovoiman kanssa vaan hitausvoima. Painovoiman ja hitausvoiman vaikutukset kappaleen sisäisiin jännityksiin ja kontaktipintaan ovat ekvivalentit paitsi painovoiman gradientin osalta.
Kun verrataan keskipakovoimaa gravitaatioon esim. planeettajärjestelmässä todetaan niiden etäisyysriippuvuus vastakkaiseksi eli keskipakovoima on suoraan verrannollinen etäisyyteen kulmanopeuden ollessa vakio kun taas gravitaatio on kääntäen verrannollinen etäisyyteen. Koska kiertävässä planeetassa nämä kaksi voimaa ovat aina tasapainossa (tosin ellipsiradalla on keskipakovoima korvattava hitausvoimalla koska ratanopeus vaihtelee) täytyy nopeuden muuttua siten, että voimat ovat tasapainossa.

Eusa
Seuraa 
Viestejä18650
JPI
Eusa
Mikä argumentaatio on mielestäsi ollut onnistuneinta keskipakoisvoimasta käydyssä väittelyssä?

Kohta 2) on oikein. Toisaalta kohdassa 3) on ihan omituisia sanakäänteitä, kuten: "asetelma pysyy inertiaalissa", mikä ei tarkoita yhtään mitään, sillä inertiaalihan valitaan ja se on silloin kokonaan riippumaton tarkasteltavasta systeemistä

Se tarkoittaa juuri sitä mitä on kirjoitettukin: asetelmakoordinaatiston kiihtyvyys on nolla. Asetelma on kaikki kiertoliikkeeseen osallistuvat ainesosat. Sinne kiertävään kappaleeseen lipsahtaa helposti jotain voimia ilman, että niille löytyy vastavoimaa, joka voidaan viedä kiertoakselille nollavektoritarkasteluun, mikä johtaa koko koordinaatiston kiihtymiseen ja tuollaisen voiman hylkäämiseen epätodellisena.

Kohdilla 2 ja 3 todellisena erona on vain ekvivalenssiperiaateargumentti.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Eusa
Seuraa 
Viestejä18650
korant
Jälleen on Eusa muotoillut vaihtoehtonsa siten, ettei yksikään pidä paikkaansa. Ei keskipakovoima ole ekvivalentti painovoiman kanssa vaan hitausvoima. Painovoiman ja hitausvoiman vaikutukset kappaleen sisäisiin jännityksiin ja kontaktipintaan ovat ekvivalentit paitsi painovoiman gradientin osalta.
Kun verrataan keskipakovoimaa gravitaatioon esim. planeettajärjestelmässä todetaan niiden etäisyysriippuvuus vastakkaiseksi eli keskipakovoima on suoraan verrannollinen etäisyyteen kulmanopeuden ollessa vakio kun taas gravitaatio on kääntäen verrannollinen etäisyyteen. Koska kiertävässä planeetassa nämä kaksi voimaa ovat aina tasapainossa (tosin ellipsiradalla on keskipakovoima korvattava hitausvoimalla koska ratanopeus vaihtelee) täytyy nopeuden muuttua siten, että voimat ovat tasapainossa.

No, mikä ero on painottomuudessa pyörivän renkaan sisäpinnalla keskeiskiihtyvyyden ollessa 1g verrattuna maan pinnan kiihtyvyystilanteeseen?

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

NotYet
Seuraa 
Viestejä4141
Eusa

No, mikä ero on painottomuudessa pyörivän renkaan sisäpinnalla keskeiskiihtyvyyden ollessa 1g verrattuna maan pinnan kiihtyvyystilanteeseen?

Renkaassa päätä puristaa, maanpinnalla jalkoja. Vitsi,vitsi!

Eusa
Seuraa 
Viestejä18650
Veli H.
Eusa

No, mikä ero on painottomuudessa pyörivän renkaan sisäpinnalla keskeiskiihtyvyyden ollessa 1g verrattuna maan pinnan kiihtyvyystilanteeseen?

Renkaassa päätä puristaa, maanpinnalla jalkoja. Vitsi,vitsi!

Eikös siinä käy juurikin toisin, jos pää on tarpeeksi kaukana jaloista renkaan kiertokeskiössä?

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Tuossa "keinotekoisessa painovoimassa" erona on juurikin tuo aitoon gravitaation nähden moni tuhtatkertainen gradientti ja vastakkaiseen suuntaan. Pyörimisestä seuraa mm. erittäin voimakas Coriolisefekti heitettäessä vaikka vistiä ilmaan.

Eusa
Seuraa 
Viestejä18650
abskissa
Minulle noista selitelmistä ei kelpaa mikään.

Eli osaatko muotoilla millainen argumentaatio miellyttäisi?...

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

abskissa
Seuraa 
Viestejä3654

En osaa. Minä edustan tässä yleisöä, en asiantuntijaa. Sen sijaan voin kertoa, miksi mikään näistä ei minua vakuuta.

1: "Näennäisyys on mielikuvitusta".
Tätä en niele. Voiman näennäisyys on nähdäkseni aivan hyvin määriteltävissä.

2: "Keskipakoisvoima on vain kiihtyvässä koordinaatistossa tarvittava tasapainoittava aputermi."
Tämä ei ole totuudenmukaista. Sellaiselle havainnoijalle, joka ei tiedä olevansa jatkuvasti kiihtyvässä liikkeessä, keskipakoisvoima ei ole mikään "aputermi".

3: Epäselvästi muotoiltu, joten tästä ei oikein voi sanoa mitään. Taitaa liittyä ekvivalenssiperiaatteeseen?

We're all mad here.

Eusa
Seuraa 
Viestejä18650
abskissa
En osaa. Minä edustan tässä yleisöä, en asiantuntijaa. Sen sijaan voin kertoa, miksi mikään näistä ei minua vakuuta.

1: "Näennäisyys on mielikuvitusta".
Tätä en niele. Voiman näennäisyys on nähdäkseni aivan hyvin määriteltävissä.

2: "Keskipakoisvoima on vain kiihtyvässä koordinaatistossa tarvittava tasapainoittava aputermi."
Tämä ei ole totuudenmukaista. Sellaiselle havainnoijalle, joka ei tiedä olevansa jatkuvasti kiihtyvässä liikkeessä, keskipakoisvoima ei ole mikään "aputermi".

3: Epäselvästi muotoiltu, joten tästä ei oikein voi sanoa mitään. Taitaa liittyä ekvivalenssiperiaatteeseen?


Aivan oikein. Maan historian aikana kovinkaan moni ei ole huomannut, että ns. painovoima onkin kiihtyvän koordinaatiston aputermi. Ei haluta uskoa, että maan pinta voisi kiihtyä ylöspäin ja sen paikallaan pitämiseksi tulee luonnostaan kehitettyä näennäinen voima.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Opettaja
Seuraa 
Viestejä1983
abskissa

2: "Keskipakoisvoima on vain kiihtyvässä koordinaatistossa tarvittava tasapainoittava aputermi."
Tämä ei ole totuudenmukaista. Sellaiselle havainnoijalle, joka ei tiedä olevansa jatkuvasti kiihtyvässä liikkeessä, keskipakoisvoima ei ole mikään "aputermi".



Eikös kiihtyvyyden voi aina havaita?

Eusa

Aivan oikein. Maan historian aikana kovinkaan moni ei ole huomannut, että ns. painovoima onkin kiihtyvän koordinaatiston aputermi. Ei haluta uskoa, että maan pinta voisi kiihtyä ylöspäin ja sen paikallaan pitämiseksi tulee luonnostaan kehitettyä näennäinen voima.




"Taitaa mennä "savorisiksi" maahan on pyöreähkö, joka suuntaan kiihtyvä siten sitä pian laajennutaan joka puolelle."

Kiihtyminen ollessan tilaominaisuus taitaa pikemminkin vetää kasaan kuin lykätä.

Eusa
Seuraa 
Viestejä18650
fata morgana
Eusa

Aivan oikein. Maan historian aikana kovinkaan moni ei ole huomannut, että ns. painovoima onkin kiihtyvän koordinaatiston aputermi. Ei haluta uskoa, että maan pinta voisi kiihtyä ylöspäin ja sen paikallaan pitämiseksi tulee luonnostaan kehitettyä näennäinen voima.




"Taitaa mennä "savorisiksi" maahan on pyöreähkö, joka suuntaan kiihtyvä siten sitä pian laajennutaan joka puolelle."

Kiihtyminen ollessan tilaominaisuus taitaa pikemminkin vetää kasaan kuin lykätä.


Kun seuraat kohteen mukana mitattavaa kiihtyvyyttä, huomaat, että maan pinta kiihtyy, putoava kappale ei.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Eusa
Seuraa 
Viestejä18650
tyy
Esimerkki täysin turhasta keskustelusta, jolla ei ole edes viihdearvoa.

Tässäpä esimerkki täysin turhasta perustelemattomasta mielipiteestä, jolla ei ole edes viihdearvoa.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Eusa
Kun seuraat kohteen mukana mitattavaa kiihtyvyyttä, huomaat, että maan pinta kiihtyy, putoava kappale ei.
Se onkin näennäistä kiihtyvyyttä. Kiihtyvyyksiä on tarkasteltava systeemin painopisteeseen sidotussa koordinaatistossa. Kun Maa on se toinen kiihtyvä kappale niin sen kiihtyvyys on nolla erittäin suurella tarkkuudella. Jos tarkastellaan Maa-Kuu-systeemiä niin silloin molemmat kiihtyvät kohti pyörimiskeskiötä aivan kuten vaijerin päissä pyörivät moukarit.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900

Kun istut karusellin tuolissa, niin näyttää siltä, että akseli pyörii ympäri ja kiertää tuolia, ja siihen kohdistuu jokin voima, joka aiheuttaa akselin kierto- ja pyörimisliikkeen. Näennäistäkö?

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

abskissa
Seuraa 
Viestejä3654
Eusa
Maan historian aikana kovinkaan moni ei ole huomannut, että ns. painovoima onkin kiihtyvän koordinaatiston aputermi. Ei haluta uskoa, että maan pinta voisi kiihtyä ylöspäin ja sen paikallaan pitämiseksi tulee luonnostaan kehitettyä näennäinen voima.

Tuo siis lisähuomautuksena vaihtoehtoon 3, eikö vaan?

No, näistä vaihtoehdoista tyrmään ykkösen selvästi vääränä. Argumentti 2 on jo uskottavampi, mutta minusta näennäinen voima ei ole "vain aputermi". Argumentti 3 taas jatkaa tästä ilmeisestikin Einsteinin ajatuksenjuoksun suuntaan. Se on kuitenkin niin epäselvästi muotoiltu, että ei aivan sellaisenaan vakuuta.

We're all mad here.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat