Seuraa 
Viestejä451
Liittynyt18.3.2008

Olen ottanut tavaksi poistaa vesipisarat ja lammikot lattialämmitetyltä kylpyhuoneen lattialata suihkun jälkeen. Pähkäilen näin: jos en poista vettä, niin lattialämmitys haihduttaa veden, ja tämä haihduttaminen kuluttaa yhtä paljon sähköä, kuin jos keittäisin saman määrän vettä höyryksi.

Vettähän ei tule paljoa, noin puoli desiä kerralla. Mutta onko veden poistamisella lastalla lattialta oikeastis mitään merkitystä sähkönkulutukselle? Voiko käytännössä laskea, paljonko vuodessa tällä tavoin säästäisin?

Sivut

Kommentit (19)

Ronron
Seuraa 
Viestejä9265
Liittynyt10.12.2006

No, veikkaan että vuodessa säästäisit maksimissaan muutaman kympin. Jos siis ylipäänsä mitään. Kyllähän tuo märkä lattia kuivuessaan tekee kylmää siihen lattiaan, kun haihtuminen sitoo lämpöä.. mutta niin. Tuskin sillä on merkitystä paljoakaan.

くそっ!

MooM
Seuraa 
Viestejä6322
Liittynyt29.6.2012
Ronron
No, veikkaan että vuodessa säästäisit maksimissaan muutaman kympin. Jos siis ylipäänsä mitään. Kyllähän tuo märkä lattia kuivuessaan tekee kylmää siihen lattiaan, kun haihtuminen sitoo lämpöä.. mutta niin. Tuskin sillä on merkitystä paljoakaan.



Tuo ei ole ihna noin yksinkertainen juttu. Mitä sille höyrylle tapahtuu? Jos se tiivistyy jonnekin, se luovuttaa lämpöä. Vai meneekö ulos poistoilman mukana? Ja jos vedät lastalla vedet viemäriin, siirrät veteen sitoutunutta lämpöä ulos talosta.

Lastalla vetäminen on kyllä fiksua kosteusrasituksen takia, varsinkin, jos pesutilan tuuletus ei ole paras mahdolinen ja/tai kuivuminen itsestään on hidasta. Meillä puolilämpimän kellarisaunan pesuhuoneessa seinätkin vedetään lastalla koska muuten on kostea pitkään. Toisaalta talvella pieni lisä ilmankosteuteen ei haittaa yhtään, eli ovi auki pesuhuoneesta, niin leviää taloon.

Vierailija

Talvella kun vesi haihtuu nopeasti kuivan ilman vuoksi ei ole mieltä kuivata lastalla. Kesällä ja syksyllä liiallinen kosteus vähenee kun sen kaapii viemäriin mutta silti kovin vähäistä on sen vaikutus.

Vanhaan aikaan kuivasivat jopa pyykkiä sisällä asuinhuoneissa kun muuta paikkaa ei ollut.

Hillman
Seuraa 
Viestejä1108
Liittynyt19.11.2010
Emotion Science
Olen ottanut tavaksi poistaa vesipisarat ja lammikot lattialämmitetyltä kylpyhuoneen lattialata suihkun jälkeen. Pähkäilen näin: jos en poista vettä, niin lattialämmitys haihduttaa veden, ja tämä haihduttaminen kuluttaa yhtä paljon sähköä, kuin jos keittäisin saman määrän vettä höyryksi.

Vettähän ei tule paljoa, noin puoli desiä kerralla. Mutta onko veden poistamisella lastalla lattialta oikeastis mitään merkitystä sähkönkulutukselle? Voiko käytännössä laskea, paljonko vuodessa tällä tavoin säästäisin?


Joo, kyllä kannattaa säästää siinä missä voi, kerran ostin kaupasta kaksi banaania, kuorin ne ennenkuin punnitsin, tiskillä katto pitkään kun muovipussissa oli kuorettomat banaanit, kolme jos olisi ostanut olisin varmaan jo yhden voittanut niin paljon maksetaan turhata kuoresta.

Donek eris felix, multos numerabilis amicos

Hillman
Seuraa 
Viestejä1108
Liittynyt19.11.2010
MooM
Ronron
No, veikkaan että vuodessa säästäisit maksimissaan muutaman kympin. Jos siis ylipäänsä mitään. Kyllähän tuo märkä lattia kuivuessaan tekee kylmää siihen lattiaan, kun haihtuminen sitoo lämpöä.. mutta niin. Tuskin sillä on merkitystä paljoakaan.



Tuo ei ole ihna noin yksinkertainen juttu. Mitä sille höyrylle tapahtuu? Jos se tiivistyy jonnekin, se luovuttaa lämpöä. Vai meneekö ulos poistoilman mukana? Ja jos vedät lastalla vedet viemäriin, siirrät veteen sitoutunutta lämpöä ulos talosta.

Lastalla vetäminen on kyllä fiksua kosteusrasituksen takia, varsinkin, jos pesutilan tuuletus ei ole paras mahdolinen ja/tai kuivuminen itsestään on hidasta. Meillä puolilämpimän kellarisaunan pesuhuoneessa seinätkin vedetään lastalla koska muuten on kostea pitkään. Toisaalta talvella pieni lisä ilmankosteuteen ei haittaa yhtään, eli ovi auki pesuhuoneesta, niin leviää taloon.


Ei onnistu ikkunat menee aivan märiksi jos saunasta lasket vesihöyryä asuntoon ikkunan puitteista oikein tippuu, laipiokin kostuu seinät ei ihmekyllä niin paljoo, kiiltävillä ovipinnoillakin veden näkee, tapetit ilmeisesti imee kosteuden seinään.

Donek eris felix, multos numerabilis amicos

Ronron
Seuraa 
Viestejä9265
Liittynyt10.12.2006
Hillman
Emotion Science
Olen ottanut tavaksi poistaa vesipisarat ja lammikot lattialämmitetyltä kylpyhuoneen lattialata suihkun jälkeen. Pähkäilen näin: jos en poista vettä, niin lattialämmitys haihduttaa veden, ja tämä haihduttaminen kuluttaa yhtä paljon sähköä, kuin jos keittäisin saman määrän vettä höyryksi.

Vettähän ei tule paljoa, noin puoli desiä kerralla. Mutta onko veden poistamisella lastalla lattialta oikeastis mitään merkitystä sähkönkulutukselle? Voiko käytännössä laskea, paljonko vuodessa tällä tavoin säästäisin?


Joo, kyllä kannattaa säästää siinä missä voi, kerran ostin kaupasta kaksi banaania, kuorin ne ennenkuin punnitsin, tiskillä katto pitkään kun muovipussissa oli kuorettomat banaanit, kolme jos olisi ostanut olisin varmaan jo yhden voittanut niin paljon maksetaan turhata kuoresta.



Se kuori kuuluu siihen hintaan. Jos kaikki alkaisivat kuorimaan banaaneja ennen punnitusta niin kilohinta nousisi. Kannattaa ajatella se silleen että sä maksat siitä joka tapauksessa juuri oikean hinnan, vaikka siinä olisikin jotain ylimääräistä mukana. Jos ottaisi ylimääräisen pois niin tuotteen kilohintaa jouduttaisiin nostamaan ja se olisi ihan sama tilanne kuitenkin. Tietenkin ylimääräisen painon roudaaminen on järjetöntä ja aiheuttaa omat kustannuksensa toki, ja siksi ihmettelenkin suuresti miksi ne lihat on pakko pumpata täyteen nestettä kun jokainen ihminen kyllä kotona sitä paistaessaan huomaa että vedestähän se suurimmaksi osaksi koostuu. Jauhelihan kun kypsentää pannulla niin painuu kokoon puolella, vettä saa ihan kaataa viemäriin pannulta kun se ei kerkiä kiehumaan pois. Tällainen ei hyödytä tietenkään ketään. Olisi järkevämpää yksinkertaisesti jättää se vesi lisäämättä ja nostaa kilohintaa. Ja kertoa ihmisille että tämmöinen muutos on tehty niin kukaan ei suuttuisi hinnan korotuksesta.

Mutta ehkä banaaninkuoret on ihan hyvä olla niissä banaaneissa kun ne suojaa sitä sisältöä.

くそっ!

Hillman
Seuraa 
Viestejä1108
Liittynyt19.11.2010
Ronron
Hillman
Emotion Science
Olen ottanut tavaksi poistaa vesipisarat ja lammikot lattialämmitetyltä kylpyhuoneen lattialata suihkun jälkeen. Pähkäilen näin: jos en poista vettä, niin lattialämmitys haihduttaa veden, ja tämä haihduttaminen kuluttaa yhtä paljon sähköä, kuin jos keittäisin saman määrän vettä höyryksi.

Vettähän ei tule paljoa, noin puoli desiä kerralla. Mutta onko veden poistamisella lastalla lattialta oikeastis mitään merkitystä sähkönkulutukselle? Voiko käytännössä laskea, paljonko vuodessa tällä tavoin säästäisin?


Joo, kyllä kannattaa säästää siinä missä voi, kerran ostin kaupasta kaksi banaania, kuorin ne ennenkuin punnitsin, tiskillä katto pitkään kun muovipussissa oli kuorettomat banaanit, kolme jos olisi ostanut olisin varmaan jo yhden voittanut niin paljon maksetaan turhata kuoresta.



Se kuori kuuluu siihen hintaan. Jos kaikki alkaisivat kuorimaan banaaneja ennen punnitusta niin kilohinta nousisi. Kannattaa ajatella se silleen että sä maksat siitä joka tapauksessa juuri oikean hinnan, vaikka siinä olisikin jotain ylimääräistä mukana. Jos ottaisi ylimääräisen pois niin tuotteen kilohintaa jouduttaisiin nostamaan ja se olisi ihan sama tilanne kuitenkin. Tietenkin ylimääräisen painon roudaaminen on järjetöntä ja aiheuttaa omat kustannuksensa toki, ja siksi ihmettelenkin suuresti miksi ne lihat on pakko pumpata täyteen nestettä kun jokainen ihminen kyllä kotona sitä paistaessaan huomaa että vedestähän se suurimmaksi osaksi koostuu. Jauhelihan kun kypsentää pannulla niin painuu kokoon puolella, vettä saa ihan kaataa viemäriin pannulta kun se ei kerkiä kiehumaan pois. Tällainen ei hyödytä tietenkään ketään. Olisi järkevämpää yksinkertaisesti jättää se vesi lisäämättä ja nostaa kilohintaa. Ja kertoa ihmisille että tämmöinen muutos on tehty niin kukaan ei suuttuisi hinnan korotuksesta.

Mutta ehkä banaaninkuoret on ihan hyvä olla niissä banaaneissa kun ne suojaa sitä sisältöä.




Kokeilkaa nyt kuitenkin näkee mitä kassa neiti tuumaa.

Donek eris felix, multos numerabilis amicos

Hillman
Seuraa 
Viestejä1108
Liittynyt19.11.2010

Vinkki tuohon jauhelihan paistamiseen, sulla ei ole tarpeeksi kuuma pannu sama pätee kalan paistamista rapsakka pitää olla pannun lämpö kuten lihankin paistossa se polttaa lihan syyt kiinni pysyy pihvit mehiukkaina, eikä kuiva käppyräksi.

Donek eris felix, multos numerabilis amicos

Ronron
Seuraa 
Viestejä9265
Liittynyt10.12.2006
Hillman
Vinkki tuohon jauhelihan paistamiseen, sulla ei ole tarpeeksi kuuma pannu sama pätee kalan paistamista rapsakka pitää olla pannun lämpö kuten lihankin paistossa se polttaa lihan syyt kiinni pysyy pihvit mehiukkaina, eikä kuiva käppyräksi.



Voi se olla niinkin. Kun on vaan teffflonipannuja joita ei viittis kauheen tulikuumaksi kuumennella kun ne menee paskaksi ja teffflonit irtoo ruokaan. Ehkä pitäs heittää ne mäkeen ja ostaa jotain toisenlaisia pannuja. Mikähän olisi hyvä?

くそっ!

kfa
Seuraa 
Viestejä2517
Liittynyt13.3.2008
MooM
Ronron
No, veikkaan että vuodessa säästäisit maksimissaan muutaman kympin. Jos siis ylipäänsä mitään. Kyllähän tuo märkä lattia kuivuessaan tekee kylmää siihen lattiaan, kun haihtuminen sitoo lämpöä.. mutta niin. Tuskin sillä on merkitystä paljoakaan.



Tuo ei ole ihna noin yksinkertainen juttu. Mitä sille höyrylle tapahtuu? Jos se tiivistyy jonnekin, se luovuttaa lämpöä. Vai meneekö ulos poistoilman mukana? Ja jos vedät lastalla vedet viemäriin, siirrät veteen sitoutunutta lämpöä ulos talosta.

Lastalla vetäminen on kyllä fiksua kosteusrasituksen takia, varsinkin, jos pesutilan tuuletus ei ole paras mahdolinen ja/tai kuivuminen itsestään on hidasta. Meillä puolilämpimän kellarisaunan pesuhuoneessa seinätkin vedetään lastalla koska muuten on kostea pitkään. Toisaalta talvella pieni lisä ilmankosteuteen ei haittaa yhtään, eli ovi auki pesuhuoneesta, niin leviää taloon.




Kylpyhuoneesta ja saunatiloista höyrystynyt vesi poistuu höyrystymislämpöineen ilmanvaihdon kautta. Jos käytössä on lämpöpumppu niin tästä lämmöstä saadaan osa takaisin eli kuivaushyöty on pienempi.

Viemärin kautta poistuva vesi ei höyrysty mutta vie mukanaan lämpökapasiteettinsa mukaisesti energiaa. Tuo energia on höyrystymislämpöön verrattuna varsin pieni eli toimivan ilmanvaihdon tapauksessa jäädään reilusti voiton puolelle.

Jos kyseessä on omakotitalo niin kaikki energia tulee asukkaalle maksettavaksi eli lastaa kannattaa käyttää. Jos kyseessä on kerrostalo niin asia ei ole niin selvä. Asukkaalle tulee kerrostalossa maksettavaksi vastikkeessa talon lämmitykseen kuluvasta energiasta asunnon osakemäärään verrannollinen osuus. Yhteisen energian säästämisestä ei siis juurikaan palkita yksittäisen asukkaan tasolla.

Jos kerrostalossa asuvalla on sähköllä toimiva ja termostaatilla varustettu lattialämmitys kylppärissä koko ajan päällä niin silloin kuivaaminen kannattaa, sillä muuten termostaatti pitää tehoa päällä kunnes lattia on kuivunut. Jos taas lattiaa kuivaa termostaatiton koko ajan päällä oleva sähkölämmitys niin kuivaamisesta ei ole hyötyä sähkölaskun kannalta.

Kim Fallström kfa+news@iki.fi

Hillman
Seuraa 
Viestejä1108
Liittynyt19.11.2010
Ronron
Hillman
Vinkki tuohon jauhelihan paistamiseen, sulla ei ole tarpeeksi kuuma pannu sama pätee kalan paistamista rapsakka pitää olla pannun lämpö kuten lihankin paistossa se polttaa lihan syyt kiinni pysyy pihvit mehiukkaina, eikä kuiva käppyräksi.



Voi se olla niinkin. Kun on vaan teffflonipannuja joita ei viittis kauheen tulikuumaksi kuumennella kun ne menee paskaksi ja teffflonit irtoo ruokaan. Ehkä pitäs heittää ne mäkeen ja ostaa jotain toisenlaisia pannuja. Mikähän olisi hyvä?

Niin käy niille parin kolmenkympin pannulle laatu pannu kyllä kestää lihan paiston ennen pihvi palaa kun pannu sulaa!

Donek eris felix, multos numerabilis amicos

lokki
Seuraa 
Viestejä4477
Liittynyt3.1.2010

Veden höyrystymislämpö on 2256 kJ/kg
Jos oletetaan, että vettä on lattialla noin desi. Tai ainakin niin, että sitä saa pyyhkimällä pois enintään sen desin verran, höyrystymällä kuluneen lämpöenergian määrä on 2256 kJ/kg x 0,1 kg / 3600 s/h = 0,063 kWh. Lämpöenergiana kyse on siis alle yhden sentin kustannuksesta. Kosteuden aiheuttamat muut vaikutukset ovat siis määrääviä, kannattaako lattiaa lääppiä.

Suihkuhuoneen kosteuden saa edullisimmin pois kosteudenpoistajalla, joka perustuu ilman jäähdyttämiseen ja kondenssiveden keräämiseen talteen. Tällaisella laitteella tuo määrä kosteutta keräämiseen 20 asteen lämpöisestä ilmasta vaatii vain osan siitä lämpöenergiasta, joka kuluisi tuulettamalla tuo kosteus ilman mukana ulos. KOsteuden poisto ilmasta tuolla laitteella lämmittää ilmaa.

Huoneenlämmössä kosteutta mahtuu kuutioon kuivaa huoneilmaa vain noin 10 grammaa. Optimaalisimmassakaan tilanteessa kosteuden poistamiseen tuulettamalla kuluu kymmenen kuution ilman lämmittämiseen menevä energia plus tuo 0,063 kWh. Jos ulkoilma on vaikkapa nollassa, sitoo 10 m³ ilman lämmittäminen kahteen kymmeneen asteeseen kutakuinkin saman lämpöenergiamäärän, kuin tuo veden kuivuminen tuohon ilmaan samaa ilmaa jäähdyttää. Yhteensä siis vain 0,13 kWh. Pieniä ovat siis nuo säästöt lattian lääppimisestä energiansäästömielessä.

Jos ilmanvaihto on mitoitettu niukaksi, saattaa tuolla lääppimisellä siis säästää vähintään 10 m³ ilmanvaihdon ajan ja energian, mikä nopeuttaa pesutilan kuivumista. Nopea kuivuminen saattaa jo niukallakin ilmanvaihdolla riittää, jotta ei muodostu biologista kasvustoa ja rakennevaurioita, mitä taas voi olla kovastikin arvokas hyöty pidemmällä aikavälillä.

miilu
Seuraa 
Viestejä709
Liittynyt25.1.2011

Usein kylpyhuoneessa on lisäksi WC. Suihkussa käydessä tulee samalla pestyä lattia ja pönttö ympäryksineen. Lastalla on syytä kuivata ylimääräinen vesi pois, jotta lattia kuivuisi pikaisesti. Jos ahkerasti käydään suihkussa, niin sitä tarkemmin nurkat ja lattia on kuivattava. Kukaan ei kai tieten tahtoen kasvata sieniä ja muita pöpöjä. Kylppärin kuuluisi kuivaa yön aikana saumoineen, kuten tiskipöydätkin.
Huipparin sähkönkulutus hiukan pienenee ja ilmastointikanavissa olevat äänenvaimentimet saavat vähemmän kosteutta. Talvella huoneilma pyrkii olemaan liian kuivaa, joten kylppärin oven jätän hetkeksi auki. Vaikea arvioida säästöä, mutta lastalla kuivaaminen kannattaa.

Hillman
Seuraa 
Viestejä1108
Liittynyt19.11.2010
lokki
Veden höyrystymislämpö on 2256 kJ/kg
Jos oletetaan, että vettä on lattialla noin desi. Tai ainakin niin, että sitä saa pyyhkimällä pois enintään sen desin verran, höyrystymällä kuluneen lämpöenergian määrä on 2256 kJ/kg x 0,1 kg / 3600 s/h = 0,063 kWh. Lämpöenergiana kyse on siis alle yhden sentin kustannuksesta. Kosteuden aiheuttamat muut vaikutukset ovat siis määrääviä, kannattaako lattiaa lääppiä.

Suihkuhuoneen kosteuden saa edullisimmin pois kosteudenpoistajalla, joka perustuu ilman jäähdyttämiseen ja kondenssiveden keräämiseen talteen. Tällaisella laitteella tuo määrä kosteutta keräämiseen 20 asteen lämpöisestä ilmasta vaatii vain osan siitä lämpöenergiasta, joka kuluisi tuulettamalla tuo kosteus ilman mukana ulos. KOsteuden poisto ilmasta tuolla laitteella lämmittää ilmaa.

Huoneenlämmössä kosteutta mahtuu kuutioon kuivaa huoneilmaa vain noin 10 grammaa. Optimaalisimmassakaan tilanteessa kosteuden poistamiseen tuulettamalla kuluu kymmenen kuution ilman lämmittämiseen menevä energia plus tuo 0,063 kWh. Jos ulkoilma on vaikkapa nollassa, sitoo 10 m³ ilman lämmittäminen kahteen kymmeneen asteeseen kutakuinkin saman lämpöenergiamäärän, kuin tuo veden kuivuminen tuohon ilmaan samaa ilmaa jäähdyttää. Yhteensä siis vain 0,13 kWh. Pieniä ovat siis nuo säästöt lattian lääppimisestä energiansäästömielessä.

Jos ilmanvaihto on mitoitettu niukaksi, saattaa tuolla lääppimisellä siis säästää vähintään 10 m³ ilmanvaihdon ajan ja energian, mikä nopeuttaa pesutilan kuivumista. Nopea kuivuminen saattaa jo niukallakin ilmanvaihdolla riittää, jotta ei muodostu biologista kasvustoa ja rakennevaurioita, mitä taas voi olla kovastikin arvokas hyöty pidemmällä aikavälillä.


Kai tämäkin on vitsi kuten tuo minun banaanin kuorinta juttukin....vaiii ?

Donek eris felix, multos numerabilis amicos

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat