Seuraa 
Viestejä8877
Liittynyt25.8.2005

http://kauas.asentopaikka.fi/

Popper kehitti käsitteen falsifiointi , jonka mukaan tieteellisen väitteen täytyy olla sellainen, että se on ainakin periaatteessa osoitettavissa vääräksi [9]. Jos näin ei ole, ei ole kyse tieteestä
.
Allekirjoitukseni perusteella olen Popperin kannatta.

Miten muut.

Sivut

Kommentit (69)

hmk
Seuraa 
Viestejä998
Liittynyt31.3.2005

Joo, falsifioitavuus on nykytieteessä keskeinen kriteeri. Niinpä blaa-blaa-ei-edes-väärin höpinät eivät kuulu tieteeseen, eivätkä ne pääse tieteellisiin julkaisukanaviin, vaan niiden ulostuskeinoksi jäävät populaarit keskustelufoorumit.

In so far as quantum mechanics is correct, chemical questions are problems in applied mathematics. -- H. Eyring

Cargo
Seuraa 
Viestejä979
Liittynyt27.8.2007

Lisää triviaaliviestiketjuja....

" sähkö (se sähkö, jota tuotetaan mm. voimalaitoksissa) ei ole energiaa "
- Vastaaja_s24fi

“Jos et ole kaksikymppisenä vihreä, sinulla ei ole sydäntä. Mutta jos et ole nelikymppisenä perussuomalainen, sinulla ei ole aivoja.”
- Cargo

David
Seuraa 
Viestejä8877
Liittynyt25.8.2005
hmk
Joo, falsifioitavuus on nykytieteessä keskeinen kriteeri. Niinpä blaa-blaa-ei-edes-väärin höpinät eivät kuulu tieteeseen, eivätkä ne pääse tieteellisiin julkaisukanaviin, vaan niiden ulostuskeinoksi jäävät populaarit keskustelufoorumit.



Vaarana on vain se että falsifiojalla on yksipuoliset kriteerit. Tarvitaan kanavatyyppinen suodatin, jossa on sopivat reunaehdot falsifioinneille. Jos falsifiointi tehdään yksittäisen (ennestään absoluuttiseksi todeksi leimatun) tiedon perusteella, falsifiointi voi hävittää asiallistakin tietoa. Kokonaisuus on ratkaisevaa. Jos käsittely on sisäisesti ristiriidaton ja riittävästi perusteltu, niin seula tulisi läpäistä. Rajanveto voi olla vaikeaa, koska luonto kaikessa monimutkaisuudesssaan ei ole helppo kohde.

Olisiko astettainen ryhmittely järkevää: Perinteisestä tiedekäsityksistä - huuhaalta vaikuttaviin. Jokainen voisi tämän kategorioinnin perusteella selvitellä omaa kantaansa.

JPI
Seuraa 
Viestejä26684
Liittynyt5.12.2012

Sen, minkä väitetään olevan tieteellistä, pitäisi olla ainakin loogisesti ristiiridatonta ja sopusoinnussa havaintojen kanssa, mikäli havaintoja voidaan tehdä. Aina ei havaintoja voida helposti tehdä varsinkaan esim.nykyisissä säie tai muissa kvanttiteorioissa, jolloin loogisuus ja sisäinen ristiriidattomuus, sekä yhteensopivuus aiemmin varmennettujen toerioiden kanssa on oleellista.

3³+4³+5³=6³

tyy
Seuraa 
Viestejä844
Liittynyt21.11.2009

Na, että tällä foorumilla arvioidaan, mitä? tieteellisyyttä? Tämä palstahan on niille, jotka haluavat nousta oman ymmärtämättömyytensä tasolle ja päteä kirjoittamalla täyttä paskaa. Osaisivat edes kirjoittaa, mutta kun ei.

Arvio ei tietenkään ole reilu, koska täällä on paljon asiantuntevia kirjoittajia. Vahinko, että hevonpaska hautaa sen kaiken alleen niin kovin helposti.

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä5724
Liittynyt26.3.2005
JPI
Sen, minkä väitetään olevan tieteellistä, pitäisi olla ainakin loogisesti ristiiridatonta ja sopusoinnussa havaintojen kanssa, mikäli havaintoja voidaan tehdä. Aina ei havaintoja voida helposti tehdä varsinkaan esim.nykyisissä säie tai muissa kvanttiteorioissa, jolloin loogisuus ja sisäinen ristiriidattomuus, sekä yhteensopivuus aiemmin varmennettujen toerioiden kanssa on oleellista.



Sekä loogisesti ja etenkin matemaattisesti ristiriidatonta (Hamilton). Yksi tärkeä kriteeri on myös se, että sen tulisi ennustaa joitain toistaiseksi havaitsemattomia ilmiöitä (kuten suhteellisuusteoriat ja kvanttifysiikka ovat ansiokkaasti tehneet). Eli laajentaa jo olemassa olevien teorioiden soveltuvuusaluetta.

Säieteoriat yrittävät tätä tehdä. Pulmana vain on runsauden pula. 10^500 ristiriidatonta universumia. Myöskin säieteorioiden hamilton on vielä auki. Uusia ennustuksia (saati havaintoja) ei juuri ole (jollei sellaiseksi lasketa esim. erään värähtelymoodin tulkinta neutriinoksi).

Astronomy
Seuraa 
Viestejä3976
Liittynyt12.6.2007
Lentotaidoton
JPI
Sen, minkä väitetään olevan tieteellistä, pitäisi olla ainakin loogisesti ristiiridatonta ja sopusoinnussa havaintojen kanssa, mikäli havaintoja voidaan tehdä. Aina ei havaintoja voida helposti tehdä varsinkaan esim.nykyisissä säie tai muissa kvanttiteorioissa, jolloin loogisuus ja sisäinen ristiriidattomuus, sekä yhteensopivuus aiemmin varmennettujen toerioiden kanssa on oleellista.



Sekä loogisesti ja etenkin matemaattisesti ristiriidatonta (Hamilton). Yksi tärkeä kriteeri on myös se, että sen tulisi ennustaa joitain toistaiseksi havaitsemattomia ilmiöitä (kuten suhteellisuusteoriat ja kvanttifysiikka ovat ansiokkaasti tehneet). Eli laajentaa jo olemassa olevien teorioiden soveltuvuusaluetta.

Säieteoriat yrittävät tätä tehdä. Pulmana vain on runsauden pula. 10^500 ristiriidatonta universumia. Myöskin säieteorioiden hamilton on vielä auki. Uusia ennustuksia (saati havaintoja) ei juuri ole (jollei sellaiseksi lasketa esim. erään värähtelymoodin tulkinta neutriinoksi).


Voiko teoriaa keventää niin, että esim. universumien määrä onkin vaikka 10^0 tai 10^1? Tarkoitan sitä, että jos teoriaan liittyy järkyttäviä lukuja mallia 10^500, niin millä ihmeellä teoria voidaan osoittaa oikeaksi tai vääräksi? Onko niin, että jos teen teorian, niin samaan aikaan minun pitää myös kertoa, millä tämä teoria joko vahvistetaan tai hylätään? Onko tässä välimaastossa joku termi mikä kuvaisi sellasta teoriaa mitä ei voida vahvistaa ainakaan nykytietämyksen perusteella?

"The universe is a big place, perhaps the biggest".
"Those of you who believe in telekinetics, raise my hand".
Kurt Vonnegut
"Voihan fusk." Minä

eskimo
Seuraa 
Viestejä1521
Liittynyt12.5.2009

Politiikka on laajudeltaan tyypillisesti sellaista, jossa tiedettä ei oikein voi käyttää.
On luotettava ihmisen muihin avuihin. Tällaisia elänalueita on paljon.

Tiede tosiaan vain raapaisee todellisuuden pintaa. Koska on olevinaan niin tarkka, saa osakseen erityisen huomion.

Juha Myllärinen, Lappeenranta

Eusa
Seuraa 
Viestejä15746
Liittynyt16.2.2011
Astronomy
Lentotaidoton
JPI
Sen, minkä väitetään olevan tieteellistä, pitäisi olla ainakin loogisesti ristiiridatonta ja sopusoinnussa havaintojen kanssa, mikäli havaintoja voidaan tehdä. Aina ei havaintoja voida helposti tehdä varsinkaan esim.nykyisissä säie tai muissa kvanttiteorioissa, jolloin loogisuus ja sisäinen ristiriidattomuus, sekä yhteensopivuus aiemmin varmennettujen toerioiden kanssa on oleellista.



Sekä loogisesti ja etenkin matemaattisesti ristiriidatonta (Hamilton). Yksi tärkeä kriteeri on myös se, että sen tulisi ennustaa joitain toistaiseksi havaitsemattomia ilmiöitä (kuten suhteellisuusteoriat ja kvanttifysiikka ovat ansiokkaasti tehneet). Eli laajentaa jo olemassa olevien teorioiden soveltuvuusaluetta.

Säieteoriat yrittävät tätä tehdä. Pulmana vain on runsauden pula. 10^500 ristiriidatonta universumia. Myöskin säieteorioiden hamilton on vielä auki. Uusia ennustuksia (saati havaintoja) ei juuri ole (jollei sellaiseksi lasketa esim. erään värähtelymoodin tulkinta neutriinoksi).


Voiko teoriaa keventää niin, että esim. universumien määrä onkin vaikka 10^0 tai 10^1? Tarkoitan sitä, että jos teoriaan liittyy järkyttäviä lukuja mallia 10^500, niin millä ihmeellä teoria voidaan osoittaa oikeaksi tai vääräksi? Onko niin, että jos teen teorian, niin samaan aikaan minun pitää myös kertoa, millä tämä teoria joko vahvistetaan tai hylätään? Onko tässä välimaastossa joku termi mikä kuvaisi sellasta teoriaa mitä ei voida vahvistaa ainakaan nykytietämyksen perusteella?

Esimerkki:

Minulla on tämä kosmisen nosteen hypoteesi, jota ehdin kehittää keskimäärin n. 10 min / vrk. Idea on yksinkertainen: Massa on hitaan aineen tarve ottaa ympäristöstään tyhjiöenergiaa hitauden ylläpitämiseen. Hyvin perustein oletan, että tyhjiöenergian siirtymisen aiheuttama tilan muutosnopeus massakeskipisteessä on valonnopeus c. Myös magneettisen monopoliparin vuorovaikutusnopeus tyhjiöenergiakentän kanssa on c. Siitä seuraa, että syntyy pitkittäisiä tyhjiöenergiakentän värähtelyjä, jotka etenevät tyhjiössä nopeudella c. Aalto levittäytyy pallokuorena ja sen impulssi vaimenee suhteessa etäisyyteen 1/rr niin, että impulssin sisäänpäin kohti aallon aiheuttanutta keskiötä pumppaama tilan määrä on jatkuvasti sama niin, että massakeskipiste saa koko ajan tasaisesti tyhjiöenergiaa massansa vastineeksi.

Ok. Melko simppeli periaate ja tuottaa yleisen suhteellisuusteorian mukaisen kentän yhdelle massakeskiölle. Sitten tullaan siihen eroon. Kun massakeskiöitä on enemmän ja kaikkien aallokko pumppaa tilaa sisäänpäin, miten se vaikuttaa gravitaatiokiihtyvyyteen? Mistä laaja massapistejoukko repii tarvittavan tyhjiöenergian? Kuinka tilamuutoskenttä muodostuu? Esimerkiksi kierteisgalaksin rotaatiokäyrä antaa vinkkiä, mutta 10 min pohdiskelu päivässä ei Hamiltonia ja kenttäyhtälöitä vie kovin nopeasti eteenpäin.

Kuitenkin, teoria voidaan vasta sitten ottaa tosissaan, kun sillä on matematiikka, josta nousee selkeitä uusia ennusteita, joita voidaan verrata havaintoihin.

Edit: tämän päivän kymmenminuuttisella syntyi skenaario, että kun tyhjiöenergiaa siirtyy relativistisilla nopeuksilla, pitää huomioida ehkä vielä toiseen kertaan Lorentz-kerroin eli 1/(sqrt(1-vv/cc)^2), missä v on tilan muutosnopeuden laskennallinen arvo optisen koordinaatiston avaruuspisteessä. Aikaisemmin ajattelin, että pelkkä Lorentz-kerroin yhteen kertaan riittää, mutta avaruuspisteessä on vuorovaikutus kahteen kertaan: pitkittäinen aalto pumppaa tilaa ja pumppausvaikutuksen nopeudella on kausaalinen rajoituksensa, kun tyhjiöenergia alkaa käydä vähiin ja sen siirtymisnopeus lähenee c:tä. Lisäksi energiasta tyhjentynyt tila imee muualta tilalle yhä nopeammin uutta tyhjiöenergiaa, joka myös on kausaliteetin alainen tapahtuma... hm, vai ovatko samaa jatkumoa, ehkä kerroin yhteen kertaan riittää - tämä jälkimmäinen vaikutushan näkyy myös tilavirtaukseen mukaan kiihdyttävien massapisteiden kokemassa "liikemassassa" ja ajassa.

Sorry, jos meni pahasti OT, mutta jos jollain on harrastuneisuutta ja aikaa, saa vääntää kenttäyhtälöitä tuolta pohjalta, kunhan kertoo minullekin mihin päätyi...

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä5724
Liittynyt26.3.2005

Astronomy: Voiko teoriaa keventää niin, että esim. universumien määrä onkin vaikka 10^0 tai 10^1? Tarkoitan sitä, että jos teoriaan liittyy järkyttäviä lukuja mallia 10^500, niin millä ihmeellä teoria voidaan osoittaa oikeaksi tai vääräksi? Onko niin, että jos teen teorian, niin samaan aikaan minun pitää myös kertoa, millä tämä teoria joko vahvistetaan tai hylätään? Onko tässä välimaastossa joku termi mikä kuvaisi sellasta teoriaa mitä ei voida vahvistaa ainakaan nykytietämyksen perusteella?

Kuten tiedät on säieteorioita 5-6 kappaletta. Viime vuosina on keksitty”, että ne ovatkin yhden ja saman teorian näkökantoja eri vinkkeleistä, eli tulemme M-teoriaan. Tuo 10^500 on todella järkyttävä luku. Ja vielä järkyttävämmäksi asia muuttuu, kun kukaan ei osaa sanoa, sisältyykö oma universumimme edes tuohon lukuun. Säieteoriaa ei tietysti toistaiseksi voi osoittaa oikeaksi tai vääräksi, koska se on vielä pahasti kesken huolimatta siitä, että se on ollut jo yli 40 vuotta ”suuri lupaus” (myös kesken sen erinomaisen vaikean matematiikan osalta). Eikä se toistaiseksi ole tehnyt mitään sellaisia ennustuksia, joita voisi koetella. Sen matematiikka on täysin perturbatiivista (niin kuin tietysti suuri osa nykyistä kvanttifysiikkaakin) ja huhuja on siitä, että siitä yritettäisiin luoda nonperturbatiivista versiota. Jos teoria esim. ennustaa joitain nyt tuntemattomia asioita, niin niiden verifioiminen tai hylkääminen tietysti todistaa jotain. Toistaiseksi ollaan nollalinjalla.

Veli Hopea
Seuraa 
Viestejä1249
Liittynyt29.11.2006

Tieteellisyydellä tarkoitettaneen sellaista työtä tai kirjoitusta, joka täyttää tieteen kriteerit.

Mitä ovat tieteen kriteerit?

Tieteellistä tietoa hankitaan tieteellisen menetelmän avulla. Sen ominaisuuksia ovat objektiivisuus, testattavuus, julkisuus, kriittisyys, edistyvyys ja autonomisuus:

Tieteelliseen tutkimukseen kuuluu erottamattomasti vuorovaikutus tutkijan ja tutkimuksen kohteen välillä. Kohteesta saatava tieto on sitä objektiivisempaa mitä vähemmän tutkijan omat asenteet, uskomukset ja toiveet vaikuttavat tutkimuksen tulokseen. Tieteellisen menetelmän objektiivisuusvaatimus ei tarkoita, että tutkijan tulisi — tai että hän voisi — täydellisesti luopua ennakkokäsityksistään tai arvoistaan. Se tarkoittaa, että tutkijan tulee pyrkiä poistamaan subjektiivisten tekijöiden vaikutusta tutkimustuloksiinsa. Näin tiedosta saadaan mahdollisimman yleispätevää.

Tieteellisen tiedon objektiivisuutta lisää vaatimus väitteiden testattavuudesta eli niiden pätevyyden tulee olla yleisesti todennettavissa joko tutkimuksia toistamalla tai luomalla väitteiden pohjalta uusia testattavia hypoteeseja.

Tutkimusten toistaminen eli replikointi edellyttää julkista tietoa tutkimuksen tuloksista sekä käytetyistä tutkimusmenetelmistä. Tutkimustulosten varmentamisen tai kumoamisen lisäksi näiden tietojen julkaiseminen mahdollistaa tutkimuksen lähtökohtien, menetelmien ja johtopäätösten kriittisen arvioinnin. Tutkimusten toistaminen, teorioiden testaaminen erilaisin tavoin sekä kriittinen arviointi ovat edellytyksenä tieteellisen tiedon tarkentumiselle, tieteen edistymiselle.

Kriittisyys voi kohdistua tutkimusten ja niille pohjautuvien teorioiden lisäksi tutkijoiden perustavanlaatuisiin ennakko-oletuksiin, joista käytetään nimitystä paradigma. Vaikka paradigmojen muutos on hitaampi prosessi kuin teorioista luopuminen, kyse on samasta tieteelliseen menetelmään kuuluvasta itseäänkorjaavasta ominaisuudesta: huonommin maailmaa selittävät käsitykset korvataan pätevämmillä.

Tieteen edistyvän, itseäänkorjaavan luonteen edellyttämät objektiivisuus-, testattavuus-, julkisuus- ja kriittisyysvaatimukset pohjautuvat tieteen autonomiselle asemalle. Tieteellisen tiedon totuusarvoon eivät siis saa vaikuttaa muut kuin sen tiedolliset perustelut. Jos väitteen pätevyys kiistetään poliittisin, moraalisin tai uskonnollisin perustein, kyseessä ei enää ole tieteellisille argumenteille perustuva keskustelu, vaan pätevän tiedon tuottamista estävä toiveajattelu.

Skepsis ry: Ihmeellinen maailma – Tiede

Tieteellisen menetelmän tarkastelu antoi viisi tieteen olemusta luonnehtivaa tuntomerkkiä: objektiivisuus, julkisuus, kriittisyys, autonomisuus ja edistyvyys, mutta osoittautui, että nämä viisi tuntomerkkiä eivät riitä tieteen tyydyttävään luonnehtimiseen.

Tieteellisen menetelmän lisäksi tiedettä on mahdollista luonnehtia myös tieteellisen tiedon avulla. Seuraavan tarkastelun mukaan tieteellisen tiedon kaksi keskeistä tuntomerkkiä – julkisuuden ja edistyvyyden lisäksi – ovat lainomaisuus ja informatiivisuus.

Lainomaisuus: Jos on olemassa todellisia olioita, jotka vaikuttavat aisteihimme säännöllisten lakien mukaan, niin tosi tieto näistä olioista heijastaa näitä säännöllisiä lakeja. Tästä seuraa vaatimus tieteellisen tiedon lainomaisuudesta. (Fetzer 1986)

‘Laki' tieteenfilosofiassa viittaa lainomaisen yleistyksen käsitteeseen, jonka vastakohtana on satunnainen yleistys. Ilkka Niiniluodon mukaan (Niiniluoto 1980): "Lain käsite on yksi tieteenfilosofian keskeisimmistä ja hankalimmista käsitteistä: erottelu lainomaisten ja satunnaisten yleistysten välillä liittyy olennaisella tavalla mm. selitysvoiman, ennustusvoiman ja konfirmoitavuuden käsitteisiin".

Esimerkiksi lause ‘Kupari johtaa sähköä' on lainomainen yleistys, koska se ilmaisee fysikaalisen välttämättömyyden ja koska sillä on kontrafaktuaalista voimaa, mutta lause ‘Sähköjohdot ovat kuparia' on satunnainen yleistys, koska sähköjohdoissa on mahdollista käyttää muitakin johteita.

Informatiivisuus: Lauseisiin, jotka sanovat jotain ihmisestä riippumattomasta todellisuudesta, voidaan liittää atribuutit totuus (tai totuudenkaltaisuus) ja informatiivisuus. Tiedon informatiivisuus, so. informaatiosisältö, on suoraan verrannollinen siihen miten paljon todellisuutta koskevia vaihtoehtoja tieto sulkee pois.

Totuuden ja informaatiosisällön käsitteet ovat toisistaan riippumattomat. Näin epätosi väite ‘Aurinko kiertää Maata ympyräradalla' on informatiivisempi kuin tosi väite ‘Aina sataa tai ei sada'.

Martti Pekkanen: Tiede – hyöty – tekniikka

New ideas are always criticized - not because an idea lacks merit, but because it might turn out to be workable, which would threaten the reputations of many people whose opinions conflict with it.

ISLAM: Mitä lännen tulee tietää (http://www.youtube.com/watch?v=sbLfpqBx2TU&feature=&p=3C7052B7ADA587B6&i...) (video)

Tiedehän on juuri sitä miten sen määrittelet, mutta voiko filosofia olla näillä kriteereillä tiedettä? Voiko tieteellinen filosofia olla tieteen edelläkävijä?

Vierailija

Tällä palstalla kukkiva absolutismi on kaikkea muuta kuin tieteellistä. Oikeastaan se on vain reflektio yhteiskunnan ilmapiirin muutoksesta.

Eusa
Seuraa 
Viestejä15746
Liittynyt16.2.2011
Eusa
Kuitenkin, teoria voidaan vasta sitten ottaa tosissaan, kun sillä on matematiikka, josta nousee selkeitä uusia ennusteita, joita voidaan verrata havaintoihin.

Esimerkkinä esittämäni Kosmisen Nosteen falsifioitavin ennuste on antimaterian antigravitaatio. Jos teoria selviää siitä, työtä sen parissa kannattaa jatkaa.

Voitko Jees avata mitä tarkoitat viittaamallasi tieteellisellä absolutismilla?

Esiintyyhän täällä myös absoluuttista idealismia, mitä ei lähtökohtaisesti voi arvottaa pelkästään huonoksi asiaksi, mutta luonnollisesti tieteellisen kompetenssin puuttuessa muodostuu usein rasittavaksi inttämiseksi. Mitä tarkoitat yhteiskunnan ilmapiirillä?

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Eusa
Esiintyyhän täällä myös absoluuttista idealismia, mitä ei lähtökohtaisesti voi arvottaa pelkästään huonoksi asiaksi, mutta luonnollisesti tieteellisen kompetenssin puuttuessa muodostuu usein rasittavaksi inttämiseksi. Mitä tarkoitat yhteiskunnan ilmapiirillä?
Haiskahtaa hieman hitausvoiman syrjinnältä. Klassisen fysiikan mukaan työ määritellään voiman ja matkan tulona. Voiman muuttuessa tietenkin keskimääräisen voiman ja matkan tulona mikä saadaan integroimalla. Kun kitka hidastaa kappaleen liikettä työtä tekevä voima saadaan kappaleen hitausvoimasta. Sinä olet vain niin uppoutunut hypoteeseihisi ettet ymmärrä tai tajua käytännön fysiikasta edes näin yksinkertaisia asioita.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat