Seuraa 
Viestejä9265
Liittynyt10.12.2006

Haluaisin samaan aikaan kuunnella jotain menneiden vuoskymmenien musiikkia (autoradiosta), esim San Fransiscoa (The Mamas And The Papas) ja istua vanhassa pölyisessä autossa autotallissa joka on osa maatilan vajaa. Mielessäni on eräs tietty kohde, joka on omiaan tämmöiseen haaveiluun.

Itseäni hämmentää sinänsä se, että koen äärimmäisen nostalgisena esim musiikin, joka on ollut ennen syntymääni. Synnyin 90-luvun vaihteessa. Varmaan johtuu että vanhemmat, ehkä enemmän jopa isä, soittanut aikansa musiikkia minun ollessa pieni. Mutta on näissä jotain silti, jotain erityistä.. ei nykymusiikki ole samanlaista.

Miten muut ikäiseni mahtaa kokea tämän? Onko 60-80-luvun musiikki nostalgista? Vai ymmärränkö ollenkaan edes mitä nostalgisuus tarkoittaa? Käytänkö sitä väärin tässä yhteydessä?

くそっ!

Kommentit (2)

taucalm
Seuraa 
Viestejä7047
Liittynyt3.9.2009
Ronron
Haluaisin samaan aikaan kuunnella jotain menneiden vuoskymmenien musiikkia (autoradiosta), esim San Fransiscoa (The Mamas And The Papas) ja istua vanhassa pölyisessä autossa autotallissa joka on osa maatilan vajaa. Mielessäni on eräs tietty kohde, joka on omiaan tämmöiseen haaveiluun.

Itseäni hämmentää sinänsä se, että koen äärimmäisen nostalgisena esim musiikin, joka on ollut ennen syntymääni. Synnyin 90-luvun vaihteessa. Varmaan johtuu että vanhemmat, ehkä enemmän jopa isä, soittanut aikansa musiikkia minun ollessa pieni. Mutta on näissä jotain silti, jotain erityistä.. ei nykymusiikki ole samanlaista.

Miten muut ikäiseni mahtaa kokea tämän? Onko 60-80-luvun musiikki nostalgista? Vai ymmärränkö ollenkaan edes mitä nostalgisuus tarkoittaa? Käytänkö sitä väärin tässä yhteydessä?


we feel you. ainoastaan uusi konemusiikki kuulostaa hyvältä, mutta rock, pop ja sen sellaiset nykyisellään eivät tarjoa sanoituksillaan oikein minkäännäköistä sisältöä enkä jaksa sisällöntuottajana arvostaa nykyistä miksausta ja autotunettelua joka korjaa tunnetta minkä pitäisi välittyä musiikista. entisaikaan jokainen kappale kertoi omaa tarinaansa. nykyisellään voidaan puhua enää kertosäkeestä, jota toistellaan yhä uudelleen ja uudelleen. sanoittajia ja säveltäjiä on kappaletta kohden enemmän kuin ennen, mutta sekoitettu soppa maistuu huomattavasti paskemmalta.

"Everything is backwards; everything is upside down. Doctors destroy health, lawyers destroy justice, universities destroy knowledge, governments destroy freedom, the major media destroy information and religions destroy spirituality."

deepndark
Seuraa 
Viestejä2644
Liittynyt4.10.2005
Ronron
Haluaisin samaan aikaan kuunnella jotain menneiden vuoskymmenien musiikkia (autoradiosta), esim San Fransiscoa (The Mamas And The Papas) ja istua vanhassa pölyisessä autossa autotallissa joka on osa maatilan vajaa. Mielessäni on eräs tietty kohde, joka on omiaan tämmöiseen haaveiluun.

Itseäni hämmentää sinänsä se, että koen äärimmäisen nostalgisena esim musiikin, joka on ollut ennen syntymääni. Synnyin 90-luvun vaihteessa. Varmaan johtuu että vanhemmat, ehkä enemmän jopa isä, soittanut aikansa musiikkia minun ollessa pieni. Mutta on näissä jotain silti, jotain erityistä.. ei nykymusiikki ole samanlaista.

Miten muut ikäiseni mahtaa kokea tämän? Onko 60-80-luvun musiikki nostalgista? Vai ymmärränkö ollenkaan edes mitä nostalgisuus tarkoittaa? Käytänkö sitä väärin tässä yhteydessä?




Olen syntynyt 1980, ja kyllä nostalgiset biisit vetoo myös minuun. Toi mainitsemasi San Fransisco on v'***n hyv'ä biisi. Se ei ole pelkästään se musa, vaan myös saundi.

Halki, poikki, pinoon - pois mielestä.

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat