Seuraa 
Viestejä15
Liittynyt22.9.2013

Keskustelua tästä salaperäisestä partiomiehestä ja Mannerheim-ristin ritarista, josta ei liiaksi ole kirjoiteltu. Kaikki lisätieto olisi tervetullutta.

Teksti blogistani:http://tuntematonhistoria.blogspot.fi

Puuseppä, vääpeli.
Syntyi 19.10.1912 Valkeasaaressa, kuoli 3.3.1991 Lyckselessä, haudattu Lyckseleen Berglundan hautausmaalle Ruotsissa.
Ritari 99, 6.11.1942, ylikersantti, kaukopartionjohtaja Osasto Hartikainen.
Vanhemmat pienviljelijä, puuseppä Juho ja Maria Vorho. Puoliso Tyyne Raatikainen
k 2002. Lapset Marja Leena Tuulikki (1944) Ruotsi, Aila Anneli (1947) Ruotsi, Eija Kristina (1948) Ruotsi, Inga Hilja Maria (1951) Ruotsi.

Vorho on monellakin tapaa mielenkiintoinen henkilö; inkeriläinen, joka pakeni Stalinin hallintoa Suomen puolelle 1930. Värvättiin yleisesikunnan tiedustelumieheksi 1939. Talvisodan ajan Vorho toimi osasto Kuismasessa partiomiehenä. Talvisodassa kaukopartiointi ei ollut vielä jatkosodan vuosien tasolla.
Jatkosodassa hän siirtyi osasto Marttinaan jossa palveli 41–42, sitten tapahtui jotain minkä vuoksi Vorho siirettiin osasto Hartikaiseen kaukopartionjohtajaksi. Eräällä partioreissulla 1942 kersantti Vorhon ja partionjohtaja luutnantti Ilmari Honkasen välit olivat kiristyneet siihen pisteeseen että Vorho uhkaili Honkasta pistoolilla. Tapauksen johdosta majuri Pauli Marttina siirsi hänet kaikessa hiljaisuudessa toisiin tehtäviin.
Ilmeisesti Marttina ei halunnut näkyvämmin rangaista yhtä kokeneimmista ja parhaista sisseistään. Ylennettiin vääpeliksi 11.8.1944

11.7-8.9.1942 Ylikersantiksi ylennetty Vorho kolmen muun partiomiehen kanssa suoritti sotiemme pisimmän partioreissun. Matka alkoi vesitaso kuljetuksella Sunajärvelle 80km päähän Sumzki Podin lentokentästä. Matka kesti 56 päivää, josta 25 päivää ilman muonatäydennystä! Palatessan miehet olivat puolikuolleita.

Joillain partioreissuilla saattoi Vorho kadota ilmoittamatta omille teilleen yksin tai ryhmänsä kanssa esim. Petrovski Jamin yhteydessä. Kaikista näistä ei taida olla varmaa tietoa. Kaikesta päätellen Vorho oli erittäin aloitekykyinen ja valpas, mutta myös itsepäinen ja siten myös hiukan salamyhkäinen hahmo. Aidon tiedustelumiehen tapaan ei hän sotien jälkeen avautunut ulkopuolisille tekemisistään. Kaikesta huolimatta Antti Vorho on epäilemättä yksi kaikkien aikojen pätevimmistä ja kovakuntoisimmista kaukopartiomiehistä. Yhteensä hänen partiomatkansa kestivät yli puolivuotta.

Kirjailija ja Mannerheim-ristin ritari Joppe Karhunen kirjoitti Vorhosta 1970 näin:
"Nykyisin ritari Vallebro asuu vieraassa massa. Hän ei ole halukas kertomaan tekemisistään tai tekemättä jättämisistään. Kun esityksen allekirjoittajatkin ovat jo poissa ja muut asianomaiset katsovat parhaaksi vaieta, lienee parasta jättää lähemmät selvitykset suojaavan hämärän verhoon. Sodassa on omat lakinsa"

Sotien jälkeen Vorho muutti 1948 Ruotsiin valpon ajojahtia karkuun ja vaihtoi nimensä Vallebro:ksi. Kuoli 1991 78-vuotiaana.

Nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi 6.11.42

Nimitysperusteet:
"Ylikersantti Vorho on lähi- ja kaukopartiomiehenä sekä partion johtajana osoittanut harvinaista rohkeutta, harkintakykyä ja kestävyyttä. Syvälle vihollisen selustaan ulottuneilta retkiltään on hän tuonut sodan johdolle erittäin arvokkaita tietoja sekä aiheuttanut häikäilemättömällä toiminnallaan vihollisen huoltoteillä suurta hämminkiä. Vuodesta 1939 lähtien on ylikersantti Vorho osallistunut kaikkiaan 31 vihollisen selustaan suunnattuun partioretkeen, jotka ovat yhteensä kestäneet yli 6 kuukautta. Tarkempia yksityiskohtia hänen seikkailuistaan ja toiminnastaan ei sodan tässä vaiheessa luonnollisestikaan voida selostaa. Mainittakoon kuitenkin, että elo–syyskuun aikana hän partioineen suoritti 56 vuorokautta kestäneen retken. Aluksi partio erittäin rohkeasti toimi tiedustelutehtävissä annetussa kohteessa, joutuen tällöin olemaan 25 vuorokautta ilman muonatäydennystä. Kolme kertaa tulitaistelussa ollen johti ylikersantti Vorho kuitenkin partionsa takaisin omalle puolelle. Tämä retki vaati kaikilta partiomiehiltä tavatonta sitkeyttä, mielenmalttia ja hermojensa hillintää, mutta kaikkein suurimman rasituksen ja vastuun joutui luonnollisestikin kantamaan partion johtaja, ylikersantti Vorho, jolle niin muodoin myöskin suurin kunnia kuuluu.”

(Kuva, nimitysperusteet sekä sukuhistoria:http://www.mannerheim-ristinritarit.fi)

Kommentit (8)

Vorho oli ainoita ulkomaalaisia joka sai Mannerheim-ristin.
http://www.ww2incolor.com/finnish_force ... Vorho.html

Marjanpoimijoiden koira haistoi sissit
"Kaukopartiomiehenä toimi vuonna 1942 myös Olli Anttila, 86.

– Kahden kuukauden sissikoulutuksen jälkeen minut ja seitsemän muuta miestä lennätettiin heinäkuussa Heikel-koneella yöllä Sunajärvelle. Sieltä kävelimme 80 kilometriä suo- ja korpimaastojen läpi Vienanmeren rannalle. Tarkkailimme ryssien lentokenttää: milloin koneita nousi ja laskeutui, mitä kalustoa ja muuta siellä oli.

Anttilan partion johtajasta Antti Vorhosta (Vallebro) tuli samana vuonna Mannerheim-ristin ritari numero 99. Jännittävien vaiheiden ja tulitaistelun jälkeen partio päätyi sellaiseenkin tilanteeseen, jossa he olivat maastoutuneina, mutta neuvostoliittolaisten mustikanpoimijoiden koira haistoi ja paljasti heidät.

– Reissumme kesti lähes kaksi kuukautta. Lopulta meidät haettiin Seesjärveltä lentokoneella. Voin sanoa, että reissu oli rankka ja raskas, täynnä hikeä ja sääskiä. Suota pitkin tarpomisessa ryssät perässä ei ole mitään hohtoa, Anttila päättää tarinansa."
http://hotel-217.srv.hosting.fi/artikke ... toi-sissit

"Vain kahdella ritarilla oli nimittämishetkellä ulkomaan kansalaisuus. Myös kaukopartiomies Antti Vorho (ritari 99) oli Neuvostoliiton kansalainen, vieläpä samasta pitäjästä, Valkeasaaresta, kotoisin kuin Pöllä. Tarkennuksena todettakoon, etteivät Pöllä tai Vorho nimittämishetkellä olleet Suomen kansalaisia. Neuvostoliiton kansalaisuutta ei automaattisesti menetetty vaikka olisikin saanut toisen maan kansalaisuuden. Siihen tarvittiin erillinen hakemus ja viranomaispäätös.

Mikko Pöllä syntyi Pohjois-Inkerissä vuonna 1916. Valkeasaari sijaitsee Karjalankannaksella heti Rajajoen takana. 1930-luvun alussa Pöllä, kuten Vorho, loikkasi Suomeen uimalla Rajajoen yli. Ennen talvisotaa Päämaja värväsi heidät tiedustelumiehiksi, koska he puhuivat sujuvaa venäjää.

Mikko Pöllä kävi jatkosodan aikana Upseerikoulun (RUK:n sodanaikainen nimi) ja ylennettiin vänrikiksi. Sotien jälkeen hän sai Suomen kansalaisuuden ja meni naimisiin. Hän joutui kuitenkin pakenemaan punaista Valpoa Ruotsiin ja myöhemmin Venezuelaan.

Antti Vorho yleni ylikersantiksi. Sotien jälkeen hän muutti Ruotsiin ja mutti sukunimekseen Vallebro."
http://brantberg.blogit.fi/tag/vorho/

Ilmavoimien kaukopartiot

Kansallisarkiston Sörnäisten toimipiste. Osasto Hartikainen. Partiotoimintailmoitukset. Tulo 829/1.

Kertomus partio N:o 1:n toiminnasta ajalta 11.7. - 8.9.42.

Partion johtaja ylikers. A. V o r h o,
Kyynelmies korpr. A.O. A n t t i l a,
Varakyynelmies partion johtaja.
Partiomiehet alikers. L. T i r r o n e n,
sotam. M. E. O i n a s

11.7.42 klo 0.45. Partio saapui Sunajärvelle pisteeseen X=4830 y=4150 (P-36-24) yhdessä partio N:o 4:n (Joronen) kanssa. Klo 03,20 partio lähetti sanoman "jälkiä ei havaittu rannalla" sekä klo 06,10 "vastakkaisella rannalla nuotio ja liikettä sekä suurempi asutus". Nämä sanomat eivät avautuneet kuuntelupisteessä. Seuraavan vuorokauden partio N:o 1 ja 4 varmistivat tulopaikan luutn. M a r m o n partiota varten. Klo 17.00 kierteli järveä tiedustelukone, jonka oletimme omaksi koneeksi aamulla lähettämämme ilmoituksen perusteella, jossa olimme tiedoittaneet toisella rannalla sijaitsevan asutusryhmän. Koneen kansallisuusmerkkejä emme havainneet. Luutn. Marmo saapui 12.7.42 klo 02.00.

12.7.42 klo 03.00. Partio kulkivat yhdessä luutn. M a r m o n partion kanssa 4 km. pohjoiseen, jossa luutn. Marmo erosi itään X-5250 y-4260 (P-36-24). Tästä partiot jatkoivat hakkuulinjaa pitkin L a d järvelle yöpyen järven länsikärjessä.

13.7.42 klo. Partio etenivät pohjoiseen hakkuulinjaa pitkin. Yöpyminen tapahtui pisteessä x-6760 y-4080 (P-36-12).

14.7.42. Matka jatkui hakkuulinjaa K o k o r n a n o j a l l e, josta luoteeseen metsänkannaksia pitkin karttaan merkitylle polulle x-3940 y-3460 (P-36-12). Tätä polkua ei havaittu.

17-19.7.42. Pisteessä x-9550 y-2860 (P-36-12) partiot lepäsivät kaksi vuorokautta sillä sade jatkui taukoamatta.

20.7.42 klo 04.00. Partio N:o 1 ja 4 erosivat. N:o 4 lähti länteen ja N:o 1 luoteeseen. Pisteeseen x-9920 y-2510 partio kätki osan muonavarojaan paluumatkaa varten. Kätköpaikalta partio jatkoi A l a-K o l e s n a j ä r v e n länsipuolitse pohjoiseen pisteeseen x-0630 y-2310 (Q-36-144), josta itään pisteeseen 37,0.

21.7.42. Partio eteni pohjoista kohti pisteeseen x-1080 y-2440 (Q-36-144). Tästä partio eteni koilliseen pisteeseen 0,3. Partio tuki klo 23.00 rautatiesillan pisteessä x-1750 y-2970 (Q-36-144). Silta vartioitu koirien avulla. Rautatien eteläpuolinen alue rautatiesillasta 3 km. luoteeseen suonreunaa myöten poltettu. Rautatien eteläpuolella kulkeva maantie ylittää rautatien pisteessä x-1780 y-2900. Ylikäytävästä 100 metriä rautatiesillalle päin puuhun rakennettu tähystyslava.

22.7.42 klo 01,45. Partio ylitti rautatien ylikäytävän kohdalta vetäytyen sen jälkeen noin 100 metriä tien itäpuolelle seuraamaan onko sitä havaittu. Klo 07.50 partio saapui pisteeseen x-2250 y-3230 (Q-36-144) jossa viipyi yli 4 vrk. havaintoja tekemässä Sumskij-Posodin lentokentästä. Joka päivä kulki lännestä itään havaintopaikan yläpuolella 1 - 5 lentovenettä.

23.7.42 klo 20,45. Ylikers. V o r h o ja sotam. O i n a s läksivät lähemmäksi lentokenttää ottamaan selvää mistä syystä lentokoneiden suuntaa ei enää voitu havaita riittävän selvästi tähystyspaikasta ja miksi aina koneitten startaessa yksi syöksypommittaja lenteli tähystyspaikan yllä tehden syöksyjä eri paikoissa ikäänkuin häiritäkseen havaintojen tekoa ja johtaakseen pois huomion koneiden lähdöstä. Miehet etenivät kukkulalle x-2840 y-3130 (Q-36-144) jossa sijaitsi uusi näkötorni. Koska näkötornistakaan ei voitu lentokentän toimintaa seurata miehet etenivät pisteeseen x-2880 x-3150. Lentokentän läheisyydessä havaittiin joitakin tähystyspaikkoja. Kentällä olevien koneiden lukumäärää ei voitu saada tarkasti selville. Aamuisin lensi pohjoista kohti n. 6 raskasta pommikonetta, jotka palasivat parin tunnin kuluttua takaisin. Ennen puoltapäivää lähti kentältä länteen 6 pommikonetta, joukossa syöksypommittajia. Nämä palasivat menoreittiä myöten tähystyspaikalleen.

25.7.42 klo 23.00. Toi BL kone partion tilaaman muonan pisteeseen X-2330 y-3150. Muona putosi noin 20 metriä nuotiosta.

26.7.42 klo 01.00. Partio lähti lähemmäksi kenttää voidakseen tehdä havaintoja, sillä viholliskoneet aloittivat lentonsa alkumatkan pinnassa lentäen. Klo 04.00 partio saapui pisteeseen x-2740 y-3200. Klo 09.00 syöksypommittaja havaitsi tähystäjän puusta tehden kaksi syöksyä tähystyspaikkana olevaa puuta kohti. Kone laskeutui tämän jälkeen kentälle. Mutta heti tämän jälkeen nousi kentältä tiedustelukone kierrellen puitten latvojen tasalla tähystyspuun kohdalla. Klo 11.30 kuului noin 200 metrin päässä partiosta pistoolin laukaus, jonka partio arveli johtuneen haeskelemaan tulleen vihollispartion aiheuttamiseksi. Partio lähti tällöin vetäytymään kaakkoon.

27.7.42 klo 06.00. Partio saapui pisteeseen x-2050 y-3400. Klo 08.15 syöksypommittaja havaitsi jälleen puusta tähystäjän palaten heti senjälkeen kentälle. Klo 08.40 lensi tiedustelukone samaa puuta kohti suoraan kentältä. Puussa oli edelleen sama tähystäjä ylikers. V o r h o, jonka nyt täytyi uskoa tulleensa havaituksi. Klo 12.30 partio lähti havaintopaikastaan luodetta kohti.

28.7.42 klo 02.00. Partio valitsi tähystyspaikakseen pisteen x-2230 y-3160. Koska tästä paikasta partio ei havainnut lentoja, se lähti klo 14.00 lähemmäksi kenttää.

29.7.42 klo 02.30. Partio saapui pisteeseen x-3000 y-2600, jossa viipyi 3 vrk. havaintoja tekemässä. Lentotoiminta kentällä oli tänä aikana melkoisen vilkasta. Koneet lähtivät edelleenkin aamuisin pohjoiseen ja aamupäivällä tavallisesti läntiseen suuntaan. Vilkkaimpina päivän läksi kentältä n. 20 pommituskonetta. Sitäpaitsi iltaisin joitain tiedustelukoneita. Näiden lisäksi lensi samanaikaisesti ajoittain kaksi hävittäjää kentän välittömässä läheisyydessä.

3.8.42 klo 22.00. Partio lähti paluumatkalle kaakkoa kohti. Partio oli seurannut noin vuorokauden ajan S u m a n kauppalan ja lentokentän välisen tien liikennettä. Liikenne vähäistä, tien korjaus sateitten johdosta käynnissä. Tietä seurasi uudet puhelinpylväät, joissa oli kuusi paria johtoja.

4.8.42 klo 23.00. Partio ylitti rautatien. Rautatien vartta pitkin kulki 5 puhelinjohtoparia. Junaliikenne rautatiellä vilkasta. Sekä meno- että paluumatkallaan partio havaitsi suunnilleen kerran tunnissa junan kulkevan suuntaan tai toiseen.

6.8.42. klo 08.00. Partio saapui menomatkalla tekemälleen muonavarojen kätköpaikalle. Karhu oli syönyt ja hävittänyt osan muonista sekä vienyt mennessään yhden leipälaukun, jossa oli m.m. kenttäkeittoastia täynnä hirvenlihaa. Klo. 15.00 partio saapui pisteeseen x-9660 y-2530 (P-36-12), jossa oli ollut suomalaisen partion leiri. Paikalta löytyi "sissipakkauslaatikko", joss oli viisi laatikkoa tulitikkuja ("Radio")-merkkiä sekä muita suomalaisten tavaroitten jätteitä. Partio ylitti joen ryssän tekemällä lautalla jatkaen senjälkeen matkaansa hakkuulinjaa pitkien saapuen pisteeseen x-8460 y-2640 klo 23.30.

7.8.42 klo 04.00. Partio jatkoi matkaansa hakkuulinjaa ja kihlakunnan rajaa pitkin L e v u s k o - O j a l l e. Ruuduissa x-7100 y-3900 ja x-6900 y-4100 partio havaitsi useiden vihollisvarmistuspolkujen leikkaavan kulkemansa linjan. Klo 23.00 partio saapui pisteeseen x-6240 y-3930 (P-36/24), jossa yöpyi.

8.8.42 klo 18.10. Partio kohtasi vihollisen partion pisteessä x-5400 y-4200 (P-36-24). Syntyneessä tulitaistelussa kaaui kaksi vihollista. Vihollinen käytti luultavasti pst.kivääriä. Tämän jälkeen partio vetäytyi vihollisen varmistuspolkua pitkin etelään kääntyen senjälkeen länttä kohti. Ylittäessään polun pisteessä x-5600 y-3000 partio havaitsi sen hevosen vetämien purilaiden liikennöimäksi.

9.8.42 klo 18.30. Partio saapui pisteeseen x-6060 y-2980 (P-36-24), johon tilasi muonaa.

11.8.42 klo 00.15. BL kone pudotti yhden tavaravarjon partiolle. Lieriö sisälsi ainoastaan muonaa, vaikka oli pyydetty senlisäksi paristoja. Puutteellisen täydennyksen vuoksi partio odotti saavansa lisämuonaa sekä tarvitsemansa radiovälineet. Sentakia viipyi partio paikalla vajaat 4 vrk. Muona loppui 13.8.42. (Radiotarvikkeita ja muonaa sisältävä varjo ei ollut irronnut koneesta. Seuraavana yönä yritettäessä toimittaa puuttuvat tavarat partiolle, heitettiin ne vihollisnuotiolle S u n a j ä r v e n rannelle. Tämä ilmenee viholliselta siepatusta sanomasta).

14.8.42 klo 20.00. Partio lähti pohjoista kohti, koska ei ollut saanut mitään viestiä tukikohdastaan. Saavuttuaan P i i l o j ä r v e l l e partio kulki järven etelärantaa länttä kohti Piilojärven kylään asti.

15.8.42. Partio otti P i i l o j ä r v e n kylän pelloista perunoita ja rukiin tähkiä. Kylän navetoissa ei ollut mitään syötäväksi keplaavaa.

16.8.42. Partio lepäili ja valmisti matkaevästä hankkimistaan aineista noin 2 km Piilojärven kylästä luoteeseen.

17.8.42. Parti otti Piilojärven kylän rannasta veneen, jolla souti M i i n i n a a a n. Täällä on toiminnassa jokin tehdaslaitos, joka oli käynnissä ympäri vuorokauden. Sitäpaitsi sijaitsee siellä vartiotorni. Niininasta partio souti itään pisteeseen x-7880 y-17660 (P-36-11). Tästä jatkui matka luoteeseen. Klo 08.30 partio saapui pisteeseen x-8040 y-1500, jossa kuuli klo 18,55 Suomen yleisradion kehoitksen kuunnella tukikohtaa ja heti sen jälkeen partio vastaanotti tukikohdan sanoman, jossa kehoitettiin menemään M ä t ä s j ä r v e l l e, josta partio noudettaisiin ja jossa (sanomassa) oli ilmoitus vihollisen väijytyksistä. Koska partio oli jo ehtinyt n. 100 km:n päähän Mätäsjärvestä ja aika noutoon kovin lyhyt, ei partio enää kääntynyt takaisin, vana jatkoi paluutaan maitse.

18.8.42 klo 11.00. Partio lähti jatkamaan matkaansa länttä kohti. Maantie V o r e n t z i - K a r a s j ä r v i on hyvässä kunnossa olevaa autotietä. Maantien vartta kulki 2/2 puhelinjohtoa.

19.8.42 klo 15.00. Partio ylitti vähän liikennöidyn kylätien pisteessä x-8690 y-0720 (P-36-11). Polku V o r e n z i s t a K a l p j ä r v e l l e on paljon käytetty. Jendoguban lentokentällä Mig-hävittäjät suorittivat harjoituslentoja. Vielä havaittiin yksi I-153 sekä RZ-kone.

20.8.42 klo 16.10. Partio ylitti J ä n k ä j o e n S u m a j ä r v e n länsirannalla. Joen varmistaa vihollinen todennäköisesti venepartioilla, sillä partion ylitettyä joen, saapui kohta ylityspaikalle vihollisvene, jossa oli kaksi aseistettua sotilasta. Partio ylitti S u m a j ä r v e n - J e n d o g u b e n maantien klo 18.00. Tie paljon liikennöity, huonossa kunnossa oleva autotie. 2/2 puhelinjohtoa maantien varrella.

21.8.42 klo 11.15. Partio kohtasi pisteessä x-0380 y-8880 (Q-36-142) 5 miehisen vihollispartion, joka oli aseistettu automaattikiväärein. Partio ampui yhden miehistä toisten päästessä pakenemaan. V o j e p o l j ä r v e n ja E n g a j ä r v e n välinen talvitie (pohj.) on vihollisen varmistama. Engejoen molemmin puolin puusillasta luoteeseen kulkevat vihollisen varmistuspolut.

22.8.42. Partio jatkoi matkaansa edelleen länteen. Pisteestä 89,3 länteen A l a - U i k u j o e l l e kulkeva talvitie on vihollisen varmistama. Toinen varmistuspolku kulkee mainitun talvitien eteläpuolella n. 0,5 - 1 km:n päässä tiestä samansuuntaisena.

23.8.42 klo 01.15. Partio ylitti P a r a n d o v a n kylän rannasta ottamallaan veneellä U i k u j o e n (Stalinin kanavan). Parendovasta etelään tieksi, jota ei ole kuitenkaan oltu paljon käytetty. Ylitettyään M u u r m a n n i n radan klo 02.00 partio täydensi muonavarojaan radan länsipuolella oleville erittäin huonosti kasvavilla naurispelloilla. Ehdittyään pisteeseen x-0060 y-5770 (Q-36-141) partio kuuli useamman koiran haukuntaa jäljillään. Tällöin partio vetäytyi n. 0,5 km. lounaaseen suon laitaan asemiin, jossa odotti 3 tunnin ajan takaa-ajajiaan. Kun mitään ei kuitenkaan kuulunut, rupesi partio levolle. T r u d. P o s. S u m s k a j a s s a kuului jatkuvaa kivääri ja pk ammuntaa. Samoin kuului tämän seudun metsistä kaikkialta yksityisiä kiväärin ja pistoolin laukauksia.

24.8.42 klo 22.55. Partio osui pimeässä parakkikylään pisteessä x-0130 y-4800 (Q-36-140). Partio aikoessaan ylittää radan ja maantien pohjoissuunnassa, kohtasi piikkilanka-aidan, jonka takana oli useita n. 4 - 5 metriä korkeita risuilla peitettyjä kasoja. Näitä vartioi aseistettu soilas. Kun erään partiomiehen konepistooli viritettäessä laukesi liian aikaisin ehti vartiomies karkuun. Samassa ilmeisesti hälytysvalmiina olleet viholliset, jotka olivat asemissa radan suunnassa avasivat kiivaan tulen partiota kohti. Partio vastasi tuleen ja vetäytyi heti etelään.

25.8.42 klo 13.00. Partio ehti pisteeseen x-9320 y-4750 (P-36-8). Tällöin kuului kaakosta vilkasta ammuntaa n. 0,5 km:n etäisyydeltä vinoittain menosuunnasta. Partio oletti tällöin, että heitä pyritään ajamaan länteen väijytystä kohti, jonka vuoksi se vetäytyi heti takaisin omia jälkiään pohjoista kohti ja teki sen jälkeen kierroksen suoraan idän kautta pohjoiseen omien jälkien läheisyyteen asettuen odottamaan mahdollisia takaa-ajajia. Oltuaan paikallaan noin 2 tuntia partio jatkoi matkaansa etelään ammunnan lakattua.

27.8.42. Partio ampui peuran. Tämä oli ensimmäinen riista muonan loppumisen jälkeen.

28.8.42 klo 13.00. Partio ylitti P a n a j o e n P a na j ä r v e n luoteiskärjessä. Tällöin partio kuuli K i i r a s j ä r v e l t ä päin kivääri ja pk. sekä krh.ammuntaa, joka jatkui koko päivän partion kulkiessa lounasta kohti. Klo 23.00 partio ylitti O n t a j o e n pisteessä x-7500 y-3870 (P-36-8). Ontajoen sekä pohjois- että etelärantaa pitkin kulkevat varmistuspolut, joista eteläisempi vilkaasti liikennöity.

30.8.42 klo 18.00. Partio saapui metsäkannakselle x-6400 y-3200 (O-36-8), jonka kaakosta luoteeseen kulkeva varmistuspolku halkoi.

31.8.42 klo 18.00. Partio ylitti kaakosta luoteeseen kulkevan varmistuspolun pisteessä x-6040 y-2930 (P-36-20). Partio ampui lähellä tätä paikkaa peuran ja ryhtyi kahden vrk ajaksi lepäämään ja voimistumaan.

2.9.42 klo 19.00. Partio ylitti jälleen kaakosta luoteeseen varmistuspolun pisteessä x-5770 y-2730 (P-36-20). Polku oli vilkkaasti liikennöity ja huomattavasti enemmän käytetty kuin edelliset.

3.9.42 klo 17.00. Partio saapui J o l m a j ä r v e n kaakkoiskärkeen pisteeseen x-4950 y-1990 (P-36-19). Partio havaitsi lahden vastakkaisella rannalla savua ja venheen. Rantaan saapui hetken kuluttua suomalainen sotilas, jolta partio pyysi venettä hakemaan partion yli lahden. Vetäydyttyään suojaan sotilas kysyi partion vahvuutta, johtajaa ja yksikköä. Tiedot saatuaan sotilas poistui ilmeisesti asiasta tiedottamaan. Noin 10 minuutin kuluttua sotilas saapui takaisin tiedustelemaan samoja asioita ja lisäksi kuinka kauan partio oli ollut retkellään. Saatuaan haluamansa tiedot sotilas jälleen poistui. Tämän jälkeen havaittiin liikettä vastarannalla ja miesten menevän asemiin. Noin puolen tunnin kuluttua tästä hetkestä saapui kaksi miestä veneellä noutamaan partion lahden ylitse. Kenttävartiossa partiolta otettiin panokset ja kp.lippaat pois ja partio vietiin joukkueenjohtajan korsulle kuulusteltavaksi. Joukkueenjohtaja yritti tiedustella partion tehtävää, mutta ei partio sitä hänelle ilmoittanut.

4.9.42 klo 11.50. Partio saapui osaksi jalkaisin, osaksi hevosella ja autolla ajaen P a a t e n e e s e e n 4115:n esikuntaan, jossa partio toimitettiin saunottuaan ja puhtaat vaatteet saatuaan kenttäsairaalaan.

8.9.42. klo 18.00. Saapui JU-128 noutamaan partiota Paateneesta Tiiksjärvelle.

8.9.42. klo 19.05. Partio saapui tukikohtaansa oltuaan matkalla yhteensä 60 vrk. josta partiomatkalla 56 vrk.

Y l e i s t ä:

Tukikohdasta lähetetty muona loppui partiolta kokonaan 13.8.42. Tämän jälkeen partio eli koko loppumaakan metsämarjoilla ja kahdesti löytämillään nauriilla ja perunoilla sekä matosilla sienillä. Matosia sineiä etsittiin erikoisesti, jotta välttämätöntä rasvaa olis isaatu edes jonkinverran. Partiolla oli yleensä epäonnea yrittäessään hankkia itselleen syötävää. Aina silloin kun esim. tavattiin metsänriistaa oli partio sellaisella paikalla, missä ampuminen ei - ilmitulemisen vaarassa - voinut tulla kysymykseen. Vasta Stalinin kanavan ylitettyään partiolla oli tilaisuus 27.8.42 ampua peura. Peurasta saatiin kenttäkeittoastiallinen lämmintä verta mieheen. Veren suolapitoisuus vaikutti erittäin virkistävästi, sillä jo tällä hetkellä oli partio niin heikossa kunnossa, että matkan jatkaminen olisi muuten ollut epätodennäköistä.

Peuran lihaa syötyään meni kahdelta partiomieheltä vatsa täydellisesti epäkuntoon. M.m. oli ulostus vahvasti verensekaista. Myöskin suolan loppuminen aihetti vaikeita häiriöistä elimistössä. Voimat loppuivat myöskin mieltei tyystin ja vain ankarasti ponnistaen ja sisulla yrittäen päästiin päivässä etenemään muutaman kilometrin verran. Alussa kun muonaa vielä oli, olivat päivätaipaleet keskimäärin n. 20 km. kun taas loppumatkalla ne supistuivat n. 5 kilometriin.

Mitä varusteisiin tulee todettiin m.m., etteivät kumisaappaat kestäneet kuin noin 300 - 350 km:n taipaleen kävellä. Puserot kestivät melkoisen hyvin, mutta housut kuluivat aivan riekaleiksi.

Partio joutui tulemaan omin avuin pois Stalinin kanavan itäpuolelta johtuen tämä siitä, että radioyhteys tukikohtaan katkesi. Partiolel lähettiin 11.8.42 muonan mukana paristoja ja varaputkia sekä ohjeet mahdollisten vikojen korjaamiseksi sekä partion noutamista koskevat ohjeet. Kuitenkin sattui niin, että juuri se varjo, joka sisälsi edellämainitut tarvikkeet ei irronnut koneesta.

Partion kulkema matka oli noin 500 km.

http://www.flightforum.fi/forum/index.p ... 070.0.html

Seppo_Pietikainen
Seuraa 
Viestejä7615
Liittynyt18.10.2007

Kovia jätkiä!

--
Seppo P.
Kreationismi perustuu tietämättömyyteen, se sikiää tietämättömyydestä ja siitä sikiää tietämättömyyttä. Tietämättömyyden levittäminen on kreationismin elinehto ja tietämättömyydessä rypeminen on kreationistin luonnollinen elämisenmuoto

Niin ja sieltä tuli systemaattisesti siviilejä murhaamaan satapäisiä joukkoja. Yhdenkin 200 päisen suolasivat väijytyksessä johonkin salmeen.

L
Seuraa 
Viestejä7878
Liittynyt17.3.2005

tiäremiäs

Kirjoitit:

”Kävihän suomalaisetkin hiihteleen ja poltteleen kanttäsairaaloita ja suolasi ryssäsiviileitä ja sairaita konepistoolilla jostain mäen päältä.

poltti sairaalankin ja kansakoulun.

Tästä tuli dokumentti telkkaristakin.”

TV -dokkarit nyt on TV –dokkareita, ei niihin kannata kovin vakavasti suhtautua.

Tarkoitat varmaan Petrovo-Jamin (ennen yleisemmin Petrovski-Jam) huoltotukikohdan tuhoamista. Olen tietoinen, että on väitetty, että suomalaiset kaukopartiomiehet kylmäverisesti surmasivat sairaalan vangit. Olen pitänyt sitä hyvin epäuskottavana, vaikka kaverit olisivatkin vetäneet kaikki pervitiininsäkin.

Wikissä on uskottavampi versio:

”Suomalaiset tuhosivat rakennuksia kivääri- ja konepistoolitulella, käsikranaateilla ja kasapanoksilla. Lopulta sotilassairaala syttyi palamaan. Suomalaiset yrittivät auttaa joitain potilaita, mutta osa potilaista paloi sairaalan mukana. Neuvostoliittolaisilta vartijoilta syntyneessä tilanteessa pääsi karkaamaan kaksikymmentä työleirillä ollutta vankia, joita vartijat yrittivät ampua, mutta jotka hakeutuivat suomalaisten luo. Suomalaiset tarjosivat tupakkaa ja auttoivat murtamaan leirin elintarvikevaraston auki. Työleirivangit ryöstivät varastot.”

http://fi.wikipedia.org/wiki/Petrovo-Jam

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat