Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Internetin ravintokeskusteluissa suositellaan lähes poikkeusetta suuria määriä erilaisia vitamiinilisiä terveyden hoitoon ja ylläpitoon. Onko näillä terveysvaikutteilla perää? Alla uusimmasta Duodecimistä ammattilaisen katsaus.


Antioksidanttihypoteesiin kohdistui suuria odotuksia 1980-luvulla. Sen mukaan reaktiivisilla happiyhdisteillä olisi merkittävä osuus syövän sekä sydän- ja verisuonitautien kaltaisten kroonisten sairauksien patogeneesissä. Siten näitä tauteja voitaisiin ehkäistä antioksidanttilisillä. Hypoteesia tukivat havainnot epidemiologisissa tutkimuksissa. Niiden perusteella antioksidanttien runsas saanti ruoasta ja suuri antioksidanttipitoisuus veressä olivat yhteydessä tavallista pienempään tautiriskiin. Antioksidanttilisien hyödyt vaativat kuitenkin varmistuksen isoissa kontrolloiduissa ehkäisykokeissa.

Hypoteesia puoltavaa tietoa kertyi alkuun etenkin A-vitamiinista ja sen esiasteesta beetakaroteenista, jotka liittyivät tavallista pienempään syöpävaaraan sekä laboratorio- että epidemiologisissa tutkimuksissa (Peto ym. 1981). 1980-luvun alkupuolella aloitettiin Yhdysvaltain kansallisen syöpäinstituutin rahoittamana kolme kontrolloitua ehkäisykoetta, joiden päätavoitteena oli vahvistaa beetakaroteenin keuhkosyöpää ehkäisevä vaikutus. Suomalaisen SETTI-tutkimuksen ja yhdysvaltalaisen CARET-tutkimuksen tulokset olivat samanlaiset: vastoin odotuksia beetakaroteeni lisäsi keuhkosyövän ilmaantuvuutta ja kokonaiskuolleisuutta tupakoivien keskuudessa (Alpha-Tocopherol, Beta-Carotene Cancer Prevention Study Group 1994, Omenn ym. 1996). Suurentunut riski kuitenkin hävisi beetakaroteenin käytön lopettamisen jälkeen suunnilleen samassa ajassa kuin se oli ilmaantunut (The ATBC Study Group 2003). Kolmannen tutkimuksen aineisto koostui yhdysvaltalaisista mieslääkäreistä. Siinä beetakaroteenilla ei ollut vaikutusta keuhkosyövän ilmaantuvuuteen. Tähän kokeeseen osallistuneilla todettiin vähän keuhkosyöpätapauksia, koska heistä vain 7 % tupakoi (Hennekens ym. 1996). Muiltakaan syöviltä tai sydän- ja verisuonitaudeilta suojaavaa vaikutusta beetakaroteenilla ei ehkäisykokeissa ole todettu olevan (Mayne ym. 2012, Myung ym. 2013).

E-vitamiini toimii antioksidanttina muun muassa LDL:ssä, jonka hapettuminen edistää ateroskleroosia. Tämän vuoksi E-vitamiinilisästä odotettiin olevan hyötyä erityisesti sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä (Pryor 2000). Kontrolloiduissa ehkäisykokeissa E-vitamiinilisä ei kuitenkaan pienentänyt sydän- ja verisuonitautien tai syöpien ilmaantuvuutta (Mayne ym. 2012, Myung ym. 2013). Tämän esitettiin johtuvan C-vitamiinilisän puuttumisesta, koska C-vitamiini elvyttää hapettuneen E-vitamiinin antioksidatiivisen tehon. Sydän- ja verisuonitautien tai syöpien ei kuitenkaan havaittu vähenevän myöskään ehkäisykokeissa, joissa annettiin sekä E- että C-vitamiinia tai pelkkää C-vitamiinia (Sesso ym. 2008, Mayne ym. 2012). Meta-analyysissa suuriannoksinen E-vitamiinilisä (yli 400 mg vuorokaudessa) oli yhteydessä tavallista suurempaan kuolleisuuteen (Miller ym. 2005). SETTI-tutkimuksessa E-vitamiini vähensi eturauhassyövän ilmaantuvuutta 34 % (The ATBC Study Group 2003). Äskettäin valmistuneessa SELECT-tutkimuksessa E-vitamiini lisäsi eturauhasen syövän ilmaantuvuutta 17 %, kun vaikutusta arvioitiin 2,8 vuotta käytön lopettamisen jälkeen (Klein ym. 2011). Tutkimuksessa käytettiin kuitenkin farmakologista E-vitamiiniannosta (400 mg/vrk), kun taas SETTI-tutkimuksessa E-vitamiiniannos oli pienempi (50 mg/vrk). Tämän takia pienen päivittäisen E-vitamiiniannoksen eturauhassyöpää ehkäisevä teho on edelleen auki.

Veren suuri homokysteiinipitoisuus on sydän- ja verisuonitautien itsenäinen riskitekijä. Homokysteiiniä muodostuu DNA:n metylaatiossa, kun metioniini luovuttaa metyyliryhmän. Homokysteiini voi metaboloitua B6- ja B12-vitamiinien katalysoimana kysteiiniksi tai palautua metioniiniksi foolihapon luovuttaessa metyyliryhmän. Kontrolloidut tutkimukset osoittavat veren homokysteiinipitoisuuden pienenevän annettaessa foolihappoa taikka B6- tai B12-vitamiineja. Tämän takia näiden B-vitamiinien esitettiin ehkäisevän sydän- ja verisuonitauteja. Kontrolloiduissa ehkäisykokeissa tälle ajatukselle ei kuitenkaan ole saatu vahvistusta (Martí-Carvajal ym. 2013).

Myöskään monivitamiinivalmisteilla ei ole ollut ehkäisykokeissa vaikutusta sydän- ja verisuonitauteihin tai syöpiin (Gaziano ym. 2012). Vitamiinilisien hyödyistä ei ole näyttöä muissakaan sairauksissa, kuten tyypin 2 diabeteksessa (Meydani ja Azzi 2009), dementiassa (Ford ja Almeida 2012) tai silmänpohjan ikärappeumassa (Evans ja Lawrenson 2012).

Miksi hyvin tehtyjen seurantatutkimusten tuloksia ei ole voitu toistaa kontrolloiduissa ehkäisykokeissa? Voi olla, että havainnoivassa tutkimuksessa todetulla suojaavalla ravintotekijällä ei ole syy-yhteyttä taudin patogeneesiin, mutta se on yhteydessä muuhun taudin syntyyn vaikuttavaan tekijään. Monipuolisesta ravinnosta saadaan kaikkia tarvittavia - sekä tunnettuja että tuntemattomia - ravintotekijöitä, kun taas ehkäisykokeessa voidaan käyttää vain yhtä tekijää tai muutaman tekijän yhdistelmää. Niiden nauttiminen suurina annoksina saattaa häiritä hyödyllisten ravintoaineiden imeytymistä ja aineenvaihduntaa. Toisaalta ehkäisykokeissa tautiriski pieneni niillä, joilla tutkittavan vitamiinin pitoisuus veressä oli lähtötilanteessa pienin, ja vaara kasvoi niillä, joilla pitoisuus veressä oli suurin (Mayne ym. 2012). Tämä yhdessä seurantatutkimusten havaintojen kanssa (runsas saanti ruoasta tai suuri vitamiinipitoisuus veressä liittyy pienentyneeseen tautiriskiin) tukee päätelmää, jonka mukaan paras ehkäisyteho vitamiineista saadaan syömällä runsaasti kasviksia, hedelmiä ja täysjyväviljatuotteita. Tähän kannattaa yhdistää muita terveellisiä elintapoja, kuten kovien rasvojen korvaaminen pehmeillä kasviöljyillä, ylipainon välttäminen, aktiivinen liikunta vapaa-ajalla ja tupakoimattomuus. Kyseessä yksinkertainen ja halpa keino edistää terveyttä ja ehkäistä kroonisia sairauksia.

Parhaillaan suurin mielenkiinto kohdistuu D-vitamiiniin. Se yhdistetään monien sairauksien syntyyn, muun muassa syövän, sydän- ja verisuonitautien, diabeteksen ja astman. Näyttö suuriannoksisen D-vitamiinilisän tehosta näiden sairauksien ehkäisyssä on kuitenkin vielä täysin avoin. Ainoastaan luustosairauksissa D-vitamiinilisän käyttö on aiheellista. Isoilla D-vitamiiniannoksilla on tunnetut haittavaikutuksensa, ja seurantatutkimuksissa veren suuri D-vitamiinipitoisuus on ollut yhteydessä lisääntyneeseen syöpäriskiin. Tämän takia tulee odottaa tuloksia meneillään olevista D-vitamiinia koskevista ehkäisykokeista. Esimerkiksi Vital-tutkimuksessa 20 000 yli 50-vuotiasta saa D-vitamiinia 50 µg päivässä tai lumetta viiden vuoden ajan (Manson ym. 2012).




Toisin kuin täällä eräät suosittelevat, kannattaa vitamiinipilleripurkkien sijaan keskittyä monipuoliseen ravintoon.Vitamiinilisillä ei ole tieteellistä todistusarvoa vaikka laittaisit samaan topikkiin tuhansia tutkimuksia.

Sivut

Kommentit (192)

Vierailija

E-vitamiini on vähän problemaattinen, kun se esiintyy luonnossa ainakin neljänä tokoferolina ja neljänä tokotrienolina. Puhdas alfatokoferoli ajaa näitä muita E-vitamiineja pois kudoksista.

Joissain vitamiinivalmisteissa on nuo kaikki eri muodot. Tutkimuksia tällaisen vitamiinin vaikutuksista ei pahemmin taida olla.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä38556
Liittynyt6.12.2009
Sairauksien ennaltaehkäisyn säästövaikutusta liioitellaan

Suo­mes­sa ei kos­kaan aiem­min ole ol­lut niin pal­jon esi­mer­kik­si sy­dän- ja ve­ri­suo­ni­sai­rauk­sis­ta kär­si­viä kuin ny­kyi­sin. Ky­sei­siä sai­rauk­sia ei voi var­si­nai­ses­ti pa­ran­taa ja pois­taa, voi­daan ai­noas­taan siir­tää sai­ras­tu­mi­sia ja kuo­le­mi­sia vä­hän tuon­nem­mak­si.
On­nis­tu­nut en­nal­ta­eh­käi­sy elin­ajan pi­den­ty­mi­si­neen voi joh­taa sii­hen, et­tä hal­val­la ja hel­pos­ti hoi­det­ta­vien sai­rauk­sien si­jaan meil­le siu­naan­tuu kal­lii­ta ja vai­kea­hoi­toi­sia sai­rauk­sia. Ai­na on ole­va vii­si joh­ta­vaa kuo­le­man­syy­tä. Vuo­si­kym­me­niä on­kin vaa­dit­tu pai­no­pis­tet­tä siir­ret­tä­väk­si tau­tei­hin, joi­den eh­käi­sy ei juu­ri li­säi­si elin­vuo­sia, vaan elä­män­laa­tua, ter­veyt­tä ja toi­min­ta­ky­kyä.
Vaa­ti­muk­set ovat kai­ku­neet kuu­roil­le kor­vil­le.

Lääk­keil­lä ta­pah­tu­va en­nal­ta­eh­käi­sy on suu­rim­mak­si osak­si vai­kut­ta­ma­ton­ta. Mi­tä pie­nem­pää ris­kiä hoi­de­taan, si­tä vä­hem­män on hyö­ty­jiä. Suu­ri osa lää­ki­tyis­tä on vaa­ras­sa kui­ta­ta vain lää­kin­nän hai­tat.

Mut­ta vai­keaa, el­lei mah­do­ton­ta, on ih­mis­ten käyt­täy­ty­mi­sen muut­ta­mi­nen­kin. Edes va­ka­va sai­raus ei vält­tä­mät­tä joh­da elin­ta­po­jen muu­tok­siin, pel­käs­tä ris­kis­tä pu­hu­mat­ta­kaan.
Esi­mer­kik­si tu­pa­koin­nin mer­kit­tä­vä vä­he­ne­mi­nen joh­tu­nee pää­osin sii­tä, et­tä lain­sää­dän­nöl­lä tu­pa­koin­nis­ta on teh­ty me­nes­tyk­sek­kääs­ti yhä han­ka­lam­paa. Eh­käi­sy ei ole au­to­maat­ti­ses­ti hyö­dyk­si.

Ani har­vo­ja sai­rauk­sia voi­daan eh­käis­tä te­hok­kaas­ti ja hal­val­la.
Ver­rat­tu­na kult­tuu­rin, ym­pä­ris­tön, pe­ri­män ja sat­tu­man vai­ku­tuk­siin ih­mi­sil­lä on hy­vin pie­ni mah­dol­li­suus vai­kut­taa it­se ter­vey­teen­sä.
Tie­däm­me­kö to­del­la, et­tä eh­käi­se­vis­tä toi­mis­ta on enem­män hyö­tyä kuin hait­taa?

Mark­ku Myl­ly­kan­gas
ter­veys­so­sio­lo­gian pro­fes­so­ri

To­mi-Pek­ka Tuo­mai­nen
epi­de­mio­lo­gian pro­fes­so­ri
Itä-Suo­men yli­opis­to

http://www.hs.fi/paivanlehti/29092013/mielipide/Sairauksien+ennaltaehk%C...

jussipussi
Seuraa 
Viestejä38556
Liittynyt6.12.2009
lipid
E-vitamiini on vähän problemaattinen, kun se esiintyy luonnossa ainakin neljänä tokoferolina ja neljänä tokotrienolina. Puhdas alfatokoferoli ajaa näitä muita E-vitamiineja pois kudoksista.

Joissain vitamiinivalmisteissa on nuo kaikki eri muodot. Tutkimuksia tällaisen vitamiinin vaikutuksista ei pahemmin taida olla.




Miksi et käytä enää nimimerkkiäsi "Nutria" jolla kirjoittelit aiemmin tänne?

Vierailija
Ky­sei­siä sai­rauk­sia ei voi var­si­nai­ses­ti pa­ran­taa ja pois­taa, voi­daan ai­noas­taan siir­tää sai­ras­tu­mi­sia ja kuo­le­mi­sia vä­hän tuon­nem­mak­si.



Melko hyvä juttu on tuo elinajan pidentyminen. Kyllä monilta ihmisiltä voidaan sairaus ehkäistä kokonaan.

On­nis­tu­nut en­nal­ta­eh­käi­sy elin­ajan pi­den­ty­mi­si­neen voi joh­taa sii­hen, et­tä hal­val­la ja hel­pos­ti hoi­det­ta­vien sai­rauk­sien si­jaan meil­le siu­naan­tuu kal­lii­ta ja vai­kea­hoi­toi­sia sai­rauk­sia.



Parempi silti kuin kuolla jo ennen näiden uusien sairauksien mahdollista puhkeamista.

Mi­tä pie­nem­pää ris­kiä hoi­de­taan, si­tä vä­hem­män on hyö­ty­jiä.



Melkoinen päätelmä.

Ver­rat­tu­na kult­tuu­rin, ym­pä­ris­tön, pe­ri­män ja sat­tu­man vai­ku­tuk­siin ih­mi­sil­lä on hy­vin pie­ni mah­dol­li­suus vai­kut­taa it­se ter­vey­teen­sä.



Fatalistista ja pessimististä höpinää.

Vierailija
jussipussi

Mark­ku Myl­ly­kan­gas
ter­veys­so­sio­lo­gian pro­fes­so­ri



Lääketiede vakavasti otettavampaa kuin tämä terveyssosiologia.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä38556
Liittynyt6.12.2009
lipid
jussipussi

Mark­ku Myl­ly­kan­gas
ter­veys­so­sio­lo­gian pro­fes­so­ri

Lääketiede vakavasti otettavampaa kuin tämä terveyssosiologia.



Kirjoittajana oli myös:

To­mi-Pek­ka Tuo­mai­nen
epi­de­mio­lo­gian pro­fes­so­ri
Itä-Suo­men yli­opis­to



Jotkut toki vieläkin somessa kauppavat/lupaavat rahan kiilto silmisssä suoraan yksilöille sairastumattomuutta. Muistini mukaan minäkin tästä asiasta väittelin edellisen nimimerkkisi (Nutria) kanssa usempaan otteeseen.

Suo­mes­sa ei kos­kaan aiem­min ole ol­lut niin pal­jon esi­mer­kik­si sy­dän- ja ve­ri­suo­ni­sai­rauk­sis­ta kär­si­viä kuin ny­kyi­sin. Ky­sei­siä sai­rauk­sia ei voi var­si­nai­ses­ti pa­ran­taa ja pois­taa, voi­daan ai­noas­taan siir­tää sai­ras­tu­mi­sia ja kuo­le­mi­sia vä­hän tuon­nem­mak­si.
jussipussi
Seuraa 
Viestejä38556
Liittynyt6.12.2009
Kolumni: Keneltä ostit ennakkoluulosi?

Uudessa on voimaa ja innovaatiot vievät maailmaa eteenpäin. Vaan heti kun jokin tuore ilmiö vakiintuu osaksi valtavirtaa, taustalta ponnahtaa ryhmä myyntimiehiä jotka vuorostaan jarruttavat kehitystä promoilemalla ilmiön kannattajien keskuudessa sovittuja konsensuksia Ainoina Totuuksina™. Ilmiön viba muuttuu uskonnolliseksi ja valtavirta siirtyy eteenpäin janoten jotain uutta. Tämän alati toistuvan kuvion takia mietityttää, miksi jotkut haluavat ryhtyä jonkin tietyn ajatusmallin kaupparatsuiksi.




http://k3fitness.fi/2013/09/kolumni-ken ... koluulosi/

jussipussi
Seuraa 
Viestejä38556
Liittynyt6.12.2009
lipid
jussipussi

Mark­ku Myl­ly­kan­gas
ter­veys­so­sio­lo­gian pro­fes­so­ri



Lääketiede vakavasti otettavampaa kuin tämä terveyssosiologia.



Kuinka vakavasti otettavaksi määrittelisit itsesi?

RedTwilight
Seuraa 
Viestejä349
Liittynyt29.12.2010

Yleensähän nuo monivitamiinivalmisteethan ovat aika kuraa. Tuskin niistä mitään hyötyä on jollei ole jotain selvää puutostilaa.

Itse otan B,C ja D-vitamiinia huomattavasti suurempia määriä kuin monivitamiineissa, joten pitäisi terveyshyötyjäkin tulla.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä38556
Liittynyt6.12.2009

Rasvaton, säikähtivätkö "päämiehesi" mahdollisesti tätä?

Impact of Oral Nutritional Supplementation on Hospital Outcomes

Results: Within the database, 1.6% of 44.0 million adult inpatient episodes involved ONS use. Based on a matched sample of 1.2 million episodes, ONS patients had a shorter length of stay by 2.3 days (95% confidence interval [CI] – 2.42 to –2.16), from 10.9 to 8.6 days (21.0% decline), and decreased episode cost of $4734 (95% CI – $4754 to – $4714), from $21,950 to $17,216 (21.6% decline). Restricting the matched sample to the 862,960 episodes where patients were readmitted at some point, ONS patients had a reduced probability of early readmission (within 30 days) of 2.3 percentage points (95% CI – 0.027 to – 0.019), from 34.3% to 32.0% (6.7% decline).

Conclusions: Use of ONS decreases length of stay, episode cost, and 30-day readmission risk in the inpatient population.




http://www.ajmc.com/publications/issue/ ... l-Outcomes

RedTwilight
Seuraa 
Viestejä349
Liittynyt29.12.2010
Rasvaton
.Vitamiinilisillä ei ole tieteellistä todistusarvoa vaikka laittaisit samaan topikkiin tuhansia tutkimuksia.



Varsin outo lause. Tuhansilla tutkimuksilla ei ole tieteellistä todistusarvoa?? Millä sitten on? Pelkästään statiini-tutkimuksilla?

Vierailija
jussipussi

Kirjoittajana oli myös:

To­mi-Pek­ka Tuo­mai­nen
epi­de­mio­lo­gian pro­fes­so­ri
Itä-Suo­men yli­opis­to




Epidemiologeilla on joskus vähän kummallisia näkemyksiä. Oma ajattelu lähtee siitä, miten voin itse vaikuttaa omaan elämääni.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat