Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Einsteinin suhteellisuusteorian mukaan kappaleen pituus pienenee kun se liikkuu, pituus = L * Sqrt(1-v^2/c^2) mukaan, missä L on alkuperäinen pituus. Kun v=c saadaan kertoimeksi nolla. Koska valoaalto kulkee valonnopeudella, on sen pituus nolla.

Sivut

Kommentit (75)

viitmar
Seuraa 
Viestejä336
Liittynyt26.6.2012

Minkäs mittanen fotoni on kulkiessaan esim. vedessä (0,75 c), jossa sen nopeus on vähemmän kuin c?

Entäs tämä vuodelta 2007 "Lene Hau Harvardin yliopistosta on onnistunut pysäyttämään valon kulun". Mikä on mitta? Tönärillä tai mikrometrillä vähintään tuon voisi mitata..

- AIVAN MIELENVIKAST LÄPPÄNDEEROST! -

viitmar
Minkäs mittanen fotoni on kulkiessaan esim. vedessä (0,75 c), jossa sen nopeus on vähemmän kuin c?
Valo ei kulje vedessä hitaampaa kuin c. Vedessä tai missä tahansa väliaineessa, fotoni vain välillä absorboituu väliaineen atomeihin ja emissoituu sitten takaisin. Valo ei ole liikkeessä silloin, kun se on absorpoitunut energiaksi atomin viritystilaan. Mutta liikkuessaan se liikkuu aina nopeudella c.
viitmar

Entäs tämä vuodelta 2007 "Lene Hau Harvardin yliopistosta on onnistunut pysäyttämään valon kulun".
Ei ole onnistunut. Hän on vain johdattanut sen väliaineeseen, missä atomit ovat hyvin hitaasti emissoineet absormoimansa fotonin.
viitmar

Mikä on mitta? Tönärillä tai mikrometrillä vähintään tuon voisi mitata..
Mitta saa olla mikä tahansa. Kun se kerrotaan Sqrt(1-c^2/c^2)=Sqrt(0)=0:lla, siitä tulee nolla.

Tai siis, millä mitataan? Nyt ei mitata, vaan lasketaan. Käytetään deduktiivista päättelyä.

Onneksi olkoon, olet päätellyt että fotoni hiukkasena on pistemäinen. Sotket nyt aalto-hiukkasdualismin molemmat puolet keskenään. Valon aallonpituus on ihan eri asia kuin fotonin fyysinen pituus. Aivan samalla tavalla kuin jonkin ei-pistemäisen hiukkasen pituus menosuunnassa on aivan eri asia kuin sen de borgilen aallonpituus.

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä5759
Liittynyt26.3.2005
Menchi
Onneksi olkoon, olet päätellyt että fotoni hiukkasena on pistemäinen. Sotket nyt aalto-hiukkasdualismin molemmat puolet keskenään. Valon aallonpituus on ihan eri asia kuin fotonin fyysinen pituus. Aivan samalla tavalla kuin jonkin ei-pistemäisen hiukkasen pituus menosuunnassa on aivan eri asia kuin sen de borgilen aallonpituus.



Ja lisättäköön vielä, että kvanttikenttäteorioissa ”hiukkanen” ei ole pistemäinen eikä aalto (aalto/hiukkas dualismi on kukkaiskieltä popularisoinneissa) vaan kenttä, kvanttikenttä.

Goswell
Seuraa 
Viestejä12200
Liittynyt8.3.2010

Kelpaisiko LT:lle jos sanon fotonin olevan sisäisesti sidottua säteilyä.
Sanoisinko että fotonin "sisus" on mysteeri, mikä fotoni tarkalleen on on mysteeri.

Muuten Keckmannin kannalla olen näissäkin.

Keckman
Valo ei kulje vedessä hitaampaa kuin c. Vedessä tai missä tahansa väliaineessa, fotoni vain välillä absorboituu väliaineen atomeihin ja emissoituu sitten takaisin. Valo ei ole liikkeessä silloin, kun se on absorpoitunut energiaksi atomin viritystilaan. Mutta liikkuessaan se liikkuu aina nopeudella c.
Keckman
Ei ole onnistunut. Hän on vain johdattanut sen väliaineeseen, missä atomit ovat hyvin hitaasti emissoineet absormoimansa fotonin.

Minun mielestä noin.

Menchi
Onneksi olkoon, olet päätellyt että fotoni hiukkasena on pistemäinen.

En ole. Olen päätellyt, että sillä ei ole pituutta sen etenemissuunnassa, mutta voi sillä olla korkeutta.

Kvanttikenttähän tuo on eikä niitä fotoneita missään asusta, et takuulla ole nähnyt gossu ainuttakaan, etkä edes voi nähdä.

Absorbiossa välittyy informaatiota aaltopituuksien mukaan ja näkemisessä tuo siroaminen mitataan mudostamalla muotoja, värejä , jne,,

Kun kvantit vaikuttavat johonkin voidaan sitä nimittää fotonien aikaansaamaksi.

fata morgana

Kun kvantit vaikuttavat johonkin voidaan sitä nimittää fotonien aikaansaamaksi.



Just joo. Tulee ihan mieleen frenologia-kirjassa ollut lausahdus. "Ne tiedemiehet jotka laskevat atomeja ja pitävät näitä laskutoimituksia hupaisina, nauravat itseasiassa omalle typeryydelleen sillä vesi vaikuttaa huolimatta siitä oliko atomeja tai ei!"

fata morgana
Kvanttikenttähän tuo on eikä niitä fotoneita missään asusta, et takuulla ole nähnyt gossu ainuttakaan, etkä edes voi nähdä.

Mehän emme näe mitään muita kuin fotoneja. Emme me näe appelsiinia pöydällä, vaan havaitsemme siitä heijastuvat fotonit verkkokalvoillamme. Emmehän me pääse mitenkään käsiksi ulkomaailmaan "an sich" - sellaisenaan kuin se on, vaan joudumme aina vain päättelemään jonkin asian olemassaolon mittalaitteistamme ja viime kädessä niiden aiheuttamista kuulo, näkö, tunto tai hajuaisti havainnoista. Ja jos nyt näköaistista puhutaan, niin mitään muuta ei nähdä kuin fotoneja.

Menchi
fata morgana

Kun kvantit vaikuttavat johonkin voidaan sitä nimittää fotonien aikaansaamaksi.



Just joo. Tulee ihan mieleen frenologia-kirjassa ollut lausahdus. "Ne tiedemiehet jotka laskevat atomeja ja pitävät näitä laskutoimituksia hupaisina, nauravat itseasiassa omalle typeryydelleen sillä vesi vaikuttaa huolimatta siitä oliko atomeja tai ei!"




No joo noin luettuna, vähän omituinen toteamus.

Pitäisi kai sanoa, että se kvantti on se fotoni, eli absorbiossa siirtyvä energia.

Keckman
fata morgana
Kvanttikenttähän tuo on eikä niitä fotoneita missään asusta, et takuulla ole nähnyt gossu ainuttakaan, etkä edes voi nähdä.

Mehän emme näe mitään muita kuin fotoneja. Emme me näe appelsiinia pöydällä, vaan havaitsemme siitä heijastuvat fotonit verkkokalvoillamme. Emmehän me pääse mitenkään käsiksi ulkomaailmaan "an sich" - sellaisenaan kuin se on, vaan joudumme aina vain päättelemään jonkin asian olemassaolon mittalaitteistamme ja viime kädessä niiden aiheuttamista kuulo, näkö, tunto tai hajuaisti havainnoista. Ja jos nyt näköaistista puhutaan, niin mitään muuta ei nähdä kuin fotoneja.




Ei vaan absorpiossa hermoverkoissa tapahtuva ersytys luo kuvan tästä ympäröivästä todellisuudesta, yksittäisiä pikseleitä ei "nähdä"

Goswell
Seuraa 
Viestejä12200
Liittynyt8.3.2010
fata morgana
Kvanttikenttähän tuo on eikä niitä fotoneita missään asusta, et takuulla ole nähnyt gossu ainuttakaan, etkä edes voi nähdä.



Joo, ei ole Gossu nähnyt ei. Fotoni on pistemäinen, ihan tarkkaan ottaen ei. Fotoni on aalto, ihan tarkkaan ottaen ei.
Kenttä, no joo, "epämääräinen utuinen karvapallo". Kuitenkin hiukkanen kuvaa minusta hyvin, energia säilyy pitkänkin matkan muuttumattomana. Jos kenttä, energia hajoaisi hyvin nopeasti etäisyyden säteilyn lähteeseen kasvaessa, suljettu häviötön utuinen pistemäinen kenttä ehkä jos kentästä tykkää kovasti.

fata morgana
Absorbiossa välittyy informaatiota aaltopituuksien mukaan ja näkemisessä tuo siroaminen mitataan mudostamalla muotoja, värejä , jne,,

Kun kvantit vaikuttavat johonkin voidaan sitä nimittää fotonien aikaansaamaksi.




No joo, Gossu ei oikein pidä tuosta aallonpituus kuvauksesta, sisäinen energia sopii paremmin. Siis eri aallonpituuden omaavien fotonien ainut ero on niiden sisäisessä energiassa, havaitsijan havainnoima taajuus on seuraus tuosta fotonin energia erosta.
Mitä enemmän fotonilla energiaa, sen suurempi energia molekyyliin siirtyy, molekyylin "lämpö" nousee, ts elektroni kiertää liukkaammin ydintään, sen kyky välittää fotoneita eteenpäin kasvaa, tuo havaitaan taajuusmuutoksena.
Eli havaittu taajuus on seurausta fotonin energiasta, suurempi energia, suurempi taajuus, sopii hyvin eikö totta.

Tietysti lähde myös säteilee suuremmalla taajuudella kun vapautuu suuria määriä suurienergisiä fotoneita, mutta en kyllä millään ilveellä voi kuvitella mitään järjästystä fotonivuohon tuonne ulos materiasta, vasta materia luo fotoni sekasotkuun järjästyksen, nimittäin fotonit ei vaikuta fotoneihin normaalisti.

Tuota epäjärjästystä tuolla ulkona on vain mahdoton havaita, koska kaikki mittarit koostuu atomeista ja silloin kun on atomeita on jo järjästys.

Minun mielestä noin.

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä5759
Liittynyt26.3.2005

Goswell: Kelpaisiko LT:lle jos sanon fotonin olevan sisäisesti sidottua säteilyä.

Ei kelpaa. Fotoni (niin kuin mikä tahansa alkeishiukkanen) on kvanttiominaisuuksiensa summa (ja niitä on monta). Säteily sanana on harhaanjohtava. Säteily nykyfysiikassa tarkoittaa vain nopeasti liikkuvaa (relativistista) hiukkasta. Esim. elektronisäteily.

Keckman
Einsteinin suhteellisuusteorian mukaan kappaleen pituus pienenee kun se liikkuu, pituus = L * Sqrt(1-v^2/c^2) mukaan, missä L on alkuperäinen pituus. Kun v=c saadaan kertoimeksi nolla. Koska valoaalto kulkee valonnopeudella, on sen pituus nolla.



Ja kun nopeus on C niin suhteellinen aika on 0. Valo siis liikkuu pisteestä A pisteeseen B omasta perspektiivistään välittömästi, "vanhenematta". Voiko aaltoliikettä edes teoriassa siis muodostua?

Kuten voi huomata en ymmärrä fysiikkaa tällä tasolla

Astronomy
Seuraa 
Viestejä3976
Liittynyt12.6.2007
TraXter
Keckman
Einsteinin suhteellisuusteorian mukaan kappaleen pituus pienenee kun se liikkuu, pituus = L * Sqrt(1-v^2/c^2) mukaan, missä L on alkuperäinen pituus. Kun v=c saadaan kertoimeksi nolla. Koska valoaalto kulkee valonnopeudella, on sen pituus nolla.



Ja kun nopeus on C niin suhteellinen aika on 0. Valo siis liikkuu pisteestä A pisteeseen B omasta perspektiivistään välittömästi, "vanhenematta". Voiko aaltoliikettä edes teoriassa siis muodostua?

Kuten voi huomata en ymmärrä fysiikkaa tällä tasolla


Muistaakseni Einstein hyppäsi mielikuvituksessaan fotonin kyytiin, jolloin hän joutui miettimään paljon sellasia asioita joista tuli myöhemmin hänen julkaisujen kivijalka? Hyppää fotonin kyytiin, niin et vanhene yhtään ikinä mitään. Siellä aika on pysähtynyt.

"The universe is a big place, perhaps the biggest".
"Those of you who believe in telekinetics, raise my hand".
Kurt Vonnegut
"Voihan fusk." Minä

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat