Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Minkälaisia yhteyksiä suomalais-ugrilaisilla oli Venäjän arojen ja metsän välillä Mustallemerelle ja itäänpäin?
Kuinka laajalla alueella alunperin suomensukuiset ovat asustelleet?
http://en.wikipedia.org/wiki/Finns

Nykyisistä ugreista mokshilla on mielenkiintoinen historia.

Herodotus mentions Androphagi living in the forests between the upper waters of the Dnieper and Don, north of Scythia; this people is believed to be identifiable with the Gorodets culture, and with the early Moksha, making Herodotus's report the first appearance of the Mokshas in written history.

During the 2nd and 3rd centuries AD, Antes, Slavs, Mokshas and Erzyas became the most numerous and powerful population in East Europe. By the end of the 4th century, most Mokshas had joined the Hunnic tribal alliance,
http://en.wikipedia.org/wiki/Mokshas#cite_note-fyod-10

Venäjän kielen taidoista olisi jälleen hyötyä tiettyjä lähteitä lukiessa. Kielitaidottomana on mahdoton arvioida tietyjen lähteiden merkittävyyttä.

Kuinka kauas kreikkalaisilla ja persialaisilla oli yhteyksiä pohjoiseen?
http://en.wikipedia.org/wiki/Bosporan_Kingdom
Gelonit Herodotoksen aikaan olivat helleenien ja nykyisen Ukrainan alueella eläneiden asukkaiden monikulttuurinen yhteisö:
http://en.wikipedia.org/wiki/Geloni
Geloneista paikallinen osuus oli muinaislähteiden mukaan budineita, jotka taas vanhojen lähteiden mukaan olivat udmurttien tai komien esi-vanhempia:
http://en.wikipedia.org/wiki/Budinoi

Ainakin persian kielestä on tullut vaikutteita meidänkin puhumaan suomeen. Onko näiltä ajoilta muita todisteita meidän kielessämme?

Kommentit (13)

Juoni
Seuraa 
Viestejä1461
Liittynyt20.10.2005

Olikos se juuri Herodotos jonka mukaan skyyttien pohjoispuolella asuivat hyperborealaiset. Heitähän on veikattu (monien muiden ohella tietysti) suomalais-ugrilaisiksi.

Robert E. Howardin Conanin maailmassakin hyperborealaiset ovat tulkittavissa suomalaisiksi.

Kaikista yksinkertaisin menetelmä on

a) genettinen perimä
b) kielellinen perimä joka tukee a:ta

Itsestäänselvä asia pitäisi olla että rajanaapureilla muinaisaikaan - samalla tavalla niin kuin tänäänkin varsinkin raja-alueilla - oli läheiset yhteydet toisiinsa; (Vaihto)kaupankäynnin ja kaikentasoisen tietotaidon lisäksi, genettistä perimää ja kielellistä perimää siirtyi puolin sun toisin. Suomen kielestä löytyy geneettistä perimää vastaava kielellinen perimätieto (Kielellinen DNA) vielä tänäänkin.

Etniset Suomalaiset - Kansa, Kieli, Mieli, Isänmaa - on olemassa tänään, ja Suomalaiset on ollut olemassa ammoisista ajoista saakka, ilman lainausmerkkejä. Piste.

'Erzya' is thought to derive from the Persian: arshan‎ - man.
Yleensä omaa kansaa on kutsuttu nimellä ihminen/ mies, eikä näin ilmeisesti ole montaakaan naapuria nimetty.
'Moksha' is thought to derive from the name of the Moksha River (an Iranian hydronym in origin, cognate to Sanskrit: moksha "releasing, causing to flow").
Toinen hämmentävä nimitys.

Ersät, eli yksi mordvalaisten heimo mainittuna yhtenä Rusin kolmesta ryhmästä. Erityisesti Venäjän alkuvaiheista olen löytänyt heikosti mainintoja fenno-ugreista, vaikka slaavien valloittamilla alueilla on mitä ilmeisemmin asunut runsaasti f-u:ja

The first written mention of Erzya is considered to be in a letter dated to 968 AD by Joseph the Khazar khaqan in the form of arisa, and sometimes thought to be in the works of Strabo and Ptolemy called as Aorsy and Arsiity respectively. Estakhri from the 10th century has recorded among the three groups of the Rus people the al-arsanija whose king lived in the town of Arsa.
http://en.wikipedia.org/wiki/Mordvins

Kartta 500-luvun tilanteesta: http://upload.wikimedia.org/wikipedia/c ... al_map.jpg

Kiovan Venäjä eli Kiovan Rusj oli Itä-Euroopassa 880-luvulta 1100-luvun puoliväliin olemassa ollut valtakunta. Valtakunta oli pääasiassa itäslaavilainen. 800- ja 900-luvuilla skandinaavisilla ruseilla oli kuitenkin Kiovan Venäjän kehittymisessä huomattava joskin kiistelty rooli. Valtakuntaan kuului myös merkittäviä suomalais-ugrilaisia ja turkinsukuisia väestöryhmiä
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiovan_Ven%C3%A4j%C3%A4

Sille on ihan sama mitä joku/jotkut ovat kirjoittaneet - mahdollisesti - Suomalaisista. Kun yhdistää geneettisen (DNA) ja kielellisgeneettisen (KDNA) perimän, geneettinen perimä on näyttö siitä että mitä sanoin on esitetty on totta. Suomen kielessä esiintyviä sanoja joilla on suora tai epäsuora yhteys toisen Etnisen Kansan kieleen, on viite siitä että k o Etninen Kansa on jossain vaiheessa historiaa ollut esivanhempiemme rajanaapuri, ja, geneettinen perimä vahvistaa sen. Sen jälkeen on suhteellisen helppo kartoittaa missä ja milloin Suomalaiset ovat asuneet ihmiskunnan historiassa.

sovellas : s1v2ll3s : [y] sovella [x]
so well as (w/uu/vv/v -mutaatio) : s1-(w)2ll-3s : [y] so well as [x]

on oma : 1n-2m3 : on oma
onoma : 1n2m3 : nimi

kurremus
Seuraa 
Viestejä383
Liittynyt28.8.2011

Aihe kiinnostaa minua suuresti.

Tämänhetkinen näkemykseni on että suom. ugrilaiset ovat asuttaneet alueita uralilta nykyisen suomen alueelle. On täysin mahdollista että porukka on liikkunut sinne tänne, ja olen jopa kuullut että turkkilaisetkin pitävät suom. ugrilaisia jonkinlaisina sukulaisinaan, koska kielessä on paljon samoja piirteitä.

Myöhemmin slaavit tulivat ja ugrilainen väestö sulautui venäjän kieliseen väestöön. Nykyvenäläiset ovat vereltään puoliksi ugrilaisia, voisi jopa sanoa. Siis lähisukua!

Minuakin on kummastuttanut, että suomessa on indo-arjalaisia ja protoindoeurooppalaisia lainasanoja. Josaain vaiheessa suomalais-ugrilaisten ja näiden mainittujen ryhmien on täytynyt olla jatkuvassa kosketuksessa.

Voisikos Jaska kielitieteilijänä kommentoida asiaa?

kurremus
uralilta



Kieligeneettinen perimä sekä sitä tukeva genetiikka näyttää vahvat yhteydet ensisijaisesti rajauksen nyk Länsi-Venäjä - Suomi suoraan etelään Välimerelle saakka, ja e m "rajasta" Länsi-Eurooppaan; "Suomalaiset ovat tulleet Uralilta" kannattaa laittaa Ö-mappiin. Pikemminkin esivanhempamme - m m kauppiaat - ovat poikenneet sen "Silkkitien" varrella myös Uralilla, ja tulleet takaisin - siitä on viitteitä.

Jos tarkastelemme tätä "alempiarvoista rotua joka joutaa joukkotuhota" geneettisesti, vinoine silmineen, korkeine poskipäineen, tummine hiuksineen y m - ne eivät ole viiteitä alempiarvoisuuteen vaan näyttö siitä että esivanhempamme matkustivat paljon - kaukaisiikin maihin. Vastaavaa perimää - osa elävää Etnisen Suomen Kansan historiaa. Sellaista ja niin vanhaa perimätietoa "kuninkaallisesta puhtaasta rodusta joka ei ole koskaan sekoittunut toiseen rotuun" ei löydy.

L
Seuraa 
Viestejä7878
Liittynyt17.3.2005

kurremus

Kirjoitit:

”turkkilaisetkin pitävät suom. ugrilaisia jonkinlaisina sukulaisinaan, koska kielessä on paljon samoja piirteitä.”

Hypoteesi uralilaisten ja turkkilaisten kielten sukulaisuudesta, ei ole kovassa huudossa nykyään.

http://en.wikipedia.org/wiki/Ural–Altaic_languages

Ja:

”Nykyvenäläiset ovat vereltään puoliksi ugrilaisia, voisi jopa sanoa. Siis lähisukua!”

Kielellistä ja biologista sukulaisuutta ei saa sotkea keskenään.

Pertinax
Early Aryan loanwords in Finno-Ugrian languages.. sivu 38
http://www.helsinki.fi/~aparpola/jis16-17.pdf
Tossa onkin mielenkiintoisia yhteyksiä. Muistaakseni tuosta orja/ arja ja slaavi/ slave yhteydestä on toinenkin näkemys eikä siinä orjia noita sanoja ole yhdistetty orjuuteen. Sanojen yhdistäminen tuuolla tavalla onkuitenkin houkuttelevaa. Maallikkona en osaa sanoa.

Toinen mielenkiintoinen yhteys tuossa pdf:ssä on noiden vaunuajajien yhdistäminen mareihin ja mitannilaisiin. Toinen seikka mitä en jostain syystä ollut toistaiseksi huomannut oli noiden puolapyörävaunujen oletettu syntypaikka kohtuullisen lähellä itään siitä kuuluisasta Volgan mutkasta.

L
kurremusKirjoitit:
”turkkilaisetkin pitävät suom. ugrilaisia jonkinlaisina sukulaisinaan, koska kielessä on paljon samoja piirteitä.”
Hypoteesi uralilaisten ja turkkilaisten kielten sukulaisuudesta, ei ole kovassa huudossa nykyään.
http://en.wikipedia.org/wiki/Ural–Altaic_languages
Ja:
”Nykyvenäläiset ovat vereltään puoliksi ugrilaisia, voisi jopa sanoa. Siis lähisukua!”
Kielellistä ja biologista sukulaisuutta ei saa sotkea keskenään.
Mitäs muita arokansoja hunnien lisäksi olikaan, jotka koostuivat monista kielistä ja kansoista? Bulgaarit, avaarit? Ilmeisesti unkarin kielen ongelma on se, että siinä on viitteitä ugrilaisista että turkkilaista kielistä.

Onhan tästä yritetty kehittää yhtä valtavaa kieliperhettä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Agglutinatiivinen_kieli Paljon yhteneväisyyksiä löytyy, mutta ei uskottavia merkkejä sukulaisuudesta.
On kai suomea, hattia, sumeria ja baskia yritetty myös yhdistää yhdeksi isoksi kulttuuriksi. Ja etenkin Unkarissa on innokkaita tämän näkemyksen kannattajia. Tuskin tutkija piireissä kuitenkaan.

Muutenkin toi nyky-Ukrainan alue näyttää olleenkautta ikojen jonkunlainen kauttakulkupaikka, missä ei juuri ole ollut yksittäisiä kansoja, vaan ainakin tarjolla olevien lähteiden mukaan kahden tai useamman kansan liittoumia. Alkaen antiikin ajoista. Eikös siellä Keski-Aasiassa ollut joku piste, jossa melkein kaikki euraasian haploryhmät ovat isosti esillä?

http://dchero.files.wordpress.com/2008/ ... ld-map.gif

Jaska
Seuraa 
Viestejä2765
Liittynyt15.9.2006
Arvuuttelija
Ainakin persian kielestä on tullut vaikutteita meidänkin puhumaan suomeen. Onko näiltä ajoilta muita todisteita meidän kielessämme?

Itse asiassa ei suoranaisesti persiasta, vaan niistä iranilaisista kielistä, joita Etelä-Venäjän ja Ukrainan arolla puhuttiin ennen turkkilaiskansojen vyöryä. Vanhoja lainasanoja on listattu täällä:
http://tcoimom.suntuubi.com/?cat=13

Rere2
Minuakin on kummastuttanut, että suomessa on indo-arjalaisia ja protoindoeurooppalaisia lainasanoja. Josaain vaiheessa suomalais-ugrilaisten ja näiden mainittujen ryhmien on täytynyt olla jatkuvassa kosketuksessa.
Voisikos Jaska kielitieteilijänä kommentoida asiaa?

Arkaaisia indoeurooppalaisia ja arjalaisia lainasanoja, joilla on laaja levinneisyys kielikunnassamme, on sivuttu täällä (s. 20- ja 40-):
http://www.sgr.fi/susa/92/hakkinen.pdf

Tarkemmin täällä englanniksi:
http://www.elisanet.fi/alkupera/UralicEvidence.pdf

Arvuuttelija
Yleensä omaa kansaa on kutsuttu nimellä ihminen/ mies, eikä näin ilmeisesti ole montaakaan naapuria nimetty.

Tällainenkin nimitys voi silti lainautua kieliryhmältä toiselle, esimerkiksi yhteisen identiteetin kautta (kaksi kieliryhmää asuu samalla alueella ja kulttuurit yhdistyvät/lomittuvat) tai kaksikielisten jälkeläisten kautta. Arjalaisilta on lainattu myös se 'ihmistä' merkitsevä sana, joka on mansi ~ magyar -nimityksen takana, samoin se joka on (ud)murt-nimen takana.

Kurremus
Myöhemmin slaavit tulivat ja ugrilainen väestö sulautui venäjän kieliseen väestöön. Nykyvenäläiset ovat vereltään puoliksi ugrilaisia, voisi jopa sanoa. Siis lähisukua!

Tarkennetaan, että ugri viittaa vain unkarilaisiin, manseihin ja hanteihin. Laajempi yleisnimitys on suomalais-ugrilainen tai uralilainen. Novgorodin valtakunnan synnyssä suomensukuisilla kansoilla oli tärkeä merkitys, vaikka aluksi skandinaavit ja sitten slaavit olivatkin hallitseva luokka. Rurikidien skandinaavialkuperästä todistavat historialliset kronikat, nimistöntutkimus sekä nyt myös geenitutkimus:
http://www.elisanet.fi/alkupera/Rurikid.pdf

Arvuuttelija
Ilmeisesti unkarin kielen ongelma on se, että siinä on viitteitä ugrilaisista että turkkilaista kielistä.

Unkari on kiistatta uralilainen kieli, vaikka monet epätieteelliset fanaatikot (ja jopa agendansa sokaisemat heikkolahjaiset lingvistit kuten Angela Marcantonio) haluavat yhdistää unkarin milloin turkin, milloin etruskin ja milloin sumerin sukukieleksi.
http://www.elisanet.fi/alkupera/Hungarian.pdf

Lainasanat eivät suurenakaan määränä muuta kielen statusta, muutenhan suomikin olisi skandinaavinen eikä uralilainen kieli: kantauralista on säilynyt nykysuomeen paljon vähemmän sanoja kuin on lainattu ruotsista. Tämä on tietysti luonnollista, koska mitä useamman vuosituhannen sana on kielessä, sitä todennäköisemmin se ehtii kadota tai tulla korvatuksi uudella sanalla. Kielen perussanasto sekä kieliopilliset ainekset ovat kuitenkin edelleen uralilaisia.
http://www.elisanet.fi/alkupera/Kantaurali.pdf

Jaakko Häkkisen puolikuiva alkuperäsivusto http://www.elisanet.fi/alkupera/
Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto https://blogit.kansalainen.fi/author/jaakkohak/

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat