Seuraa 
Viestejä45973

Olen muutamia kirjoituksia kirjoittanut tänne huumorimielessä, mutta toivon nyt, että tämä otettaisiin vakavasti.

Kuvitellaan että on Matti ja Kaija. Matilla on tennispalloja ja hän pyrkii saamaan Kaijan liikkeeseen heittämällä tätä kohti kovaa tennispalloja. Aluksi Kaija on paikallaan. Matin suurin heittonopeus olkoon 100 km/h eli hän heittää melko lujaa. Olkoon Kaija lähes kitkattoman jään pinnalla. Matti itse on luistinkentän laidalla tukevasti paikallaan. Matti siis antaa Kaijalle heittämillään palloilla impulsseja ja Kaija saa nopeuden. Aluksi pallo antaa melko voimakkaan impulssin, koska Kaijan ja pallon välinen suhteellinen nopeus on alussa sama kuin pallon nopeus maahan nähden eli tuo 100 km/h=27.8 m/s. Kuvitellaan nyt, että Matti on pommittanut Kaijaa mustelmille ja Kaija on tuskasta kirkuen saanut nopeuden 26 m/s (tämä on siis nyt vaan ajatuskoe). Kysymys kuuluu: voiko Matti tennispalloja heittämällä saattaa Kaijan suurempaan nopeuteen kuin pallon heittonopeus 27.8 m/s? Aivan itsestään selvä vastaus on, että ei voi saada, koska tennispallot eivät edes saavuta Kaijaa, jos hän etääntyisi nopeudella 27.8 m/s. Se on siis saavuttamaton rajanopeus.

Kuvitellaan sitten, että on hiukkaskiihdytin. Siinä varatulle hiukkaselle esimerkiksi protonille annetaan magneetti/sähkökentillä impulsseja ja pyritään saamaan sitä liikkumaan aina vain suuremmilla nopeuksilla. Sähköisten voimien välittäjähiukkaset ovat fotoneja. Hiukkaskiihdyttimen laitteet ja kiihdytettävä protoni “kopittelevat” virtuaalisilla fotoneilla. Fotonit liikkuvat tietysti valonnopeudella. Kysymys kuuluu: voiko protonille magneetti- ja sähkövoimilla antaa suurempaa nopeutta kuin valonnopeus? Aivan itsestään selvä - yhtä itsestään selvä kuin Matin ja Kaijan tapauksessa - vastaus on, että ei voi. Täysin riippumatta siitä päteekö erikoinen suhteellisuusteoria vai ei, hiukkaskiihdyttimissä ei voida hiukkasia kiihdyttää yli valonnopeuden. Kuitenkin sitä ollaan pidetty todisteena suhteellisuusteorialle ja sille, että valonnopeus on ylittämätön.

Matti voi kyllä saattaa Kaijan suurempaan nopeuteen kuin 27.8 m/s, jos hän itse alkaa juoksemaan Kaijan perässä ja juostessaan heittää palloja. Aivan samoin, jos hiukkaskiihdyttimessä protonille impulsseja antavat laitteet olisivat liikkeessä protonin liikesuunnassa, niin protonille saataisiin valonnopeutta suurempi nopeus suhteessa maahan. Esitin tässä siis koejärjestelyn, jolla voitaisiin kumota erikoinen suhteellisuusteoria.

Sivut

Kommentit (278)

Lentotaidoton
Keckman: Esitin tässä siis koejärjestelyn, jolla voitaisiin kumota erikoinen suhteellisuusteoria.

Matti+Pallo nopeuksien yhteenlasku: (M + P)/(1 + MP/(c^2)) . Ei koskaan yli c:n.


Käytit nyt suhteellisuusteorian kaavaa perustellaksesi suhteellisuusteoriaa ja miksi siinä koejärjestelyssä, jossa hiukkaskiihdyttimen protonille annettavat laitteet liikkuvat protonin liikkeen suuntaisesti, ei voida saavuttaa yli valonnopeutta. Niin et voi tehdä. Ajatuksen juoksusi on vastaavanlainen kuin jos minä väittäisin, että a<>b ja sinulla on teoria, että a=b ja perustelet sitä, että a=b sillä, että a=b. Tarkastelit tilannetta suhteellisuusteorian kaavoilla perustellaksesi suhteellisuusteoriaa. Tautologiaa. Minä väitän, että voidaan saavuttaa ylivalonnopeus aivan samoin kuin jos Matti juoksee Kaijan perässä ja heittää palloja, niin Kaija saavuttaa suuremman nopeuden kuin pallon heittonopeus.

Ja oleellista viestissäni oli oikeastaan se, että osoitin, että millään tavalla se, että hiukkaskiihdyttimissä ei saavuteta ylivalonnopeuksia ei ole empiirinen todiste suhteellisuusteorialle, koska on itsestään selvää, että ei voida saavuttaa aivan samoin kuin Matti ei saa Kaijaa liikkumaan suuremmalla nopeudella kuin pallon heittonopeus, jos hän pysyy paikoillaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lentotaidoton
Keckman: Esitin tässä siis koejärjestelyn, jolla voitaisiin kumota erikoinen suhteellisuusteoria.

Matti+Pallo nopeuksien yhteenlasku: (M + P)/(1 + MP/(c^2)) . Ei koskaan yli c:n.


Ja miksihän itseasiassa tuota kaavaa tungit tähän? Matin ja Pallon tapauksessa oleellista oli se, että Matti ja pallo eivät saa Kaijaa liikkumaan yli pallon heittonopeuden, jos Matti pysyy paikoillaan. En minä ole väittänyt että Matti saisi Kaijan liikkumaan yli 299792458 m/s, kun hän hädin tuskin saa Kaijaa liikkumaan 27.8 m/s (paikallaan pysyessään).

Sulla on kaava ja sä lasket, mut sä et tiedä mitä hittoa sä lasket.

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä6433
Keckman
Lentotaidoton
Keckman: Esitin tässä siis koejärjestelyn, jolla voitaisiin kumota erikoinen suhteellisuusteoria.

Matti+Pallo nopeuksien yhteenlasku: (M + P)/(1 + MP/(c^2)) . Ei koskaan yli c:n.


Ja miksihän itseasiassa tuota kaavaa tungit tähän? Matin ja Pallon tapauksessa oleellista oli se, että Matti ja pallo eivät saa Kaijaa liikkumaan yli pallon heittonopeuden, jos Matti pysyy paikoillaan. En minä ole väittänyt että Matti saisi Kaijan liikkumaan yli 299792458 m/s, kun hän hädin tuskin saa Kaijaa liikkumaan 27.8 m/s (paikallaan pysyessään).

Sulla on kaava ja sä lasket, mut sä et tiedä mitä hittoa sä lasket.




Heh, on kysymys energiasta. Jo valon nopeuteen tarvitset äärettömän energian. Ja sitä ei taida löytyä ökyrikkaista öljymaistakaan. Jos meinaa kumota suhteellisuusteorian, niin pitää osata edes se suhteellisuusteoria.

Lentotaidoton

Heh, on kysymys energiasta. Jo valon nopeuteen tarvitset äärettömän energian. Ja sitä ei taida löytyä ökyrikkaista öljymaistakaan. Jos meinaa kumota suhteellisuusteorian, niin pitää osata edes se suhteellisuusteoria.

Niin, totta kai tarvitaan ääretön energia, koska ei auta vaikka kuinka voimakkailla magneeteilla/sähkökentillä protonia yritetään kiihdyttää hiukkaskiihdyttimissä, kun sähköisten voimien välittäjähiukkaset eivät saa edes kiinni kiihdytettävää protonia. Aivan samoin jos Matti heittäisi sekunnissa miljoona kolmen kilon tennispalloa Kaijaa kohti nopeudella 27.8 m/s, niin hän ei saa Kaijaa kiihdytettyä yli tuon nopeuden (ollessaan paikallaan).

Ajatuskokeella ja hiukkaskiihdyttymien luonnetta tarkastelemalla osoitin, että niissä ei mitenkään - täysin riippumatta siitä päteekö suhtis vai ei - voida protonia kiihdyttää yli valonnopeuden. Ei vaikka käytettäisiin kuinka voimakkaita magneetti/sähkökenttiä. Hiukkaskiihdyttimet eivät siis ole empiirinen todiste valonnopeuden ylittämättömyydelle.

PS. Osaan suhteellisuusteorian melko hyvin. Tutustuin siihen ensimmäisen kerran jo noin 30 vuotta sitten saadessani keskikoulussa stipendiksi matematiikan ja fysiikan harrastamisesta K.V.Laurikaisen kirjan “Fysiikka ja usko”.

Eusa
Seuraa 
Viestejä18616
Lentotaidoton
Keckman: Esitin tässä siis koejärjestelyn, jolla voitaisiin kumota erikoinen suhteellisuusteoria.

Matti+Pallo nopeuksien yhteenlasku: (M + P)/(1 + MP/(c^2)) . Ei koskaan yli c:n.


Keckmanin perusongelma on olettaa valonnopeus vakioksi, jos on kerran sitä prinsiippiä kumoamassa...

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Eusa

Keckmanin perusongelma on olettaa valonnopeus vakioksi, jos on kerran sitä prinsiippiä kumoamassa...

En ole kumoamassa valonnopeuden vakioisuutta. Olen vain järkeillyt miksi nykyisenkaltaisilla hiukkaskiihdyttimillä ei voida ylittää valonnopeutta (koska kiihdytinlaitteet, jotka sähkömagneettisia impulsseja protonille fotonien välityksellä antavat ovat pultattu maahan kiinni - ne pitäisi laittaa liikkumaan protonin liikesuuntaan, niin saataisiin valonnopeus ylitettyä massalliselle hiukkaselle protonilla).

Minulla on valonnopeuden vakioisuudelle vain toiset selitykset kuin ne, mitkä Einstein kehitti alkaessaan venyttelemään/lyhentelemään pituuksia ja ajanvälejä. En ala sitä pidemmälti nyt selittämään. Hieman alustavasti sitä selitin jo vuonna 2000 julkaistussa Saku -lehdessä http://saku.amigafin.org/lehti/online/3 ... htari.html , jonka artikkelista poiminto:

“Minä selitän valonnopeuden vakioisuuden siten, että sen sijaan, että aika ja pituus olisivat suhteellisia, niin valo onkin suhteellista. Mistä voimme koskaan olla varmoja, että kaksi eri havaitsijaa mittaisivat samalle valolle nopeutta? Emme mistään. Tämä tulkinta on sopusoinnussa kvanttifysiikan maailmakuvan kanssa. Kvanttifysiikan erään tulkinnan mukaan vasta havainto luo ulkomaailman. Kaavat kuvaavat ulkomaailman tapahtumia tietyllä todennäköisyydellä, ja hiukkasella ei ole tarkkaa paikkaa ennen sen havaintoa. Tai pidemmälle vietynä, koko hiukkasta ei ole olemassa kuin vasta havainnossa.”

Ja sinun lauseesi:

“Keckmanin perusongelma on olettaa valonnopeus vakioksi, jos on kerran sitä prinsiippiä kumoamassa...”

!!!! WTF!?

Siis jos edes olisin kumoamassa valonnopeuden vakioisuutta - mitä en ole tekemässä - niin silloinhan voisin ensin nimenomaan olettaa sen vakioksi ja sitten johtaa jokin ristiriita siitä. Sitä vastoin, jos olettaisin sen ei-vakioksi, niin en voisi sillä oletuksella lähteä valonnopeuden vakioisuus prinsiippiä kumoamaan.

Goswell
Seuraa 
Viestejä15675

Jaaha, se on Keckmanni laitettava virtuaaliselle ystävälistalle, mitään hyvää ei kuitenkaan ole tulossa, sorry.

Yksi kysymys Eusalle, minkä suhteen valon nopeus on vakio, dynaamisessa maailmassa on paljon objekteja eikä mikään niistä ole paikoillaan kuin itsensä suhteen, ainakin aina jos ei ole kiihtymistä, joo hiukan outo ilmaus öli tuo eikö totta, eikö objekti ole itsensä suhteen paikoillaan vaikka kiihtyy, tietysti on mutta aiemmin emittoituneet fotonit ei tiedä siitä kiihtymisestä mitään, joten vakionopeutta fotoneille ei löydy edes lähteensuhteen tuolloin...

Ja kuten keckman tuolla sanoi, "Minä selitän valonnopeuden vakioisuuden siten, että sen sijaan, että aika ja pituus olisivat suhteellisia, niin valo onkin suhteellista. Mistä voimme koskaan olla varmoja, että kaksi eri havaitsijaa mittaisivat samalle valolle nopeutta? Emme mistään.Mistä voimme koskaan olla varmoja, että kaksi eri havaitsijaa mittaisivat samalle valolle nopeutta? Emme mistään. Tämä tulkinta on sopusoinnussa kvanttifysiikan maailmakuvan kanssa. Kvanttifysiikan erään tulkinnan mukaan vasta havainto luo ulkomaailman. Kaavat kuvaavat ulkomaailman tapahtumia tietyllä todennäköisyydellä, ja hiukkasella ei ole tarkkaa paikkaa ennen sen havaintoa. Tai pidemmälle vietynä, koko hiukkasta ei ole olemassa kuin vasta havainnossa.”

Fotonia ei ole havaittavissa ennen absortiota, kait tuossakohtaa voi sanoa että fotonia ei ole tuolloin olemassa havaitsijalle. Avaruus on kuitenkin pullollaan fotoneita, niitä ei vain voi havaita..
Auringosta saapuu fotoneita n 8 minuutin viipeellä, 8 minuuttia auringon historiaa on auringon ja maan välillä matkalla tänne ja kaikkialle muuallekin, siis energiaa, ja kuitenkin avaruudessa on kylmä kuin ryssän helvetissä, miten hitossa. Koska siellä ei ole mitään mihin fotoni voisi purkaa energiansa, ääretön tila ei vaikuta mitenkään mihinkään.
Tuo kohta Keckmanilla on hyvä, "Mistä voimme koskaan olla varmoja, että kaksi eri havaitsijaa mittaisivat samalle valolle nopeutta? Emme mistään". Tässä ollaan asian ytimessä, kupletin juoni onkin juuri siinä, että erilailla havaitsijan suhteen liikkuvista lähteistä mitataan lähteen kokonaisspektrin eri kohtaa muka vaikkapa näkyvänävalona ja tuo voidaan jopa todistaa täysin aukkottomasti että näin todella tapahtuu, spektriviivasiirtymät..

Havaitsija mittaa näennäisesti saman tuloksen lähteen liikesuunnasta ja nopeudesta riippumatta (tietyissä rajoissa), mutta mittauksissa on toki eroja taajuudessa ja siirtymissä, aivan kuten pitääkin olla.

Minun mielestä noin.

Keckman
Aivan samoin, jos hiukkaskiihdyttimessä protonille impulsseja antavat laitteet olisivat liikkeessä protonin liikesuunnassa, niin protonille saataisiin valonnopeutta suurempi nopeus suhteessa maahan. Esitin tässä siis koejärjestelyn, jolla voitaisiin kumota erikoinen suhteellisuusteoria.




Hamm, aina sama koodrinaattivirhe ja yhteenlasku ei siinä mitään kumoudu.

Ja valonnopeus ei sinänsä ole nopeus, vaan fysikaalinen prosessi joka on olemassa ainoastaan omalla nopeudellaan.

Se nopeus katsotaan aina omasta koodrinaatista.

Eikä sille saada suhteellistakaan nopeutta maahan verraten yli valonnopeuden,, ehkä kynällä.

Goswell
"Mistä voimme koskaan olla varmoja, että kaksi eri havaitsijaa mittaisivat samalle valolle nopeutta?




Ei sitä tarvitse selvittää, mittaajan oma asema riittää, eikä ole mitään samaa valoa. Vain kentän ominaisuuksia.

Goswell
Seuraa 
Viestejä15675

Minähän lukaisin tuon Keckmannin kirjoituksen, Jolly Well done.
Siellä oli se kaksi rakettia ja asteroidi, molemmat lähestyy asteroidia 0,9 c:llä vastakkaisista suunnista.
Muutetaan hiukan.
Voidaan kuvitella siihen pitkä pitkä tanko joka on asteroidissa kiinni, alukset lukee nopeutensa tangon etäisyysmerkeistä asteroidiin, kumpikin kiihdyttää siihen c.n nopeuteen asteroidin suhteen, asteroidilla katseleva havaitsija mittaa kummankin nopeutta, toinen lähestyy oikealta nopeus on c, toinen vasemmalta, nopeus on c, alukset mittaavat nopeuttaan suoraan ja ei saadakkaan 2c vaan c, ei ymmärrä hän tuota, matematiikan pitäisi olla eksaktia, suhteellisuusteoriassa se ei sitä ole, se on typerää, mahdotonta, älytöntä ja kaikkea synonyymia noille.

On aivan sama jos jätetään se asteroidi pois välistä, matka tietyllä ajanhetkellä on jotakin (se tanko referenssinä), matkan kurominen umpeen vaatii tietyn nopeuden tietyssä ajassa.Tilanne on sama jos toinen raketti katsotaan olevan paikoillaan ja vain toinen liikkuu 2c, siis pitäsi olla vaan ei ole, älytöntä..

Jos alus mittaa tangosta nopeutensa reaaliajassa, samoin toinen alus, totta helvetissä nopeudet lasketaan yhteen, se mitä fotonikenttä huijaa ei merkitse tässä mitään, alukset saavuttavat asteroidin aivan varmasti ajallaan ja molemoien nopeus oli aivan varmasti c, aivan yhtä varmasti alukset lähestyivät toisiaan 2c, se miltä asia näyttää fotonikentän kautta on sitten eri asia.

Sitten sieltä löytyi tämä.

Miksi sitten esim. massojen havaitaan kasvavan hiukkaskiihdyttimissä? Ai niin. Olen kokonaan unohtanut kertoa, että Einstein keksi myös, että kun kappale liikkuu, niin sen massa kasvaa. Mitä lähempänä valonnopeutta sen nopeus on, sitä suurempi massa ja sitä enemmän energiaa tarvitaan sen kiihdyttämiseen. Siksi ei voida kiihdyttää valonnopeuteen, kun massa lähestyy ääretöntä. Massan kasvun lausekkeessa, joka on sama kuin ajan pitenemisen lauseke, jakaja Sqrt(1-v²) lähestyy nollaa ja osamäärä kasvaa rajatta.

Selitys on liian yksinkertainen: nykyiset koejärjestelyt eivät millään tavalla puolla massankasvua. Hiukkaskiihdyttimissähän hiukkasten nopeutta kasvatetaan antamalla niille magneettisia impulsseja. Mitkä hiukkaset välittävät magneettisia voimia? Valohiukkaset, jotka eivät voi kulkea kuin valonnopeudella. On itsestään selvää, ettei hiukkaskiihdyttimissä voida mitään kiihdyttää yli valonnopeuteen täysin riippumatta siitä, päteekö suhteellisuusteoria vai ei. Kun impulssinantajahiukkanen fotoni ei saa kiihdytettäviä hiukkasia edes kiinni, jos ne kulkisivat valonnopeutta. Ei auta, vaikka hiukkasiin kohdistettaisiin vaikka miten voimakkaita magneetteja.

Entä raketit? Voidaanko niitä kiihdyttää mielivaltaisen suureen nopeuteen? Fysiikassahan on edelleen voimassa liikkeen jatkuvuuden laki. Jos jokin kappale liikkuu nopeudella v, niin se liikkuu tasaisesti sillä nopeudella, ellei mikään ulkopuolinen voima siihen vaikuta. Tasaisessa liikkeessä nopeudella 0,9999c liikkuva ei havaitse itse mitään erikoista. Hän painaa saman verran kuin aiemminkin, ja kello tikittää edelleen kerran sekunnissa. Mikä estäisi kiihdyttämästä tätä rakettia edelleen? Rakettimoottoreihin nähdenhän raketin nopeus on nolla, joten ei sen massa ole suhteellisuusteoriankaan mukaan kasvanut impulssinantajaan nähden. Ja vaikka massa kasvaisikin, niin samassa suhteessahan kasvaisi myös rakettimoottorille impulsseja antavien hiukkasten massa, mikä kompensoisi raketin kiihdyttämiseen yhä suurempaa tarvittavaa energiaa.

Ihan itku pääsee (onnesta).

Miksi hiukkaskiihdyttimessä näyttää siltä että kiihdyttäminen on sitä vaikeampaa mitä lähempänä kiihdytettävä on c:tä.
"Tikku" joka työntää kohteelle vauhtia ei liiku kuin c:llä, vaikka kiihdyttimeen survoisi kaiken kaikkeuden energian nopeus ei kasva yli c:n, no näyttää se kiihdyttäminen tietysti vaikealta eikö totta. Miten helvetissä tuon tason virheitä on voitu tehdä fysiikassa.

Entä se massan kasvu, fysiikassa väitetään että kappale on levossa jos se liikkuu tasaisesti tai on painoillaan , hyvä, mutta sitten väitetään jo seuraavassa lauseessa että massa kasvaa nopeuden kasvaessa, mitä helvettiä tuo on, ristiriita, paha alkeellinen moka taas.
Keckman selitti hienosti raketti esimerkillä missä mennään. Kiihtyvyys on avain, ei nopeus, nopeus on vain sitä mihin sitä verrataan, kaikki nopeudet on yhtä aikaa päällä kun verrataan kaikkialle, nopeus ei voi olla mikään tekijä muussa kuin matkan etenemisessä kohteeseen mihin verrataan kulloinkin.

P.s
Joku voisi kertoa mitä tarkoittaa kun ollaan paikoillaan. Niin, eipä kukaan kerro, minä kerron, kun ollaan kiihtymättömässä tilassa, silloin ollaan "paikoillaan", nopeus tosin voi olla mitä tahansa, kuten se onkin koska kaikki nopeudet on käytössä yhtä aikaa riippuen vain siitä mihin verrataan.

P.s 2

C ei ole mikään raja kuten ei ollut äänivallikaan tiilimuuri, c:kin tullaan rikkomaan, itseasiassa se rikotaan tälläkin hetkellä tässä ja nyt, valitaan vain verrokki sopivasti.

Minun mielestä noin.

fata morgana
Keckman
Aivan samoin, jos hiukkaskiihdyttimessä protonille impulsseja antavat laitteet olisivat liikkeessä protonin liikesuunnassa, niin protonille saataisiin valonnopeutta suurempi nopeus suhteessa maahan. Esitin tässä siis koejärjestelyn, jolla voitaisiin kumota erikoinen suhteellisuusteoria.

Hamm, aina sama koodrinaattivirhe ja yhteenlasku ei siinä mitään kumoudu.

Protonin nopeus maahan nähden on yksikäsitteinen ja sillä mitattavissa oleva arvo. Sen tarkastelussa ei tarvitse tehdä mitään suhteellisuusteorian koordinaatiomuunnoksia ja käyttää nopeuksien yhteenlaskukaavaa:

v’=(vp-v) / (1-(vp*v)/c^2)

Koska nyt v on nolla eli maanpinta ei liiku saadaan v’=vp/(1-(vp*0)/c^2)=vp eli protonin nopeus suhteessa maahan on yksiselitteisesti protonin nopeus.

Maanpinta oletetaan nollakoordinaatioksi, jossa protonin nopeutta tarkastellaan.

fata morgana

Ja valonnopeus ei sinänsä ole nopeus, vaan fysikaalinen prosessi joka on olemassa ainoastaan omalla nopeudellaan.

Valonnopeus on exactly tasan tarkasti määritelty 299792458 m/s. Johtuen nykyisestä metrin ja sekunnin määritelmästä sen nopeudessa ei ole edes pilkkuvirhettä. Pituus ja aika ovat fysiikan perussuureita. Valonnopeus on nopeus siinä missä mikä hyvänsä nopeus - siinä sivussa, että se on yksi perustavaa laatua oleva luonnonvakio.
fata morgana

Se nopeus katsotaan aina omasta koodrinaatista.

Tarkoitat varmaan koordinaatistosta. Koodrinaatti tai paremminkin koordinaatta on koordinaatistoon liitetty numeroarvo, jolla merkitään paikkoja.

Kaikki nopeudet katsotaan ja havainnoidaan aina omasta koordinaatistosta, mutta sitten voimme laskea miltä nopeudet näyttävät muista koordinaatistoista käsin. Massattomat hiukkaset, kuten fotoni, liikkuvat aina vakionopeudella, sillä kun m=0, niin kaavasta F=ma => a=F/m => a=F/0 (on jotenkuten määritelty vain jos F=0) => a=0/0 voidaan päätellä, että sen nopeutta ei voida hidastaa eikä kiihdyttää eli sen on oltava vakio. Meidän maailmankaikeudessa tuo vakionopeus on vaalonnopeus.

fata morgana

Se on ihan sama mistä koordinaatistosta sitä katsotaan tai lasketaan.

Sitä? Tarkoitatko nyt tässä "sillä" valoa? No siinä mielessä lauseessasi on järkeä, että on ihan sama mistä koordinaatistosta valonnopeutta mitataan tai lasketaan, niin sille pitäisi saada vakioarvo valonnopeus.
fata morgana

Eikä sille saada suhteellistakaan nopeutta maahan verraten yli valonnopeuden,, ehkä kynällä.

Tässä tarkoitatkin, nyt sitten "sillä" protonia?

Voi olla melko vaikeaa luoda koejärjestelyä, missä hiukkaskiihdyttimen sähkömagneettisia kenttiä tuottavat laitteet ovat liikkeessä protonin suuntaisesti. Toisaalta valonnopeus on onnistuttu mittaamaan metrin tarkkuudella. Eli riittäisi, että hiukkaskiihdytin saataisiin liikkumaan pari metriä sekunnissa samaan suuntaan kuin kiihdytettävä protoni, niin olisi mittaustarkkuuksien rajoissa, että protonille voitaisiin mitata maanpintaan nähden nopeus (299792458 + pari) m/s. Kestää jonkin aikaa, ennen kuin protonit saadaan liikkumaan hurjilla nopeuksilla. Lineaarista hiukkaskiihdytintä ei voida siis käyttää. Eli koejärjestely olisi sellainen, että syklinen hiukkaskiihdytin laitettaisiin pyörimään kehänopeudella pari metriä sekunnissa.

Niin, kynällä voidaan laskea mitä tahansa. Te haluatte laskea nopeuksia suhteellisuusteorian kaavoilla ja tulkita havaintoja niillä ja saatte mieltänne tyydyttävät vastaukset, jotka todistavat teille että valonnopeus. Minä väitän, että tuollaisella pyörivällä syklisellä hiukkaskiihdyttimellä saataisiin protonille mitattua yli valonnopeus. Se on hyvin yksinkertainen asia, siinä ei tarvita mitään suhteellisuusteorian koordinaatiomuunnoksia. Mitataan syklotronin kehän säde r ja mitataan, monta lkm kertaa sekunnissa protoni pyörii sen ympäri ja saadaan protonin pyörimisnopeus lkm * 2pi* r m/s.

Astronomy
Seuraa 
Viestejä3976
Goswell
Minähän lukaisin tuon Keckmannin kirjoituksen, Jolly Well done.
Siellä oli se kaksi rakettia ja asteroidi, molemmat lähestyy asteroidia 0,9 c:llä vastakkaisista suunnista.
Muutetaan hiukan.
Voidaan kuvitella siihen pitkä pitkä tanko joka on asteroidissa kiinni, alukset lukee nopeutensa tangon etäisyysmerkeistä asteroidiin, kumpikin kiihdyttää siihen c.n nopeuteen asteroidin suhteen, asteroidilla katseleva havaitsija mittaa kummankin nopeutta, toinen lähestyy oikealta nopeus on c, toinen vasemmalta, nopeus on c, alukset mittaavat nopeuttaan suoraan ja ei saadakkaan 2c vaan c, ei ymmärrä hän tuota, matematiikan pitäisi olla eksaktia, suhteellisuusteoriassa se ei sitä ole, se on typerää, mahdotonta, älytöntä ja kaikkea synonyymia noille.

On aivan sama jos jätetään se asteroidi pois välistä, matka tietyllä ajanhetkellä on jotakin (se tanko referenssinä), matkan kurominen umpeen vaatii tietyn nopeuden tietyssä ajassa.Tilanne on sama jos toinen raketti katsotaan olevan paikoillaan ja vain toinen liikkuu 2c, siis pitäsi olla vaan ei ole, älytöntä..

Jos alus mittaa tangosta nopeutensa reaaliajassa, samoin toinen alus, totta helvetissä nopeudet lasketaan yhteen, se mitä fotonikenttä huijaa ei merkitse tässä mitään, alukset saavuttavat asteroidin aivan varmasti ajallaan ja molemoien nopeus oli aivan varmasti c, aivan yhtä varmasti alukset lähestyivät toisiaan 2c, se miltä asia näyttää fotonikentän kautta on sitten eri asia.

Sitten sieltä löytyi tämä.

Miksi sitten esim. massojen havaitaan kasvavan hiukkaskiihdyttimissä? Ai niin. Olen kokonaan unohtanut kertoa, että Einstein keksi myös, että kun kappale liikkuu, niin sen massa kasvaa. Mitä lähempänä valonnopeutta sen nopeus on, sitä suurempi massa ja sitä enemmän energiaa tarvitaan sen kiihdyttämiseen. Siksi ei voida kiihdyttää valonnopeuteen, kun massa lähestyy ääretöntä. Massan kasvun lausekkeessa, joka on sama kuin ajan pitenemisen lauseke, jakaja Sqrt(1-v²) lähestyy nollaa ja osamäärä kasvaa rajatta.

Selitys on liian yksinkertainen: nykyiset koejärjestelyt eivät millään tavalla puolla massankasvua. Hiukkaskiihdyttimissähän hiukkasten nopeutta kasvatetaan antamalla niille magneettisia impulsseja. Mitkä hiukkaset välittävät magneettisia voimia? Valohiukkaset, jotka eivät voi kulkea kuin valonnopeudella. On itsestään selvää, ettei hiukkaskiihdyttimissä voida mitään kiihdyttää yli valonnopeuteen täysin riippumatta siitä, päteekö suhteellisuusteoria vai ei. Kun impulssinantajahiukkanen fotoni ei saa kiihdytettäviä hiukkasia edes kiinni, jos ne kulkisivat valonnopeutta. Ei auta, vaikka hiukkasiin kohdistettaisiin vaikka miten voimakkaita magneetteja.

Entä raketit? Voidaanko niitä kiihdyttää mielivaltaisen suureen nopeuteen? Fysiikassahan on edelleen voimassa liikkeen jatkuvuuden laki. Jos jokin kappale liikkuu nopeudella v, niin se liikkuu tasaisesti sillä nopeudella, ellei mikään ulkopuolinen voima siihen vaikuta. Tasaisessa liikkeessä nopeudella 0,9999c liikkuva ei havaitse itse mitään erikoista. Hän painaa saman verran kuin aiemminkin, ja kello tikittää edelleen kerran sekunnissa. Mikä estäisi kiihdyttämästä tätä rakettia edelleen? Rakettimoottoreihin nähdenhän raketin nopeus on nolla, joten ei sen massa ole suhteellisuusteoriankaan mukaan kasvanut impulssinantajaan nähden. Ja vaikka massa kasvaisikin, niin samassa suhteessahan kasvaisi myös rakettimoottorille impulsseja antavien hiukkasten massa, mikä kompensoisi raketin kiihdyttämiseen yhä suurempaa tarvittavaa energiaa.

Ihan itku pääsee (onnesta).

Miksi hiukkaskiihdyttimessä näyttää siltä että kiihdyttäminen on sitä vaikeampaa mitä lähempänä kiihdytettävä on c:tä.
"Tikku" joka työntää kohteelle vauhtia ei liiku kuin c:llä, vaikka kiihdyttimeen survoisi kaiken kaikkeuden energian nopeus ei kasva yli c:n, no näyttää se kiihdyttäminen tietysti vaikealta eikö totta. Miten helvetissä tuon tason virheitä on voitu tehdä fysiikassa.

Entä se massan kasvu, fysiikassa väitetään että kappale on levossa jos se liikkuu tasaisesti tai on painoillaan , hyvä, mutta sitten väitetään jo seuraavassa lauseessa että massa kasvaa nopeuden kasvaessa, mitä helvettiä tuo on, ristiriita, paha alkeellinen moka taas.
Keckman selitti hienosti raketti esimerkillä missä mennään. Kiihtyvyys on avain, ei nopeus, nopeus on vain sitä mihin sitä verrataan, kaikki nopeudet on yhtä aikaa päällä kun verrataan kaikkialle, nopeus ei voi olla mikään tekijä muussa kuin matkan etenemisessä kohteeseen mihin verrataan kulloinkin.

P.s
Joku voisi kertoa mitä tarkoittaa kun ollaan paikoillaan. Niin, eipä kukaan kerro, minä kerron, kun ollaan kiihtymättömässä tilassa, silloin ollaan "paikoillaan", nopeus tosin voi olla mitä tahansa, kuten se onkin koska kaikki nopeudet on käytössä yhtä aikaa riippuen vain siitä mihin verrataan.

P.s 2

C ei ole mikään raja kuten ei ollut äänivallikaan tiilimuuri, c:kin tullaan rikkomaan, itseasiassa se rikotaan tälläkin hetkellä tässä ja nyt, valitaan vain verrokki sopivasti.


Jukupätkä miten hieno vuodatus missä ei ole järjen hiventäkään. Jatka samaa rataa, kyllä se siitä.

"The universe is a big place, perhaps the biggest".
"Those of you who believe in telekinetics, raise my hand".
Kurt Vonnegut
"Voihan fusk." Minä

fata morgana
Goswell
"Mistä voimme koskaan olla varmoja, että kaksi eri havaitsijaa mittaisivat samalle valolle nopeutta?

Ei sitä tarvitse selvittää, mittaajan oma asema riittää, eikä ole mitään samaa valoa. Vain kentän ominaisuuksia.

Jos ehkä sinä et ymmärrä minun kirjoituksia, niin en minäkään aina ymmärrä aina sinun.

Siis mitä ei tarvitse selvittää? Sitä, että ne mittaavat valolle saman nopeuden vai sitä, että mittaavatko ne samaa valoa?

Mutta olet oikeassa, että valonnopeus "on vain kentän ominaisuuksia". Minun mielestä jokainen havaitsija ja mittaaja luo eräänlaisen eetterikentän ympärilleen, missä sähkömagneettiset aallot etenevät vakionopeudella. Sinä taidat nyt olla samoilla jäljillä kuin minä? Einsteinhan lähti venyttelemään ja supistelemaan aikoja ja pituuksia kuin kuminauhoja, jotta eräällä tavalla “samalle” valolle kaksi eri toisiinsa nähden liikkeessä olevaa havaitsijaa saisivat saman nopeuden. Mutta kun kummallakin havaitsijalla on oma “eetterikenttänsä”, missä valonnopeutta mitataan ja missä valo ei voi liikkua kuin vakionopeudella, niin koko ongelmasta päästään eroon. Ei tarvita koordinaatiomuunnoksia. Ei tosiaan ole olemassa “samaa valoa”, jota kaksi eri havainnoitsijaa tarkkailevat, toisin kuin Einstein tarkasteluissaan oletti. Tunnut nyt olevan samaa mieltä kuin minä ja eri mieltä kuin Einstein. Hyvä!

Einstein ilmeisesti ajatteli, että valonnopeutta voitaisiin tarkastella ja mitata suhteessa joihinkin kuolleisiin objekteihin, joilla ei ole tietoisuutta. Mittaajilla, fyysikoilla on kuitenkin tietoisuus ja tietoisen olennon havainto vasta luo ulkomaailman, niin kuin kvanttifysiikka vähän vihjailee. Hiukkasella ei ole aikaa ja paikkaa ennen havainnointia.

Goswell
Seuraa 
Viestejä15675
Astronomy
Jukupätkä miten hieno vuodatus missä ei ole järjen hiventäkään. Jatka samaa rataa, kyllä se siitä.



Ollos huoleti, pyyntösi on noteerattu.

Keckman
Mutta kun kummallakin havaitsijalla on oma “eetterikenttänsä”, missä valonnopeutta mitataan ja missä valo ei voi liikkua kuin vakionopeudella, niin koko ongelmasta päästään eroon. Ei tarvita koordinaatiomuunnoksia. Ei tosiaan ole olemassa “samaa valoa”, jota kaksi eri havainnoitsijaa tarkkailevat, toisin kuin Einstein tarkasteluissaan oletti



Joo ei, jokaikinen fotoni on yksilö, kenttä syntyy noista yksilöistä, jokainen havaitsija havaitsee noita yksilöitä tuhoten ne absorpiossa lopullisesti..Tuosta energiasta voi kuitenkin syntyä uusi fotoni tai olla syntymättä, unohdetaan se eetteri.
Minkä suhteen valo liikkuu valonnopeudella, siinä on kysymys. Jos lähteen suhteen silloin ei havaitsijan, jos havaitsijan silloin ei lähteen suhteen, dynaamisessa kaikkeudessa ainakaan.. Kuitenkin näyttää siltä että molempien, merkillistä. Olen selittänyt miksi näyttää, ja se tapa tuottaa juuri oikeat, havaitut, mitatut, hyväksytyt ilmiöt taajuuteen ja siirtymiin..

Minun mielestä noin.

Goswell

Minkä suhteen valo liikkuu valonnopeudella, siinä on kysymys.

Vastaus: Kaiken. Empiirinen ja teoreettinen fakta, jota voidaan perustella myös matemaattisesti mekaniikan peruslauseella F=ma. Fotonilla ei ole massaa, joten sitä ei voida millään voimalla kiihdyttä tai hidastaa. Se liikkuu kaiken suhteen samalla nopeudella.
Goswell

Jos lähteen suhteen silloin ei havaitsijan, jos havaitsijan silloin ei lähteen suhteen,

Molempien.

Keckman
Goswell

Minkä suhteen valo liikkuu valonnopeudella, siinä on kysymys.

Vastaus: Kaiken.

Korjaus: kaikkien mittaajien ja valonnopeudestahan ei voida puhua ilman mittaajaa ja mittausta.

Läskiperse
Seuraa 
Viestejä950
Keckman
...Mittaajilla, fyysikoilla on kuitenkin tietoisuus ja tietoisen olennon havainto vasta luo ulkomaailman, niin kuin kvanttifysiikka vähän vihjailee. Hiukkasella ei ole aikaa ja paikkaa ennen havainnointia.

Järjetön logiikka. Hiukkasta ei kiinnosta fitun vertaa, tarkkaileeko sitä joku ameeba tai ihminen.

Goswell
Seuraa 
Viestejä15675
Keckman
Goswell kirjoitti:
Minkä suhteen valo liikkuu valonnopeudella, siinä on kysymys.

Vastaus: Kaiken. Empiirinen ja teoreettinen fakta, jota voidaan perustella myös matemaattisesti mekaniikan peruslauseella F=ma. Fotonilla ei ole massaa, joten sitä ei voida millään voimalla kiihdyttä tai hidastaa. Se liikkuu kaiken suhteen samalla nopeudella.
Goswell kirjoitti:
Jos lähteen suhteen silloin ei havaitsijan, jos havaitsijan silloin ei lähteen suhteen,

Molempien.




Mietitään hiukan.

Fotonilla on mitattu vaki nopeus c, kelpaa minullekin tuo. Tehdään koe avaruuden tyhjiössä. Laitetaan lamppu syttymään tyhjyyteen, havaitsijoita lukuinen joukko liikkuen eri nopeuksilla lampun suhteen. jokainen saa valon näkyviin c;n nopeuden mukaisesti lampun suhteen kulloiseenkin sijaintiinsa eikö niin. Jos oletataan jokin havaitsija liikkumaan c;llä lampun suhteen hän ei koskaan saa valoa näkyviinsä. Jos jokin havaitsija liikkuu nopaudella 0,999 c, hänelle valoa joskus saapuu, riippuen etäisyydestä milloin..No jos tämän havaitsijan suhteen valonnopeus on c, se ei voi olla sitä lampun suhteen koska havaitsija jo liikkuu nopeudella 0,999 c lampun suhteen. Kuitenkin tuo c mitataan, eli valoa näkyy, kuinka tuo tehdään periaatteessa (ei ehkä toimi noissa nopeuksissa).

Elektroneillapa hyvinkin, havaitsija, vaikka Keckman avaruuspuvussa on molekyylejä, molekyyleillä on elektronikuori, elektronikuorella on ratanopeus joka vaihtelaa lähestyvän fotonin tasaisen, muutumattoman nopeuden suhteen melkoisesti (siniaaltoa), fotonin energian ja elektronin energiavajeen on vastattva toisiaan jotta absorpio voi tapahtua, elektronin radalla erikohdassa elektroni mittaa samastakin fotonista eri energioita, jos Keckman liikkuu kohti lähdettä, elektronin ja fotonin tiet yhtyvät silloin kun elektroni liikkuu samaan suuntaan fotoninn kanssa, jos Keckman liikkuu poispäin lähteestä, elektronin ja fotonin tiet yhtyvät pisteessä jossa elektroni liikkuu vastakkaiseen suuntaan, tämä saman energian omaavan fotonivuon kanssa tietysti.
No, keckman mittaa molemmissa tapauksissa samannäköistä fotonivirtaa, eroa on kuitenkin taajuudessa, loitotessa taajuus laskee, lähetyttäessä kasvaa. Miksi noin tapahtuu, kohdateessa "vastapalloon" elektroni menttää omaa liike-energiaa, se hidastuu, sen kyky välittää fotonita laskee, taajuuslasku. Kohdatessa "myötäpalloon" elektroni saa lisää liike-energiaa, se kiihtyy, sen kyky välittää fotoneita kasvaa, seuraa taajuuden kasvu.

Tässä on sinulle selitys miksi mitataan mitä mitataan, miksi fotoni näyttää liikkuvan samalla nopeudella havaitsijan liiketilasta huolimatta vaikka ei liikukkaan, ole hyvä..

Minun mielestä noin.

Keckman
fata morgana
Goswell
"Mistä voimme koskaan olla varmoja, että kaksi eri havaitsijaa mittaisivat samalle valolle nopeutta?

Ei sitä tarvitse selvittää, mittaajan oma asema riittää, eikä ole mitään samaa valoa. Vain kentän ominaisuuksia.

Jos ehkä sinä et ymmärrä minun kirjoituksia, niin en minäkään aina ymmärrä aina sinun.

Siis mitä ei tarvitse selvittää? Sitä, että ne mittaavat valolle saman nopeuden vai sitä, että mittaavatko ne samaa valoa?

Mutta olet oikeassa, että valonnopeus "on vain kentän ominaisuuksia". Minun mielestä jokainen havaitsija ja mittaaja luo eräänlaisen eetterikentän ympärilleen, missä sähkömagneettiset aallot etenevät vakionopeudella. Sinä taidat nyt olla samoilla jäljillä kuin minä? Einsteinhan lähti venyttelemään ja supistelemaan aikoja ja pituuksia kuin kuminauhoja, jotta eräällä tavalla “samalle” valolle kaksi eri toisiinsa nähden liikkeessä olevaa havaitsijaa saisivat saman nopeuden. Mutta kun kummallakin havaitsijalla on oma “eetterikenttänsä”, missä valonnopeutta mitataan ja missä valo ei voi liikkua kuin vakionopeudella, niin koko ongelmasta päästään eroon. Ei tarvita koordinaatiomuunnoksia. Ei tosiaan ole olemassa “samaa valoa”, jota kaksi eri havainnoitsijaa tarkkailevat, toisin kuin Einstein tarkasteluissaan oletti. Tunnut nyt olevan samaa mieltä kuin minä ja eri mieltä kuin Einstein. Hyvä!

Einstein ilmeisesti ajatteli, että valonnopeutta voitaisiin tarkastella ja mitata suhteessa joihinkin kuolleisiin objekteihin, joilla ei ole tietoisuutta. Mittaajilla, fyysikoilla on kuitenkin tietoisuus ja tietoisen olennon havainto vasta luo ulkomaailman, niin kuin kvanttifysiikka vähän vihjailee. Hiukkasella ei ole aikaa ja paikkaa ennen havainnointia.





No joo kirjoitan vähän laiskanlaisesti, enkä vaivaudu selittämään kaikkia "totuuksia"

Mutta onhan täyttä kuvitelmaa kiihdyttää ensin protoni lähelle valonnopeuden rajaa, se protokiko sitten kiihdyttäisi itsessään olevan, protonin, vai pitäisikö se hiukkaskiihdytin kiihdyttää lähelle valonopeutta (pikku juttu)

Sitäpaitsi jos kiihdytetään lähelle valonnopeutta protoni, hiukkanen, niin lisäenergia ei lisää nopeutta, mutta sen protonin, energia kyllä kasvaa. suhteessa siihen massan kasvun kaavaan, ja tuo on arkipäivää cernissä.

Jäähän sitä ainaa tilaa niille omille ajatuksille, eikä siinä mitään hyvähän se on pohtia kaikenlaista,, niitä ei välttämättä kannata, pitää muuna kuin "ajatuksina"

Einsteinin selittämä suhteellisuus, on arkikielelle tuotuna tarpeellinen, siitähän sen voi ymmärtää, mutta eivät ne sinänsä mitään totuuksia ole, jos niitä pitää ihmisen mittapuun mukaan mahdollisina.

Ajallisten arvojen kautta kuvataan tuon massallisten kappaleiden suhdetta toisiinsa (hiukkasten)

Suuret nopeudet ovat hiukkasten ominaisuuksia, joita myös rakettitiede yrittää käyttää hyväkseen, onhan niitä kehitelty fotoniraketti olisi jo saavutus.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat